Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry N:o 7
Metalli7
JÄSENLEHTI
1/2013
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
Oikeudenmukaisuutta ja uusia työpaikkoja .....
Seiska 1/13 Julkaisija: Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry no 7 Näsilinnank. 22 B 33210 Tampere Puh. 03223 0013, 040 522 0917 fax (03) 2229607, sähköposti toimisto@metalli7.fi kotisivu: www.metalli7.fi Kansikuva: J. Salopino Vastaava toimittaja: Petri Lahtinen Painatus: Kirjapaino Öhrling, Tampere 2013
Sateenkaarihallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että tavoitteena on suomalaisten yritysten toimiminen edelläkävijänä yritysvastuuasioissa. Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset yritykset ja hallinto yhteiskuntavastuun edelläkävijöiksi. Periaatepäätöksen valmistelusta on vastannut työministeri Lauri Ihalainen. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa eri toimijoiden vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan. Nämä vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi paikallisen väestön, työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksien toteutumiseen, ympäristön suojeluun, taloudelliseen kestävyyteen ja ihmisoikeuksiin. Valtiovalta on pitänyt hyvää huolta tukiessaan ja kannustaessaan suomalaisia yrityksiä entistä kilpailukykyisimmiksi ja vastuullisimmiksi. Työantajat ovat saaneet erilaisia veroluonteisia helpotuksia liki kahden miljardin edestä viime vuosien aikana, on vähennetty kela-maksuja, sitten työeläkemaksuja ja viimeisimpänä kehysriihessä avokätisesti alennettiin yritysten yhteisöveroja. Pääministeri Kataisen mukaan nyt satsataan työpaikkoihin ja luodaan uskoa tulevaisuuteen. Joulupukki kävi Etelärannassa tänä vuonna jo maaliskuussa. Muuttuvatko hallituksen korulauseet työllisyyden lisäämiseksi näillä ratkaisuilla, tuskinpa, toivottavasti.
2
Alkavatko yritykset kantamaan vastuunsa nykyisistä työntekijöistään, entäpä palkkaamaan uusia ja nuoria työntekijöitä? SAK:n tilastojen mukaan suunta näyttäisi olevan alkuvuonna tähän mennessä ikävä kyllä aivan päinvastainen. Maaliskuun loppuun mennessä oli yt- neuvottelujen alaisten henkilöiden lukumäärä kasvanut vuoden takaisiin lukuihin. Siinä ei paljon vastuut paina kun, esimerkiksi valtionyhtiö Finnair ilmoittaa vähentävänsä useita satoja työntekijöitä, ja samaan aikaan palkkaa uuden teejiin liki 52 000 euron kuukausipalkalla. Tämän kevään harjoitussessio koskien keskitettyä työmarkkinaratkaisua vihellettiin siis poikki ja alkoi valmistautuminen syksyn liittokohtaisiin neuvotteluihin, työnantajilla ei ollut halua neuvotella tosissaan kattavasta työmarkkinaratkaisusta. Patruunat ovat omat prosenttinsa saaneet ja syksyllä on meitin vuoro ja silloin ei sovi puhua nollaratkaisuista, mm. ruuan hinta, sähkönhinta ym. ym. jatkavat alati nousuaan. Viimeaikojen palkkaratkaisut on kuitattu sanomalla, että tämän kanssa pystyy elämään, mutta tulevalla korotuksella on kyettävä elämään. Yritysten tulee kantaa vastuunsa työntekijöistään!
