114
sähkömoottori. Vilja jauhettiin Visulahden myllyssä. Mylly on vieläkin pystyssä Korpijärven etelärannalla. Viljan ja heinän seivästys yleistyi vähitellen. Ei tarvittu enää kiinteitä haasioita, eikä tarvinnut viljaa laittaa lyhteille. Seipäät oli helppo kerätä pois pellolta. 1978 alkoi erikoistuminen nurmiviljelyyn ja pelkästään maidon tuotantoon, hankittiin putkilypsykone. 1979 koneellistettiin kuivan heinän teko hankkimalla paalauskone ja pyöröpöyhin. Sääriskin pienentämiseksi seuraavana kesänä laitettiin latokuivuri. Vilja kmjattiin karjan täysrehulla, joka toimitetaan tilalle rekka·autolla irtotavarana rehutehtaalta. Nurmialasta 114 on rehunurrnina ja laitumena, loput uudistuksessa. Suuren muutoksen tilan töihin on tuonut 1952 hankittu "Ferguson 20" traktori. Se oli kylällä ensimmäinen ja korvasi hevoset lähes kokonaan. Sen työkoneiksi hankittiin aura, äes, niittokone ja lantalaatikko. Peräkärri, perunanistutuskone ja väkilannoitteen levitin valmistettiin itse seppä Paavo Ollikaisen piirustuksilla. Taloon jäi yksi hevonen, jolla vedettiin hevosvetoisia kylvö· ja haravakoneita vielä vuoteen 1970 saakka.
TUOTTEIDEN MARKKINOINTI Aikaisemmin maito pääasiassa myytiin. Maitotinkipaikkoja oli n. 20. Maito mitattiin valmiiksi kannuihin tilalla ja toimitettiin kaupunkiin hevosella päivittäin. 1930· ja 1940. luvulla suurin osa tinkalaisista oli kaupunkilaisia. Myöhemmin aina vuoteen 1974, jolloin kotimyynti lopetettiin, tinkalaiset olivat pääasiassa Visulahdenja Sairiian kyliltä. Osuusmeijeritoiminnan alettua pääosa maidosta alettiin viedä meijeriin. Nykyisin maidon hakee Mikkelin Osuusmeijerin säiliöauto joka toinen päivä. Syksy oli teurastusai.kaa. Ennen teurastamotoiminnan alkamista teurastettavat eläimet: vasikat, mullikat, siat ja lampaat teurastettiin kotona. Teurastuksen suoritti kiertelevä ammattiteurastaja. Viimeisimpiä tilalla tätä työtä tehnyt henkilö oli eräs Heikki Ripatti. Joku tilan väkeen kuuluva avusti teurastajaa mm. vispaamalla hyytymisen estämiseksi verta astiassa. Sitä mukaa kun verta tuli avatusta suonesta, sitä kauhalla lipottiin astiaan. Sian puhdistamiseksi keitettiin kuumaa vettä. Teurastaja heitti kuumaa vettä sian pintaan ja kalttasi veitsellä sian harjakset pois. Kotitarpeeksi käytettävä liha suolattiin tai savustettiin. Myyntiin menevä liha vietiin kaupunkiin eläinlääkärin tarkastettavaksi ja sitten kauppoihin. Myöhemmin ei tilalla teurastettu kuin jokuneo sika kotitarpeeksi. Maidon ja lihan lisäksi tila tuottaa välitysvasikoita lihakarjan kasvattajille. Jukka Siiskonen