Vuokko, Eero 1956: Tuorlan kartano ja maanviljelyskoulu 1944–1956. Turku: Tuorlan maanviljelyskoulu. (Ei saatavuustietoja) Vuorinen, Marja 2001: Aateluuden semiotiikka, teoria ja käsite, aatelismiehen ideaalityypit ja populaarit demokratiateemat 1800-luvun suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Lisensiaatintyö. Helsingin yliopiston Talous- ja sosiaalihistorian laitos. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/yhtei/lt/ vuorinen/aateluud.pdf Värtinen, Lea 2003: Kartanoelämää Urajärvellä: Urajärven kuva-albumi. Helsinki: Museovirasto. (VK) Väänänen, Kyösti 1978: Savon Prikaatin historia. Mikkeli: Savon prikaatin Kilta. (VK) Wirilander, Hannele (toim.): Kuulin kerran kerrottavan… Kotiseutumuistoja Tuukkalan – Porrassalmen – Kyyhkylän seudulta. Toinen korjattu painos. Mikkeli 2003. (Ei saatavuustietoja, kysy Wirilander) Wirilander, Hannele 1997: Kyyhkylä kautta aikojen. Mikkeli. (VK) Wirilander, Hannele 1982: Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Mikkeli: Mikkelin maalaiskunta ja Mikkelin seurakunta. (II krs. Paikallishistoriat) Wirilander, Hannele 1989: Ristiinan historia I. Esihistoriasta vuoteen 1865. Ristiina: Ristiinan kunta. (II krs. Paikallishistoriat) Wirilander, Kaarlo 1974: Herrasväkeä. Suomen säätyläistö 1721–1870. Helsinki: Suomen historiallinen seura. (P Ls Hist Suom Historiallisia tutkimuksia ; 93 ja VK) Wirilander, Kaarlo 1953: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718–1810. Virkatalonhaltijain luettelo. Helsinki. (II krs. P Ls Elämäk Suomi Wirilander ja VK) Wolff, Charlotta 2005: Vänskap och Makt. Den svenska politiska eliten och upplysningstidens Frankrike. Helssingfors: Atlantis. (VK) Åström, Anna-Maria 1980: Torpare och statare: gårdsorganisation och lönesystem på Frugård i Jorois. Helsinki: Helsingin yliopisto, kansatieteen laitos. (P Kansat Åström Anna-Maria ja VK) Åström, Anna-Maria 1993: Sockenboarne. Herrgårdskultur i Savolax 1790–1850. Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland. (Pääkirjasto. Kirjat. 2. krs. Laina-aika 28 vrk ja VK)
Artikkeleita
74
Ananasta talven keskellä. Satakunnan yrittäjä. – Huittisten sanomalehti 2007:9, 6. (VK, Satakunnan yrittäjä / julkaisija: Satakunnan yrittäjät ry.) Andersson, Brita 2006: Hommanäsin kartano: historian ja kulttuurien kohtauspaikka. –Maaseutumatkailu 2006:1, 24. (VK) Anero Eeva 1991: Kaukajärven kadotettua kartanoa etsimässä. – Tammerkoski 1991:9, 24–25. (VK) Erämo, Maija-Liisa 1985: Kytäjä, kartano josta puhutaan. – Avotakka 1985:12, 46–49. (VK) von Essen, Nils 1997: Näin upseerit 1700-luvun lopulla: majuri C. F. Rehbinder ja Pukkilan kartano. – Sotilasaikakauslehti Vol. 72, 1997: 2, 30–33. (VK) Frosterus, Sigurd 1930: Vanajan kartano. – Arkitehti 1930:12, 190–195. (VK) Galambosi, B. ja Galambosi, Zs. 2006: Turun akatemian professorit suomalainen puutarhakulttuurin luojina 1600−1700 -luvuilla: osa I. Maatiainen vol. 18 (2006) nro 4. s. 10−15. Haggrén, Georg 2002: Ruotsin ajan lopun kartanokulttuurin jäjillä Espoon Albergassa. – SKAS 2002:3, 20–29. Hartikainen, Merja 2007: Lähde aikamatkalle Jokioisten kartanopuistoon! – Maaseudun tulevaisuus. 2007: 1, 4. (VK) Helenius, Kyllikki 1989: Lempäälän Kukkolan kartano ja sen mennyt maailma. –Tammerkoski 1989: 6, 14–18. Holmroos, Altti 2001: Nuhjalan kartano – hallitsijoiden yöpymis- ja helpotuspaikka. – Suomen Turku Vol. 42, 2001:2, 26.(VK) Huvinen, Hannu 2003: Porlammin kartano – eristäytynyt edelläkävijä. – Orimattilan sanomat. 