Issuu on Google+

Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry N:o 7

Metalli7

JÄSENLEHTI

2/2011


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Metalli Seiskan toimisto on kesälomien ajan suljettuna 27.6.-24.7.11 Hinnalla millä hyvänsä

Seiska 2/11 Julkaisija: Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry no 7 Näsilinnank. 22 B 33210 Tampere Puh. 03223 0013, 040 522 0917 fax (03) 2229607, sähköposti toimisto@metalli7.fi kotisivu: www.metalli7.fi Vastaava toimittaja: Petri Lahtinen Painatus: Kirjapaino Öhrling, Tampere 2011

"Sateenkaaren tuolla puolen, on jossain maa niin ihmeinen. On sieltä poissa kaikki huolet, sinne kaipaa ihminen. Ei siellä ole kyyneleitä, pois on kaikki murheet maan. On siellä kadut, kultateitä ja päärlyportit avataan. On kirkkauden valta suuri, ei yötä tule milloinkaan. Sitä mietin nytkin juuri, kun sateenkaaren, kauniin nään"! Vaalit oli ja meni, puolue kuin puolue ilmoitti ennen vaaleja olevansa vähempiosaisten turvana, luoda Suomalaisille työtä ja toimeentuloa, parantaa eläkeläisten ja lapsiperheiden asemaa. Mutta ennenkaikkea sanottiin jyrkkä EI Portugalipaketille. Persujen ilmoitettua jäävän pois hallituksesta, alkoi sellainen takkien pölinä, kun kaikki kilvan riensivät kertomaan Kataiselle suostuvansa ihan mihinkä vaan kunhan pääsevät hallitukseen. Ei ollut enään mitään väljä sillä mitä ennen vaaleja luvattiin, unohdettiin

2

Suomalainen työtön, eläkeläinen... suuri oli huoli siitä kuinka Portugalilainen pankkiiri pärjää. Uudella, häviäjien hallituksella riittää sarkaa, Suomi on maailman huipulla- Tuloerojen kasvussa, yritysjohtajat jakavat hulppeita optioita, jopa ay-pamppujen siunauksella. Leipäjonot kasvavat rajusti koko Suomessa, jonottajat ovat insinöörejä, opiskelijoita, suurperheitä, nuoria äitejä lapsineen, veteraaneja, lapsiperheitä, pienipalkkaisia työssäkäyviä, asunnottomia, työttömiä, yksinhuoltaja-äitejä ja viime aikoina myös maahanmuuttajia. Yhteiskunta reagoi jonojen kasvuun siten, että se häätää avuntarvitsijat pois lähiöistä, jotteivat nämä alentaisi kulmakunnan asuntojen hintoja. Näin Suomi huolehtii kansalaisistaan, Euroopan Ytimessä. Petri Lahtinen


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Puheenjohtajan palsta Pauli Schadrin

Kuten ennusteet epäilivät jytky tuli. Olisihan se ollut melkoinen yllätys jos sillä julkisuudella mitä Perussuomalaiset saivat olisi vaaleissa menestyminen ollut heikkoa. Kansa on sanansa sanonut.Tuntuu kuitenkin siltä kuin vaaleilla ei olisi ollut mitään merkitystä. Kansa tuomitsi Eu:n tukipaketit, mutta ei näytä paljon painavan asioissa. Edelleen koitetaan keinoja kaihtamatta saada tukipaketin taakse riittävä määrä kansanedustajia sen läpiviemiseksi. Julkisuuteen on vuotanut tietoja paketin sisällöstä ja on se karmeata luettavaa tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Kaikki leikkaukset kohdistuu tavallisiin ihmisiin ja pankit saa lisää rahaa peleihinsä. Yksi asia jytkystä seurasi meille metallityöläisille, nimittäin ensimmäisen kerran vuosiin olemme saaneet tietää mitä metalliliitto on asettanut palkankorotus tavoitteeksi. Se että, onko 40senttiä tunnilta riittävä kun inflaatio on 5% jää jokaisin itse pääteltäväksi.

