22
maanviljelyn koneellistuminen, metsätalouden nousu ja
pillinen eteläsavolainen perinneruoka ohra- eli röpörieska
kaupungistuminen aiheuttivat muutoksia maatalouden ja
on pitänyt suosionsa näihin päiviin saakka.
maaseudun rakenteeseen. Heinän peltoviljely yleistyi kar-
Metsän ja veden antimet ja tuore lähiruoka ovat ol-
jatalouden lisääntymisen myötä. Torpparivapautus vuonna
leet osa Mikkelin seudun ihmisten arkea aina. Vilkas tori
1918 ja sotien jälkeinen asutuspolitiikka yhdessä luonnon-
ja kauppahalli ovat osaltaan pitäneet maaseudun tuotteet
olosuhteiden, mäkisten ja kivisten peltojen kanssa loivat
kaupunkilaistenkin saatavilla. Nyttemmin seutu on erikois-
Etelä-Savolle tyypillisen perheviljelmän.
tumassa luomuun niin tutkimuksen kuin tuotannon saralla.
Perheviljelmä säilytti asemansa 1960-luvulta alkaneen maaltamuuton ja yhteiskunnan rakennemuutoksen vuosi-
Oma erikoisuutensa on myös lukuisten kartanoiden ruokakulttuuri.
na, kunnes 1990-luvun puolivälistä lähtien maatilojen määrä on vähentynyt ja keskimääräinen tilakoko kasvanut.
Maisema
Maanviljelyä leimaa moninaisuus: erilaiset liitännäiselinkei-
Kaskikansan elämä metsän, vesistön ja pellon kolmiyhtey-
not, erikoistuminen tai laajentaminen ovat yleisimpiä ta-
dessä on jättänyt jälkensä niin konkreettiseen kuin men-
poja saada elanto viljelystä 2000-luvulla. Alkutuotannos-
taaliseen savolaismaisemaan. 1800-luvulla maisema oli
ta elantonsa saavien osuus väestöstä on Etelä-Savossa
huomattavasti avarampi kaskeamisen ja polttopuun käy-
maan keskiarvoa korkeampi. Maatalous on modernisoitu-
tön jäljiltä; järeitä metsiä ei Mikkelin pitäjän tienoilla juu-
nut, mutta koneet kyntävät samoja kivisiä mäenrinnepel-
rikaan ollut. Ahot, niityt ja vanhat pihapiirit ovat perinne-
toja, joita esi-isät aikoinaan kaskeamalla raivasivat.
maisemia, jotka kertovat menneestä kulttuurista. Aika ja
Mikkelin seutu kuului perinteisessä kulttuurissa peh-
ihmisen toiminta vaikuttavat maisemaan. Maaseutumaise-
meän leivän alueeseen. Hapanleipä leivottiin pari kertaa
ma muuttuu, mutta muutoksetkin voivat kertoa jatkuvuu-
viikossa. Yleisiä olivat muutkin uuniruoat, puurot ja laati-
desta.
kot. Kala, riista, ruis, metsämarjat ja nauris sekä sittemmin
Maisema-alueita on arvotettu valtakunnallisesti ja maa-
peruna muodostivat pääasiallisen ruokavalion. Savolais-
kunnallisesti merkittäviin. Valtakunnallisesti arvokkaita
ten sanottiin olevan ahneita ruualle, mikä johtui useim-
maisema-alueita Mikkelissä ja Hirvensalmella ovat Ristii-
miten läsnä olleesta nälästä. Vanhoista kansanruoista on
na-Hurissalo maisematie, Anttolan Neitvuori ja Saksalan-
sittemmin valikoitu erilaisia perinneruokia eri pitäjille. Tyy-
harju – Haukivuoren kirkonkylä.