Halkoja Saimaalta Pietariin Saimaan alueelta Pietariin viedyistä vientituotteista halot olivat kuuluisimpia. Noin 40−60 senttimetrin pituinen Pietarin halko tunnettiin myös nalikkahalon nimellä. Nalikkahalkoja hakattiin myyntiin esimerkiksi Anttolassa 1800-luvulta 1930-luvulle saakka.151 Saimaan alue kuului Pietarin vaikutusalueeseen, ja vientikohteena läheinen metropoli oli Saimaan purjehtijoille houkutteleva. Pietarissa halkojen hinnat olivat huomattavasti korkeammat kuin Helsingissä, jonne muutenkin oli pidempi ja kalliimpi purjehdusmatka. Viipurin tarvitsemat lämmityshalot taas hankittiin pääasiassa kaupungin lähistöltä maanteitse. Polttopuun markkinointi Pietarissa oli
Saimaan kanavan merkitys oli keskeinen sisämaan kaupan-
helppoa. Halot saattoi myydä itse suoraan kuluttajille tai
käynnin vilkastumiselle. Halkoja kului Pietarin lämmityk-
jättää välittäjien käsin. Pietarista oli myös mahdollisuus ot-
seen ja höyrylaivojen polttoaineeksi. Kuvassa halkolotjat
taa paluulastiksi edullista viljaa, jota oli pakko tuoda, sil-
Saimaan kanavassa. Kuva Suomen Kansallismuseo/Savon-
lä Itä-Suomi ei ollut viljaomavarainen. Halvan venäläisen
linnan maakuntamuseo.
tuontiviljan ja voin menekin turvin Savon maataloutta oli ryhdytty kehittämään lypsykarjapainotteiseksi.152 Halkolaivaukset keskittyivät Etelä-Saimaan runsaiden lehtimetsien tuntumaan. Talonpoikaisessa taloudessa puiden hakkuilla, pinoamisella ja halkojen rahdinajolla voitiin torjua kausiluontoiseen maatalouteen liittyvää talvityöttömyyttä. Toukotöiden jälkeen taas oli aikaa lähteä kuljettamaan halkoja pitkin vesiteitä.153 1850- ja 1860 -luvuilla halkovienti oli vielä paljolti tavallisten, airoilla ja purjeilla varustettujen lastiveneiden va-
29
rassa. Sen jälkeen lotjat ottivat kuljetuskalustona ykköspaikan.154 Huomattava osa Saimaan lotjista rakennettiin Anttolassa, ja pitäjä tunnettiinkin lotjapitäjänä. Rakennuttajina toimivat sahanomistajat, liikemiehet ja muutamat talolliset. Konevoimattomien alusten rakentaminen ei vaatinut niin suuria pääomia kuin höyryalusten rakentaminen, ja monesti rakennustarpeet saatiin rakennuttajan omista metsistä.155 Sakari Auvisen (2002) mukaan halkojen vienti on en-
Erityisesti ensimmäisen maailmansodan aikana suomalai-
nen ensimmäistä maailmansotaa ollut huomattavasti luul-
sia halkoja kului Pietarin lämmitykseen, kun kivihiiltä ei
tua vaatimattomampaa. Pitkään Saimaan kanavan valmis-
ollut saatavissa. Puut kaadettiin ja halottiin rannoille, joista
tumisen (1856) jälkeenkin talvikelien rekikuljetukset pitivät
ne lastattiin lotjiin. Kuva 1960-luvulta, mutta metodi oli
pintansa. Halkojen vienti Saimaan alueelta Pietariin oli vie-
sama. Kuva Savonlinnan maakuntamuseo.
lä 1870-luvulla varsin vaatimatonta kaupungin koon huomioiden; esimerkiksi vuonna 1872 viety 13 000 kuutiometriä halkoja vastasi ainoastaan noin 3200 henkilön vuotuista
tarin halkojen kysynnän huippulukemiin. Aikaisemmin Sai-
lämmitystarvetta ja kuutta prosenttia koko suuriruhtinas-
maalta tuodut halot olivat joutuneet kilpailemaan englan-
kunnan polttopuiden viennistä. Vasta vuoden 1879 elinkei-
tilaisen kivihiilen kanssa. Saksan merisaarto kuitenkin esti
novapaus alkoi hitaasti muuttaa tilannetta. Halkojen vienti
englantilaisten laivojen pääsyn Pietarin satamiin, ja haloista
kasvoi tasaisesti 1880- ja 1890-luvuilla. Vuonna 1883 Pieta-
tuli lämpöhuollon täydentäjien sijasta välttämättömyystar-
riin vietiin Saimaalta 56 000 kuutiota halkoja, mikä vastasi
vike. Huippuvuonna 1916 Pietariin vietiin 1 212 000 kuutiota
jo 10 prosenttia suuriruhtinaskunnan polttopuiden viennis-
halkoja. Vienti oli viisinkertaistunut sotaa edeltäneeseen ai-
tä. 1890-luvulla päästiin jo reiluun 20 prosenttiin ja 1900-lu-
kaan nähden. Miljoonan kuution halkomäärä vastasi reilua
vun ensimmäisellä vuosikymmenellä noin kolmannekseen.
2000 lotjallista. Myös hinnat kohosivat. Ennen sotaa Sai-
Vastaava osuus markkamääräisestä viennistä jäi kuiten-
maan alueen halkojen tyypillinen kuutiohinta Pietarissa oli
kin polttopuun alhaisen jalostusarvon takia huomattavasti
7,75 markkaa, 1917 jo 32 markkaa. Sodan aikana Saimaan
vaatimattomammaksi, reilusti alle puolen prosentin.156
halkojen arvo oli jo lähes neljä prosenttia koko suuriruh-
Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen nosti Pie-
tinaskunnan viennin arvosta. Sota-aika myös käänsi Sai-