Issuu on Google+

MCI

VILJELY

MAATILARAKENTAMINEN

KONEET

Täsmäviljelyllä parempi sadon määrä

Vaunukuivuri sopii moneen tilanteeseen

Teknologialla lannoitteenlevitys tasaiseksi

MAATILAN

PIRKKA nro 1 • tammikuu 2014 • www.k-maatalous.fi

www.

Lue lis

maati

lanpi

rkka.

5

vinkkiä tulevalle satokaudelle

Tuotantopanoksista ei kannata tinkiä + Koetila: Peittaus parantaa orastavuutta

ää! fi


VILJELYSOPIMUS ON NYT LAATUVILJASOPIMUS!

Rautakesko Oy:n viljatoiminnoille on myönnetty

GTP-sertifikaatti (Good Trading Practice) turvallisuus-sertifikaatti, myöntäjä Lloyd’s Register Quality Assurance Ltd.

Rautakesko Oy, viljakauppa.

IMUS P O S E E T ssä! e n n e m 28.2. jana h a l s u Sopim lamppu. a LED ots 25€) (Arvo n. ä! Raj.er

Viljele mitä markkinat kysyvät! • Hyvälaatuinen vehnä, vientikaura, öljykasvit, mallas- ja Pohjanmaalla erityisesti tärkkelysohra

Tutkittua tietoa viljelysi tueksi! • Sopimusasiakkaana käytössäsi on K-maatalouden viljelyohjelmaratkaisut, kasvinsuojeluneuvonta käyttökaudella, mittauskioskit sekä maksuton ennakkoanalyysi sopimussadostasi

K-maatalouden LAATUVILJASOPIMUKSELLA tuotetaan käyttötarkoituksen mukaista laatua tutkituilla viljelyohjelman panoksilla.

Neljä tapaa hinnoitella! • Hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. Sopimusasiakkaana saat tietoa markkinan muutoksista ja mahdollisuuksista. Käytössäsi on termiinisopimus, varastoimissopimus, käteiskauppa ja uutuutena hintaputki. Kysy lisää meiltä K-maataloudesta!

PISTETÄÄN VILJA LIIKKEELLE! KEVÄTAURINKO ALKAA PAISTAA IHAN KOHTA!

OSTAMME VILJAA! www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


MAATILAN

PIRKKA

nro 1 • tammikuu 2014

30

Levittimen tasalaatuisuuteen ja työtulokseen on voitava luottaa.

KETTERÄ NELISYLINTERINEN Uusi 5600-mallisto voidaan varustella monenlaiseen käyttöön.

24 Nurmipellot tuottamaan HE-VA Grass Rollerilla

Pian on taas täydennyskylvön aika.

34 Peittauksella tehoa punahomeen torjuntaan Peittaus on ehdoton toimenpide viljan siemenen kunnostamisessa.

8 MAATILAN PIRKKA 1•2014

46 Aurauskalusto valmiina lähtöön Lumiaurat odottavat lähtökäskyä Timo Valkolan traktorien nokassa.

3


56

Saksalainen Lemken valmistaa maanmuokkauslaitteita jo seitsemännessä sukupolvessa.

12 Rehunteon ykkönen

Claas Jaguarin uusi 800-sarja hyödyntää

50 Suuren pinta-alan ajansäästäjät Tume Gemini -kylvölannoitin ja Hardi Navigator

automatiikkaa.

20 Vakautta viljelyyn

-ruisku vastaavat Kiviniemen tilan tarpeisiin.

52 Koneen paras kaveri Konehuoltajan apu on korvaamatonta.

Mistä syntyy todellinen kannattavuus?

22 Satoisista lajikkeista saatiin myllyvehnää

60 Lahden kauramyllystä maailman ääriin Suomalainen kaura on myyntivaltti.

Parempaan laatuun ja sadon määrään pääsee täsmäviljelyllä.

36 Kesäksi kylvöön rypsiä ja rapsia Öljykasvit vaativat tasaisen nopean

7 Pääkirjoitus

taimettumisen.

14 Jyväset

42 Hyvää säilörehua ilman happoja

VAKIOT

16 Palveluksessa

Agrosilin uudet säilöntäaineet tarjoavat

28

uutta varmuutta rehunsäilöntään.

38 Viljamarkkinat

48 Vaunukuivuri kaksinkertaisti kuivauskapasitetin

Anna palautetta ja voita iPad mini!

62

Asiantuntija vastaa

54 Kolumni 62

Ennen vanhaan

Laajentavat viljatilat vaativat

tilakohtaisia kuivausratkaisuja.

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous, puhelin 010 53032 • Päätoimittaja Maria Munck • Toimitusneuvosto Mikko Marttila, Jukka Keltto, Jouko Väntänen, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Teija Aaltonen • Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset k-maatalous.fi.

4

MAATILAN PIRKKA 1•2014


HOTTI puupelletti Hotti-pelletti on siisti, tehokas ja ympäristölle ystävällinen, sekä egologisesti kestävä vaihtoehto lämmitykseen. • Energiaa n. 4,7 kWh/kg • 20 kg säkissä • 500 kg suursäkissä • Irtona.

VAPO puupelletti Vapon puupelletti on kotimaista ja tasalaatuista. • 16 kg säkissä • 500 kg suursäkissä • Irtona.

Varmista puupelletin irtojakelun mahdollisuus lähimmästä K-maataloudesta.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


Puhdasta suomalaista polttoöljyä Y T, TIL A A N LISMA A MAKSA 2014! KUUSSAaikaa M a k su 4 1 31.3.20 k k a sa a .

Neste Polttoöljy- puhdasta suomalaista polttoöljyä. Neste polttoöljy on käytännössä rikitöntä ja sen kylmäominaisuudet ovat erinomaiset. Se soveltuu sekä lämmitykseen että moottorikäyttöön. Sitä käytetään esimerkiksi puutarhoissa, teollisuudessa sekä lämmityksessä silloin, kun ympäristöasiat ovat poikkeuksellisen tärkeitä. Neste- polttoöljy palaa tehokkaasti ja taloudellisesti. Maksuaikakampanja on voimassa 14.3.2014 saakka ja koskee vain Neste polttoöljyä. Ei koske dieseliä.

Nykyaikaista, tasalaatuista ja erittäin korkeatasoista Teboil Motor/Lämmitysöljy on rikitön EN 590-standardin mukainen nykyaikainen, tasalaatuinen ja erittäin korkeatasoinen moottoripolttoöljy. Se pitää moottorin puhtaana eikä savuta kylmäkäynnistyksissä. Tuote soveltuu erinomaisesti kaikkien maansiirto- ja metsätyökoneiden sekä traktorien polttoaineeksi. Tuote sisältää korroosiota ja vaahtoamista ehkäisevän sekä polttonestejärjestelmää puhtaana pitävän lisäaineen. Motor/Lämmitysöljy soveltuu erinomaisesti myös lämmityskäyttöön.

Joustavasti jokaiseen tarpeeseen. Shell Thermo City on laadukas polttoöljy moottori- ja lämmityskäyttöön. Se on tasalaatuinen rikitön polttoöljy, joka soveltuu sekä moottori- että lämmityskäyttöön. Se täyttää SFS-EN 590 –normin mukaiset vaatimukset. Shell Thermo City on saatavilla kesä- ja talvilaatuisena.

FARMEX FARMARISÄILIÖT

Dieselöljyn tankkausasema 1000 l

FARMEX 16, 1600L

• Valuma-altaalla. Uusi kattavampi vakiovarustus: Ylitäytön estin, Camlock -täyttö, öljypinnan korkeuden mittari ja FARMEX pumppuyhde sekä imuputki takaiskuventtiilillä ja sihdillä.

• Sisä- tai ulkoasennukseen katoksen alle. Kaksoisvaippa valuma-altaalla. • 230 V pumppu, tuotto n. 30 l/min. • Imusuodatin 6 m, polttoaineletku ja autom. pistooli • 128 x 77 x 142 cm

3.025,-

(sis. alv 24%) + rahti hinta ilman pumppua

998,-

FARMEX 62, 6200L

• Uusi kattavampi vakiovarustus (kts.yllä) • FARMEX käsipumppuvarustus on turvallisin. Siihen kuuluu käsipumppu, letku, pistooli, lappovirtauksen estin sekä lukittava pumppukaappi. Lukittava pumppukaappi, kaapin pintakäsittelynä on kestävä musta pulverimaalaus.

+ rahti

Cemo Cube Premium dieselsäiliö 2500 l

4.325,-

(sis. alv 24%) + rahti käsipumppuvarustuksella

US! UUkTukUela 8 m

FARMEX 135, 1350L

• Valuma-altaalla • Uusi kattavampi vakiovarustus (kts.yllä) • Isolla päädyllä valmistettuna lyhyt - näppärä sijoittaa varastointipaikkaan. (sis. alv 24%) + rahti

2.745,-

ilman pumppuvarustusta

www.k-maatalous.fi

Let tkulla! le

FARMEX valuma-altaallinen säiliö on turvallinen ja kestävä, sen tukevien siivekkeiden pulttikiinnitys mahdollistaa säiliön nostamisen ylös altaasta huoltoa ja tarkistusta varten.

• Sähköpumppu 230V • Virtaus 72 l/min • Virtausmittari, autom.pistooli, määrämittari, ylitäyttösuoja sekä Camlock korkki • Kaksoisvaippa

3.995,+ rahti

K-MAATALOUS


PÄÄKIRJOITUS

Maatalous on jatkuvaa kehitystä

J

os maanviljelijä sata vuotta sitten olisi nähnyt tämän päivän maatalouskoneet ja käytössä olevan tekniikan, hän ei varmasti uskoisi silmiään. Suosta ja kuokasta ollaan tultu pitkälle, kuten esimerkiksi lehdessä esittelty ajosilppurisarja Claas Jaguar 800, Arskan vaunukuivuri ja kahdesta kolmemetrisestä Nova Combi -kylvölannoittimesta koostuva Tume Gemini 6000 osoittavat. Menestyäkseen on omaa maatalouttaan kehitettävä jatkuvasti kaikin eri tavoin. Tätä sanomaa vahvistivat myös lehden Hyvää läheltä -osiossa haastateltavat Fazer Myllyn edustajat. Heidän mukaansa viljan laadussa huomaa nopeasti, jos esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen myötä tilaa ei enää viljelläkään tositarkoituksella. Samalla he antoivat tunnustuksensa nuorille viljelijöille, jotka ovat erittäin motivoituneita ja kiinnostuneita siitä, mitä kuluttaja haluaa. Myllyllä liputetaan kovasti myös ruisviljelyn puolesta, jotta rukiin omavaraisuusaste saataisiin nousuun. Tällä hetkellä vain puolet myllyyn tulevasta rukiista on kotimaista, samalla kun kuluttajat olettavat, että ruisleipä on kokonaan suomalaista. Rukiin lisäämisen edellytyksenä on kannattavuuden paraneminen, ja sitä myötä viljelijöiden suhtautumisen muutos: rukiin viljely on harkittava vaihtoehto. Nyt kannattaa tehdä hankinnat kasvukautta varten, jos niitä ei vielä ole tehty. Nopeat syövät hitaat, ja halutuimmat uudet siemenet loppuvat ensin.

Minkä takia maanviljelijä ajaa jyrällä perunapellolla? – Hän tekee perunamuusia.

Hyvää alkuvuotta toivottaa

Maria Munck maria.munck@mcipress.fi

MAATILAN PIRKKA 1•2014

7


Viiston konepeittonsa ja lisävarusteena saatavan visiokattonsa ansiosta uusi nelisylinterinen on parhaimmillaan etukuormainkäytössä.

8

MAATILAN PIRKKA 1•2014


Suoraviivainen suorittaja TEKSTI Pauli Jaakkola KUVA Konekesko

MAATILAN PIRKKA 1•2014

Massey Ferguson 5600 -mallisarjan uusissa koneissa yhdistyy näkyvyys, ketteryys sekä nelisylinterisen teho. 9


Viisto konepeitto lisää näkyvyyttä merkittävästi myös konepeiton yli.

Selkeän ja visuaalisen mittariston matriisinäytöstä on helppo muokata asetuksia. Lisäksi kapea mittaristo ei rajoita näkyvyyttä.

M

assey Ferguson täydensi syksyllä nelisylinteristen koneiden sarjaansa kevyemmän luokan traktoreilla, johon kuuluvat mallit 5611, 5612 ja 5613. Koneet saivat ensiesittelynsä marraskuussa järjestetyillä Agritechnica-messuilla Saksan Hannoverissa. Uudet koneet ovat maksimiteholtaan 110, 120 tai 130 hevosvoimaisia ja ovat saatavilla luotettavilla Dyna-4 tai Dyna-6 vaihteistoilla. Kahdesta varustetasovaihtoehdosta löytyy ominaisuudet moneen käyttö­ tarkoitukseen.

