Saimaan kanavan liikenteelle avaaminen vuonna 1856 ja höyrylaivaliikenteen alkaminen Mikkelissä 1860-luvulla loivat aikaisempaa paremmat edellytykset tukkukaupan harjoittamiselle. Mikkeliin johtavan laivaväylän mataluus tuotti kuitenkin jatkuvasti hankaluuksia laivaliikenteelle. Vesiliikenne helpottui, kun kruunu perkasi 1874 Siikasalmen, kaivoi vuosina 1874−1877 Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen avokanavat Yöveden ja Louhiveden välille sekä syvensi Mikkelin sataman ja Annilansalmen välistä osaa. Pöndisen ensimmäinen laiva, puinen Siivo, kulki pääasiassa Mikkeli-Pietari -väliä pistäytyen joskus myös Helsingissä ja Tallinnassa. Vientiartikkeleina olivat voi ja puutavara, tuontiartikkeleina jauhot, ryynit, rauta ja tupakka. Myöhemmin Pöndinen osti vielä Elli-, Tapio- ja Helvi-nimiset laivat, jotka liikennöivät Mikkelin, Viipurin, Pietarin, Helsingin ja Tallinnan välillä. Lisäksi Pöndinen oli osakkaana matkustajalaivaliikennettä harjoittaneessa St. Michel ångbåts aktiebolagetissa. Pöndinen harjoitti myös alkoholikauppaa omistamansa Mikkelin Viinikauppa Oy:n kautta. Yhtiö jakeli runsaasti lahjoituksia, mikä esti toisen yleishyödyllistä tarkoitusta varten perustettavaksi ehdotetun viinikaupan tulon kaupunkiin. Mikkelin Viinikauppa Oy teki esimerkiksi lahjoituksen Mikkelin kauppaseuran eläke- ja avustuskassan peruspääomaksi, ja Pöndinen toimi kassan puheenjohtajana vuosina 1896−1907. Lisäksi Pöndinen lahjoitti vuonna 1899 Mikkelin kaupunkikirkolle Pekka Halosen maalaaman alttaritaulun ja antoi 1925 kaupunginvaltuuston 50-vuotisjuhlassa kaupungille 25 000 markkaa valistustalon aikaansaamiseksi kaupunkiin. Pöndinen oli kaupunginvaltuuston jäsen kokonaista 33 vuotta, valtuuston perustamisesta vuonna 1875 vuoteen 1907 saakka. Pöndisen talo torin äärellä, nykyisen maakuntaliiton ja entisen säästöpankin talon kohdalla, oli Mikkelin vanhimpia. Pöndisen vuonna 1890 rakennuttama talo Nikolainkadun (nyk. Porrassalmenkatu) varrella oli ensimmäinen yksityishenkilön rakennuttama kaksikerroksinen kivitalo Mikkelissä. Talo Porrassalmenkatu 18:ssa on säilynyt nykypäivään, tosin sen pohjakerroksen ikkunoita on myöhemmin suurennettu. Vuonna 2012 talossa toimii ravintola. C. F. Pöndinen sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1900. Hän lopetti liikkeensä vuonna 1925, kolme vuotta ennen kuolemaansa. Pöndinen kuoli huvilallaan Kotirannan tilalla Mikkelin maalaiskunnassa 7. heinäkuuta 1928. Sekä C. F. Pöndinen että hänen sisarensa Amalia (Malin) olivat naimattomia ja lapsettomia. Amalia Pöndisen tahdon mukaisesti testamentin jäännösosa lahjoitettiin Mikkelin kaupungille käytettäväksi samaan tarkoitukseen kuin ne rahat, jotka hänen veljensä oli 1925 lahjoittanut kaupungille. C. F. ja Malin Pöndisen rahastojen varoja kaupunki käytti vuonna 1934 ostamansa palokunnan talon (nyk. Mikkelin Teatteri) juhlasalin kunnostamiseen ja uuden
28
kirjastotalon rakentamiseen vielä 1970-luvulla. Kirjallisuus Matti Klinge, Keisarin Suomi. Schildts, Helsinki 1997. Erkki Kuujo, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838−1917. Mikkeli 1971. Jarmo Luoma-Aho, ”Kauppaneuvos Carl Fredrik Pöndinen (1849−1928.)” Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu. Studia Biographica 8. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Julkaistu 5.9.2009, viitattu 5.4.2012. Saatavissa http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=204.
Kauppaneuvos Pöndinen (vas.) myymälässään, joka sijaitsi torin varrella nykyisen DanskeBankin/Säästöpankin talon paikalla. 1840-luvulla rakennettu kalkkikartano tuhoutui talvisodan pommituksissa. Kuva MKM.