Petri Lahtinen
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
Puheenjohtajan palsta Antti Salonen SAKSA, IHMEMAA OTS Viimeaikoina on etenkin elinkeinoelämä pitänyt ääntä niin sanotusta Saksan talousihmeestä. On esitelty jos jonkinmoisia taulukoita ja tilastoja siitä, miten hyvin Saksalla menee ja kuinka Saksan kilpailukyky on hyvä ja työttömyysaste pieni. Alkusysäys ns. Saksan malliin oli hartz- uudistus, joka toteutettiin Gerhard Schrödern ollessa Saksan liittokansleri vuonna 2005. Uudistus käsitti lukuisia heikennyksiä työttömyysturvaan ja loi pohjan matalapalkkojen räjähdysmäiselle kasvulle. Uudistuksessa työttömyystukeen tuli merkittävä lasku ja velvoite ottaa vastaan oman ammatti- ja palkkatason alittavia töitä. Samassa yhteydessä työnantajat ovat siirtäneet töitä alueille jossa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia. Tällä hetkellä Saksassa työmarkkinat ovat jakautuneet kovan ytimen ja pätkätöitä tekevien välillä. Pätkätyöläisistä 1,7 miljoonaa tienaa alle 5 euroa/h. Tämä on johtanut merkittävään tuloerojen kasvuun. Pätkätyökulttuurilla on vaikutettu työttömyystilastoihin, mutta se ei ole luonut astinlautaa kokoaikaiseen työhön tai täysipainoiseen työelämään. Saksaan on muodostumassa ns. pysyvästi marginalisoitujen ryhmä, jonka sosiaalinen ja taloudellinen asema on erittäin heikko. Saksassa reaaliansiot ovat laskeneet 6 % välillä 2000 -2009. Tämä kehitys on erittäin huolestuttava maassa, jossa on kuitenkin merkittävä vaihtotaseen
ylijäämä. Suomessa vastaavana aikana reaaliansiot ovat kasvaneet 15,6 %, vaikka se ei siltä aina tunnukaan. Saksalainen talouspolitiikka tukee tällä hetkellä välillisesti maan omia pankkeja Kreikan ja muiden Euroopan kriisimaiden kautta. Kansakunnan kannalta vaihtotaseen ylijäämän syytäminen ulkomaille ei kuitenkaan ole hyväksi. Saksa siis pitää keinotekoisesti kansalaisillaan matalampaa elintasoa. Tästä on seurauksena kotimaisen kysynnän vähentyminen, joka taas vaikuttaa mm. Suomen vietinteollisuuteen ja sitä kautta Suomen kansantalouteen. Nyt onkin syytä pohtia, onko meidän tiemme elinkeinoelämän peräänkuuluttama ”ihmemaa” Saksan tie? Valitettavasti näen Suomalaisessa työvoima- ja talouspolitiikassa huomattavia yhtäläisyyksiä Saksan kehityssuuntaan. Teollisuuden palkansaajien reaaliansiot ovat kääntyneet laskuun, pätkä- ja vuokratyö lisääntyy kiihtyvää vauhtia. Työehtosopimusten yleissitovuutta halutaan murtaa niin etelärannasta kuin Arkadianmäeltä. Jos tämän kehityksen annetaan jatkua, on varmaa että Suomi kulkee pienellä viiveellä Saksan perässä. Syksyllä tehtävät työmarkkinaratkaisut näyttävät mihin suuntaan keula näyttää. Ongelma ei ole työmarkkinajärjestöjen, vaan meidän jokaisen palkansaajan. Jokinen voi omalla toiminnallaan ja aktiivisuudellaan vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen.
3
Kotimaista työmarkkinasarkaa Kevään aikana saatiin päätökseen kolmen päivän koulutusvapaata koskeva kiista. Sisällöllisesti se ei ollut sitä mitä tavoiteltiin ja mistä sovittiin. Kahden vuoden mittaiseksi venähtänyt temppuilu asian ympärillä muistutti lähinnä farssia, vielä kun muistetaan että se oli keskeisiä sopimusehtoja viime kierroksella. Keskusjärjestöjen neuvottelut keskitetystä työmarkkinaratkaisusta päättyivät tuloksettomana ja teknologiateollisuus jatkaa työmarkkinahäiriköintiä tuttuun malliin. Siinä tiivistettynä tämän hetken työmakkinatilanne. Syksystä näyttää tulevan vähintään mielenkiintoinen, ottaen huomioon kuinka kaukana työmarkkinaosapuolten näkemykset ovat toisistaan.
Antti Salonen
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
Metalli 7 Nuoret- nuorisovastaava Virva-Mari Rask Toivomme lisää väkeä toimintaan, vaikka vain osallistumaan tapahtumiin. Erityisesti, jos työpaikaltasi ei ole edustajaa väkemme joukossa, ota yhteyttä. Kerro mitä teillä toivotaan. Jokaisella on oikeus saada omat ideansa eteenpäin ja mahdollisuuksien mukaan toteutettavaksi. Me teemme itse nuorisojaostomme, sinäkin. Tule mukaan ja saa jäsenmaksuillesi vastinetta!