Moottori Kaikissa MF5600-sarjan nelisylinterisissä traktoreissa on suomalainen Agco Power -moottori, joka on litratilavuudeltaan 4,4 l. Sarjan nelisylinterinen moottori on saatu vääntämään hyvin. Mallisarjan isoimmalla koneella, 5613 trak10

torilla, vääntömomentti yltää jopa 545 Nm asti maksimitehon ollessa 130 hevosvoimaa. Verrattuna kolmisylinteriseen 5600-sarjaan, nelisylinteriseen koneen päästörajoitukset (Tier 4i / Stage 3b) täytetään jo muistakin malleista tutulla SCR-järjestelmällä: Turbon jälkeen pakokaasut virtaavat hapetuskatalysaattorin läpi ja tämän jälkeen pakokaasuvirtaan ruiskutetaan AdBlue-neste. Sivupakoputken alapuolelle on muotoiltu hapetus- ja SCR-katalysaattori. AdBlue-tankin tilavuus on 25 litraa ja polttoainesäiliön 185 litraa. 5600-sarjan nelisylinterisissä on kaikissa olosuhteissa käytössä maksimitehot, niin kuin mallisarjan kolmisylinterisissä koneissakin. Myös tässä kokoluokassa on ollut SCR-teknologian myötä mahdollisuus siirtyä taloudelliseen 500 h huoltoväliin.

Dyna-6 vaihteistolla. Dyna-4 vaihteistossa on neljä Powershift-vaihdetta neljällä alueella, joten vaihteita tulee yhteensä 16 eteen ja 16 taakse. Dyna-6 vaihteistossa Powershift-vaihteiden määrä on kuusi alueiden ollessa sama neljä. Tällöin vaihteista löytyy eteen 24 ja taakse myös 24. Molemmissa vaihteistossa aluevaihdot ovat robotisoituja, joten kytkimeen ei tarvitse käynnistyksen jälkeen koskea. Mekaanisesti Dyna-4 ja Dyna-6 vaihteistot ovat rakenteeltaan hyvin suoraviivaisia, joten teho välittyy vetäville pyörille erittäin pienin hä-

Aikaisemmista mallisarjoistakin tutulla joystickillä voidaan hallita etukuormaajan lisäksi myös suuntaa ja vaihteita.

Vaihteistot Kaikki mallisarjan koneet ovat saatavilla tutuilla Dyna-4 tai MAATILAN PIRKKA 1•2014


monitoimikyynärnoja, josta löytyvät useimmin tarvittavat toiminnot: nostolaite, vaihteiston T-kahva, kaksi hydrauliikan sähköohjattua lohkoa, kierrosluku- ja vakiovaihdemuistien painikkeet sekä sähköinen käsikaasu. Essential-varustelutasoon on saatavilla mekaaninen joystick tai uutuutena sähköinen joystick käsinojaan integroituna. Sitä voi käyttää myös hydrauliikan 1- ja 2-lohkolle taakse silloin, kun kuormainta ei käytetä. Joysticista löytyvät myös vaihteiden vaihtonapit, vedon vapautus sekä sähköinen suunnanvaihdin, jolloin kättä ei tarvitse irrottaa ohjaimelta traktoria operoidessa. Efficient-tasoon on lisäksi saatavilla sama joystick monitoimikäsinojaan integroituna 6600- ja 7600-sarjalaisen tavoin.

Hydrauliikka

viöin.

Varustelutaso Essential tai Efficient Koneen varusteluun on tarjolla kaksi vaihtoehtoa: peruskäyttöön soveltuva Essential-varustetaso ja vaativampaan käyttöön Efficientvarustetaso. Efficient-tasolla Autodrive-vaihteistoautomatiikka löytyy vakiovarusteena sekä Dyna-6 että Dyna-4 -malleissa. Automatiikka kykenee tarvittaessa vaihtamaan maantieasennossa kaikki vaihteet automaattisesti läpi. Sekä Dyna-6:ssa että Dyna-4:ssa vakiona on myös avoin 100l/min hydrauliikkajärjestelmä. Mallisarjan ohjaamo on tuttu kolmisylinterisestä 5600-sarjasta, 6600-sarjasta ja 7600-sarjasta. Vaativamman Efficient-varustelutasoon sisältyy lisäksi vakiona mekaaninen ohjaamojousitus sekä

Monipuoliset hydrauliikkavaihtoehdot ovat myös uuden mallisarjan vahvuus. Kaikkiin sarjan malleihin on mahdollisuus valita todella tehokas, kuormantunteva hydrauliikkajärjestelmä, jonka tuotto on 110 l/min. Tarvittaessa maksimaalista tuottoa kuljettaja voi avoimessa järjestelmässä aktivoida yhdistetyn virtauksen etukuormaimelle tai ulkopuoliseen hydrauliikkaan, jolloin saadaan 100 l/min käyttöön. Kun maksimivirtausta ei tarvita, voidaan se kytkeä pois ja silloin säästetään polttoainetta.

HHHH YHTEENVETO Uusi nelisylinterinen Massey Ferguson 5600-sarja on kompakti, ketterä ja tehokas keskiteholuokan mallisto, joka on monipuolisesti varusteltavissa erilaisille maatiloille. Kahdessa varustelutasossa, kahdessa vaihteistossa sekä kolmessa nelisylinterisessä 5600-sarjalaisen koneessa on vaihtoehtoja valittavana useaan eri käyttötarkoitukseen. Etukuormainkäytössä uusi MF5600-sarja erottuu edukseen viiston konepeiton, tehokkaan hydrauliikan, helppokäyttöisen joystickin, ergonomisen ohjaamon sekä visiokaton ansiosta.

tavilla kuormainkäyttöön soveltuva visiokatto, jonka näkyvyys yltää aina kuormaimen ylimpään ääriasentoon. Viisto konepeitto lisää näkyvyyttä merkittävästi myös konepeiton yli. Konepeitto on yhdessä osassa avautuva, ja suodattimet sekä muut huoltoa vaativat osat ovat myös helposti ulottuvilla traktorin sivussa. r

Etujousitus ja muotoilu Kolmisylinteriseen 5600-sarjalaiseen verrattuna nelisylinterisen mallisarjan akseliväli on 9 cm pitempi sekä massaa noin 500 kiloa enemmän. Akseliväli on koko ­mallisarjassa 2,55 metriä ja paino 4800 kiloa. Vakiorenkaita käyttäessä (420/85 R38) korkeutta on matalimmillaan alle 2,7 metriä. Sarjan malleihin on lisäksi saa-

Uutuutena Essentialvarustelutasoon on saatavilla sähköinen joystick käsinojaan integroituna.

Massey Ferguson 5600-mallisarja Malli

MF 5611

Vaihteisto

MF 5612

MF 5613

Dyna-4 tai Dyna-6

Maksimiteho

110

120

130

Nimellisteho (hv)

105

115

125

Suurin vääntömomentti (Nm)

468

502

545

Varustelutasot

MAATILAN PIRKKA 1•2014

Essential, Efficient 11


AJOSILPPUREIDEN uusi sukupolvi TEKSTI Matti Anttila KUVAT Claas

L

aadukkaan rehun oikea-aikainen teko on karjatilalle elintärkeää. Maailman myydyin tarkkuus­silppuri Claas Jaguar on perustellut paikkansa rehunteon ykköskoneena. Myös uusi Agritechnica-

messujen aikaan julkaistu Jaguarin 800 -sarja hyödyntää aiempien mallien tuomaa kokemusta: sarjasta löytyy sopiva malli ja varustelutaso niin suurten karjatilojen kuin urakoitsijoidenkin tarpeisiin.

Maksimiteho irti

Dynamic Powerin avulla osakuormalla ajaettaessa voidaan säästää polttoaineesta jopa 10 prosenttia. 12

800-sarja muodostuu neljästä mallista tehohaarukassa 400–598 hevosvoimaa ja sisältää kaikki ne ­ainutlaatuiset ominaisuudet, jotka ovat tehneet Jaguarista markkinajohtajan. Taakse poikittain asennettu moottori mahdollistaa suoran­hihnavedon silppurikelalle ja kiihdyttimelle, ja suora hihnaveto aiheuttaa erittäin p ­ ienet teho­häviöt, jolloin moottorin teho saadaan hyödynnettyä mahdol-

lisimman tarkasti. Uusina ominaisuuksina 800-sarjaan on saatu hydraulinen päähihnan kiristys sekä Quick stop -koneiston pika­ pysäytys. Poikittain asennettu moottori mahdollistaa sijoittamisen heti taka-akselin takapuolelle, jolloin painojakaumasta saadaan erinomainen. Etuvarusteen kiinnitys on samanlainen kuin Jaguar 900 -sarjassa: veto välittyy etuvarusteelle i­tsestään kytkeytyvän laipan kautta, joten nivelakselia ei tarvitse enää kiinnittää etuvarustetta vaihdettaessa esimerkiksi suoraniittopäähän. Syöttötelojen nopeudensäätö tehdään 6-portaisen vaihteiston avulla. Voima vaihteistolle saadaan mekaanista kautta, joten hyötysuhde pysyy hyvänä. MAATILAN PIRKKA 1•2014


Automatiikka helpottaa työtä Itse syöttökoneisto ja silppurikela ovat säilyneet pitkälti ennallaan. Syöttörullat tiivistävät materiaalin tiukaksi yhtenäiseksi paketiksi, jolloin terät leikkaavat tehokkaasti ja energiataloudellisesti. Uloimmassa alemmassa syöttörullassa on ­vakiovarusteinen metallin­paljastin joka pysäyttää syötön välittömästi, kun se havaitsee metallia syötettävän materiaalin seassa. Stop rock -kivenestolaite tarkkailee syöttörullien liikettä. Kun kivi menee rullien välistä ja rullat avautuvat nopeasti automatiikka pysäyttää syötön. Silppurikelan jälkeen materiaali jatkaa jouhevasti kiihdyttimelle, joka nostaa materiaalivirran ­nopeuden jopa 68 metriin sekunnissa. Auto fill -toiminto on uudessa 800-sarjan tarkkuussilppurissa ­vakiovarusteena. Auto fill helpottaa kuljettajan työtä merkittävästi, sillä se hoitaa torven ja torven läpän ohjauksen niin, että perävaunu täyttyy kuljettajan puuttumatta asiaan. Järjestelmä perustuu kameraan, joka kuvaa torvea ja perävaunua: ohjelmisto etsii kuvasta

perävaunun, ja automatiikka ohjaa torvea ja läppää niin, että perävaunu täyttyy kuljettajan ennalta asettamien säätöjen mukaan.

Dynamic Power säätelee tehoa Jaguar 800 -sarjan kaksi pienempää mallia 840 ja 850 on varustettu Mercedes Benzin 12,8-litraisella, kuusisylinterisellä OM460-moottorilla. Malleissa 860 ja 870 on Mercedeksen 16 litran OM520 V8 -moottorit. SCR-teknologia takaa pääsyn päästörajojen alle. Lisäksi malleissa 860 ja 870 vakiovarusteena on Dynamic Power -ominaisuus, joka säätelee tehoa tarpeen mukaan – sen avulla osakuormalla ajettaessa voidaan säästää poltto­ aineessa jopa 10 prosenttia. Jäähdytysilman kulkuun on myös kiinnitetty erityistä huomiota moottorin, hydrauliikan ja ahtoilman tasaisen jäähdytyksen takaamiseksi. Ilma imetään ohjaamon takaa koneen päältä, se kulkee pyörivän puhdistimen sisältävän imuverkon läpi ja poistuu silppurin taakse suurista poistoaukoista. Myös moottorin imuilma kulkee ennen suodattimille menoaan imuverkon läpi.

598 mallin Jaguar 870 maksimiteho on 598 hevosvoimaa.

Näkyvyys huippuluokkaa Tilava ja hiljainen ohjaamo Vista cab on sekin tuttu Jaguar 900 -sarjasta. Näkyvyys kaikkiin suuntiin on tässä mallissa erinomainen. Toiminnot on keskitetty oikeaan käsinojaan, joka on kiinni istuimessa ja joustaa sen mukana. Käsinojaan on myös kiinnitetty Cebis-terminaali, jonka kautta tehdään koneen säädöt, terien teroitus ja vastaterän säätö. Lisäksi Cebis näyttää tarvittavat tiedot työn aikana. 800-sarjaan on myös saatavissa Quantimeter satomäärän mittaukseen ja kuiva-ainemittaukseen. r

Metallinpaljastin ja Stop rock -kivenestolaite säästävät teriä.

Auto-fill järjestelmä hoitaa perävaunun täytön automaattisesti.

Claas Jaguar 800 -sarja Malli

JAGUAR 840 T4i JAGUAR 850 T4i JAGUAR 860 T4i JAGUAR 870 T4i

MAATILAN PIRKKA 1•2014

Teho (hv)

Moottori

Renkaat

DYNAMIC POWER

AUTOFILL

Metallinpaljastin

Ajonopeus (km/h)

400

Mercedes Benz R6

800/65R32 ja 540/65R24

-

vakio

vakio

0-40

455

Mercedes Benz R6

800/65R32 ja 540/65R24

-

vakio

vakio

0-40

510

Mercedes Benz V8

800/65R32 ja 540/65R24

vakio

vakio

vakio

0-40

598

Mercedes Benz V8

800/65R32 ja 540/65R24

vakio

vakio

vakio

0-40

13


jyväset

50

henkilöä

K-maatalouden väkeä osallistui Hannoverissa järjestetyille Agritechnicamessuille viitisenkymmentä henkilöä: tuotepäälliköitä, kauppiaita ja asiakkaita. Katso kuvia näyttelystä kotisivuiltamme ja Facebookista.

