SALMELASSA KEVÄÄLLÄ 1988 OTTO WAHLGREN
Muistinvaraisia tarinoita Anttolan Kinoniemestä Kinoniemecn katson näissä tarinoissa kuuluvaksi koko nykyisen Kinoniemen yksityisen tien ympäristön eli Scilasta Harviol!c. Varsinainen niemihän, jonka alkuperäinen nimi lienee ollut Ki nosniemi, on vain 400 metrin pituinen ulottuen ns. Taavetinrannasta niemen kärkeen, jossa ovat jäljellä vielä vanhan laivalaituri n jäännökset. Kinoniemen ja viereisen Lchessaaren välistä kulkee 1,5 ki lometrin pituinen vesi väylä. Lehessalmi. Lehessalmi on aikain saatossa muodostanut tärkeän kulkureitin Pitkä lahden-Kokkosenlahden ja Pihlajasalon suunnista Antto lan kirkolle, lyhentäähän se matkaa Korvensaaren kiertävään laivareittiin nähden peräti kolme ja puoli kilometriä. Tämähän merkitsi kokonaista tuntia matka-ajassa silloin vielä, kun soutuvene oli pääasiallinen kulkuväline. Nykyisin salmea käyttävät niin paikallisten asukkaiden kuin kesäasukkaidenkin pienten ja keskisuurten moottoriveneiden lisäksi suuret huvipurret ja uittajien hinausmoottorit. lsoisäni, nimism ies Otto Wahlgren oli 1910- ja 1920-lukujen vaihteessa luopunut Hirvensalossa olevasta Ohmolan tilasta ja hankkinut kesäpaikaksccn Le-
Otto Wahlgren vaimonsa Edithin ja poikansa Göstan kanssa. (Kuvannut miniä v. 1925)
hessalmen rannalta pienen Salmela-nimi sen palstan rakennuksineen . Sal melan alkuperä on sikäli mielenkiintoinen. että palstatilan pidätti itselleen ja mökin rakensi Petter Noponen vuonna 1911 luovuttaen samalla koko muun osan omistamastan Halolan tilasta Aatami Aholaise lle, nykyisen isännän Matti Ahotaisen isoisälle. Olenkinjoskus Yfati lle ihmetellyt, että kumpikohan tila se on oikeastaan emäti la! Salmela joutui sitten eräiden omistajanvaihdosten jälkeen isoisälleni syksyllä 1922. Lainhuudon myönsi silloin Mikkelin tuomiokunnassa käräj iään istunut Hannes Saloheimo, tuleva appiukkoni . Si itä lähtien Salmela on ollut meidän perheemme kesäasuntona, nyt jo viidennessä polvessa. 1920-luvulla eivät mikkeliläiset, puhumattakaan helsinkiläi sistä, kcsähuviloitaan näin kaukaa hankkineet. On väitertykin, että meidän mökkimme olisi pitäjän vanhin tai toiseksi vanhin kesähuvila- en tiedä pitäneekö paikkaansa. Isoisäni toimi vuodesta 1905 alkaen Mikkelin itäpiirin nimismiehenä eli vallesmannina. Muistan, että kyläläiset kutsuivat kesäpaikkaammekin, Salmelaa ''vallesmanniksi". Nimismiespi iriin kuul ui Mikkelin maalaiskunnan itäosa sekä koko Anttola. Nimismiehen konttori oli kaupungissa Polttimokatu (nykyisin Päämaj akatu) 6:ssa samoinkuin hänen kotinsakin, mutta hän hoiti kesäisin pitkät ajat virkaansa Salmelasta käsin. Annolan kirko lla asuvat konstaapelit ja ylikonstaapeli! kävivät tarvittaessa hakemassa allek itjoituksia papereihin, ampuma-aseiden ja panosten ostolupiin yms. Useimmiten nämä virkamatkat tehtiin soutaen. niin muistan isiini, majuri Gösta Wahlgrenin kertoneen. Moo ttoriveneitä ei siihen aikaan pitäjässä mon taakaan ollut. Piskolansaaren isännällä, Aleksi Lehkosella oli perämoottori ja niin oli isoisällänikin, mallia 1925 oleva kaksijapuolihevosvoimainen Johnson, joka palveli meitä kaikkiaan 35 vuotta. Kinoniemcen tulti in kaupungista laivalla, niemessä oleva hirsiarkkulaituri oli kirkotlkyHin jälkeen seuraava pysäkki. S/s Mikkeli jatkoi siitä Puumalan kautta edelleen Savon linnaan ja s/s Tähti kiersi Korvensaaren matkallaan Pihl ajasa loon ja ede lleen Juvalle. Tähti -laivoja oli ainakin kaksi: 1 ja II. Toinen niistä kulki Mikkelistä Lappeenrantaan. Vuonna 1924, kun Saimaan vedenpinta oli harvi naisen korkealla, s/s Tähti toi kaupungista lastin huonekaluja suoraan kesämökkimme rantapenkkaan jatkaen sitten matkaansa pitkin Lehcssalmea pohjoi seen. Kalastus oli siihen aikaan varsin tärkeä sivuelinkeino, harrastipa sitä meidänkin perheemme hyvällä menestyksellä. Kerran kuitenkin kävi niin, että isoisäni koki tyhjät verkot. Palattuaan kotirantaan hän paiskasi verkot s uutu spiii ss~iä n rantan iitylle takaisten: "tulisikohan tuosta paremmin kalaa kuin jiirvestä". Seuraavana aamuna rantaan tultuaan hän näki ih meen tapahtuneen: 87