Kuluva vuosi on alkanut osaltani uusin haastein. Toimin ammattiosaston nuorisojaoston puheenjohtajana. Nimi ja naama ovat ehkä joillekin tulleet tutuksi viime syksyn myötä, mutta nyt jaoston vastuullisena vetäjänä ts. nuorisovastaavana. Nappaa kiinni ja ehdota, kaikki ideat ovat enemmän kuin tervetulleita! Nuorisovastaava Virva-Mari Rask, TAKK, koneenasennus, opiskelija Sihteeri Ilari Säynäjoki, Logistic Tkt Systems Oy Taloudenhoitaja Jussi Saarivuori, Metso Toimijoina: Tarina Palén, Valtti Henkilöstöratkaisut ky Anna-Kaisa Kärkkäinen, Metso Henri Kuusinen, Sandvik Ilkka Eteläaho, Sandvik Aki Paavola, Sandvik ja myös ammattiosaston puheenjohtaja Antti Salonen, Sandvik. Nuorisojaoston järjestämät tilaisuudet ja koulutukset on suunnattu ammattiosaston kaikille alle 36vuotiaille jäsenille. Tapahtumat, joita on 2-3 vuodessa, muokataan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kokouksia on 6-8 vuodessa, niissä suunnitellaan tapahtumat ja seurataan järjestelyjen eteneminen. Toimijana voi olla osallistumatta kokouksiin.
Virva-Mari Rask virvamari.rask@gmail.com
Ota yhteyttä ja tule mukaan !
4
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
Naisjaosto toimii
Naisjaoston aktiiveja osaston pilkkikisoissa 2.3.2013.
Mikään tapahtuma ei toteudu, jos kukaan ei osallistu suunnitteluun tai toteutukseen. Tulevaisuudessakin tarvitaan aktiivisia toimijoita, joten sinä olet tervetullut joukkoomme mukaan sekä kehittämään ja ideoimaan uusia tuulia! Me Seiskan naiset kokoonnumme toimistolla yleensä kerran kuukaudessa. Kokous kestää illassa noin tunnin verran.
Metalli7 jäsenistöstä on naisia n. 10 %, mikä on huikea määrä. Perinteisesti naiset ovat aktiivisia toimijoita Seiskan toiminnassa ja siitä todisteena on aktiivinen ja toimiva naisjaosto, joka on ollut sitä jo 40 vuotta. Naiset osallistuvat toimintaan yleensä koko perheen voimalla, siis lapsetkin ovat tervetulleita + puoliso tietenkin tai voi tulla mukaan toimimaan omana persoonana, kaikki ovat tervetulleita. Tapahtumat ovat koko perheen tapahtumia, kesäpäivää omalla Seiskan mökillä, retkiä perheelle, osallistumista; mökkitalkoisiin, pilkkikisoihin. Tietysti on myös omia tapahtumia, joihin pääsee vain naiset!!
Jos kiinnostuit ja haluat tietää lisää, soita p. 032230013 Kirsi Tuomisto Naisjaoston pj.
5
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
Avemet Oy Avemet Oy on 1989 perustettu metalliteollisuuden alihankintaan erikoistunut yritys. Auvo Syrjälä pisti firman alulle Kihniössä. Vilppulan, Kalmarin alueen ja Kaukajärven kautta nykyisiin 4500 m² tiloihin Messukylään yritys muutti kaks ja puoli vuotta sitten. Tänään yritystä luotsaa eteenpäin Tuotantojohtaja Tuomo Valkama ja Toimitusjohtaja Jukka Seppä. Työntekijämäärä on, tuotannossa 14 ja 7 toimihenkilöä. Valkaman ennuste on, että tulevaisuudessa työntekimäärä on kasvussa. "Hyvin positiivisin mielin katsomme tulevaisuuteen. Investoimme rajusti, n. 20 % liikevaihdosta, maaliskuussa 2013 konekanta laajenee uudella cnc-ohjatulla porausyksiköllä". Avemetin liikevaihto oli vuonna 2012 6,1 miljoonaa ja tavoite tälle vuodelle on 9 miljoonaa. Avemet Oy- Leikkaamisen ja materiaalien asiantuntija, laaja materiaalivalikoima ja nykyaikaiset leikkausmenetelmät. Vuosittain Messukylässä käsitellään 5 miljoonaa kiloa eri teräslaatuja. Perinteisen happi-propaani menetelmän lisäksi aihioita leikataan plasmalla, laserilla ja vesileikkuulla. Kaikki rakenne- ja kulutusteräkset, lujat sekä muovattavat teräkset, ruostumattomat, sekä alumiinit viimeistellään asiakkaan haluamalla tavalla.