Biofiren tuotteet K-maatalouden myyntiin Rautakesko Oy ja Biofire Oy ovat tehneet sopimuksen maatilaluokan biolämpölaitteiden myynnistä ja markkinoinnista K-maatalousketjussa. Biofire Oy valmistaa kotimaisen poltto­aineen energian lämpökeskusjärjestelmiä, ja se on tehnyt Palokärki-biolämpölaitteita yli 10 vuotta. Laitteet valmistetaan Toholammilla, myynti- ja suunnittelupalvelu puolestaan Kauhajoen Nummijärvellä. Biofire Oy työllistää 11 henkilöä, ja yhtiö valittiin 2013 vuoden yrittäjäksi Kauhajoella. Biofire Oy suunnittelee, toteuttaa sekä asentaa poltinjärjestelmiä maatilan tarpeisiin. Tuotteet ovat turvallisia ja kestävät pitkään sekä tarjoavat helppokäyttöisen tavan tuottaa kotimaista energiaa. Lämmityskohteina voi olla esimerkiksi maatilan tuotantorakennus tai omakotitalo. Biofiren tuotevalikoimasta löytyy vesi- ja ilmalämmityspohjaisia järjestelmiä ja niiden yhdistelmiä. Yhtiöllä on oma laiteasennuspalvelu: laitteet kootaan asennuskohteessa kokonaisuudeksi, kun ne ovat ensin valmistettu tehtaalla valmiiksi komponenteiksi. Palokärki-tuotteilla on mahdollista polttaa kiinteitä poltto­aineita, kuten haketta, turvetta tai viljaa. Polttoainetta voidaan tarvittaessa varastoida suuria määriä kattilahuoneen ja polttoainevaraston tekniikoista koostuvien järjestelmien avulla.

Tiesitkö, että... Öljypellavayhdistyksen kotimaiset jalostajat ovat huolissaan kotimaisen raaka-aineen saatavuudesta. Suomalaisella öljypellavalla on selkeä lisäarvo sekä parempi laatu. Viime vuosina öljypellavaa on viljelty 1 000–1 800 hehtaarin pinta-alalla, mutta ­öljypellavalla olisi kysyntää yli tuhannelle lisähehtaarille. Lisäviljelyalaa tarvitaan tavanomaiseen sekä luomuviljelyyn, jotta tuonnin tarve olisi pienempi. Erityisesti luomupellavasta on huutava pula, ja etenkin Pohjanmaalle ja EteläSuomeen toivotaan viljelypäällikkö HEIKKI LAHTI-KALAN mukaan lisää viljelijöitä. Öljypellavan etuna on hyvä tuotto sekä vähäinen lannoitteen ja kasvinsuojeluaineiden tarve. Öljypellavaelintarvikkeiden kysyntä on kasvamassa, sillä pellavaöljystä on tutkitusti apua korkeaan kolesteroliin.

VSopimusviljelyn lisä­etuna on varmuus, kun hinta ei heilahtele pörssihinnan mukaan. | Ville Kauppinen, Öljypellavayhdistyksen puheenjohtaja

14

MAATILAN PIRKKA 1•2014


Black Horse Basic 30 kg • Kypsennetty ja maittava hevosten täysrehupellettivaihtoehto kauran korvaajaksi • Hivenaineet pääosin hyvin imeytyvinä kelaatteina

Black Horse Breeder, 20 kg • Valkuaispitoinen täydennysrehu kantaville tammoille ja varsoille • Monipuolinen valkuaiskoostumus ja korkea sulava raakavalkuainen • Soveltuu myös kilpahevosille

Black Horse Balance, 25 kg • Kauraton täysrehu, sisältää hyvin sulavaa ja imeytyvää energiaa ilman kauran kuumentavaa vaikutusta

Black Horse Kivennäinen 20 kg • Monipuolinen kivennäisrehu kaikille hevosille • Korkea vitamiini- ja aminohappopitoisuus

Agritechnican antia Saksan Hannoverissa marraskuussa järjestetyillä Agritechnica-messuilla Massey Fergusonin osastolla riitti menoa: messuosastolla esiteltiin muun muassa kolme uutta nelisylinteristä 5600-sarjan traktoria sekä uusi MF8700sarjan suurtraktori. Ensiesittelyssä oli myös helppokäyttöinen ja edeltäjäänsä pienempikokoinen MF Auto-Guide 3000 TopDock -automaattiohjausjärjestelmän vastaanotin. Se toimii sekä GPS:llä että Galileo- ja Glonass-systeemeillä, ja siinä on neljä valinnaista ohjauspolkua. TopDock-vastaanotin on vakiona uusissa MF 8700 Exclusive -malleissa ja se on saatavana lisävarusteena joihinkin 6600-, 7600- ja 8700-sarjan traktoreihin. Massey Ferguson allekirjoitti Agritechnicassa yhteistyösopimuksen CEJAn eli Euroopan nuorten viljelijöiden neuvoston kanssa. Massikan brändikehitysjohtaja CAMPBELL SCOTT kertoo syyksi, että sekä CEJAn että Massey Fergusonin tavoite on olla nuorten viljelijöiden äänenkantaja: Uuden sukupolven viljelijät muuttavat maailmaa, ja siihen tarvitaan sopivia työvälineitä. Tässä Massey Ferguson aikoo olla keskeisenä toimijana.

JEPPE AKTIIVI PLUS

Täysravinto paljon liikkuville koirille.

Täysravinto herkille koirille

Liikkuvien koirien täysravinto

Vähän liikkuvien koirien täysravinto

Kasvavien koiranpentujen täysravinto

Tarkemmat tuotetiedot www.biofarm.fi

MAATILAN PIRKKA 1•2014

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS 15


PALVELUKSESSA

Kauppiasunelmasta tuli totta TEKSTI Maria Munck KUVA Jyrki Nikkilä

T

ornion uuden K-maatalouden kauppias TUOMAS JUNES, 30, on ollut mukana maatalouskaupassa lähes koko aikuisikänsä, 10 vuotta. Kun kauppa­ oppilaitoksessa piti hakea harjoittelu­paikkaa, maatalouskauppa tuntui hyvältä vaihto­ ehdolta, sillä siinä yhdistyi Tuomaksen kaksi kiinnostuksen kohdetta – maatalous ja kaupallinen ala. Torniolainen Tuomas pääsikin maatalous­ kauppaan harjoitteluun ja jäi alalle. Hän huomasi nopeasti haluavansa oman kaupan, mutta silloin ei siihen mahdollisuutta ollut, ja perhe muutti etelään pariksi vuodeksi. Kun sitten K-maataloudesta aukesi mahdollisuus päästä kauppiaaksi Tornioon, Tuomas tarttui tilaisuuteen heti. – Kaikki tapahtui lopulta hyvin nopealla ­aikataululla, mutta ajattelin, että mitä pikemmin, sen parempi. Toiminta on aina erilaista, kun työtä tehdään niin, että kyseessä on oma yritys, Tuomas kertoo. Kauppias on paikallisena yrittäjänä lähellä asiakkaita ja päätöksenteko tapahtuu nopeasti ratkaisuja haettaessa. Kun kyseessä on omat rahat, kiinnitetään jatkuvasti huomiota kustannustehokkuuteen. Tehokas palvelu on ykkösasia.

16

Tornion K-maatalouden avajaisia vietettiin 1. elokuuta. Tuomaksen mukaan kauppa on lähtenyt hyvin liikkeelle ja asiakkaat ovat selvästi lisääntyneet avajaisten jälkeen. – Torniossa on maatalouskaupalla hyvä tilanne, sillä alue on elävää ja karjapainottunutta. Tilat tarvitsevat lähes päivittäin tarvikkeita maatalouskaupasta. Tämä huomioidaan myös kaupan puolelta, ja jatkossa tullaan yhä enemmän panostamaan karjatilaohjelmaan. Tuomas kertoo, että kaupan aktiivisuus synnyttää kauppoja. – Asiakkaat vaativat, että heidän luonaan on oltava ja heihin on oltava yhteydessä. Jos ollaan ensimmäisenä tarjoamassa, niin kaupankäyntikin on helpompaa. Me pyrimme myös siihen, että kaikki asiakkaat ovat yhtä tärkeitä, on niillä sitten sata tai kymmenen lehmää. Tornion k-maataloudessa käy asiakkaita myös Ruotsin puolelta, mutta Tuomas kertoo, että rajan toisella puolella karjatilojen määrä on alle puolet siitä mitä Suomessa. Nuoren kauppiaan tulevaisuudensuunnitelmat ovat selvät. – Enää ei tarvitse miettiä, mitä tekee isona. Tätä haluan tehdä hamaan tulevaisuuteen. r

TUOMAS JUNES TYÖPAIKKA: Tornion K-maatalous KOULUTUS: Merkonomi PERHE: Vaimo ja 1-, 3-, 5ja 7-vuotiaat lapset HARRASTUKSET: Salibandy

MAATILAN PIRKKA 1•2014


Vilja-alan yhteistyöryhmä täyttää pyöreitä Vilja- ja öljykasvisektorin toimijat sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat tehneet yhteistyötä nyt kymmenen vuoden ajan Vilja-alan yhteistyöryhmässä (VYR). Toiminnan tarkoitus on ollut ketjun toiminnan parantaminen ja hajanaisten alueiden yhteistyön lisääminen. 29. lokakuuta pidetyssä seminaarissa puhunut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen pitää VYR:n roolia tärkeänä alan kannalta. VYR:n tavoitteena on ollut myös tuottaa materiaalia, kuten viljely ja markkinaoppaita, pääasiassa viljelijöille. VYR on lisäksi teettänyt viljelijäkyselyt keväällä tulevista kylvöpinta-aloista ja syksyisin viljasadosta ja sen myyntiaikeista. Alan toimijoilla on tarve seurata tarkasti vilja- ja öljykasvimarkkinoiden hintavaihteluita. VYR kokoaa niiden tapahtumista tietoa kotimaassa ja maailmalla, ja tiedottaa niistä muun muassa Viljaviesti-uutiskirjeen avulla.

Veljekset Heiskanen asiakasmatkalla Italiassa K-Maatalous Veljekset Heiskanen Oy järjesti marraskuun alussa yhdessä Kiuruveden MTK:n ja Kiuruveden Metsänhoitoyhdistyksen kanssa asiakkailleen opintomatkan Italiaan. Reissun tarkoituksena oli tutustua saapasmaan maa- ja metsätalouskohteisiin. Yksi 50-henkisen seurueen mielenkiintoisimmista vierailupaikoista oli Bondioli&Pavesin tehdas Suzzarassa, Pohjois-Italiassa. Bondioli&Pavel valmistaa muun muassa maatalouskoneiden nivelakseleita.

Amber soveltuu tärkki- ja rehuohraksi Mallasohralajikkeet tulevat markkinoille panimo­ laboratorion ohrakomitean hyväksynnän kautta. Uuden mallasohran tie on pitkä, eivätkä hyvätkään pienen mittakaavan mallastustulokset takaa lopullista pääsyä suosituslistalle. Amberin teollisuus­ kokeet päätettiin lopulta keskeyttää mallastuskokeiden tulosten perusteella. Amber soveltuu hyvin tärkki ja rehuohraksi, mutta uutta mallasohraa siitä ei valitettavasti tule. Amber on Altian suosituslistalla tärkkelysohran viljelyyn. Lajikkeiden mallastusominaisuuksia testataan koemallastuksissa. Lupaavimmat lajikkeet pääsevät teollisuuskokeisiin, joiden tulosten perusteella ohrakomitea päättää, saako lajike mallasohrastatuksen. Ohrakomiteassa on mukana panimoiden, mallastamoiden, viljelijöiden, kasvinjalostajien ja panimoalan tutkijoiden edustajia. Sen tehtävä on myös seurata ja arvioida peltokokeita ja koemallastuksia. Virallisia lajikekokeita tekee MTT. K-maa­ talouden koetilan lajikekokeissa testataan Suomen olosuhteisiin soveltuvia lajikkeita. Mallasohralajikkeiden suosituslistalla on tällä hetkellä kuusi lajiketta.

