LÄHDELUETTELO Kansallismuseon kansatieteellinen arkisto: KM:K 7: Vienan- ja Aunuksenkarjalaiset laukkukauppiaat (1959) KM:K20: Pietarin vaikutus Suomeen (1973)
KIRJALLISUUS Jorma Ahvenainen, ”Massa- ja paperiteollisuutta Kissakosken rannalla. Osakeyhtiö Kissakoski 1907−1940.” Hirvensalmen kirja. Toim. Aila Mielikäinen. JYY:n kotiseutusarja n:o 16, Mikkeli 1979. Sakari Auvinen, ”Halkoja Pietariin. Polttopuiden vienti Saimaalta autonomian ajan lopulla.” Lotjia ja lotjaelämää. Kavassi VII. Toim. Kimmo Antila. Mikkeli 2002. Kimmo Antila, Pietarin ja Viipurin teillä. Maantieliikenne ja tienpito Kaakkois-Suomessa 1812−1950. Tiemuseon julkaisuja 9, Jyväskylä 1994. Max Engman, Pietarinsuomalaiset. WSOY, Juva 2004. Max Engman, Pitkät jäähyväiset. Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen. WSOY, Juva 2009. Max Engman, Suureen Itään. Suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 2005. Nils Gustav Grotenfelt, Hovi Savossa. Suom. Pirkko Huhtanen. WSOY, Porvoo 1995. Pekka Haara, Anttolan historia. Jyväskylä 1993. Pekka Haara, Anttolan hovi – säteristä kunnantilaksi. Anttolan kunta, Mikkeli 1998. Heli Jokipii, ”Hirvensalmen väestö 1880−1975.” Hirvensalmen kirja. Toim. Aila Mielikäinen. JYY:n kotiseutusarja n:o 16. Mikkeli 1979. Jorma Julkunen, Sulo Strömbergin matkassa itärajalla. Rajahakkauksia neljältä vuosisadalta. Tripylon Oy, Mikkeli 2011. Kirkonkyläläisistä kaupunkilaisiksi. Mikkelin kaupungin ensimmäiset asukkaat v. 1838. Toim. Raimo Viikki. Suur-Savon Sukututkimusyhdistys r.y.:n julkaisuja 1. Pieksämäki 1987. Matti Klinge, Keisarin Suomi. Schildts, Helsinki 1997. Erkki Kuujo, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838−1917. Mikkeli 1971. Risto Lehmusoksa ja Ritva Lehmusoksa, Mannerheimin pöydässä. Ajatus Kirjat, Jyväskylä 2005. Jarmo Luoma-Aho, ”Kauppaneuvos Carl Fredrik Pöndinen (1849−1928.)” Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu. Studia Biographica 8. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Julkaistu 5.9.2009, viitattu 5.4.2012. Saatavissa http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=204. Mannerheim. Keisarillisen Venäjän armeijan upseeri – itsenäisen Suomen Marsalkka. Pietari-säätiö, Helsinki 2005. Asko Mielonen, Vanhan Kerimäen historia. Gummerus, Jyväskylä 1993. Toivo Mönkkönen, ”Hirvensalmi vuosina 1664−1868. Yleinen kehitys.” Toivo Mönkkönen ja Veikko Huttunen, Hirvensalmen historia II. Jyväskylä 1990. Jarmo Nironen, Suomalainen Pietari kuvina. Suomen Pietarin Instituutin julkaisuja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. Ilmari Ojala, Mannerheimin päämajan arkea ja juhlaa. Karisto Oy, Hämeenlinna 2000. Jyrki Paaskoski, ”Venäjän merkitys Etelä-Savon historiassa.” Kulttuuriympäristöselvitys - Etelä-Savon Kulttuuriperinnön kehityslinjat, jatkumot ja murrokset. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 88:2007. Mikkeli 2007. Kauko Pirinen, Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534−1617. Kustannuskiila Oy, Pieksämäki 1982. Pia Puntanen, ”Kaksoiskotka kaskimailla. Elämää Mikkelin seudulla 200 vuoden takaa.” Tulkittua Tuuvaa. Näkökulmia merkkivuoteen 1809 Mikkelin seudulta. Jyväskylä 2009. Pia Puntanen ja Jarmo Vauhkonen, ”Etelä-Savon aluerakenteen sidetarina ja kehityksen aikavyöhykkeet.” Kulttuuriympäristöselvitys Etelä-Savon Kulttuuriperinnön kehityslinjat, jatkumot ja murrokset. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 88:2007. Mikkeli 2007. Hannu Pyykkönen, Petja Pyykkönen, Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko: Pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkko vuosina 1908–1958. Mikkeli 2008. Veijo Saloheimo, Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617−1721. 2. painos. Savon Säätiö. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2000. Kalevi Salovaara, Ruhtinattaren tarina. Ruhtinatar Natalia Lopouchin-Demidoffin elämän vaiheita 1886-1957. Mikkeli 1999. J. E. O. Screen, ”Ratsuväen junkkarista Japanin sotaan 1887−1905.” Mannerheim. Keisarillisen Venäjän armeijan upseeri – itsenäisen Suomen Marsalkka. Pietari-säätiö, Helsinki 2005. Taru Stenvall, Marski ja hänen ”hovinsa.” WSOY, Porvoo 1955. Ulla Tillander-Godenhielm, Fabergén suomalaiset mestarit. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Hämeenlinna 2011. Henri Troyat, Dostojevski. Suom. Kaj Kauhanen. 3. painos. WSOY, Juva 1995. Mikko Uola, ”Hackzell, Antti (1884-1946).” Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997Julkaistu 4.5.2011, viitattu 29.8.2012. Saatavissa http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/733/ Teppo Vihola, ”Etelä-Savon sisäinen taloushistoria maakunnan kehitystä viitoittamassa.” Kulttuuriympäristöselvitys Etelä-Savon Kulttuuriperinnön kehityslinjat, jatkumot ja murrokset. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 88:2007. Mikkeli 2007. Hannele Wirilander, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Mikkeli 1982. Hannele Wirilander, Ristiinan historia I. Esihistoriasta vuoteen 1865. Pieksämäki 1989. Hannele Wirilander, Ristiinan historia II. Kunnallisuudistuksesta (1865) sotien jälkeiseen aikaan (1945). Pieksämäki 1994. Hannele Wirilander, Uudistuksiin heräävä Savo 1870−1918. Savon historia IV. Savon Säätiö. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2008. Kaarlo Wirilander: Savo kaskisavujen kautena 1721−1870. Savon historia III. 3.painos Savon Säätiö, Jyväskylä 2000. Kyösti Väänänen, Savon prikaatin historiaa. Mikkeli 1978.
33