Vesistöjä j a kylien rajoj a sovitellcn saatiin nykyiset seurojen raj at. Vajaan vuosikymmenen aikana Annolan miehet sai koko pitiijän kattavan metsästysseuratoiminnan käyntiin. Vuonna 1962 tuli voimaan uu$i laki riistanhoitoy hdistyksistä. Se antoi mahdolli suuden uusien yhdistysten perustamisell e ja toiminnan j ärjestämiseksi myös alueell isesti pienissäkin p uitteissa . Elokuussa 1962 oli tämän "kolmen koplan", Ri sti ina n. AnttolCJn jCJ l'vlikkelin ri istanho itoyhdis tyksen kokous Mikkelissä. Siellä oli 54 Anttolan edustajaa. Yksimie lisesti he päättivät erota entisestä suury hdistyksestä j a perustaa oman yhdistyksen. Näin o li metsästysasioista päättiimineo Anttolanmicsten käsissä . Valittiin ensi mmäinen j ohtokunta: Puheenj ohtaj aksi Pekka Pirskanen varapuheenj ohtajaksi Osmo Montonen Vi isikymmenluvulla tapahtui Anuolan metsästysoloisjäsenet Eino Niss inen toim.siht. ·• Toivo Myyryläinen sa j a tavoissa ratkaiseva muutos. Oravan ja kanalintuvarajäsenet Armas Mantonen j en metsästys menetti merkityksensä. Piisamin ja KeKalevi Eerikäinen tun raurapyyntiä harrastettiin. Ehkä ahkerin oli YliveRiistanhoitoyhdistys alkoi käynnistää omaa toimi ndellä Albin Tiusanen , jonka yhden ta lven saa lis oli 16 taansa. S iinäpä olikin sarkaa kynnettäväksi, kun kaikkettua. Joka kylältä löy tyi taitaj ia. Armas Mantonen ki piti alkaa alusta. Hirvimiehiä o li syntynyt kuin siesaaristossa. Veikko Penttinen Hauhalasta, Eemil Korni ä sateella. Hirvipassiin ei ole asiaa, j os ei ole suorihonen ja Arvi Kontio Nurholasta, Sulo Parkkinen Ruotettu vaadittavaa koetta. Yhdistyksellä ei ollut ampukolasta, Pentti Vesalainen ja Veikko Kontinen nykyimarataa. Ammunmmvalvojana oli Pekka Pirskanen. Yhsen Pitkälahden erämiesten alueelta j a monia muita. distyksen täytyi al uksi turvautUa Siekkilän ampumaAnttola ku ului Mikkelin, Ristiinan j a Anttolan Riisrataa n j a Mikkelistä ti lata valvojat . Olipa se aika hmJtanhoitoyhdistykseen. Vuonna 1954 Pekka Pirskanen kalaa aluks i. Omaa rataa aletti in puuhata ja kouluttaa val itti in yhdistyksen j ohtokuntaan. Seuraavana vuon ammunnan valvojia. 1964 yhdistys sai erikoisluvan suona yhdistys järjesti erämiesillan Koivulassa. Siellä esi rittaa koe seisovaan hirvikuvioon 100 m matkalta. Koetelmöi mm. lleikki Suomus. Hän tiihdensi sitä, kuinka paikkana oli soramonttu Vuorijärven rannalla. 1965 saatärkeää on saadajärjestys metsästykseen. Seuratoiminta ti in suorittaa nämä erikoisluvalla myönnetyt kokeet. luo parhaat p uitteet. että kaikki tCJpahtuu lakien ja asetusten mukaisesti . Näin oli ajatus saatu itämään. Vasta Kuntel vuokrasi ampumarata-a lueen Käärmeha1j usta 25 vuodeksi nimell isestä vuokrasta . TCJ lkootöinä valmispysyväksi muodostunut hirvikanta antoi lopul lisen sysäyksen järjestäytymise lle Anttolassa. tui 1966 poiltomoottorilla toimiva CJmpumarata. Nyt alkoi toiminta jo pyöriä kitisemättä. Pekka Pirskanen perusti hirviseurueen Hauhalaan 1960 ja sai hirven kaatolu vat. Vuonna 196 1 muutamat Jo vuonna 1964 Anrtolan riistanhoitoyhdistys järMikkelin erämiehet vuokrasivat Kääriäiän kylän maat j esti metsästäjätutkintoja, vaikka se oli silloin vapaahirvimaikseen. Nyt herkittiin j oka kylällä. Alko i seuroehtoista. Si tä pyöritetti in lähes talkootyönä. Vain tarvikkeisiin käytettiin rahaa . Toimihenk ilöiden pa lkat jen ja seumeiden perustaminen. Aluksi ol i kaavailtu vahvistcuiin vuos ikokouksessa "entisen suurui seksi'', koko pitäjän k äs i ttävä ~i metsästysscuraa. vaan se ajaei markkaakaan . Anttolan kunnan myytyä Käärmehartus e i saanut kannatusta. T\urho lan j a HuttuJan kylän jun alueen Keuhkovammaliitolle. j ouduttiin ampumamiehet perusti 1962 Anttolan ensimmäisen metsästysrata purkamaan. Alkoi taas ampujien hankaluudet. Risseuran Etelä-Anttolan erä ry:n . .loka kylällä alkoi omCJn tiinassa ja \-f ikke li ss~i Kyrönpellossa o li toimivat amreviirin valtaus. Aluksi se oli :::ummittaista: maita vuokpumaradat. N iissä oli käytävä harjoittelemassa. mikäli rattiin väl ittämätt~i alueen sopivuudesta rajoj ensa puolesta . vuoroja sa i. Kunta osoitti uuden ampumarada n pa ikan Sepänmäen maastosta. Periksi ei annettu, käytiin taas Pitkälahdelle Eino \' issisen hi rvi seu rue perustetti in 196 3, josta muodostui Pitkälahden erämiehet ry 1966. , rakentamaan rataa . :-.;yt oli pulma saada rakennuslupa . Sitkeän paperisodan jälkeen lupa saatiin. SyksyWi 1977 Veini Väisäsen seurue perustettiin 1963 . Siitä sai päästiin rakentaminen aloittamaan. Korvaukseksi pualkunsa 1968 perusteltu Länsi-Anttolan erä ry. Sulo retusta radasta kunta rakensi tien ampumarata-alueelle Parkkisen seurue pen.Lstettiin 1963 Ruokolaan. Tauno j a suoritti maansiirtotöitä. Rata päätettiin sähköistää. Tiusanen j a Eino Nissinen pemstivat oman seurueenYksistään liityntämaksu o li 30.000 markkaa. Joudutsa 1965 Yliveden ja Hi idenmaan alueelle . ;..Jämä seuti in käyttämään väl illä ve ksel ivetoakin . Yks ityisten ja rueet yhdistettiin 1968 ja ni istä syntyi Pohj ois-Anttolan erä ry. 1964 Jlauhalan seudun riistamiehet ry jatkoi Pekka yhteisöjen lCJhjoitusten avulla ja talkootyöllii vietiin hanketta eteenpäin. Pirskasen hirviseuruee n perillisenä. Erkki Rantalaisen Runsaan hirvikannan alueet. Hauhala ja Saari sto, 1964 perustama seurue sa i seuramuodon J969 Saaristo-Anttolan erä ry:n nimellä . ampuivat toistakymmentä hirveä huutokaupattavaksi
Metsästysseurat
72