MAATILAN PIRKKA 1•2014

17


TAPAHTUMAT Koneagria

K-maatalous ja Konekesko Oy mukana syksyn KoneAgria 2014 näyttelyssä K-maatalous esittelee tuote- ja palvelutarjontaansa maatalouskaupan ammattiasiakkaille kotimaan näyttelyissä vuosittain. Tänä vuonna K-maatalous ja Konekesko osallistuvat Jyväskylässä KoneAgria näyttelyyn 8.–11. lokakuuta. Maatalouden ja koneurakoinnin asiakkaille näyttelytapahtumat ovat tehokas tapa tutustua alan tarjontaan ja saada tietoa tuotantomenetelmien, koneiden ja laitteiden kehityssuunnista tulevaisuuden hankintojen tueksi. Ammatillisen sisällön lisäksi näyttelyissä tavataan tuttuja ja yhteistyökumppaneita. Vuonna 2014 K-maatalouden tapahtumatarjonta on monipuolista ja laajaa. Kauppiaiden paikallisten tapahtumien ja työnäytösten lisäksi K-maatalous on mukana OKRA maatalousnäyttelyssä 2.–5. heinäkuuta. Viljelyohjelmapäivä järjestetään 31. heinäkuuta Hauholla K-maatalouden koetilalla. Lisäksi Hevoset 2014 Tampereella kutsuu 5.–6. huhtikuuta, K-maatalous Cup ravit 5. heinäkuuta Jokimaalla ja Ypäjän Suomenratsujen kuninkaalliset elo-syyskuun vaihteessa.

rn Västankva

18

in peltopäi

Konekeskon sopimushuoltorinkiin uusia huoltajia Yhdeksän oppilasta saattoi valmiiksi Keskon viidennen kerran järjestetyn sopimus­ huoltokoulutuksen syyskuun lopulla Rajamäellä, Nurmijärvellä. Työtehoseuran (TTS) ja Konekeskon yhdessä järjestämän puolivuotisen Rekry-koulutuksen tarkoitus on kouluttaa Keskon huoltorinkiin lisää mekaanikkoja ja sopimushuoltajia. Konekeskolla ja Rautakeskolla on yhteensä 130 paikallista maatalouskoneiden huoltopistettä ympäri Suomen. 23 huoltopisteessä yrittäjä lähestyy eläkeikää, mutta vain viidellä heistä on tiedossa jatkaja. Hommia alalla on siis tarjota tulevaisuudessakin. Konekeskon tavoitetilana on saada maahan 100 sopimushuoltoa, jotka sijoittuvat alueellisesti täydentämään omaa K-huoltoa. Rekry-koulutuksessa opiskeltiin läpi muun muassa Konekeskon ja K-Maatalouden koneet, varaosat, tietokonejärjestelmät sekä teknisten tietojen tietopankit. Rekryn jälkeen oppilaiden oli tarkoitus jatkaa taitojensa hiomista 18 kuukauden oppisopimuksella kotipaikkakuntiensa sopimushuoltoyrityksissä, mutta sen sijaan työt kutsuivat. Puolet kurssin käyneistä aikoo perustaa oman sopimushuoltoyrityksen, ja kolme heistä onkin saanut vuoden vaihteessa startti­rahan tätä varten. Yksi jatkoi opintoja, ja loput kurssilaiset menivät suoraan palkkatöihin.

MAATILAN PIRKKA 1•2014


Palkintoauto luovutettiin Jari Metsälälle (vas.) Porin K-maataloudella 18.12. Onnittelemassa Neste Oilin aluepäällikkö Kai Strang.

VW Golfin voitto Harjunpäähän K-maatalouden ja Neste Oilin polttoöljyn myynti­kilpailu huipentui 18.12., kun kilpailun pääpalkinto, Volkswagen Golf, luovutettiin arvonnan voittaneelle JARI METSÄLÄLLE Harjunpäähän. Kesäkuun 2013 alussa startanneeseen polttoöljykilpailuun osallistuivat automaatti-

sesti kaikki vähintään 2 000 litran erän polttoöljyä tai kaksi tynnyriä voiteluöljyä hankkineet K-maatalouksien asiakkaat. Auton lisäksi arvottiin viisi taulu-tv:tä, jonka voittivat TOIVO HINKULA Oulusta, ILKKA REHUTTU Akaalta, MARKKU FORMULAHTI Kullaalta, JOUKO NIIRANEN Parkumäeltä ja JUHA INKINEN Sahakylästä.

KUIVIKKEET ELÄINTEN HYVINVOINTIIN Keinokuivattu höylälastu on ratkaisu tiloille joilla arvostetaan sekä ihmisten että eläinten hyvinvointia • Kätevän paalikoon ansiosta helppo käsitellä, varastoida ja levittää. Paalilava on muovitettu ja säältä suojattu. • Soveltuu myös lemmikkieläinten alustaksi ja kompostointiin

Pölkky KUTTERIPURU

Hirnu KUIVIKEKUTTERI

Paalin koko: • n. 0.4 x 0.28 x 0.8 m Paalin paino: • n. 20 kg • tilavuus pakattuna n. 100 l, purettuna 200 l Kuormalava: • Kuormalavalla on 48 paalia • Lava sisältää n. 9,6 irtokuutiota

Paalin koko: • n. 0.39 x 0.37 x 0.8 m Paalin paino: • n. 25 kg • tilavuus pakattuna n. 116 l, purettuna 250 l Kuormalava: • Kuormalavalla on 42 paalia • Lava sisältää n. 10,5 irtokuutiota

20 k tiukka g pakattan paali u

www.k-maatalous.fi

25 k tiukka g pakat an t paali u

Olkikuivike pelletti

• 20, 500 tai 1000 kg • Pitää ilman raikkaana ja sitoo hajut • Vähemmän kuivalantaa • Kompostoituu nopeasti • Riittoisaa, säästää kustannuksia Valmiste kotimais ttu esta kauran -, vehnä nja ohra n oljesta.

K-MAATALOUS


Työvaiheiden kustannuksilla ja pääomakustannuksilla on suuri merkitys kannattavuuden luomisessa.

Vakautta viljelyyn Viime satokaudesta laskeneet viljanja öljykasvinhinnat laittavat pohtimaan tulevan kesän viljelytoimenpiteitä. Miten tuotantopanokset kannattaa jakaa laskevassa hintasuhdanteessa? TEKSTI Juho Urkko KUVAT K-Maatalouden koetila

20

VILJELYKASVIN SADONMUODOSTUKSEEN ja sadonlaatuun vaikutetaan eniten tuotantopanoksilla. Tietenkin myös oikeat viljely­menetelmät ja viljelytoimenpiteiden ajoitus on tärkeää, mutta lähtö­kohtaisesti ilman riittävää ­lannoitusta, oikeaa lajikevalintaa ja tarpeenmukaista kasvinsuojelua ei viljelyskasvi pysty hyödyntämään satopotentiaalia täysimääräisesti. Lähtökohta lannoitusta suunniteltaessa on ajallaan hoidettu kalkitus ja pellon pH. Kalkitusaineita on nykyään tarjolla monenlaisia, joten valinnanvaraa löytyy. Kal-

MAATILAN PIRKKA 1•2014


VILJELYOHJELMA Uusilla lajikkeilla parempi satopotentiaali Siemenessä ja lajikevalinnassa kannattaa katsoa, vastaako tilan oma valikoima enää nykypäivää. Lajikkeet ovat uudistuneet ryminällä ja uusilla lajikkeilla on huomattavasti suurempi satopotentiaali vanhoihin verrattuna. Lajikevalinnan suhteen kannattaa myös hyödyntää alueen koko kasvukausi ja valita alueelle sopiva lajike, jota oikein viljelemällä saadaan tuotetut kilot maksimoitua. Rikkatorjunnan kaikki tekevät – mutta taudintorjunnassa ja korrensääteen käytössä sekä etenkin oikeassa ajoituksessa hyötyjä on vielä saatavilla. Kasvitaudin­ torjunta nostaa sadon laatua määrän ohella, ja näin sadontuotto on suurempi kahta kautta. Korrensäädekäsittely on helppo tehdä samalla kasvitaudintorjunnan kanssa, jolloin saadaan varmistettua sadonkorjuun helppous, vähäisemmät konerikot, pienempi viljankuivauksen tarve ja pienemmät laatutappiot. Niin kutsuttua ”yhden tankkiseoksen ihmettä”, jossa kaikki kasvinsuojelutoimenpiteet saataisiin tehtyä yhdellä kertaa, ei ole olemassa, vaan onnistunut kasvinsuojelu vaatii myös viitseliäisyyttä sekä kasvustontarkkailua.

Riippumatta puitavan sadon määrästä pellolle tehdään joka tapauksessa samat työvaiheet – äestys, kylvö, ruiskutukset ja puinti, sekä samat rakennukset kuten konehallit ja kuivurit seisovat tontin nurkalla. Maatalouden kannattavuuskerrointen laahatessa säästöjä ja tuotannon tehostusta tulee hakea montaa kautta, mutta tuotanto­ panoksissa tinkimällä ei tulokseen juuri voida vaikuttaa. Aiemmin mainitut kone- ja työkustannukset­ ovat siinä mielessä kiinteitä, ettei niistä koituva kustannus muutu suhteessa tuotettaviin tonneihin. Tällöin kannattavuus syntyy tuotettaessa mahdollisimman suuri sato. Kustannukset saadaan jaettua useammalle tuotetulle yksikölle ja kannattavuutta haettua tätä kautta. Tulevan kauden suunnitelmia tehdessä kannattaa suunnata katse jo tulevaan markkinakauteen, ei pelkästään taakse jääneen kesän tuloksiin. Vakautta ja kannattavuutta voi hakea esimerkiksi ­viljelysopimuksilla sekä jakamalla riskiä usealle viljelykasville unohtamatta myöskään öljykasveja ja esimerkiksi viljan tai nurmikasvien siementuotantoa.r

Todellinen kannattavuus työvaiheista ja pääoma­ kustannuksista

kituksessa on helppoa säästää jättämällä toimenpide väliin parina vuonna, mutta kannattaa muistaa, että vaikka tilanne ei muutukaan huonoksi vuodessa, ei sitä vuodessa myöskään paikata. Kalkitus on jatkuva prosessi, ja nyrkkisääntönä voidaankin pitää mallia ”tonni per hehtaari per vuosi” viiden vuoden välein. Lannoituksessa säästöä voitaisiin hakea vaihtamalla parempi NPK-lannos pelkkään typpilannoitteeseen. Fosfori, kalium ja rikki ovat kuitenkin kriittisiä ravinteita jyvänmuodostuksen, korrenlujuuden, valkuaisenmuodostuksen ja tuleentumisen kannalta, joten pahimmillaan sadon laatu voi tippua alempaan laatuluokkaan ja tätä kautta saatu sadontuotto jää ajateltua pienemmäksi. MAATILAN PIRKKA 1•2014

Kun satoon panostetaan maksimaalisesti, saadaan myös panoksia vastaava lisäsato, eikä panoskustannuseurot tonnilta juurikaan muutu. Todelliset avaimet kannattavaan tuotantoon ovatkin muualla, kuten työvaiheiden kustannuksissa ja pääomakustannuksissa.

Tuotot Ohra viljelyohjelma Ohra ”minimipanos” €/ha €/ha Tuotot yhteensä

1 320,00

Tuotantopanokset yhteensä

334,28

Kone- ja työkustannus yhteensä

466,00

Tuotantokustannus yhteensä

800,28

KATETUOTTO €/ha

519,72

Tuotantopanokset €/tn

66,86

68,31

Konekustannukset €/tn

93,20

106,00

Tuotantokustannus €/tn

160,06

174,31

1 150,00 273,24 424,00 697,24 452,76

21


Satoisista lajikkeista saatiin myllyvehnää K-maatalous ja Yara Suomi tekevät vuosittain koeyhteistyötä perustamalla vertailevia kokeita koetiloillaan Hauholla ja Vihdissä. Näiden koepaikkojen viljelyolosuhteet ja yleensä myös säät poikkeavat toisistaan, joten tuloksetkin ovat aina erilaisia.

O

TEKSTI Anne Kerminen, Yara Suomi Oy

nnistuminen kevät­vehnän viljelyssä on ammattiviljelijälle vuosittainen haaste. Suomessa on koetulosten perusteella mahdollisuus saada kevätvehnästä lähes 10 000 kilon hehtaarisato, mutta käytännön rajoitukset kutistavat sen parhaimmillaan noin 7 000 kiloon.

Kokeista hyvät vehnäsadot Kesän 2013 kevätvehnäkokeessa lajikkeina olivat Bjarne, Demonstrant ja Puntari. Ne ovat kaikki satoisia ja laadukkaita vehniä. Valkuainen nousee Bjarnella korkeammaksi kuin kahdella muulla lajikkeella, mutta satoisuudessa se ei yllä aivan niiden tasolle.

Sato kg/ha

Lannoituskoejäseninä olivat vilja­vuustutkimuksen mukaan sopivat YaraMila lannoitteet 120 kilon ja 150 kilon typpitasoilla kylvön yhteydessä levitettynä. Lisäksi selviteltiin, parantaisinko korkeampi lannoitustaso jaettuna lannoituksena satoa tai sadon valkuaispitoisuutta. Kolmantena koejäsenenä oli siten 120 typpikilon kylvölannoitus täydennettynä YaraBela Axanilla kahteen kertaan levitettynä; 30 kiloa korrenkasvun alussa sekä 20 kiloa tähkimisen alussa (typpeä yhteensä 170 kg/ha). Neljännessä koejäsenessä oli 120 typpikilon kylvölannoitus täydennettynä YaraBela Axanilla, 30 kiloa korrenkasvun alussa ja kukinnan jälkeen ruiskutettu Yara Typpiliuos 390, 49 l + YaraVita Thiotrac 300, 5 l/ ha (170 kg N).