Asiakkaan tarvitessa Avemet jatkojalostaa kappaleet taivuttamalla ne haluttuun muotoon. Halutessanne valmiita kappaleita leikattuna, porattuna, kierteitettynä tai särmättynä, kaikki saman katon alta, samalla kertaa. Avemetilla on n. 200 jatkuvasti tilaavaa asiakasta ja kokoajan laajenee. Asiakaskunta käsittää kattavan läpileikkauksen maamme metalliteollisuutta. Avemet toimittaa järeitä polttoleikkausaihioita esimerkiksi konepaja-, laivanrakennus-, louhinta- ja sahateollisuudelle. Toista ääripäätä edustavat anturi- ja sähkömoottoritekniikassa käytettävät laser- ja vesileikatut osat. Valkaman mukaan myös kilpailijoitakin löytyy, "Meidän yhtenä valttina on nopeat toimitusajat, pikatilauksena asiakas saa leikkeet toimitusvalmiiksi 24 tunnin kuluessa". Allekirjoittanut kiittää Tj. Valkamaa yrityksen esittelemisestä. Hienolta tuntuu nähdä, että jollakin konepajalla vielä menee hyvin tänäpäivänä, ja Messukylän Putkinotkoonkin tuntuu aina hienolta palata, siellä tuli Lahtisen mammanpoijjankin otettua -80 luvun puolivälissä tuntumaa rautakourien kovaan arkeen. Petri Lahtinen
6
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
Pentti Karilaakso
Vapaa-ajan harrastuksekseen Pena ilmoittaa joutenolon, sekä konserteissa ja kesäisin festareilla käynnin. Raskas työ vaatii raskaat huvit. Pena on pitkänlinjan ay- aktiivi, luottamusmiestehtävät alkoivat jo Tampellan aikaan, Asvalla ja Ruukilla hän oli pääluottamusmiehenä, nyt muutaman vuoden tauon jälkeen taas seiskan toimikunnan jäsenenä. Pena toimi seiskan toimikunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti vuodesta -98, vuoteen 2009 saakka. "Ammattiyhdistysliike saisi ottaa tiukemman asenteen, ettei sössittäisi tätäkin kierrosta, koska työnantajalla näkyy olevan vahva halu heikentää jälleen työntekijän asemaa. Politiikka ja edunvalvonta pitäisi pitää toisista erillään". Tällä hetkellä ei Karilaaksolla ole muita luottamustehtäviä, seiskan toimikunnan lisäksi. Ammattiyhdistysliikkeen tekemisiä hän seuraa kuitenkin edelleen aktiivisesti, vuosien saatossa tuli käytyä moni Murikan kurssi ja oppi koluamaan työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä omin päiten. Metallin neuvottelijoille Karilaakson viesti on selkeä, "ryhtykää töihin jäsenistön etujen puolesta, jyrkkä ei nollaratkaisuille!".
"Ei ainakaan pääse eksymään"
"Sanon itseäni metallin sekatyömieheksi, Tampella, Valmet, Asva, Ruukki, Avemet, kokoajan samassa hallissa, yritykset tulee ja menee, minä pysyn". Nähtynä on niin Tampellan suuruudenajat kuin kurjuuskin, samassa hallissa on Pena töitä tehnyt jo yli kolme vuosikymmentä. Metallin sekatyömieheksi itseään tituleeraava Pentti on Tampellan konepajakoulun käynyt levyseppä- hitsaajan linjalta.