Vaalit on sitten käyty

Liittokokousvaalit odottaa vuoroaan jo vajaan vuoden päästä. Se voi myös olla yksi syy avoimuuteen. Putkosen loikka perussuomalaisiin tuo luultavasti myös yhden uuden listan metallin liittokokousvaaleihin. Katsottavaksi jää palaako liittofuusiohanke takaisin, liiton säätiöimiseksi demarilinnakkeeksi. Oma lukunsa on hallinnon edustajat, jotka esittivät aluekokouksessa merkittävästi suurempia palkankorotuksia. Ei silti ainahan kentällä on puhuttu toista mitä sitten liitossa sovitaan.(se on sen pelin henki) Luultavasti uusi eduskuntakin tulee tekemään paljon niitä asioita toisin kun vaaleissa on luvattu. Aika vähän sai huomiota eläkeindeksin korjaaminen entisen kaltaiseksi, nimittäin sitä ei yksin hallitus määrää. Vaatii kolmikannan yksimielisen päätöksen jotta se toteutuu. Vaikka vaalit on ohi se pitäisi silti korjata. Nyt näyttää siltä, että vanhusväestöstä ollaan oikein

3

olan takaa tekemässä uutta köyhälistöä. Yritän parhaani mukaan pitää jäsenistöä selvillä siitä, missä kunkin lupauksen kanssa mennään. Onneksi koittaa kesä ja lämmityskulut pienenee ja yksinäisellekin tulee ystäviä, nääs kärpäset jos ei muuta. Iloista ja levollista kesää kaikille. Nähdään ja kuullaan jos ei muuten niin ainakin syksyn lehdessä. Puheenjohtaja Pauli Schadrin


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Konepyörät

Konepyörät. Ajaminen moottoripyörällä on ihan jees. Ja normaalia. Mutta sitten, kun niitä alkaa purkamaan ja laittamaan uusiksi, siinä on pää jo hiukan kipeä. Tai siltä se ainakin tuntuu tallilla talven pitkinä ja pimeinä tunteina, että sairaus se on, ei ole parannusta muuta kuin saunan taakse ja.. Paljon se ottaa, ainakin hermoja, kun kaikki ei ihan aina mene niin kuin ne on suunnitellut. Vaan vielä enemmän se antaa, kun viimein (kesä-heinäkuussa, kun kaikki muut Ystävät jo ovat käyneet tallilla irvailemassa, hoputtamassa ja ajelevat moottoripyörillään ja veli aurinkokin paistaa) saa konepyöränsä nippuun ja astuu askeleen taaksepäin ja miettii, joko se tosiaan on valmis. Helpompi olisi ollut vain pestä se ja laittaa akkua laturiin talven aikana, käydä huoltsikalla tankilla ja ajella heti huhtikuun alusta lähtien ;o)

Tätä motorismia on saanut intensiivisesti potea viimeiset 18 vuotta, kun hommasin ensimmäisen kaksipyöräisen oman kamppeen. Ismi syveni vaikeampaan asteeseen kymmenkunta vuotta sitten, kun jokin isompi pyörä heitti sivuun ja aloin puuttumaan valmiiseen ehjään pyörään.

Pahin meistä (ja tallin jäsenistön alkuperäisistä jäljellä olevana) olen minä, joten luonnollisesti muita avohoitopotilaita täytyy johtaa se vaikeimmin tärähtänyt, eli Ylihoitaja, jonka tehtäviin kuuluu käytännön asioiden hoitaminen ja vetovastuu tästä joulupukinpajasta.

Sitä moni ihmettelee edelleen, että onko se aina rikki, kun sitä pitää purkaa ja kasata joka talvi, tärvätä jokainen vapaa päivä ja viikonloppu sisätiloissa tallissa. Ei se haittaa, kun meitä on saman katon alla muitakin, Avohoitolaksikin ristityssä suljetussa noin sadan neliön tilassa.