Kevätvehnän lannoitus K-koetila Hauho

Valk. % 14

7 500-

13,5 7 000-

13, 12,5

6 500-

12 11,5

6 000-

11 5 500-

K-maatalouden koetilalla Hauholla saavutettiin keskimäärin 7 000 kilon satotaso 170 typpi­ kilolla. Hahkialan pellot ovat runsas­multaisia ja niiden fosforitila on korkea. Kevätlannoitteena käytettiin YaraMila NK 1 -lannoitetta. Kolmen lajikkeen keskiarvoina valkuaiset jäivät 12 prosentin tasolle, Bjarnen valkuainen oli noin prosenttiyksikön muita korkeampi. 7  000 kilon vehnäsato, jonka valkuainen 13 prosenttia, vaatii typpeä noin 160 kiloa jo pelkkään jyväsatoon. Oljet ja maan mikrobit ottavat osansa lannoituksesta, joten myllyvehnätavoitteen saavuttaminen ei ole helppoa nykyisin sallitulla 150 kilolla typpeä. Korkein sato saatiin käyttämällä jaettua lannoitusta rakeisella YaraBela Axanilla. Kotkaniemen pellot ovat savisia hietamaita ja niissä on satovaihtelua kasvukausien välillä. Kylvölannoitteena käytettiin YaraMila Pellon Y 1, ja tässä kokeessa kylvölannoitus keväällä (150 kg N) tuotti parhaan sadon. Kotkaniemessä jaettu lannoitus ja korkeampi lannoitustaso eivät nostaneet satoa, mutta nostivat valkuaisen 13 prosenttiin molemmissa jaetun lannoituksen saaneissa koejäsenissä. Parhaimmilla ruuduilla päästiin 6 400 kilon hehtaarisatoon.

10,5 10

5 000120 kg N keväällä

150 kg N keväällä

120 kg N keväällä + YaraBela Axan, 2 osassa (30 + 20 kg N), yht. 170 kg N

Nykyaikaiset lajikkeet hyödyntävät korkean lannoituksen. 22

Lannoituksen jakaminen kannattaa

120 kg N keväällä + YaraBela Axan, 30 kg N + Typpiliuos, 20 kg N + YaraVita Thiotrac 5 l, yht. 170 kg N

Täsmäviljelyllä parempi sadon määrä Ympäristötuen 150 kilon typpiraja estää riittävän lannoituksen satoisille vehnille. Parempaan laatuun ja sadon määrään pääsee ottamalla käyttöön täsmäviljely Yara N -sensorin. Sillä lannoitteet voi MAATILAN PIRKKA 1•2014


- vauhtia kasvuun!

Maan rakenne on tärkein menestystekijä viljaviljelyssä. Hyviä satoja saa vain, kun pellon rakenne on kunnossa ja siihen panostetaan riittävästi. Ojitusten kunnostaminen ja kevennetty peltoliikenne parantavat maan kuntoa. Painavan koneen aiheuttamaa vauriota ei voi korjata toisella painavalla koneella. Vehnä ei ole erityisen vaativa pellon pH:n suhteen, mutta viljavuusluokka hyvä voisi olla tavoite. Kevätvehnäkasvustoista tehtyjen Yara Megalab Kasvianalyysien tuloksista näkyy että 12 prosenttia vehnistä kärsi fosforin puutteesta ja 10 prosenttia kaliumin puutteesta. On siis syytä tarkastaa, että vehnälle on valittuna oikea lannoitelaji. Erityisesti silloin kun siirtyy jaettuun lannoitukseen, on YaraMila Pellon Y 1 vaihdettava YaraMila Pellon Y 2:een, jotta saadaan riittävästi fosforia ja kaliumia peltoon. Myös YaraMila Pellon Y 5 voi olla sopiva valinta. Rikinpuute oli erittäin yleistä, sillä lähes joka neljännessä vehnänäytteessä oli puutetta rikistä. Rikkiä on annettava vehnälle jokaisen lannoituksen yhteydessä, jotta käytettävissä oleva typpilannoitus saadaan kasvin käyttöön. Mangaanin puute oli kevätvehnien yleisin ravinnepuute. Yli 30 prosenttia näytteistä kärsi siitä. Tämä on kuitenkin helppo ehkäistä lisäämällä rikkaruiskutukseen YaraVita Mantrac Pro lehtilannoitetta, 1 l/ha. Hyvä lajike ansaitsee hyvässä kunnossa olevan ­peltolohkon ja riittävän panostuksen viljelyyn. Hyvä sato ja viljan laatu palkitsevat viljelijän työn. r

Kevätvehnän lannoitusoptimi

850 – 800-

• Sisältää 8 hiven- ja pääravinnetta • 1 litra liuosta sisältää 518 g ravinteita • Markkinoiden kattavin kokonaisuus - sisältää kaikkia kasvun kannalta oleellisia hiveniä pääravinteilla höystettynä • Kokonaisuus joka auttaa kasvia säilyttämään suurimman mahdollisen satopotentiaalin

HiPhos

Fosforipitoinen lehtilannoite viljoille ja perunalle • Fosforia 192 g/l ; lisäksi kaliumia ja magnesiumia! • Käytetään 1-2 l/ha syksyisin ja keväisin syys- ja kevätviljoilla Saanut HiPhos lehtilannoitetta syksyllä ja keväällä. Kontrolli, jossa pienemmät juuret, ei saanut HiPhos -lehtilannoitetta.

Vahva hivenlehtilannoite viljoille ja nurmille

• Erittäin vahva hivenseos1 litra sis. 608 g hiveniä! • Pieni käyttömäärä ja vesimäärän tarve • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet kasvinsuojeluaineiden kanssa • Sisältää viljojen kehityksen kannalta oleellisimmat hivenet • Soveltuu myös luomuviljelyyn • Nopea imeytyminen ja sateenkesto

700-

Turvataan juurten kasvu + mangaanin saatavuus

650-

YaraVita Thiotrac 5l YaraBela Axan Typpiliuos 49 l + 170 kg N

YaraBela 120 kg N+ 111 kg+

120 kg N + Axan 2 osassa 170 kg N

600150 kg N keväällä

ET UUTUUD 2014

ENTIRE

750-

120 kg N keväällä

noite Lehtilan

Kattavin kokonaisuus viljalle

Kevätvehnällä oli puutetta ravinteista

€/ha

Lehtilannoitteet

Turvataan ravinteiden kokonaisvaltainen saanti

Entire 1-2 l/ha

Multiple 1 l/ha + HiPhos 1 l/ha

Lannoituksen jakaminen ja korkeampi lannoitustaso paransivat viljelyn tuottoa.

www.k-maatalous.fi MAATILAN PIRKKA 1•2014

K-MAATALOUS

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

kohdistaa tarkasti lohkon sisällä sinne, missä on paras kasvusto. Täsmäviljelyä voi kokeilla tilaamalla urakoitsijan levittämään lisätypen korrenkasvuvaiheessa. Myllylaadulla on suuri vaikutus kannattavuuteen Kotkaniemen tuloksessa. Myllylaatuisen vehnän hintana on käytetty 188 euroa tonnilta (sisältää valkuaislisän) ja rehuvehnän hintana 170 euroa tonnilta oheisessa laskelmassa. Kun lannoituksen hinta vähennettiin sadon arvosta korkeammalla typpitasolla ja lannoituksen jakamisella, saatiin 83 euroa parempi tuotto hehtaarilta (joulukuun alun hinnat).


VIERAILULLA Nurmen täydennyskylvön lisäksi Kuhokoneen urakoitsijat niittävät ja karhottavat rehua, huuhtelevat salaojia, toimittavat multaa, murskaavat vesakoita sekä pitävät kunnossa latuverkostoa ja kiinteistöjen pihoja.

24

MAATILAN PIRKKA 1•2014


Nurmineliöt tuottamaan HE-VA Grass Rollerilla Nivalalainen Kuhokone Oy urakoi täydennyskylvöjä He-Va Grass Rollerilla, johon on asennettu Multi-Seeder-kylvölaite. Lyhyt kasvukausi ei salli urakoitsijalle seisokkeja, joten kevättalvella on hyvää aikaa ennakoida kesän aikatauluja. TEKSTI Essi Saarinen KUVAT Essi Saarinen ja Heikki Ojala ja HE-VA – RYHDYIMME NURMEN TÄYDENNYS­ KYLVÖURAKOINTIIN karjatila-­

asiakkaidemme toiveista, kertovat nivalalaiset yrittäjäveljekset HEIKKI ja ANTTI OJALA. Veljesten yritys Kuhokone Oy investoi syksyllä 2012 uuteen 8,2-metriseen He-Va Grass Roller+Multi Seeder -nurmen erikoiskylvökoneeseen, joka on monipuolinen kone nurmen kylvöön ja talvivaurioiden paikkaamiseen. Kokemukset laitteesta ovat olleet hyvät. – Kone markkinoi itse itseään, Heikki Ojala kertoo. – Keväällä kylvettyjen lohkojen omistajat tilasivat palveluamme toisille lohkoilleen samana kesänä.

Käyttäjäystävällistä tekniikkaa Veljekset päätyivät valitsemaan HeVa Grass Rollerin asiakkaidensa suositeltua jyräkonetta. Erityisenä ­kilpailuetuna Heikki Ojala pitää jyrän koostumista kolmesta yksiköstä, jotka myötäilevät maata erinomaisesti. Lisäksi Grass Rollerissa voidaan siirtää painoa He-Van SAT-järjestelmän avulla keskilohkolta keskiripustetuille sivulohkoille hydrauliikan avulla.

MAATILAN PIRKKA 1•2014

– Tällöin saadaan koko kylvö­ leveydelle tasainen paine, joka tiivistää siemenen maan pintaan. Jyräyksiköt­ voidaan täyttää vedellä kuivempiin olosuhteisiin sopivammiksi. Painoa saadaan 7 000 kiloon saakka, Heikki Ojala kertoo. Koneen edessä oleva tasauslata tasoittelee mahdollisia raiteita. Kuhokoneen Grass Rolleriin on asennettu myös 400 litrainen He-Van pneumaattinen kylvölaite Multi-Seeder, jonka hydraulisen puhaltimen avulla tuotettu ilmavirta kuljettaa siemenet putkia pitkin lähes maahan asti. – Se on ehdoton etu tuulisilla Pohjan­maan aavoilla, Antti Ojala huomauttaa. – Putket ovat läpinäkyvät, joten mahdolliset tukoksetkin on helppo paikantaa. Itse puhallin ei ole koskaan tukkeutunut. Pölyisiä ja kosteita olosuhteita varten Ojalat ovat tehneet sille suojan.

Kannattava investointi Multi-Seeder-kylvölaitteen syöttömäärä perustuu Grass Rollerin aisaan kiinnitetyn tutkan mittaamaan

25


Maatalousalaa tarkasti seuraavat veljekset kuuntelevat asiakkaidensa toiveita. Tulevana kautena käyttöön otetaan uusi Elho V-TWIN 750 –kaksoiskarhotin.

”Näyttää siltä, että nurmi tykkää tärryytyksestä.”

26

ajonopeuteen. Ajonopeustutka, sähkökäyttöiset syöttötelat sekä Auto-Controller-näyttö ovat lisävarusteena. – Investoimme lisälaitteeseen, sillä pyrimme tarkkaan ja laadukkaaseen palveluun, Ojalat sanovat. Kylvökoneen Auto-Controllernäyttö tiedottaa säiliön siemenmäärästä, puhaltimen ja syöttölaitteen toiminnasta sekä hälyttää mahdollisissa teknisissä häiriötilanteissa. Sähköisten syöttötelojen ansiosta kiertokoe onnistuu nappia painamalla. – Koe tehdään muutamassa minuutissa, Heikki Ojala kuvailee. Myös säiliön tyhjennys onnistuu nopeasti tarkan syötön johdosta. Auto-Controller huomauttaa, jos siementä kulkeutuu maahan liian vähän tai liikaa suhteessa ajonopeuteen. – Tällä tiedolla pystymme tehostamaan työtämme, urakoitsijat kertovat. He arvioivatkin kylvökoneen tehoksi hyvissä olosuhteissa 7–8 hehtaaria tunnissa. Kiireiset työ­huiput ja Suomen lyhyt kasvukausi eivät salli seisokkeja, varsinkaan ura-

koitsijalle. Työkatkoja välttääkseen miehillä on kuluvia osia varastossa.

Täydennyskylvöllä myös piristystä vanhalle nurmelle Nurmen täydennyskylvön sesonki on keväällä. Pellolle voidaan lähteä heti, kun se kantaa paripyörätraktorin. – Pelto voi vielä litistä kengän alla, Antti Ojala sanoo. Kosteus nopeuttaa siementen itämistä ja uusi kasvusto ehtii tuottamaan satoa jo toisella niitolla. Keväällä Grass Rollerin kaksi piikkiriviä tasoittavat ja levittävät mahdollista kuloheinää ja samalla ne rikkovat maan pintaa. – Kuloheinästä ei ole ollut ongelmaa, Ojalat kertovat. Roudan mukana nousseista kivistäkään ei ole ollut murheita laitteen joustavuuden ansiosta. Kesällä ja syksyllä nurmien ­täydennyskylvö tulisi tehdä vasta lietteen multauksen jälkeen. – Tällöin Grass Rollerilla tehty täydennyskylvö tasoittelee myös lietteen levityksen jälkiä. Täydennyskylvön lisäksi MAATILAN PIRKKA 1•2014


t­ oimenpide piristää vanhan nurmen kasvua. – Näyttää siltä, että nurmi tykkää tärryytyksestä, Antti Ojala toteaa. Kuhokoneen yrittäjät ovat täydentäneet monenlaisia nurmia. Yleensä tilojen isännät tilaavat ­lisäkylvön nurmen toiselle sato­ kaudelle, ja sitten täydennystä jatketaan useamman kerran. Keskimäärin nurmen ikä voidaan kaksinkertaistaa: – Jos sadalla hehtaarilla nurmen ikää pystytään pidentämään kolmesta kuuteen vuoteen, muokkauksessa säästettävä aika ja raha on merkittävä, Heikki laskee.

