Venäläinen kansakoulu sijaitsi nykyisen EteläSavon Ammattiopiston paikalla Anni Swaninkadun ja Otavankadun kulmauksessa. Kuva MKM.
12
seeristolla oli oma klubinsa, jolla oli väkijuomien tarjoiluoi-
noitti Suomessa keräämään kansalaisadressin, ns. Suuren
keus. Laskiaisena upseeristo piti suuremmat juhlat, joihin
adressin, jossa vedottiin Suomen kansan nimissä henkilö-
kaviaari ja muut herkut tilattiin Pietarista.42
kohtaisesti keisariin. Etelä-Savossa adressiin kertyi hieman
Suomen oma sotaväki lakkautettiin 1901. Tilalle tuli ve-
vajaa 35 000 allekirjoitusta, mikä merkitsi lähes 22 pro-
näläistä sotaväkeä, 5. Suomenmaalainen Tarkk’ampujapa-
senttia maakunnan asukkaista. Mikkelin kaupungissa osal-
taljooona. Enimmillään venäläisiä joukkoja oli niin paljon,
listumisprosentti oli 53, Anttolassa melkein 40 ja Ristiinas-
että noin 4000 asukkaan Mikkelissä venäläissotilaita ja hei-
sa 38. Suurta adressia lähti keisarille luovuttamaan lähes
dän perheenjäseniään oli ajoittain saman verran kuin kau-
500-henkinen kansalaislähetystö, jota Nikolai II ei kuiten-
pungin omia asukkaita. Venäläiset avasivat oman kansa-
kaan ottanut vastaan. Tämä horjutti kansalaisten perinteis-
koulun ja pystyttivät ortodoksisen kirkon. Kun kaupunki ei
tä uskoa keisarin hyvään tahtoon ja aktivoi valtiollisesti ja
saanut uusista asukkaistaan verotuloja, se ryhtyi vaatimaan
yhteiskunnallisesti.45
korvausta kasarmialueesta. Pitkällisen oikeusjutun jälkeen
Kesäkuun 1900 kielimanifestissa määrättiin venäjän kie-
kaupunki sai korvausta vuonna 1910 noin neljän vuoden
li ylimpien hallintolaitosten kieleksi. Se johti suomalaisten
kunnallisveroa vastaavan summan, jonka talletti rahastoik-
virkojen avaamiseen syntyperäisille venäläisille ja toi 1903
si mm. kaupungintalon ja vesijohtolaitoksen rakentamis-
Mikkelin läänin kuvernööriksi venäläisen kenraalimajurin
ta varten sekä esikaupunkirahastoon. Venäläinen sotaväki
Aleksander Watatzin.46
lähti Mikkelistä loppukesällä 1917 ja oli kokonaan poissa joulukuuhun 1917 mennessä.43
Suomen oma sotaväki lakkautettiin 1901, ja Mikkelin tarkk’ampujapataljoona piti viimeisen katselmuksensa 13.10.1901. Samana vuonna annetun uuden asevelvollisuuslain mukaan suomalaiset asevelvolliset sijoitettaisiin venä-
Yhdenmukaistamispolitiikka
läisiin joukko-osastoihin. Asevelvollisuuslakia vastustamaan
ja sortovuodet
ryhtyi salainen järjestö, ns. kagaali. Kun Mikkelin raastuvanoikeus kokoontui valitsemaan kutsuntatoimistojen jäseniä,
Keisari Aleksanteri III:n aikana Venäjällä valtasi alaa suunta-
paikalle saapui vain vajaa 10 henkilöä. Räätäli Johan Kaih-
us, joka pyrki monikansallisen keisarikunnan lainsäädännön
lanen esitti tilaisuudessa laajan lausunnon toimenpiteiden
ja hallinnon yhdenmukaistamiseen. Nämä yhdenmukaista-
laittomuudesta ja esitti, ettei raastuvankokous valitsisi jä-
mistoimet nähtiin Suomen suuriruhtinaskunnassa sortona,
seniä kutsuntatoimistoon. Näin kävikin, mutta kuvernööri
ja 1890-luvulta alkanutta kautta alettiin kutsua sortovuo-
määräsi pidettäväksi uuden vaalitilaisuuden. Siihen ei saa-
siksi. Suomessa hajauduttiin kahteen leiriin: ns. myöntyväi-
punut kukaan, eikä myöskään seuraavaan, 1902 järjestet-
syyslinjaan, mikä tarkoitti neuvotteluratkaisujen etsimistä
tyyn tilaisuuteen, vaikka kuvernööri oli määrännyt suuren
ja autonomian säilyttämistä joustamalla, ja ns. perustuslail-
uhkasakon. Asepalvelukseen kutsuttuja yritettiin taivuttaa
lisiin, jotka harjoittivat passiivista vastarintaa. Yleisesti ot-
olemaan tulematta kutsuntaan. Tähän toimintaan osallistui
kannatusaluetta.44
mm. Mikkelin pormestari Alopaeuksen poika Arvi. Vuon-
Jälkipolville kenties kuuluisiin yhtenäistämistoimenpide
na 1902 Mikkelin 47 kutsuntaan velvoitetusta miehestä tuli
oli vuoden 1899 helmikuun manifesti, joka oikeutti keisa-
paikalle 16. Kuvernöörin mukaan Mikkelin ja Savonlinna oli-
rin antamaan koko valtakuntaa koskevia lakeja ilman Suo-
vat ”kapinallisen liikkeen ja agitatsionin pysyviä keskuksia.”
men valtiopäivien suostumusta. Helmikuun manifesti in-
Vuosien 1903 ja 1904 kutsuntajäsenvaalit kuitenkin sujuivat
taen Etelä-Savo oli myöntyväisyyslinjan