Menneiden 18 vuoden aikana on kampe ennättänyt vaihtua jo aika moneen otteeseen, mutta jos mielenkiintoisimmat laitteet pitäisi mainita, silloin ne ovat Suzuki GSX1100R (’89), Yamaha V-max1200 (’97), Buell XB12S (’04), Buell X1 (’01), KTM SuperDuke 990 (’05) ja Suzuki B-King 1340 (’08) ja ilman muuta nykyinen ajokamu, Yamaha Warrior 1700(’05)

Joukkiomme on kirjava, mutta tiivis, huumori aikalailla omintakeista ja itseironia on vahva itse kullakin omista sössimisistään ja jopa onnistumisista. Niihin tosin suhtaudutaan kriittisesti, ettei tule väärinkäsityksiä tyyliin ’ihmiskäsi ei parempaan pysty’.. Joukkokuri pitää sooloilun aisoissa. Ja hyvä niin ;)

4


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Joukossa on pyöriä, jotka olisi mielellään pitänyt pitempäänkin, mutta syystä tai toisesta eronhetki on koittanut ja seuraaja on hypännyt edeltäjänsä suuriin kenkiin.

Hauskin ominaisuus noilla ns. valmisosilla on myös se, että nehän eivät aivan välttämättä olekaan ihan pulttaa-kiinni -osia, paitsi pikku väkästelyn jälkeen.

Tässä vapaa-ajan vietteessä on hyvätkin puolensa. Joka talvi on oppinut jotain uutta. Pelkillä bolt-on-osilla ei pitkään omaa mielikuvitustaan huvita, vaan pitää päästä naplaamaan jotain itse.

On siinä totta puhuen sitäkin, että pakollisten menojen jälkeen ei sitä ylimääräistä hilloa mitenkään ylenpalttisesti ole = loistava motivaattori opetella tekemään jotain itse valmiin kaupasta haetun sijasta.

Itse olen sitä mieltä että juuri motivaatio on paras työkalupakki. Jos vain tarpeeksi jokin asia tai työ kiinnostaa, yllättävästi sitä oppii tekemään, kun vain ja jos ihan oikeasti haluaa. Väkisin ei kannata alkaa proggistelemaan, siitä ei tulosta synny, huolimatta siitä että paineen ja kiireen alla saa ihan älyttömästi aikaan. Pellin/alumiinin taivuttelu, maalaaminen ja lakkaaminen, lasikuituhommat, verhoilu. Ja harjottelemallahan sitä. Välillä on kyllä olo kuin Anti-Midaksella - kaikki mihin koskee muuttuu kakaksi. Niinpä.. Mutta. Vielä tekee mieli opetella lisää. Siirrymme siis uusiin haasteisiin ;o) Anasteri/NutHouseClinic

Markku Huhtala ja Pauli Schadrin kiittävät äänestäjiään!

5


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Vuosiloma ja lomapalkka Lomakausi ja vuosiloman antaminen Työnantajan on annettava kesäloma 2.5. ja 30.9. välisenä aikana. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan talvilomana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loma on annettava yhtäjaksoisena ja työnantaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Jos loma kuitenkin jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan olla vähintään 12 arkipäivän pituinen. Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta, jos hän ole päässyt työntekijän kanssa ajankohdasta yksimielisyyteen . Vuosiloma ei ilman työntekijän suostumusta saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi työntekijän lomapäivi-

en vähenemiseen. Lomapäiviksi katsotaan vain arkipäivät. Arkipäiviksi ei lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. Kolmen päivän pituiseen tai lyhyempään lomaan ei saa osua vapaapäiviä. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta kuukautta, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Ilmoitus sitoo työnantajaa. Sen jälkeen ei työnantaja enää voi yksipuolisesti siirtää vuosiloman alkamisajankohtaa.

Vuosilomapalkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan Kuten vuosiloman pituus myös vuosilomapalkka perustuu ansaintaperiaatteeseen. Metallin sopimusaloilla on sovittu työehtosopimuksissa lomapalkan laskentatavasta. Sopimus on yksiselitteinen ja määrittelee tarkasti, miten metallialalla työntekijän lomapalkka ja lomaraha lasketaan ja maksetaan.