7
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
OPASTAA Toimitsija:
Petri Lahtinen 040 5220917
N E U VO O
toimitsija@metalli7.fi
PALVELEE
Toimistonhoitaja:
Kirsi Tuomisto 03 2230013
Näsilinnankatu 22B
toimisto@metalli7.fi
(2.krs) 33210 Tampere
Puheenjohtaja:
Antti Salonen 040 8321315
03 2230013
puheenjohtaja@metalli7.fi
Toimisto avoinna Ma-Pe klo 9.00-17.00
www.metalli7.fi 8
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
Työehtosopimus- ja lakineuvontaa Tapaturmavakuutus kaikille jäsenille Oma toimisto Jäsenpalvelut Jäsenlehti Seiska Vapaa-ajanviettopaikka Koulutusta, tapahtumia, matkoja
www.metalli7.fi 9
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta (TAKK) 50-kymppinen TAKK perustettiin vuonna 1962 nimellä Tampereen Työkeskussäätiö, jonka perustamiskirjassa lukee: "..tarkoituksena on edistää Tampereen kaupungista kotoisin olevien, elämäntavoiltaan nuhteettomien vajaatyökykyisten tai ammattitaidottomuuden vuoksi vaikeasti työhön sijoitettavien henkilöiden työhönsijoitusedellytysten parantamista ja työllistämistä". Vuonna 1962 TAKK:ssa aloitti Koneistusosasto, jossa oli 10 opiskelijaa henkilöstömäärän ollessa kolme. Vuonna 2012 koko TAKK:ssa opiskeli yli 15 000 opiskelijaa ja henkilömäärä oli vajaa 300. Tänä päivänä TAKK:n Metallitekniikka jakaantuu kahteen eri koulutusalaan: Koneistus- ja levy/hitsausala. Valtaosa opiskelijoista ovat tutkintotavoitteisissa koulutuksissa (perus-/
ammattitutkinto) ja koulutusmuotona on työvoimakoulutus. Työvoimakoulutus on tarkoitettu työttömille tai työttömyysuhanalaisille henkilöille. Koulutuksiin hakeudutaan oman työvoimatoimiston kautta (kätevin tapa www.mol.fi). Koneistuskoulutus toimii ns. Non-Stopkoulutuksena, joka tarkoittaa, että hakemuksia koulutuksiin voi jättää kokoajan ja aloitusryhmiä on tasaisesti läpi vuoden (vuonna 2013 5 aloitusta). Jokainen opiskelija opiskelee kohti omia tavoitteita ja ennen kaikkea vain sitä mitä osaa. Opiskelussa uskomme tekemällä oppimiseen, joka tarkoittaa paljon käytäntöä-vähän luokkateoriaa. Koneistuksessa on käytössä kymmenittäin eri työstökoneita perussorvista 5-akseliseen sorvauskeskukseen. Mieti miten meistä olisi sinulle eniten hyötyä. Tiloista oppiminen ei jää kiinni.
Koneistusosasto Nirvassa, työstökoneita ja tilaa riittää...
10
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
Cam-ohjelmointi tai suoraan koneenohjauksella (Fanuc, Heidenhain) tapahtuvan ohjelmoinnin osaaminen edesauttaa useasti uuden työpaikan löytymistä. Itse lastuamistapahtuman hallinta sekä mittaaminen on koneistusalalla olleilla usein jo hyvällä tasolla.
Vuonna 2013 alkaneet työvoimakoulutukset on suunnattu enenevässä määrin metallialalla oleville työttömille ammattilaisille. Työpaikkojen tuotantovauhdissa ei välttämättä jäänyt aikaa pysähtyä miettimään CNC-koneiden ohjelmointia tai koneasetusten tekoa kokonaisuudessaan. Pääasia on ollut, että kone käy. Moni opiskelijoistamme on tullutkin päivittämään osaamistaan juuri näille puuttuville taidoille.
