Arbogan päätöstä l< ierrätettiin sekä Ruotsin että Suomen maakunnissa. Sekä herttua enä Fleming kävivät propagandasotaa. Ruotsissa sotaväki siirtyi Kaarlen taakse. Suomessa aatelisten ja ratsumiesten liino kesti. Fleming varusteli armeijaansa kuumeisesti. s illä yhteeneno Kaarlen kanssa oli selviö. Yhteenotosta ei tullut kuitenkaan mitään. sillä Fleming oli tullut tiensä päähän. Matkalla Siuntiosta Turkuun han kuoli huhtikuun 13. päivänä 1597 sairaskohtaukseen talonpojan talossa.; Suomen aateliset kiiruhtivat valitsemaan Flemingille seuraajaa. Val inta osui Arvid Eeriki npoika Stålarrniin, Narvan päällikköön. Tenholan Lindön herraan ja Savon kihlakunnan tuomariin. Hän oli ollut sisällissodasta sivussa eikä myöskään osallistunut talonpoikien kukistamiseen. Huhtikuussa 1597 Pohjanmaa liittyi Kaarle herttuaan Monikkalan Hannu Hannunpojan johdolla. Elokuussa Kaarle putjehti joukkoineen Turkuun. jossa Turun lin na siirtyi syyskuussa piirityksen jälkeen hänen valvontaansa. Ennen talvea Kaarle purjehti takaisin Ruotsiin panttivankeinaan linnasta tavoittamansa aatelismiesten rouvat' Kaarlen lähdettyä Turun linna saatiin takabio Stälarrnin joukkojen haltuun. Alkutalvesta 1598 tiedettiin, että Kaarien j a Sigismundin lopullinen välien selvittely tapahtuisi seuraavana kesänä. Suomen aateli valmistautui tukemaan Sigismundin paluuta. Rahvas pysyi rauhall isena eikä jaksanut enää sekaantua välien selvittelyyn. Heinäkuussa 1598 kuninkaan joukot nousivat maihin Kalmarissa ja saivat pian Tukholman haltuunsa. Syyskuussa käytiin Li ndköpi ngin edustalla ratkaiseva taistelu, jonka Kaarle voi tti täydellisesti. Sigismund ja Kaarle tekivät muodollisen sovinnon." Vielä o li Suomen aatel isto taivuttamatta lopullisesti Kaarlen vaitikan alle. Elokuussa 1599 hän saapui jälleen joukkoineen Turkuun. Suomalaisten häviöön päättynyt taistelu käytiin Alastarossa. Osaltaan häviöön vaikutti suoma laisten joukkojen vastentahtoi5uus, jonka Savon nihd it ilmaisivat: "Missä on nyt se suuri apu, jolla meitä on lohduteltu; missä ovat nyt ne, jotka niin usein ovat kirjeissään antaneet meille varman lupauksen vieraitten kansojen avusta ja tuesta. Meidän kuninkaamme ei tiedä mitään sellaisesta lupauksesta, vaan te aatelistosta ja päällystöstä olene panneet sen huhun matkaan maaomaisuutenne ja läänitystenne vuoksi meille perikadoksi ...• Viimeisenä antautui Viipurin linna. Kaarlen voitto päättyi kostoon Suomen aateli~ille. Päitä putosi, ja Suomen aatelin itsenäinen asema katosi. Armon saaneet miehet taipuivat Kaarlen tahtoon. Sama toistui Ruotsissa, jossa Sigismundin kannanajat kokivat kovan kohtalon '~ Vaikka Kaarle voitti. ei talonpojille tullut hyvitystä.
Talonpojan kohtalo Kuolonuhrit Nu ijasodassa talonpojat itä- länsi- ja keski-Suomessa nous ivat laillista kuningasta ja sitä edustavaa esivaltaa vastaan. Kapinassa kaatui yleisimpien arvioiden mukaan noin 2500 - 3000 talonpoi kaa. Varmoja lukuja e i voida esinää, sillä olojen yleinen seka-
56