6

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen lomapalkkasopimus määrittää: Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka (hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta) jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Vuosilomapalkkaan lasketaan: • työssäoloajan palkka • sunnuntaityön peruspalkka ( sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus) • palvelurahat • työajan lyhennyksen korvaus • tulospalkkio • vuorotyö- ja muut lisät


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Vuosilomapalkkaan ei lasketa: • vuosiloma-ajan palkkaa eikä lomarahaa • varallaolokorvausta • palvelusvuosilisää • arkipyhäkorvausta • hätä- ja ylityökorvausta • itsenäisyyspäivän palkkaa • sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan sekä sairaan lapsen hoidon ajalta maksettua palkkaa. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla lomakeskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä lomapalkkasopimuksen mukaisella kertoimella. Vuosilomapalkka on maksettava työntekijälle ennen vuosiloman alkamista. Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettu viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkei-

sen ensimmäisen työpäivän palkka. Sovittaessa paikallisesti lomapalkan jaksottamisesta sopijana on pääluottamusmies.

Lomaraha Lomaraha on puolet työntekijän lomapalkasta. Usein kysytään, voiko lomarahan vaihtaa vapaaksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei tunne tätä mahdollisuutta. Samassa yhteydessä täytyy muistaa, että henkilökohtaisesti voi koska vain työnantajan kanssa sopien ottaa ns. "ommoo lommoo". Päätös on aina henkilökohtainen, eikä esim. pääluottamusmies voi siitä toisin sopia. Jos vapaa-ajalle sattuu arkipyhiä, tai sairastut, kaikki menee "omaan piikkiin". Ellei paikallisesti muuta sovita, puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, työntekijän työsuhteen pitää olla voimas-

7

sa vuosiloman viimeisenä päivänä. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Kun työntekijä päättää työsuhteensa vähintään 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen tai määräaikainen työsopimus päättyy, kyseessä ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Muista Metallin matkavakuutus Metalliliiton jäsenten oma palvelunumero Ifissä PUHELIN 010 19 19 95


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Kesän kynnyksellä asiaa toimistolta

Kevään aikana olen laittanut, Seiskalaisille kirjeitä, joissa olen pyytänyt jäsenyystietoja heiltä, joilla on epäselvyyksiä jäsenyystiedoissa tai katkoksia jäsenyystiedoissa. Hienosti kirjeen saaneet ovat ottaneet yhteyttä, vaikka vaan varmuuden vuoksi. Olemme saaneet monen jäsenen tiedot ajan tasalle. Erityisen tärkeää on huolehtia jäsenyyden säilyttämisestä, jos työelämässäsi tapahtuu muutoksia, esim. • siirryt toisen työnantajan palvelukseen • siirryt toiseen ammattiliittoon • siirryt palkansaajasta yrittäjäksi • siirryt eläkkeelle Kaikissa MUUTOS asioissa kannattaa olla yhteydessä Seiskan toimistolle. Me neuvomme ja opastamme jäsenyysasioissa. Eläkkeelle siirtyminen on yksi hieno etappi ihmisen elämässä. Kannattaa tarkistaa siinä vaiheessa, oletko oikeutettu C- vapaajäsenyy-

teen. C- vapaajäsenyyteen on oikeutettu: Kun jäsen on ollut jäsenenä vähintään 30 vuotta ja siirtynyt eläkkeelle tai tullut pysyvästi työkyvyttömäksi. C- vapaajäsenyyteen ovat oikeutettuja 1.1.1972 tai sen jälkeen liittyneet jäsenet. Vapaajäsenyyden saa siten, että toimittaa Seiskaan päätöksen eläkkeestä. Muistutan, että sairauden, työttömyyden ajalta, jossa Kela maksaa päivärahaa sekä armeijan, opiskelun tai vanheimpain vapaiden ajalle saa vapautuksen jäsenmaksuista, mutta ei automaattisesti. Sinun pitää toimittaa Kelan päätös päivärahasta, opiskelijatodistus, kopio sotilaspassista, postitse, sähköpostilla tai tuomalla se minulle tänne toimistolle. Olemme täällä toimistolla Seiskalaisia jäseniä varten, joten ota yhteyttä jäsenyys, työttömyysturvaan ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Tervetuloa palveltavaksi! Kirsi Tuomisto