Ota rohkeasti yhteyttä ja tule käymään. Mietitään yhdessä, kuinka meistä olisi sinulle eniten hyötyä. Meidät tavoitat seuraavasti: Timo Leinonen, puh. 044 7906 260 timo.leinonen@takk.fi Jarkko Kortehisto, puh. 044 7906 258 jarkko.kortehisto@takk.fi Tutustu koulutustarjontaan www-sivuillamme www.takk.fi Teksti ja kuvat: Timo Leinonen, TAKK
11
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
Työtä ja rauhaa Tämän vuoden ay-väen rauhanpäivät järjestettiin Lappeenrannassa. Kaksipäiväiseen seminaariin osallistui toista sataa ay- ja rauhanaktiivia eri puolilta Suomea. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin ay-liikkeeseen ja hallituksen kuntapolitiikkaan liittyviin aiheisiin ja toisena päivänä ajankohtaisiin rauhankysymyksiin. Paneelikeskustelujen lisäksi asioita, mm. kaivosteollisuutta Suomessa ja epätyypillisiä työsuhteita, pohdittiin viidessä teemaseminaarissa. Onko ay-liikkeen visio hukassa ? Paneelikeskustelun aiheena oli kysymys, onko ay-liikkeesssä edunvalvonnan lisäksi aatetta. Paneelissa olivat Ammattiliitto Pron,JHL:n ja Metalliliiton edustajat. Metallia edusti valtuuston jäsen Ari Airas. Keskustelijat kyllä vakuuttivat aatteen olevan edelleen tärkeää ammattiyhdistysliikkeelle, mutta selvää kuvaa sen konkreettisista perusteista ei syntynyt. Yleisön vastuulle jäivät tiukkojen kysymysten esittäminen kuntapalvelujen alasajosta, hallituksen leikkauspolitiikasta, kansainvälisestä yhteistyöstä, radikalisoitumisen tarpeesta ja talouskasvun ongelmista.
Nato ja Islannin ilmavalvonta puhuttivat. Sunnuntain paneelissa keskusteltiin Suomen turvallisuuspolitiikan muutoksista. Yhteiskuntatieteiden tohtori, edellisen hallituksen poliittinen valtiosihteeri Risto Volanen totesi, että kylmän sodan jälkeinen linja on ollut, että kannamme osaltamme vastuun pohjoismaisesta turvallisuudesta, mutta Baltiasta samoin kuin Islannista vastaa Nato. Hallituksen ajama Islannin ilmavalvonta merkitsee Natootteen kiristymistä. Valvonnan ajaksi integroidumme Naton ilmapuolustusjärjestelmään. Rauhanpuolustajat otti Islannin ilmavalvontaan kantaa jo viime vuoden kesäkuussa. Kannanotossa todettiin, että ilmavalvontaan osallistumalla Suomi sitoutuisi Naton sotilasstrategian toteuttamiseen Pohjois-Atlantilla ja joutuisimme vastuuseen 2200 kilometrin päässä sijaitsevan Natomaan ilmapuolustuksesta. Panelistit- Volanen, Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro ja eversti evp. Ossi Kettunen- eivät kannattaneet ilmavalvontaan osallistumista. He olivat yhtä mieltä siitä, että keskustelussa pohjoismaisesta yhteistyöstä
12
on unohdettu Suomen maantieteellinen asema. Islannin ilmavalvonnan sijaa olisi tärkeämpää kehittää Itämeren alueen yhteistyötä uusilla turvallisuuspoliittisilla aloitteilla, joihin myös Venäjä otetaan mukaan. Ensi vuonna 40-vuotisjuhlavuosi. Seuraavat ay-väen rauhanpäivät järjestetään juhlatunnelmissa, sillä Työpaikkojen rauhantoimikunta on silloin toiminut jo 40 vuotta. Järjestämispaikaksi on valittu Hyvinkää. Kauko Kyllönen
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
Veteraanit- kokemuspankki
Seiskan veteraanijaosto kokoontuu pääsääntöisesti kuukauden ensimmäisenä maanantaina,osaston kokoustilassa.
Keitä he olivat työelämässä, mistä heidät tunnettiin ? Heidän osuutensa oli ay-liikkeessä ja luottamustehtävissä hyvinkin näkyvä. Veteraanijaoston jäsenissä on kymmeniä vuosia luottamustehtävissä olleita tovereita, pääluottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja osastojen luottamusmiehiä tehtaiden eri osastoilla. Onko heidän osuutensa työelämän kehittämisessä olematon? Haluan nähdä sen henkilön, joka mitätöi tai aliarvioi sen kokemuksen jota veteraanit edustaa, niin työelämän kuin yhteiskunnan koko alueen kehitystyössä. On kuitenkin totuuden nimissä sanottava, että oman liittommekin asenne veteraaneja
kohtaan on varsin nuiva, etten sanoisi syrjivä. Kenen mielestä ei ole käyttöä kokemuksista, joka veteraaneilla on. Onko työelämä niin täydellistä, että neuvot ja kokemuksen antama tieto ei kelpaa. On paljon vaikeina aikoina saatua käytännön tietoa, joka saattaisi auttaa kamppailussa työntekijöiden puolesta käytävässä toiminnassa. Tuntuu siltä, että nyt valittu tie ay-liikkeessä ei lupaa hyvää työntekijöille. Taitaa olla linjakysymykset hukassa. Sanelupolitiikka työnantajien taholta on saanut liian suuren vallan. Mielestäni on tuhlausta veteraanien kokemuksen ansiosta saadun tiedon hukkaaminen.
