24 Lämmityskulut kuriin ehdottomasti ensin selvittää rakenteiden energiatehokkuus ja mahdollisuudet sen parantamiseen. Parhaimmillaan vaihto voi kuitenkin tuoda merkittäviä säästöjä pitemmällä aikavälillä. Energian säästössä ja lämmitysratkaisun miettimisessä lähtökohtina ovat talon nykyinen ja suunniteltu tuleva käyttöaste. Etenkin lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa on mietittävä tarkoin talon tuleva käyttö yhdessä kyläläisten kanssa. Käyttösuunnitelmassa on erittäin tärkeää arvioida käytöstä ja mahdollisista investoinneista aiheutuvat kulut sekä vastaavasti tulot niiden kattamiseksi. Arvio on tehtävä realistisesti ja varauduttava myös yllätyksiin. Lisäksi on mietittävä miten lämmityksen käyttö, säätö ja muu hoito ratkaistaan. Kannattaa harkita myös kiinteistön energiatodistuksen teettämistä. Todistus auttaa energiakulutuksen selvittämisessä ja siihen kuuluu myös parannusehdotusten arviointi. Todistusta tilatessa voi pyytää painottamaan parannuskeinojen miettimistä. FISE Oy:n sivuilta (www.fise. fi) löytyy lista pätevöityneistä erillisen energiatodistuksen antajista alueittain. Hinnat vaihtelevat satasista tuhansiin, joten tässäkin on arvioitava hyötyä suhteessa kustannuksiin. Puolueettoman asiantuntijan antamat parannusehdotukset voivat kuitenkin olla hyvä lähtökohta energiaremonttiin ja estävät virheellisiä ratkaisuja.
Vanhan talon energiatalous
V
anhan rakennuksen lämpöhäviöiden jakautumisesta on tarjolla vaihtelevia arvioita. Todellinen tilanne on jokaisessa talossa yksilöllinen riippuen rakennuk-
sen tiiviydestä, rakenteista, eristyksen kunnosta ja ilmanvaihdosta. Riitta Asikainen jaottelee Kaunista ja kestävää - vanhojen asuinrakennusten korjausoppaassa vanhan asuinrakennuksen lämpöenergian kulutuksen seuraavasti: Ilmanvaihto 35 % Yläpohja 13 % Alapohja 7 % Ulkoseinät 15 % Ikkunat ja ulko-ovet 15 % Lämmin käyttövesi 15 % Näistä saa suuntaa-antavan mielikuvan tilanteesta myös kylätalolla. Talon käyttö ja vesikalusteet määrittävät lämpimän käyttöveden osuuden, joka voi kylätalolla olla huomattavasti pienempikin. Rakennuksen tiiviys ja ilmanvaihtoratkaisu taas vaikuttavat paljon ilmanvaihdon osuuteen. Oheisissa kuvissa on Tampereen teknillisen yliopiston laboratorioinsinööri Juhani Heljon laatima kuvitteellinen esimerkki hirsirakenteisen talon lämmityksen energiankulutusjakaumasta. Esimerkkitalon pinta-ala on 400 m2 ja tilavuus 1200 m3. Ikkunapinta-alaa talossa on 70 m2. Ylä- ja alapohjassa eristeenä on puru. Eristeet ovat päässeet painumaan ja ikkunatkin ovat korjauksen tarpeessa. Talo on öljylämmitteinen ja vuotuinen öljynkulutus on 5000 l, mikä tarkoittaa että lämmitysenergian tarve on pyöreästi 50 000 kWh vuodessa. Esimerkissä lähtökohdaksi otettiin lämpöhäviöiden pienentäminen. Yläpohjan eristämisellä ja ikkunoiden kunnostuksella voidaan lämmityksen energi-