METALLI SEISKAN TOIMISTO Avoinna arkipäivinä ma-pe klo 9.00-17.00 Näsilinnankatu 22 B, 33210 Tampere Toimitsija: Petri Lahtinen 040 5220917, sähköposti: toimitsija@metalli7.fi Toimistonhoitaja: Kirsi Tuomisto 03223 0013, sähköposti: toimisto@metalli7.fi

8


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Seiskan jääkiekkojoukkueen kuulumisia

Yhteydenotot: Mika Viirre puh. 040 074 1021 Ari Selkilä puh. 044 588 9270 s-posti: arrrska@luukku.com Joukkue myös Facebookissa nimellä HC Seiska. Iso kiitos Seiskan toimikunnalle ja muille tukijoille. Kiitos myös Leijonille... T:Ari Selkilä

Ja taas kerran on pelit pelattu, melkein. Yksi kevätsarjan peli vielä niin pääsee joukkuekin ansaitulle kesälomalle. Talvisarjassa menestys oli keskitasoa. 18 ottelusta tuli tulokseksi maagiset 9-8-1 eli aivan samat kuin viime kaudella. Sarjaan mahtui muutama ”helppo” peli, mutta muuten taso tuntui olevan kovempi viime vuoteen verrattuna. Kevätsarja näyttää tällä hetkellä siltä, että sarjakärjessä ollaan. Tosin kärkikolmikolla on vielä pelejä pelaamatta jotka voi muuttaa lopullista sijoitusta. Joukkue tullaan näkemään vielä ensi kautenakin kiekkokaukaloissa. Sen verran on innokkaita kiekkoilijoita ringissä. Seiskalle on haettu jäävuoroa, mutta siitä ei ole vielä vahvistusta. Joten tarkemmat ajat ilmoitan myöhemmin. Tänäkin kautena nähtiin Tesomalla uusia pelaajia ja toivon mukaan niitä tullaan näkemään jatkossa lisää.

9


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Mökkitalkoot keväällä 2011 Puheenjohtajana olen monesti miettinyt sitä, että miksi osaston nuoret lapsiperheet eivät ole paikkaa löytäneet omakseen. Kun talkooväkeä on riittävästi ei kenenkään tarvitse itseään työllä tappaa vaan kukin tekee kykynsä ja taitonsa mukaan. Talkoot on ainoa tapa pystyä pitämään paikka kunnossa ja kohtuuhintaisena vuokraajille. Näin säästetään pitkä ”penni” ja samalla voidaan vaihtaa kuulumisia eri työpaikkojen välillä. Talkoot on osa tavallisen työläisen sosiaalista toimintaa ja on siksi tärkeä perinne jota tulee vaalia. Saattaa koittaa vielä sekin aika kun on pakko tehdä talkoita jos aikoo itselleen saada jotain. Nyt talkoissa oli väkeä riittävästi ja ne työt jotka oli päätetty tehdä saatiin tehtyä ja vähän enemmänkin.

Se on sitten mökkikausi taas aloitettu ja ensimmäiset talkoot pidetty. Mökki on vuokrattavana jäsenistölle koko kesän ajan aina lokakuun alkuun.

Mökkitalkoissa porukalla varmistetaan, että kesäpaikka on kunnossa ja valmiina vastaanottamaan jäsenistöä mökkeilemään. Talkoissa tehdään kesäksi polttopuita , siivotaan , lasketaan veneet , laitetaan vedet päälle ja varmistetaan muutenkin kesäpaikan kunto. Suuri kiitos kaikille talkoisiin osallistuneille ja tervetuloa syksyllä uudetkin talkoolaiset ei se niin totista työntekoa ole välillä pidetään vähän hauskaakin.

Tänä keväänä kaadettiin suuri kuusi ihan päämökin vierestä ja mikäli rahaa ja väkeä riittää niin syystalkoissa siirretään jalasmökkikin lähemmäksi rantaa. Tytöt yleensä huolehtii ruokapuolen ja siivoamisen miehet taas tekee enempi fyysisiä töitä.