Laajentuminen suunnitteilla Kuhokoneen miehet tekevät työtä 70 kilometrin säteellä Nivalasta. Täydennyskylvökone kulkee helposti traktorin perässä pidemmätkin matkat. Koneen kuljetusleveys on lähes kolme metriä, sillä kuljetukseen on valittu hieman standardia leveämmät renkaat. Yritys on työllistänyt Heikin täyspäiväisesti vuodesta 2009, jolloin toiminta perustui salaojien huuhteluun. Antti tuli mukaan vuonna 2010. Tällä hetkellä yrityksen toinen tukijalka on säilö­

rehutyö. Nurmen täydennyskylvön lisäksi veljekset niittävät ja karhottavat rehua. Ensi kasvukaudella Ojalat suunnittelevat laajentavansa palvelua entisestään. Ennakkokauppoja hyödyntäen Kuhokone on investoinut uuteen Elho V-TWIN 750 -kaksoiskarhottimeen. – Saamme myös lisätyövoimaa, yrittäjät mainostavat. Sydäntalvella nivalalainen urakointiyritys Kuhokone Oy keskittyy latujen kunnossapitoon, mutta kevään tullen ryhdytään jälleen suunnittelemaan tulevaa kasvukautta. Keväällä veljeksillä on aikaa perehtyä asiakkaan tarpeisiin ja lohkoihin ja suunnitella kesän aikatauluja. –Toki nurmien kunto ja todelliset täydennystarpeet paljastuvat vasta, kun hanget ovat sulaneet.r

Vesitäytteiset jyräyksiköt seuraavat pellon pintaa ja tiivistäminen on tasaista koko jyrän alueella.

Tekniset tiedot Työleveydet:

2,9 m, 4,5 m, 6,3 m ja 8,2 m

Paino, ilman ja nesteellä:

1515/2475 kg, 1560/2830 kg, ja 3050/5280 kg, 3880/6790 kg

Vakiovarusteet:

Vedellä täytettävät, 710 mm terästelat, SAT-järjestelmä ja keskiripustetut sivulohkot, jotka varmistavat, että vesitäytteiset jyräyksiköt seuraavat pellon pintaa ja tiivistäminen on tasaista koko jyrän alueella.

Lisävarusteet:

Lisävarusteet: tasauslata, säädettävä, jousikuormitteinen Hydraulinen säädettävä piikkihara, esimerkiksi nurmien ilmaukseen ja muokkaukseen.

Multi-Seeder-kylvöyksikkö:

Säiliökoot 200 litraa ja 410 litraa

Seed-Controller:

Lisää valvontaa ja tarkkuutta, esimerkiksi siemenmäärän säätö ohjaamosta, säiliön pintavahti, syöttötelan pyörimisvahti, pinta-alamittari

MAATILAN PIRKKA 1•2014

27


Asiantuntija vastaa

Pyöröpaalin Otsikko paras suoja

Harri Furu aluemyyntipäällikkö, AB Rani Plast Oy

Ingressi.

Käärintäkalvon valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota takuuseen, UV-suojaan, liima-aineisiin sekä kalvon paksuuteen.

Iris Kaimio eläinlääkäri, Emovet Oy

T

uorerehuvalmistuksen yleisin tapa on edelleen valmistaa rehu pyöröpaaleihin. Vaikka monet lypsy­ karjatilat ovat siirtyneet laakasiilo- tai tornirehuun, on Leipis.paalirehu edelleen säilyttänyt rehunvalmistuksessa johtavan aseman. Pyöröpaalimenetelmä on joustava, vähähävikkinen ja kustannustehokas. Pääosa Suomessa käytettävistä kalvoista on edelleenkin valkoista, tosin viime vuosina on myös vaaleanvihreän muovin käyttö jonkin verran lisääntynyt. Erivärisen muovin käyttö eri sadoilla helpottaa syötön suunnittelua. Käärintäkalvon hankinnassa on otettava huomioon muutamia tärkeitä asioita: takuuehdot, liima-aineet, hyvä UVsuoja sekä kalvon paksuus. Ilma voi päästä paaliin liimauksistaan irtoavien kalvo­ kerrosten välistä. Erityisesti keväinen yöpakkasten ja aurinkoisten päivien aiheuttama lämpötilan vaihtelu tekee helposti tuhoa kalvokerrosten tiiviydessä. Lisäksi kosteus pyrkii kapillaarisesti sisään saumoista kerrosten väliin ja irrottaa niitä lisää, ellei kalvossa oleva liima-aine pidä kerroksia tiukasti kiinni toisissaan. Auringon UV-säteily haurastuttaa muovia ja lisää sen ­hapenläpäisykykyä. Käärintäkalvon UV-suojauksen saa aikaan kalvomateriaalissa oleva lisäaine. Käärintäkalvon UVsuojauksen tulee olla reilusti yli 80 KLy:tä vuotta kohti, jolloin pystytään takaamaan, että kalvo säilyttää ominaisuutensa reilusti yli vuoden ajan. Myös kalvon paksuus kannattaa selvittää. Markkinoilla on myynnissä paksuudeltaan ohuempia kalvoja, jolloin saadaan mahtumaan enemmän metrejä rullaan, eli yhdellä rullalla voi tehdä enemmän paaleja. On vain huomioitava, että käytettäessä totuttuja kerrosmääriä muovikerroksen kokonaispaksuus on pienempi. Käärintäkalvoilla on tavanomaisesti vuoden takuu. Takuun voimassaolo ja ehdot kannattaa tarkistaa, nimittäin joissakin tapauksissa ilmoitus huonosta kalvosta on tehtävä kahden viikon kuluessa käärinnästä. Takuuehdoissa saattaa olla myös olla tiukat rajat esimerkiksi säilytyslämpötilalle. Kotimaisen RaniPlastin RaniWrap-kalvolla on kolmen vuoden takuu sekä AgriWrap Eco -kalvolla kahden vuoden takuu ostopäivästä oikein varastoiduille rullille. Avaamattomat rullat pitää säilyttää ohjeiden mukaan pystyssä, mielellään alkuperäispakkauksessa, suojattuna auringonvalolta ja kosteudelta,

28

–40 asteen ja +40 asteen välisessä lämpötilassa. Näin varastoitu kalvo on käyttökelpoinen myös seuraavana vuonna. Molemmissa RaniPlastin kalvoissa on myös huippuluokan UV-suoja, jolla pystytään takaamaan, että muovi säilyttää ominaisuutensa pitkästi yli vuoden ajan. Muovin tehtävä on estää hapen pääsy rehuun. Korkealla liimamäärällä varustetut Raniwrap ja Agriwrap Eco -kalvot pitävät muovikerrokset kiinni toisissaan, jolloin hapen läpäisy saumoista ei ole mahdollista. Sadonkäsittelytarvikkeiden ennakkomyyntiaika kannattaa käyttää hyödyksi: muoviraaka-aineiden hintojen luontaisesta kausivaihtelusta johtuen ennakkomyyntikaudella sadonkäsittelytarvikkeista saa todellista ostoetua.r

Rani-käärintäkalvopakkaukset uudistuvat kaudelle 2014

MAATILAN PIRKKA 1•2014


Rikkakasvien torjunta viljoille:

Tautiaineet:

Lehtilannoitteet:

Kasvunsääteet:

Tooler

Comet Pro

Multiple

Terpal®

• Hellävarainen viljalle, hyvä teho mataraan • Joustava käyttää 3-lehtiasteelta lippulehtiasteelle saakka

• Kasvin kasvua edistäviä vaikutuksia • Yksi maailman tehokkaimmista tautiaineista

®

®

Viljapeltojen suosikki

Pitkäkestoista tehoa tauteihin

Tooler® Heavy UUTUUS!

Prosaro® EC 250

Syysviljojen rikkakasvien torjuntaan

Huipputuote tautien torjuntaan

• Erittäin hyvä teho saunakukkaan ja mataraan

• Sopii myös öljykasveille

Mustang Forte

Sportak EW ®

Ohdakkeen ja valvatin kukistaja

Luotettava hukkakauran kukistaja

Juventus 90 ®

• Voidaan käyttää esim. Toolerin kanssa tankkiseoksessa

Tuttu ja varma tautien torjuja viljoilla ja öljykasveilla

Tomahawk

• Öljykasveilla kasvunsäädeominaisuus

Viljoilla tankkiseoksiin tuomaan mataratehoa • Nurmilla erinomainen voikukan kukistaja

K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA VILJELYOHJELMA

Erinomaisella matarateholla resistenssin hallintaan: Tooler 40 g/ha + Tomahawk 0,4 l/ha + kiinnite

• Erittäin väkevä hivenseos – 1 litra sisältää 608 g hiveniä • Pieni vesi- ja käyttömäärän tarve • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet

Entire UUTUUS! ®

Markkinoiden kattavin lehtilannoitekokonaisuus viljalle

Hellävarainen kasvunsääde joustavalla käsittelyajankohdalla • Lyhentää ja vahvistaa ylimpiä solmuvälejä • 2-tehoaineen vaikutustavan ansiosta erittäin hellävarainen viljelykasville • Ei rajoita olkien käyttöä

• Sisältää 8 eri ravinnetta ® • 1 litra liuosta sisältää 518 g ravinteita • Ylläpitää satopotentiaalia, auttaa Kasvunsäätöön ja stressaavissa olosuhteissa • Hyvä teho ohran verkkolaikkua vastaan

Puma Extra

-RESEPTI

Mangaanipitoinen lehtilannoite viljalle ja nurmelle

Sonis

Erityisesti ohran tautien torjuntaan

• Erittäin laajatehoinen, voidaan käyttää jo +5 ºC

K-MAATALOUS

®

HiPhos® UUTUUS!

Fosforipitoinen lehtilannoite viljoille ja perunalle • Fosforia 192 g/l, lisäksi kaliumia ja magnesiumia • 1-2 l/ha syksyisin ja keväisin syys- ja kevätviljoilla • Turvaa oraiden juurten kasvua

lakoutumisen estämiseen viljoille sekä timotein ja nurminadan siemenviljelyksille • Laaja käyttöajankohta ja varma vaikutus • Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä vahvistaa korren tyveä

• Ei rajoita olkien käyttöä

-RESEPTI

Tehokasta tautitorjuntaa kaikille viljoille: Ilman käytön Comet Pro alk. 0,3 l/ha rajoituksia! + Prosaro alk. 0,25 l/ha Erityisesti ohran verkkolaikkua kurittamaan:

Comet Pro alk. 0,3 l/ha + Sportak 0,5 l/ha

K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA

-RESEPTI

Laatuviljan tuotantoon rikkakasviruiskutuksen yhteydessä

Multiple 1 l/ha

Tautiruiskutuksen yhteydessä

Entire 1-2 l/ha

5600 5400

kg/ha

5200

Sadonlisä kg/ha

5000

+

4800 4600

ytön Ei kä sia! uk rajoit

4400 4200

Ruiskuttamaton

Prosaro 0,25 + Comet Pro 0,3

Prosaro + Comet Pro -ratkaisuilla sadonlisää 600-800 kg/ha monitahoisella ohralla (2 kokeen keskiarvot, MTT)

www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/kasvinsuojeluaineet

K-MAATALOUS


1.

LAADUKAS LEVITIN

lihantuottajalle

Inkeren tilan töissä luotettava levitin on avainasemassa. Bogballen vaakamalli on vastannut haasteisiin hyvin.

I

TEKSTI ja KUVAT Teija Aaltonen

nkeren tilan isäntä HENRIK JENSEN astelee syyskesän sateiden kasvuun sysäämällä nurmella. Kun paikalle kiirehtii joukko uteliaita emolehmiä, näkymässä kiteytyvät molemmat päätuotantosuunnat. Tilalla kasvatetaan Hereford-rotua lihaksi ja jalostukseen sekä tuotetaan säilöheinää hevostalleille. Hevosille sopivassa heinäseoksessa 80 prosenttia on timoteita ja 20 prosenttia nurminataa. – Emolehmiä meillä on nykyään 150. Emolehmätuotanto on emolle ja vasikalle luonnollisin

30

kasvatusmuoto, sillä se sallii niiden viettää yhdessä puoli vuotta. Satsaamme eläinten hyvinvointiin ja lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksiin kaikin tavoin. Inkeren karja kasvaa vapaana pihatoissa ja pääsee ulos jaloittelemaan talvellakin. Kesällä Herefordit toimivat maisemanhoitotehtävissä laiduntaen Salon seudun arvokkaita joki- ja puronvarsinotkoja sekä merenrantaniittyjä.

