PUHELIN Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakennutti Uikemies Johan issinen joulukuussa 1877 Helsinkiin. Linja oli kauppaliikkeen ja kadun toisella puolella olevan toimiston välinen linja. Muistitiedon mukaan kylällemme ensimmäinen puhelin tuli 1920 Huugo Karj'alaiselle. Kekkolan myllyllä puhelin oli 1930luvun alkupuole Ia. Taavetti Halisella puhelin oli 1940-luvulla ja Viljo Kekkoselle se tuli 1952. Tuolloin Linjat, kuten puhellnkoneetkaan eivät olleet kovin toimintavarmoja ja jos mieli asiansa muuttumattomana saada perille oli puhelimeen suorastaan huudettava. Naapuriin ei varmastikaan soitettu, tulihan edullisemmaksi käydä asia toimittamassa paikanpäällä. aapurissa käynnit moisen kapistuksen myötä ovat vähentyneet. Kylään ei enää mennä muutoin kuin kutsuttuna /·a kukkapaketin l<era. Harmillista, vai mitä? Osa kou upiirimme puhclimista on vieläkin valtion puhelimia, mutta enemmis tö kuitenkin Mikkelin Puhelinyhdistyksen. Vielä 1960-luvulla kaukopuhelut piti tilata valtion kautta, mutta lähipuhelut voi soittaa suoraan. J975 puhelinkeskukset automatisoituivat, joten puhelut vaikka Kiinaan onnistuvat ilman sentraalisantrOJa. Sentraalisantroilla oli aikanaan tärkeä tehtävä, sillä he yhdistivät tilaajan puhelun haluttuun numeroon, yhdistämällä konkreettisesti kaksi piuhaa toisiinsa. Ei millään pahalla, mutta sentraalisantrat kylällä olivat henkilöitä, jotka tiesivät kaiken. Mitä he eivät tiem1eet ei sitä kenenkään muunkaan tarviru1ut tietäki. PuheHmet ovat yleistyneet niin, että niitä löytyy samasta talosta jopa useampiakin riMakkaiskoneineen. Ns. kännykät ovat myös yleistyneet. Onhan niitä helppo kuljettaa mukana ja olla aina tavoitettavissa.
J
78
Taipaleen talossa kahvipöydässc'i 7950-luvulla. Vasemmalta Eila Kekkonen, Alma Partti, Malviina Kallioinen, Albin Partti ja Lauri Partti. Radio tärkeällä paikalla.