13
Onko siihen varaa. Ay-liikkeen olisi palattava juurilleen ja kuunneltava herkemmin jäsenien ääntä,muutenkin kuin veteraanien osalta. Työväenpolitiikka ei ole kuollut, mutta se voi pahoin. Kyllä veteraanienkin mielipiteet ja neuvot tulisi kelpuuttaa tulevaisuuden suunnittelussa. Edesmenneet vanhat luottamusmiehet kuten simerkiksi Toivo Nylund "Topi" olisi hyvin huolestunut nykyisten luottamusmiesten asenteista. Ei näytä valoisalta tulevaisuus ellei tarkistuksia suoriteta. Kuitenkin, toivossa on hyvä elää sanoi lapamato jne... Pertti Keihänen veter. 75v.
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
1918 kaatuneiden työläistoverien muistolle Vajaa kaksi kuukautta Suomen itsenäistymisestä, 27.1.1918 syttyi sisällissota. Tässä sodassa henkensä menetti kaiken kaikkiaan 40 000 ihmistä. Sota jätti orvoiksi 14 000 alle 15-vuotiasta. Vankileireillä valkoisista surmansa sai 4, punaisista jopa 12 000. Sisällissotaa on osin virheellisesti kutsuttu vapaussodaksi ja sitä kautta luotu mielikuva, että sotaa käytiin Suomen itsenäisyydestä. Todellisuudessa sotaa käytiin suomalaisen työväenluokan ihmisarvosta ja oikeuksista. Muun muassa valkoisen armeijan kenraali Mannerheimin haaveena oli tsaarin vallan palauttaminen Venäjälle ja Suur-Suomi. Näitä ajatuksia kuvastavat niin Aunuksen retket, kuin miekantuppipäiväkäskyt. Luokkasodassa valkoisen terrorin leimaaminen sankarilliseksi vapaussodaksi sopii paremmin voittajien historiankirjoituksiin. Valkoisen terrorin huippukautena, huhtikuun lopun ja toukokuun alun 1918 välisenä kahtena viikkona teloituksia oli noin 200 päivässä. En kertaa tässä sotaan johtaneita syitä, tapahtumien kulkua tai tilastoja, vaan haluan muistuttaa teitä rohkeudesta. Siitä rohkeudesta ja niistä uhrauksista, mitä työväestö on historiansa aikana kokenut. Monet työmiehet ja torpparit joutuivat lähtemään kodeistaan oman aatteensa vuoksi, siitä huolimatta heillä riitti rohkeutta ilmaista mielipiteensä. Toivoisin samaa rohkeutta Suomen nykyiseltä työväenluokalta. Niin kuin muistamme Väinö Linnan kirjassa, Täällä pohjantähden alla, mainittiin
Jussi Koskelan Torpparisopimuksessa, ”Jollei virkatalon etu toisin vaadi”. Sama lause on muokattu nykypäivän työehtosopimuksiin muodossa: ”Ellei paikallisesti toisin sovita”. Olen syvästi huolissani siitä aatemaailmasta, joka herättää henkiin suojeluskuntia ja nostaa päätään oikeistolaisessa hegemoniassa. Kirjoitan tätä tekstiä nöyrin mielin ja kunnioituksella. Oman sukuni historia kietoutuu vahvasti sisällissodan vaiheisiin. Isoisäni veljistä vanhin, Väinö, kuoli Tampereen taisteluissa aatteensa puolesta ja on haudattuna Tampereen Kalevankankaan joukkohautaan. Nuorempi veli Aleksis teloitettiin Hämeenlinnan vankileirillä 18-vuotissyntymäpäivänään. Tuntematon punavanki, joka joutui kesällä 1918 hautaamaan Hämeenlinnan vankileirin nuoria uhreja Ahveniston harjuun, kirjoitti myöhemmin: "Sinne, männikkönummea