Mökki on valmiina vastaanottamaan jäseniä vuosilomalla uimaan ja saunaan sekä paistamaan makkaroita ym. Terveisin Pauli Schadrin

10


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Seiskaniemi kutsuu

Mökkivaraukseen liittyviä asioita: •

Varauksia tehdään koskemaan yhtä varausta kerrallaan. Uutta varausta ei voi tehdä, ennenkuin on edellinen käytetty.

Varaus on voimassa vasta, kun maksu varauksesta on suoritettu. Avaimet mökkeihin saa toimistolta, jonne tehdään myös varaukset ja maksetaan, maksun voi suorittaa myös osaston tilille: Nordea 1146307207100. Varauksen tekopäivästä on viikko (7pv) aikaa suorittaa varausmaksu. Varaus peruuntuu, jos maksua ei ole kuulunut ja on muiden varattavissa heti.

27.6-24.7 välisen ajan toimiston ollessa suljettuna, kesäpaikalla on päivystäjä puh. 040 5806777.

Varauksen voi peruuttaa vain lääkärintodistuksella ja siten maksun saa takaisin. Toimisto hoitaa peruutusmaksun. Muussa tapauksessa saa rahansa takaisin vain, jos saamme uuden varauksen tilalle.

KESÄPAIKAN HINNAT 16.5.-9.10.2011 Majoitusmökki: ma-su 80 €, ma-pe 60 €, pe-su 40 €, vrk 25 € Jalasmökki: ma-su 40 €, ma-pe 25 €, pe-su 15 €, vrk 6 € Vaunupaikka: ma-su 40 €, ma-pe 25 €, pe-su 15 €, vrk 16 € Lisätietoja saat työpaikkasi luottamusmieheltä tai Seiskan toimistosta! 11


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Laatukattila Oy

Sodan jälkeen kun Suomea jälleenrakennettiin ja taloihin tehtiin uunilämmityksen sijaan keskuslämmitysjärjestelmiä, kattilat olivat enimmäkseen vanhanmallisia kivihiilikattiloita, joissa puiden poltto ei ollut kovinkaan taloudellista. Tässä näki Laatukattilan perustaja Kalevi Lampinen markkinaraon: Suomessa tarvitaan kotimaiselle polttoaineelle, halolle, paremmin soveltuvia lämmityskattiloita, vuosi oli 1953. Vuonna 1954 yritys hankki oman verstaan Tampereen keskustasta, 1958 kasvava firma tarvitsi lisää tilaa ja rakennutti uuden verstaan Vihiojantielle Nekalaan, jossa se toimii yhä tänäkin päivänä, vuodesta 2003 alkaen Markku Lampisen johtamana.

Alkuun firma teki kattiloita, joita pystyi lämmittämään niin puulla kuin öljylläkin ja vuosikymmenen lopulla öljystä oli tullut ykkösvaihtoehto. Laatukattila kehitti kattilan, jonka öljynkulutus oli n. 30 % pienempi kuin monella kilpailijalla. Laatukattilan kehittämät pienikulutuksiset öljykattilat olivat kysyttyjä öljyn hinnan noustessa taivaisiin 1970-luvun ölykriisissä. Lisäksi yrityksen 60-luvun lopulla rakentamat kattilat, jotka toimivat mm. purulla ja lastuilla, takasivat vahvan kasvun, kansan rynnätessä klapilämmitykseen, öljyn loppumisen pelossa. 1990-luvun lama kosketti myöskin Laatukattilaa, mutta siellä katsottiin eteenpäin ja ketään ei irtisanottu, lomau-

12

tuksia kierrätettiin, jotta kaikki saivat olla yhtä paljon töissä. Laatukattilan toiminnassa on periaate, jonka mukaan yritys kilpailee tuotteiden ominaisuuksilla ja käyttötaloudella, ei niinkään hinnalla. Yritys on tehnyt 1950-luvulta lähtien yhteistyötä VTT:n kanssa, merkittävä osa yrityksen liikevaihdosta suunnataan tuotekehitykseen, yrittäjäsukua yhdistää kokeilunhalu ja kaiken uuden tutkiminen, polte tehdä työtä, josta nauttii. Tänään, Laatukattilan päätuotteita ovat lämmityskattilat, lämpökeskukset, kiinteänpolttoaineen varastointi- ja kuljetinlaitteet, jätteenpolttolaitteet, raskasöljypolttimet sekä savukaasun puhdistinlaitteet.