26.06.2003. (VK) Huhtanen, Marianna 1993: Kartanot kertovat, osa 1: historian kehystämä taiteilijakoti. – Et-lehti 1993: 5, 38–42. (VK) Huhtanen, Marianna 1993: Kartanot kertovat, osa 2: Pohjolan kartano: nykyaikainen maatalo. – Et-lehti 1993: 6, 94–99. (VK) Huhtanen, Marianna 1993. Kartanot kertovat, osa 3: Sarvilahden barokkilinna: kolmen suvun kartano. – Et-lehti 1993: 8, 58–63. (VK) Hupila, Irma 1992: Kartanon yrttimaa. – Kotipuutarha vol. 52(1992) nro 4. s. 192−193. Hupila, Irma 1992: Pukkilan kartanon ryytimaa. Teoksessa Hilkka Aro & Bertalan Galambosi (toim.) Mauste- ja rohdoskasvien markkinointi. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Julkaisuja nro 23. Hupila, Irma 1991: Pukkilan kartanon ryytimaa. – Frantsilan uutiset nro 2. s. 20−21. Häkli, Liisa 1997: Kesäpöytä on katettu Tertin kartanon tapaan. – Kotipuutarha Vol. 57, 1997: 6, 48–49. (VK) Häyrinen, Leena 1992: Monrepos elää. – Suomen kuvalehti. Vol. 76,1992: 23, 66–67. (VK) Jaakkola, Maarit 2004: Aikansa julkisin koti: Suur-Merijoen kartano oli pietarilaisperheen lomanviettopaikka ja suomalaisarkkitehtien taidonnäyte. – Helsingin sanomat, 4.1.2004.C 3. (VK) Jurvanen, Pertti 2003: Fagerströmin veljekset – itsenäisen Suomen esitaistelijat: duuman ja keisarin vastustus vei Waldemar ja Werner Fagerströmin vankilaan Pietariin. – Etelä-Saimaa. 7.12.2003, n:o 335, s. 16. (VK) Jurvanen, Pertti 2000: Olkkolan hovi, Savitaipale. – Karjala: puolueista riippumaton karjalaisten lehti. 4.5.2000, s. 3. (VK) Jussila, Anneli 1998: Voipaalan yrttitarha vaalii perinteitä. – Kotipuutarha Vol. 58 1998: 1, 64–65. Jussila, Anneli 1992. Käy yrttitarhaan...Historiallinen puisto uusii perinnettä. (Voipaalan kartano, Sääksmäki) Terve elämä vol. 25 (1992) nro 2. s. 40–42. Jääskeläinen, Lempi 1952: Saarelan hovista ja vähän muustakin. – Karjalan aamu. 1952, n:o 11–12, 10–12. (VK) Kauko, Reino 1996: Pyheen (Helgå) kartanon kellarit Mietoisissa. – Museotiedote. Vol. 17 1996: 3–4, s. 29. Knapas, Marja Terttu 1991: Kartanon historiaa. – Kotiseutu 1991: 1, 42–43. Kolu, Seppo 1997: Kertomus Honkolan kartanosta. – Esipolvia 4. Valkeakosken seudun sukututkijat ry:n julkaisuja. (Ei saatavuustietoja) Koppi, Aino 1999: Aika Pösö eli Hännilän kartanon herra. – Kurkijokelainen. 29.1.1999, n:o 4, s. 7. Koskimies, Y. S. 1959: Jokioisten kartanon arkisto. – Vuosikirja. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. 1959, 136–152. (VK) Koskimies, Y. S. 1960: Jokioisten kartanon arkisto. – Vuosikirja.Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. 1960, 42–48. (VK) Koskimies, Y. S. 1961: Jokioisten kartanon arkisto: 3. – Vuosikirja. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. Vol. 30, 1961, 145–152. (VK) Koskimies, Y. S. 1962: Jokioisten kartanon arkisto: 4. – Vuosikirja. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. Vol. 31, 1962, s. 150–154. (VK) Kuusanmäki, Lauri 1953: Miten Hatanpään kartanoa asuttiin vuosisadan vaihteessa. – Kotiseutu 1953: 1, 13–19. (II krs P Aik III k Kotiseutu ja VK) Laine, Tuija 1999: Von Nottbeck -suvun kirjasto, kappale eurooppalaista kulttuurihistoriaa – Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja. Vol. 87–88, 1997–1998 (1999), 213–269.(VK) Lehtiranta, Leila 2006: Kirjolan kartanon loiston päivät sammuivat talvisodan tuhoon. –Karjala: puolueista riippumaton karjalaisten lehti. 9.3.2006, n:o 10, s. 6. (VK) Lehtonen, Pentti 1994: Taubilan hovi. – Sukuviesti. 1994: 5, 4–6. (VK) Leskinen, Marjatta 1989: Tampereen konepajan perustajan G. A. Wasastjernan värikäs elämä ja hänen asuntonsa Törnävällä, Vaasassa ja Tampereella. – Tammerkoski. 1989: 9–10, 24–26. (VK) Lounatvuori Irma, Malliksi maaseudulle – säätyläiset, rakennuskulttuurin edelläkävijät. Museovirasto. (http://www.rakennusperintö.fi/rakennuspe-