alas, maan mustaan korpeen päättyi Suomen lapsen tie. Ja ihanan enkelin käsi – vihassa nyrkkiin suljettu". Vasta toukokuussa vuonna 2006 Suomen evankelis-luterilainen kirkko siunasi Ahveniston joukkohaudat. Sodan arvet ja jäljet näkyvät vieläkin Suomen kansassa ja niitä jälkiä ei sovi koskaan unohtaa. En tiedä voidaanko uhrauksia mitata kuolon uhreilla tai kärsimyksillä. Mielestäni työläisäidin kyyneleet pitäisi olla yhtä arvokkaita kuin porvarisäidin. Antti Salonen
14
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
1/2013
Seiskan pilkkikilpailut Mallasvedellä Seiskaniemessä TULOKSET:
Veteraanit 1. Kortteinen Martti 2. Luostarinen Esa 3. Korhonen Mauri 4. Pohja Matti 5. Kaski Markku 6. Vänskä Kauko 7. Raittinen Matti 8. Moisio Seppo 9. Lahtinen Kari 10. Kuisti Reino 11. Savolainen Oiva 12. Lehto Eino 13. Keskinen Kari
6677 g 5320 g 4423 g 3554 g 3130 g 2867 g 2231 g 1681 g 1355 g 1345 g 1160 g 830 g 26 g
Naiset 1. Mansikkamäki Sirpa 2. Aholainen Outi 3. Moisio Aune 4. Pohja Anna-Maija 5. Sievilä Eeva 6. Kaarnavuo Raija 7. Kuisti Airi
7393 g 2771 g 2435 g 2371 g 1939 g 1136 g 1015 g
Nuoret 1. Vänni Ville 2. Stenberg Niko 3. Koskinen Topi
1372 g 722 g 454 g
Työpaikkajoukkue 1. Metso Power • Ahonen Kari • Toiva Tomi • Knuuttila Ismo
Yleinen Miehet 1. Mansikkamäki Janne 10163 g 2. Ahonen Kari 5950 g 3. Toiva Tomi 5034 g 4. Knuuttila Ismo 3219 g 5. Schadrin Pauli 2503 g 6. Koskinen Tommi 555 g 7. Savolainen Tommi 215 g
14203 g
Palkintoja Metalli Seiskan lisäksi lahjoittivat: Katsa Oy, Metso Power Oy, Metso Minerals Oy, Lehtinen Rauno, Metalpak, Koja Oy, sekä Bronto Skylift Oy. Lämpimät kiitokset kaikille palkintoja lahjoittaneille. Lämpimät kiitokset jälleen kaikille, jotka tekivät kisat mahdolliseksi, osallistuivat lumen luontiin, lämmittämiseen, ruoan hakemiseen ja valmistukseen, kalojen punnitukseen ja lopuksi siistivät paikat. Kirsi Tuomisto
Suomen Työväen Järjestyskaartin Perinneyhdistys ry Tänä vuonna tulee kuluneeksi 95 vuotta Suomen sisällissodasta. Sisällissota ja sodan jälkeiset toimet ovat edelleen vahvasti vaiettuja. Halusimme kunnioittaa työväenaatteen historiaa ja päätimme perustaa Suomen Työväen Järjestyskaartin Perinneyhdistyksen jonka tarkoituksena on: • ylläpitää keskustelua ja tietämystä vaietuista sotarikoksista. • tuottaa kunniaa ihmisille, jotka uhrautuivat aatteensa puolesta. • kunnioittaa Suomen työväenluokan historiaa ja perinteitä. • edistää jäsentensä tietämystä Suomen sotasurmista 1914–1922 Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 17.4.2010 ja se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 5.9.2011 Jäseneksi voi liittyä netissä osoitteessa: http://www.webropolsurveys.com/S/92BBB00A1CC4E132.par Yhdistys on myös facebookissa. Lisätietoja: Antti Salonen p. 040 832 1315
15
METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI
3/2012 1/2013
PIRKANMAAN PARASTA EDUNVALVONTAA METALLITYÖVÄEN PARHAAKSI VUODESTA 1896