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Yritys tekee lämmityskattiloita omakotitalokäyttöön sekä lämmityskattiloita ja kokonaisia lämpökeskuksia teollisuuslaitoksille, energiayhtiöille, sekä kunnille ja pienille kaupungeille kaukolämpökäyttöön. Laitteet toimivat biopolttoaineilla, lisäksi yritys valmistaa öljy- ja maakaasukattiloita. Aina 20 kilowatin omakotitalokattiloista lämpökeskusten 10 000 kilowatin laitteisiin. Laatukattila on toimittanut erilaisia lämpölaitoksia satoja ympäri Suomea, viime aikoina on toimitettu lämpökeskuksia esimerkiksi Kiteelle, Turkuun ja Piippolaan. Meneillään ovat hankkeet Tammisaaressa ja Sodankylässä, jossa 20 MW biolämpölaitos käynnistetään tämän vuoden lopussa.

Laitteiden kokoluokka on kasvanut ja toiminnan painopiste on siirtynyt kokonaisten lämpökeskusten toimituksiin. Laatukattilalta löytyy vankka tietotaito ja toimitus varmuus, Laatukattila vastaa kokonaisuudesta. Osa Laatukattilan tuotannosta menee vientiin, mm. Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Ruotsiin. Laatukattilan liikevaihto vuonna 2010 oli n. kuusi miljoonaa euroa. Yrityksessä työskentelee tänä päivänä nelisenkymmentä lämpöeksperttiä. Taloon tulevat uudet työntekijät aloittelevat ensin pienistä pannuista ja siirtyvät hiljalleen isompiin ja vaativampiin töihin. Osa

13

väestä tekee reissuhommia, kun uusia laitoksia toimitetaan maailmalle ja kun vanhoja laitteita huolletaan ja korjataan. Tuotekehitys jatkuu, yritys panostaa jatkuvaan kehitystyöhön, vihreiden arvojen pohjalta, Laatukattilan valmistamat kaasutuspolttomenetelmää käyttävät biokattiloiden ympäristöpäästöt ovat vähäisiä. Yritys pitää kiinni laadusta, johon yrityksen nimikin perustuu: kattilat ovat taloudellisia käyttää ja käyttöikä niillä on pitkä. Lisättynä yrityksen toimintavarmuus ja kokemus hankkeiden toteuttamisessa ovat Laatukattilan pitkän toiminnan perusta.


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Mauri Laine, levyseppä-hitsaaja, varatyösuojeluvaltuutettu Hitsariksi Maurin on työ opettanut, Salmi & Kuusisto, Teräselementti, Pinomäki ja vuodesta -74 alkaen haalarin selässä on lukenut Laatukattila. Mauri on huolissaan sen suhteen, että mistä löytyy tulevaisuudessa rautakouria, " Tälläinen perinteinen käsityö on katoavaa kansanperinnettä, työn arvostus on onnetonta, tehdään huonoja sopimuksia... ". Maurin mielestä, Metalliliitto tekee sopimuksia ja parantaa työolosuhteita nc- piireille, perustyön arvostus on karannut. " Ennen metallimiehiä arvostettiin, oli tunkua töihin, vaan ei todellakaan enään tänä päivänä, maine on totaalisesti pilattu ".

Vastapainona raskaalle työlle, Mauri lataa akkuja mökillä, vakaana aikeena tehdä näitä töitä eläkepäiviin saakka. Nykyinen järjestelmä, joka mahdollistaa joustavan eläkkeelle jäämisen on Maurin mielestä hyvä, jos terveyttä piisaa niin halukkaat voi olla työssä pidempään .

Taisto Jokinen, eristäjä, varatyösuojeluvaltuutettu Taisto on koulutukseltaan levyseppä-hitsaaja, käynyt ammattikoulun ja Lokomon konepajakoulun, jonka jälkeen oli töissä Lokomolla parin vuoden ajan. Laatukattilan palvelukseen Taisto tuli vuonna -80. Työnimike eristäjä pitää sisällään monenmoista tehtävää. "Varsin monipuolista työtä tämä on, muuraan, pellitän, raudotan, asennan, valmistan kattilan rungot maalauskuntoon". Toinenkin Jokinen Vihiojantieltä löytyy, nimittäin Taiston poikakin on kerennyt olemaan Laatukattilan kirjoilla kutakuinkin kaksi vuotta.

