Perinneruoka Tab,en varalle Savo lainen ruoka on kaulla aikojen perustunut rui~lei pHiin. kalaan. sian lihaan, perunaan ja nauriiseen. Ruokatalous on pohjautunut ornavaraisuuteen, vain suola ja luli tikul ~)n ostctlu. \ •1austeena on oilur rasva. joka on irrotlanut makua ineet ruo ka-ai neista . Ruokaa varasloitiin aittoi hin ja ke llare ihin talon koon. vaurauden ja \äcn mukaan. Jo keväällä alkoi kalojen. \·oin ja piimän tai kokke lin varasto inti. Syksyllii po imitt iin puolukh:aa saaveittain vara~ won. Myös muslikkaa sä ilörtiin, murta puolukka oli tärkein. Lihaa suolattii n koko talven varalle heti :;yyskylmicn tultua. jol loin tcurasrukset olivat. Kaikki eWimcn ruhon os<ll käytetti in tarkoin ja lopusta. mikä ei ravinnoksi kelvannut, ke itetti in saippuaa . Suolakalaksi kiivivät: lahna. sä rki. muikku . ha uki ja siika. Kapaka!aksi kuivall iin hau kea j a ah n~ n ia j a joskus myös särkiä. Kapakalapai sti ja -ke itto ol ivat hyv in tava lli sia talviruo kia. Ruokavar~:~stoja pyrittiin kiiyltämään tietyn kalenterin mukaan, niiin varmistelliin , ~ Lt ä :särvintä riitti ympäri vuoden. :'\iinpki sanoniinkin: '' Paavalina piti karj an rehun olla puoli:;sa ja isiinnkin kok)Jnia.'· Lähes kaikkialla tehtiin samantyyppisiä ruokia tictyiksi merkkipäiviksi: " Pyy Pirkkona. kana Kai sana, koppelo köyrinä. apposet advcntlina. lohko loppiaisna, pässi npotka Paaval ina, siankynttä kynttcl inä, lapa luura laskia isena."' Samoin ruokataloustyöt pyritt iin suorirta maa n tiettyjen pi.ii vien m ukaan. " V1ikkeliltä akar sisäl le j a nauriit kuoppaan." Siinäpii talve n portti . .\tlikkc 1isunnumai ja köyri nl ivatkin syyspuolen merkilläv irnpiä pyhiä. :'\iitä juhlistettii n tuoreest~:~ lihasta ke itety ll ä sopal la. Mikkellksi teurastettiin yleensii lammasvuona ja siitä keitettiin lammaskaali, johon lampaan suo lista tehti in myvyiksi jauhomakkaroita. K~:~a link'h ticn päällä paistctriin nhrarieskoja j a j älkiru uaksi, jo sitä yleensä oli, ta rj otti in puolukkavdliä, jonka makeus saat iin ru isjauhoja imellyttäen. Jos make utta e i ol lut tarpeeksi . ta ~jotti in lisänä sokerilla mausteitua maitoa, nä in säästetti in sokeria. Nauris on ollut tiirkein ja kauimmin viljelty kasvi s kask ivilje lyn aikana. Savoluisct t <.~is ivat nauriin kii~it telyn ja sitä syötiin ~:~ina jouluu n saakka päivittäin. Naurishaudikkaita t~ujottiin jopa vicraalk h~ti. kun hän wli kylään. "\"iitä keitdtiin suuri vasullinen ja syötiin kyl mänä apposten kanssa tai sellaisenaan. Myös uuni ssa arinalla tai tuhkassa ne kypsyivät maukkaibi ns. paisrikkaiksi . N au riist~:~ valmistettiin muhcnnosta, laatikoita, puuroa, velliä, kukkoja ja paistia .Yhdessä sianlihan kanssa . Herku llista se oli jiiltcttynä sell aisenaan. Savolainen teki kukon, vaiHei täytteeksi olisi ollut m uuta kuin suolaa ja lunta. Kalakukko muikuista. ahvenista. matccsta tai muista ka loisra o li suurinta herkkua ja pyyntiaikaan lähes päivittäistä ruokaa. Kukko
syntyi myös Jantusta. perunasta. nauriista. pelki:istä lihasta. ryyneistä tai mm:i oista , e::;im. mustikoisla rh. rättii nä. Yksi nkertaistettu kukkomal li oli pala- 1. kuppikukko. Se tehtiin pikkukalo ista tai ka lanpäistä ja :;ia nlihasta j ~:~ vuo ralli in joko taik inal la tai papcrikanne lla. Pawk ukkoa syöti in perunoiden kera ja kyl mänä leivän piiiillii vuin h1rv ikk~cna.
Leipää leivottiin joka viikko Leivinuuni Himpesi p~iiv i tt~iin ja :;i cilii kypsyi iltasrunka maukkaabi j a mehukkaabi . Uuniruuat ovatk in tyypi ll isiä savolaisia herkkuja. Fri l ais~t laatikot ja lämmirökset sekii ns. kastikupit (paisti kuppi). joissa leipäpa laa kastett iin olivat iltasruokaa . .Joskus paistett iin mak k~:~roita . j oko ryyn i- tai v~ rim akk a ro it a herkuksi. \ ·e syöti in :;dlai:;cnaan tai pienen vo inokarcen kanssa. ~a kkl:lroita vakltiin \1artt ina ja säilytettiin aitassa jäätyncinii kL·viiäs~cn. jo:s riitti . Lehmät lypsiviil vain kevätkesä llä ja kesä!Hi. joku saaloi lypsäii jouluun saakka. Maito kuoriniin Jll kerma kirnultiin voiksi. joka ~ä i löttiin puukorvoihin talveksi tai osa myyti in. Voi oli yleensä melko suolaista. jopa niin suo laista ... crtci sitä raaskinut omalla puukolla otlaa." Kurri pii mitelt iin kokkeliksi ja sitii ~yö tiin ruisleivän ke ra. Kirn upi imlili säi lötti in myi.is koko kesän aj an. Sen happamuutta t~:~s~:~t ti i n lisiiämä llä sen jouk koon veträ ja myös kokke lia, jolloin sitii kutsutti in kokkel ipiimäksi. Ruiskipä kuului joka aterialle p sitki leivottiin joka vii kko suuri saavillinen . Lei pä~i s~iilytcttiin jopa pari viikkoa aitassa wi vi lj al~:~ari ssa ennenkuin sitä tarjottiin . Näin kat:>otti in leivån riitt ii v~in paremmin. Erilaisia rieskoj a tehtiin myös sckii sd:akipiä.
(Edell äoleva Perinneruoka-artikkeli pohjautuu kotitalousopettaja Rai.ia Hclis1ön csitelmään Suomen Kansanvalistusseuran pcrinncseminaat·issa Pieksämäellä. Artikkelin kuvaamat pcl'inne ruoat ja niiden valmistustavat ovat tuttuja myös Anttola n Pitkälahden kylästä)
71