Nurmenviljely kunniaan Jensen puhuu painavia sanoja nurmen­viljelyn puolesta. Hän on kokemusten myötä vakuut-

tunut siitä, että nurmen ottaminen m ­ ukaan viljelyohjelmaan ja -kiertoon palvelee myös viljan satoisuutta. Hän peräänkuuluttaa ­tilannetta, jossa jopa kolmannes tilojen peltoalasta olisi aina nurmella. Varsinais-Suomen savisilla pelloilla nurmenviljely unohdetaan turhan usein. – Nurmenviljelyn hyödyllisyys on pohjoinen tosiasia. Ympäri vuoden kasvipeitteinen maa on ­ympäristöystävällinen. Maan rakenne murustuu paremmaksi, satotaso nousee ja maa pidättää paremmin ravinteita kasvien käyttöön. Nurmipelto on myös hiilinielu, sillä se sitoo valtavaan juuMAATILAN PIRKKA 1•2014


LIHANTUOTANTO

3.

4.

1. Lautasten levityssiivikot on tehty hitsattavasta erikoisteräksestä, joten kulutuskestävyys ruostumattomiin siipiin verrattuna on moninkertainen.

2.

rimassaansa hiilidioksidia, joka vapautuu vasta maan intensiivisen muokkauksen myötä. Nurmenviljelyn työt ajoittuvat tasaisesti kasvusesongille. Se on myös vähätöisempää kuin esi­ merkiksi viljanviljely. Jensenin mukaan nurmea hyödyntävien kotieläinten pitäminen koetaan kuitenkin niin työlääksi ja sitovaksi, että moni valitsee mieluummin viljanviljelyn.

2. Inkeren tilalla haluttiin pitää laatikkoko tarkoituksella pienenä, jotta levitin toimii myös kevätmärkyydessä. Itse ideoitu pussinsärkijä nopeuttaa työtä eikä isoa laatikkoa ei tarvita. 3. Levityksen kattavuus perustuu kahden lautasen tekemään päällekkäiseen levitysjälkeen sekä nelinkertaiseen limitykseen normaalilevityksessä. 4. Bogballen vaakamallin käyttöönotto on yksinkertaista. Tärkeintä on muistaa levittimen oikea korkeus maasta sekä ajonopeusanturin asentaminen.

Levitin kovilla Inkeren luvut kertovat levittimen tekemän työn määrästä: nurmen kokonaisala on 240 ha, levitysmäärä on 350 kg/ha, ja levitys tehdään kahteen, osittain kolmeen kertaan. – Bogballe L2W -vaakamalli on osoittautunut erittäin hyväksi hankinnaksi. Bogballen levityksen tasalaatuisuuteen voi varmasti luottaa, eikä esimerkiksi ajonopeus vaikuta tulokseen. Täsmällinen levitysjälki on rahan­arvoinen asia, sillä vain siten sadon määrä ja laatu saadaan optimoitua. Vaakamallin levitin valvoo, hälyttää ja kalibroi levitystä MAATILAN PIRKKA 1•2014

Inkeren tilan isäntä Henrik Jensen kasvattaa Herefordeja ja säilöheinää. Luotettava levitin on työssä tärkeä.

31


5. Ohjaimen säätö on näppärää. Levitysmäärää voi säätää ajon aikana ohjaimen +/–-näppäimillä. Lannoitemäärää voi vaihdella helposti eri peltojen tai saman pellon eri osien tarpeiden mukaan. 6. Ennen levityksen alkua ohjaimen lohkotietomuistiin tallennetaan lohkon numero ja teoreettinen levitysmäärä kg/ha-muodossa. Kone tallentaa toteutuneen levitysmäärän lohkomuistiin, josta tiedon voi siirtää U ­ SBportin kautta kotikoneelle. 6. 5.

automaattisesti koko ajon ajan. Levityksen kattavuus perustuu kahden lautasen tekemään päällekkäiseen levitysjälkeen sekä nelinkertaiseen limitykseen normaali­levityksessä. Lautasten levityssiivikot on tehty hitsattavasta erikoisteräksestä, joten kulutuskestävyys ruostumattomiin siipiin verrattuna on moninkertainen. Säätö on näppärää. Levitysmäärää voi säätää ajon aikana ohjaimen +/–-näppäimillä. Siten lannoite­määrää voi vaihdella helposti eri peltojen tai saman pellon eri osien tarpeiden mukaan. Työleveyden maksimi 24 metriä on Inkeren tilan ajo-urille sopiva.

Käytännöllisiä ideoita Asiakkailta tuleva palaute on arvokasta tietoa konevalmistajille. Jensen kiittelee traktorin ohjaamoon sijoitettavan ohjaimen infonäyttöä

kuvakkeineen selkeäksi ja helppokäyttöiseksi. Pienellä ohjelmistopäivityksellä ohjaimesta saisi vieläkin enemmän irti. – Eri peltolohkojen levitys­tiedot voi siirtää tietokoneelle Excelmuodossa, mutta kaipaisin yhteensopivuutta suomalaisten viljely­ ohjelmien kanssa. Olisi kätevää viedä tiedot suoraan, ilman ylimääräistä tietokoneen naputtelua. Bogballeen ideoitiin myös yksi kätevä lisävaruste. Koska levitys halutaan tehdä ripeästi kahden miehen työnä, koneeseen tarvittiin säkinpuhkoja. Säkkimieheltä ei kulu monta sekuntia säkinvaihtoon. – Olemme pitäneet laatikkokoon tarkoituksella pienenä, jotta levitin toimii myös kevätmärkyydessä. Kätevän pussinsärkijän ansiosta isoa laatikkoa ei tarvita. Annan idean vapaasti valmistajan käyttöön, hymyilee Jensen. r

Tekniset tiedot Bogballe L2 ja L2W Plus 2050 l

Paino: Tilavuus: Täyttökorkeus: Säiliön max. mitat: Työleveys: Levityskapasiteetti:

32

364 kg 2050 l 138 cm 120 x 210 cm 12–24 m 0,35–400 kg/min

Käden käänteessä käyttövalmis – Bogballen vaakamallin käyttöönotto on yksin­ kertaista. Käyttöohje neuvoo perusasetukset ja säädöt selkeästi. Tärkeintä on muistaa levittimen oikea korkeus maasta sekä ajonopeusanturin asentaminen, opastaa huoltoinsinööri HENRIK LINDSTRÖM K-maataloudesta. Ajonopeuden mittaus tehdään pyörän navan pulttien avulla vetoakseliin kiinnitetyllä anturilla. Jos hytin puolella on seitsennapainen signaalipistoke ISO11786, sieltä tuleva nopeustieto voidaan ottaa kaapelilla (lisävaruste) suoraan Bogballen ZURF-ohjaimeen. – Koneen säädöt tehdään kunkin lannoitteen ­levitystaulukon mukaisesti. Tärkeimmät säädöt ovat koneen kallistuskulma ja heittosiipien asento. ­Vaakamallin koneissa otetaan käyttöön täysautomaattikalibrointi, joka hoitaa vaa’an ansiosta automaattisesti juuri oikean kalibrointiarvon ohjaimeen. Ennen levityksen alkua ohjaimen lohkotietomuistiin tallennetaan lohkon numero ja teoreettinen levitys­määrä kg/ha. Sitten levitystyö voidaan aloittaa. Kone tallentaa toteutuneen levitysmäärän lohkomuistiin, josta tiedon voi siirtää USB-portin kautta kotikoneelle. Verkkosivuilta www.bogballe.com­voi ladata ja päivittää muun muassa ZURF-ohjaimen ohjelmiston.

MAATILAN PIRKKA 1•2014


NYT OENNAKK A! EHDOLL

3

vuoden TA K U U

Lujempi sidonta – vähemmän verkkoa!

Kiristekalvot • Tehostettu UV-suoja

- suojaa rehusadon ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin

• Tehostettu liimautuvuus

- varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin

Pyöröpaaliverkot

• Tehostettu takuu

• 2600 N vetolujuuden ja 15-20 % elastisuuden ansiosta lujempi sidonta ja vähemmän verkkoa! UV-suojattu • Loppumisesta ilmoittava 30 m juova • Erinomainen toiminta kaikissa koneissa, tuplaraidoitus • Kehitetty Claasin kanssa • Myös 3600 m rullissa

- 3 vuotta ostopäivästä ohjeiden mukaisesti säilytetyille kalvorullille

• Tehostettu laadunvalvonta

- ainutlaatuinen laadunvalvontaprosessi, joka koostuu tuotannossa, laboratoriossa ja kenttäolosuhteissa toteutetuista laadunvalvontakokeista

UUTUUS! Agriwrap Eco kiristekalvo.

Kotimaista takuulaatua!

MAATILALLE HYGIENIAN YLLÄPITOON

Laaja valikoima pesuaineita jauheena ja nesteenä.

Valitse sopiva pesumenetelmä: KIERTOPESU Kiertopesua käytetään, kun vesi on kohtalaisen pehmeätä (0-6 dH) ja muutenkin hyvälaatuista ja puhdasta, eikä sisällä rautaa. Emäspesuun K-Agro yhdistelmäpesuaineet. Hapanpesu kerran viikossa.

VUOROPESU Vuoropesua käytetään kovissa ja rautapitoisissa vesissä. Rautapitoisuus vedessä pitää kuitenkin olla alle 0,2 mg/l. Aamulla käytetään emäksistä K-Agro Drop AL ja illalla hapanta K-Agro Drop CID pesuainetta.

HAPANPESU Käytettäessä kiertopesua hapanpesu tehdään kerran viikossa. Hapanpesu tehdään joko KiiltoClean F204 Jama tai K-Agro DROP CID-iltapesunesteellä.

DESINFIOINTI Maitotalousvälineiden desinfioinnissa käytetään hypokloriittipohjaista K-Agro Kloriittia.

Kuivadesinfiointiin

K-Agro Sani-Bed, 25 kg

• Erittäin imukykyinen - sitoo ja imee kosteuden itseensä • Desinfioiva, eliminoi taudinaiheuttajat • Sitoo ammoniakkia kemiallisesti • Parsiin, karsinoihin - myös hevosille • Kloorivapaa 500855216

www.k-maatalous.fi

u Tammiku tarjous!

n

3790 /sk

sis alv 24% Norm. 50,90

K-MAATALOUS


KOETILA

Peittauksella TEHOA PUNAHOMEEN TORJUNTAAN Punahome on viime vuosina vaivannut varsinkin kaurakasvustoja. Se voi levitä siemenestä juureen, mikä näkyy huonompana orastuvuutena. Baytan Universal -peittauksen avulla orastuvuus voi nousta noin viidenneksen verrattuna peittaamattomaan siemeneen, mikä osoittaa peittauksen olevan ehdoton toimenpide viljan siemenen kunnostamisessa. TEKSTI Janne Laine, Bayer CropScience

P

unahome on Fusariumhomesienten aiheuttama tauti, jota voi esiintyä viljelykasvien juurissa tai tähkissä. Juuriin tai kasvin juuren tyveen tauti voi levitä siemenen kautta. Viime vuosina punahomeet ovat vaivanneet varsinkin kaurakasvustoja, mutta myös muissa viljoissa niitä voi esiintyä. Homeinen vilja voi tuottaa erilaisia homemyrkkyjä, jotka voivat olla haitallisia tuotantoeläimille kuten sioille. Hauhon K-maatalouden koetilan mu-

kaan huonosti itävissä siemenerissä on lähes poikkeuksetta analysoitu korkeat Fusarium-sienten tuottamat DON-toksiinipitoisuudet.

Terveiden oraiden määrä kasvaa peittauksella Peittauksen on aiemmin tiedetty estävän punahomeiden leviämistä siemenen kautta. Kuinka paljon peittaus vähentää punahomeen määrää juurissa ja miten peittaus vaikuttaa orastuvuuteen?

Baytan-peittauksella orastiheys on suurin 400 – 350 – 300 – 250 – 200 – 150 – 100 – 50 – 0– Peittaamaton

34

Baytan Universal 300 ml / 100 kg

Verranneaine 1 Verranneaine 2 150 ml 200 ml / 100 kg / 100 kg

MTT-Jokioisilla tehtiin vuonna 2013 tutkimus, jossa mitattiin tyvi- ja juuristotautiin liittyvän Fusarium-saastunnan määrää kesäkuun alussa pienistä kauran oraista ja niiden juurista. Kyseisen kauraerän siementen tiedettiin sisältävän punahomeita. Vuoden 2012 sateisen syksyn jälkeen varastoista löytyi helposti puna­ homeista viljaa. Laskentojen mukaan täysin terveiden oraiden määrä kasvoi, kun taas kohtalaisen ja pahan saastunnan sekä kuolleiden kasvien määrä pienentyi kaikilla peittausaineilla. Baytan Universal-valmiste osoittautui kaikista testatuista valmisteista tehokkaimmaksi. Baytan-peittauksen avulla täysin terveitä oraita oli noin 50 prosenttia, kun taas peittaamattomassa viljassa noin 15 prosenttia. Kokonaan peittaus ei puhdista oraiden juuria Fusarium-saastunnalta, mutta ero peittaamattomaan on selkeä. Mitä paremmin peittaus tehoaa punahomeeseen, sitä paremmin vilja itää ja orastuu.