Eläkeikä keskusteluun Taiston kanta on, että ei missään nimissä koroteta, vaan päinvastoin painetta olisi sen laskemiseksi. Vastapainoksi raskaalle työlle, Taisto käy lenkillä koiran kanssa ja talvisin hän harrastaa avantouintia.

14


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

2/2011

Jari Kivinen, "jokapaikan höylä", pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu

Jari kävi ammattikoulun kojemekaanikon linjan ja heti sen jälkeen kuustoista kesäisenä vuonna -73 ensiksi kesätöihin ja -74 vakitöihin Laatukattilaan. Ojalan laskuopin mukaan siitä taitaa tulla 37 vuotta yhtäsoittoo saman talon palveluksessa. Jari toimi alkuun eristäjänä, nykyään toimenkuvaan kuuluu lähes kaikki, " sorvausta, osa kokoonpanoa, koneiden korjausta, monenmoisia huoltotöitä, milloin leikkurilla ja seuraavaksi prässillä...jokapaikan höylä". Metallin tessihän sanoo, että luottamustehtävään tulee valita ko. talon hyvin tunteva henkilö, Jari on toiminut pääluottona vuodesta 2007, työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 1980 alkaen ja varaluottona meni palttiarallaa 15 vuotta.

Jari harrastaa monenlaista liikuntaa, pari kertaa viikossa jumpparyhmässä kuntoilua, kuntonyrkkeilyä mm. Liiton päähän Jari lähettää terveiset, että palkkoja on vihdosta viimein korotettava tuntuvasti, viimeaikaisiin sopimuksiin ei ole kukaan, eikä missään verstaassa tyytyväinen.

Laatukattilassa tehdään päivätöitä 6.00-14.30. Palkkausmuoto on aikapalkka . Niin kuin haastateltavista käy ilmi, niin Laatukattilassa on varsin pitkiä työsuhteita. Kattilan tekeminen on raskasta ja kovaa ammattitaitoa vaativaa työtä ja toivoa sopii, että metallin arvostus nousee vielä joskus entiselle tasolleen ja niin Laatukattilaan ja muuallekin on taas tunkua rautakourista. Allekirjoittanut kiittää haastateltavia ja toimitusjohtaja Markku Lampista yrityksen esittelemisestä. Petri Lahtinen

KOKO PERHEEN KESÄPÄIVÄ SEISKAN MÖKILLÄ La 20.8 Ohjelmassa: kilpailuja, ruokaa, uintia, saunomista ja aurinkoa Lähtö Vanhalta kirkolta klo 9 ja paluu iltapäivällä. Ilmoittautumiset toimistolle 03223 0013, 12.8 mennessä.

15


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

1/2011 2/2011

i s e s k u t u u Hoida vak kerralla kuntoon Turva on tarjonnut vakuutuspalveluitaan jo yli sata vuotta. Aivan kuten alkutaipaleella, edelleen tänä päivänä valttimme on henkilökohtainen palvelu. Asiantuntevat edustajamme tarjoavat palvelua jopa kotonasi, jos niin haluat. Me palvelemme niin vakuuttamisen tarpeissa kuin vahingon sattuessa. Otamme Sinuun yhteyttä lähiaikoina, hoidetaan yhdessä vakuutuksesi ajan tasalle.

Hanki parasta autollesi - Turvan Liittokasko on liittojen jäsenille räätälöity ainutlaatuinen autovakuutus. Kysy lisää meiltä!

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva yhteyspäällikkö Roope Lehto puh. 040 591 5660 yhteyspäällikkö Antti Tarhio puh. 0400 633 070

Hymyile, olet Turvassa

pa lv e lu n u m e ro 168x220 Metalli7_032011.indd 1

01019 5110 |

www.turva.fi 7.3.2011 16:25:27


works,news