Kunnosta kylvösiemen huolella Idätyskoe tulee ehdottomasti tehdä lajittelun jälkeen peittaamattomalla viljalla. Alhainen itäMAATILAN PIRKKA 1•2014


Viljalaboratorio testaa • ­Oman siemenen itävyys kannattaa testata. • ­K­-maatalouden Viljalaboratorio tekee idätysnäytteitä, hinta 23,50 euroa (0% alv) sisältäen tjp:n. • ­Näytettä tarvitaan n. 0,5 litraa. Näyte viedään paikalliseen K­-maatalous­kauppaan.

vyys voi olla merkki punahomeisesta siemenestä. Jos itävyys on todella huono, kannattaa hankkia uusi kylvösiemen. Riittävän aikainen itävyyden tutkiminen helpottaa kylvöjen suunnittelua, jos tilan oman siemenen kunnossa ilmenee ongelmia. Kun itävyys on tiedossa, voidaan arvioida kylvömäärä. Lopuksi siemen peitataan, jolloin varmistetaan mahdollisimman hyvä itävyys ja orastuminen. Itävyyskokeen voi tehdä vielä peitatullakin siemenellä. On syytä muistaa, että sertifioitu siemen on aina peitattua ja itävyydeltään kunnossa.

Baytan Universal tehokkain siemenlevintäiseen punahomeeseen kauralla Verranne 2 200ml/ 100 kg Verranne 1 150ml /100 kg

Nestepeittausta tulevaisuudessa Nestemäisen Baytan Universalin lisäksi markkinoilla on vielä jauhemainen Baytan I -valmiste. Baytan I -valmisteen rekisteröinti on voimassa vuoden 2015 loppuun asti, joten nestemäiseen peittaukseen tullaan siirtymään lähivuosien kuluessa. Punahomeen lisäksi Baytan Universal tehoaa kaikkiin muihin siemenlevintäisiin tauteihin kuten nokitauteihin. Tehokkaan nestepeittauksen avulla taudit voidaan pitää jatkossakin kurissa. r

Baytan Universal 300 ml/100 kg Peittaamaton

0

20

40

60

80

100

120

Fusariumin aiheuttamien tyvi-ja juuristotautien määrä, % Täysin terveitä

Paha saastunta

Vähäinen saastunta

Kasvit kuolleet

Kohtalainen saastunta

Expert 30 • Kevytkäyttöisellä ketjusahalla • Syttökuljetin hihnalla - tarttuu lujasti pilkottavaan puuhun ja syöttää pikaisesti terälle • Todella nopea halkaisu 2/4-osaan kahdella sylinterillä • Poistokuljetin 4m - klapit suoraan säkkiin, kärrylle tai varastoon.

Easy 38

• Jopa halk. 38 cm:n puille • Sähk. halk.ohjaus j • Hydr. käyttöinen ketjusaha • 8 tn halkaisuvoima • Kääntyvä 4 m poistokuljetin

11.140,alv 0% + toim.kulut

37

6.500,alv 0% + toim.kulut

Farmi CH100 F • Maks. halk. 37 cm puille • Iso 7 tn halkaisusylinteri, autom. halkaisunnopeutusventtiili • Teräketjukatkaisu, 2,2 m syöttökuljetin • 4 m poistokuljetin

Käsisyöttöinen traktorikäyttöinen laikkahakkuri • Vankkarakenteinen oksien, latvusten ja pienten runkojen maisemointiin • Max. halk. 100 mm • Saatavilla myös hydraulimoottorikäyttöinen malli

Kampanja ! n a hinta

1.590,alv 0% + toim.kulut

Pudotussuppilo - helppo syöttää myös lyhyttä materiaalia

K-MAATALOUS


TUTKITTUA Hybridirapsi (vas.) on elinvoimaisempi kuin tavanomainen rapsilajike (oik.) ja taimettuu siksi nopeammin.

Ensi kesäksi kylvöön rypsiä ja rapsia Tasainen ja nopea taimettuminen yhdessä oikea-aikaisen ruiskutuksen kanssa on paras keino varmistaa onnistuminen rypsin ja rapsin viljelyssä ensi keväänä. TEKSTI Marjo Serenius KUVAT K-maatalouden koetila

E

U on kieltänyt Elado ja Cruiser peittausaineiden käytön öljykasveilla vuosina 2014–2015. MTK on hakenut päätökseen poikkeuslupaa, joka sallisi peitatun siemenen kylvön, markkinoinnin ja kuljetuksen tiloille vuonna 2014. Poikkeuslupaa odotellessa on parasta varautua kylvämään peittaamattomalla siemenellä.

Varmista nopea taimettuminen Rapsin siemen on isompaa kuin rypsin, ja se taimettuu varmemmin viileämmässä maassa. Rypsi puolestaan taimettuu nopeimmin, kun maan lämpötila ylittää 15 astetta. Molemmille sopii parhaiten kylvö

matalaan 0-2,5 senttimetriin tasaisen kosteaan maahan. Jos siemen kylvetään liian syvälle tai kuivaan maahan, se jää itämislepoon. Typpilannoitteen on todettu vaurioittavan rypsin siementä jos lannoite koskettaa sitä, joten ne tulee sijoittaa erilleen. Maa voidaan kyntää tai muokata juuri ennen kylvöpäivää tasaisen kosteuden varmistamiseksi. Tasainen nopea taimettuminen on hyvä keino välttää kirppatuhoja.

Tarkkaile kirppoja Rypsi taimettuu kuudessa päivässä lämpimässä maassa. Aloita kirppojen tarkkailu viikon sisään kylvöstä. Kuiva, lämmin ja tuulinen

DK7130CL Clearfield rapsi markkinoille

Valitse sopivin lajike

K-maatalous tuo markkinoille myös Clearfield rapsin tutun Aurea Cl-rypsin rinnalle. Lajikkeen on jalostanut Dekalb. Viljelijäkokeiden mukaan sato saatiin puitua aikaisin ja oli laadultaan hyvä. Kasvuajalta lajike on aikainen, vuoden 2012 tuloksissa jopa laajalti viljeltyä Trapperia aikaisempi. Satoisuus puolestaan on hyvä tunnettujen Tamarinin ja Majong hybridirapsin väliltä. Koeviljelyksiltä saadut havainnot tukevat jo tuttuja Clearfield-viljelymenetelmän etuja, sadon puhtautta, korkeaa laatua ja puinnin helppoutta. Kysy siementä K-maatalouskauppiaaltasi kaudelle 2014!

DK7130CL

36

kevät lisää kirppatuhojen ankaruutta. Kirppoja ei esiinny joka vuosi yhtä paljon. Kirpat tulisi ruiskuttaa ensimmäisen kerran, jos taimissa on 5 syöntijälkeä (reikää) jokaisessa sirkkataimessa. Jos kasveissa on jo kasvulehtiä eikä vahakerrosta ole syöty puhki, vaan lehdissä näkyy lähinnä painaumia, voi ruiskutusajankohtaa siirtää. Torjuntakynnys ylittyy, kun 25–30 prosenttia lehdistä on syöty. Torjunta kannattaa aloittaa pyretroidivalmisteilla, esimerkiksi Kestacilla. Kirppojen torjunta ei ole enää tarpeen kasvin nuppuvaiheessa, mutta useita perättäisiä pyretroidiruiskutuksia kannattaa välttää ja vaihtaa ainetta esimerkiksi Avauntiin, kun rapsikuoriaisia ilmestyy nuppuihin.

Tamarin

Majong

Trapper

Sato

2464

2397

2689

2362

Kasvuaika

111

114,8

114,9

112,2

Lämpösumma

1141

1164

1170

1143

Rapsilajikkeista aikainen ja öljypitoinen Ilves sopii hyvin pohjoisimmille rapsin viljelyaluille ja myöhäisempään kylvöön. Hybridilajikkeet Brando ja Majong puolestaan varmistavat satoa ja tasaista taimettumista elinvoimaisuudellaan. Rypsi sopii pohjoisempaan ja myöhäisempään kylvöön kuin rapsi. Clearfield lajikkeet, kuten Aurea CL-rypsi ja DK7130 CLrapsi, soveltuvat parhaiten ongelmarikkalohkojen puhdistukseen ja laatu­sadon tuottajalle. SW Petita on öljypitoisin rypsilajike ja soveltuu myös myöhäiseen kylvöön. Syyskylvöisillä Largo-rypsillä ja Banjo-rapsilla vältät myös pahimmat kirppatuhot. MAATILAN PIRKKA 1•2014


Rypsi • Kylvä rypsi lämpimään maahan (+15 astetta). Tämä nopeuttaa taimettumista ja kirpat eivät ehdi syömään koko kasvustoa. • Aurea CL on aikaisin rypsilajike. Myös SW Petita soveltuu myöhästettyyn kylvöön. Rapsi • Rapsi pitää kylvää riittävän aikaisin, jotta se ehtii myös tuleentua. • Suosi hybridilajikkeita kuten Majong ja Brando jotka taimettuvat nopeasti.

POMO Puuelementtihallit • Korkea valmiusaste ja laatu - tilattavissa osittain tai täysin valmiiksi pystytettynä (sokkelin päältä vesikattoon)

t Kysy ny us jo r a talvit ! hallista

Kirppojen torjunta • Tarkkaile kirppoja ajoissa! • Mikäli kirppoja esiintyy aloita torjunta pyretroidivalmisteilla, kuten Kestac

TUHTI Teräshallit • Pituudet 16.4 - 57.6 m - Teräskehärunko kastomaalattua kotelopalkkia - Vapaata tilaa harjalle saakka. • Saatavana myös lämpöeristettyinä

Öljykasvin viljely kannattaa Kotimainen teollisuus tarvitsee rypsiä ja rapsia myös kaudella 2014. ProAgrian lohkotietopankin perusteella öljykasvien viljely on ollut kannattavampaa kuin viljanviljely useana vuonna. Taloudellisen tuloksen lisäksi öljykasvit ovat erinomaisia viljelykierrossa. Rypsi ja rapsi sopivat hyvin kevätvehnän esikasviksi, syysrypsi etenkin syysviljojen esikasviksi. Kauralla rypsi ja rapsi katkaisevat punahomekierrettä vähentäen DON-toksiinien esiintymistä paremmin kuin yksikään viljalaji, jotka toimivat päinvastoin punahomeiden levittäjinä. Clearfield-lajikkeita viljelemällä saadaan viljelykierron lisäksi vähennettyä rikkakasvipankkia lohkolla, jolloin etu on moninkertainen. r

M&T FARM’s Pressuhallit • Monikäyttöistä varastotilaa teollisuuteen ja maatiloille • Suomessa valmistetut materiaalit Suomen olosuhteisiin alk.

9.300 ,(alv 0%) + toim.kulut

www.arskametalli.fi

ARSKA kuivaamot • 12 perusmallia: tasamaa- ja rinnemallit • Tilav. 138,8 - 825,6 m3

ARSKA SUPERWAGON vaunukuivurit

• Tehokas kuppielevaattori ja kuivaussiilo • Legendaarisella ARSKA-uunilla • Tilav.160 -430 hl

ARSKA teräspeltisiilot

Kirppojen torjuntakynnys ei ole ylittynyt.

MAATILAN PIRKKA 1•2014

7.6.2010 Hauholla pahoin syöty rapsikasvusto pelastui ruiskutuksella, koska oli jo hyvässä kasvuvauhdissa.

• Helppo koota ja nopea pystyttää! • Tukeva rakenne • Halkaisijat 5,6 m, 6,4 m tai 7,2 m • Tilavuudet 96 - 360 m3 • Toimitus valmiina pystytyspakettina

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


VILJA MARK KINAT

Mitä peltoon keväällä 2014? Satovuodesta tai viljan hinnoista riippumatta viljely on sitä kannattavampaa, mitä suuremman ja parempilaatuisen sadon kykenee tuottamaan. Viljelyn tuotantokustannusten tunteminen on tullut entistä olennaisemmaksi osaksi toimivaa suunnittelua samoin kuin kiinteähintaisten sopimusten hyödyntäminen. TEKSTI Ilkka Pekkala

>>

Maailmalla tuotettiin satokaudella 2013/2014 suurin viljasato kautta aikojen, 1946 miljoonaa tonnia. Myös EU-alueella sato oli runsaampi kuin useana edelliskautena, yli 300 miljoonaa tonnia. Joukon jatkona Suomen viljasato kasvoi suureksi, yli 4,1 miljoonan tonnin. Samaan aikaan suurentuvan viljantuotannon kanssa myös maailman viljankulutus on kasvanut aiemmista ja siksi suuri sato kasvatti varastot satokauden 2011/12 tasolle.

Viljamarkkinanäkymät 2014/15 Viljamarkkinoiden toiminnan ja hinnanmuodostuksen kannalta onkin merkittävää, miten pääasiassa hyvissä oloissa kylvetyt syysviljat ja -öljykasvit selviytyvät talvesta. Kasvava viljankysyntä pitää huolen siitä, että markkinoiden hintamuutokset voivat olla suuria tulevalla kaudella riippuen siitä, millaiset kasvuolot ovat maailman

5 FAKTAA • Kylvä mitä markkinat kysyvät: hyvälaatuista vehnää, elintarvikekauraa, öljykasveja ja tärkkelys- ja rehuohraa etenkin Pohjanmaalla. • Hyödynnä viljan hintakiinnitykset osana maatilan riskinhallintaa. • Varaudu satokauden hintamuutoksiin: jaksota myynnit ja varmista keskimääräinen hyvä hinta. • Seuraa maailman viljamarkkinatilannetta ja kylvöalaennustetta viljelysuunnitelmaa tehdessä ja suunnittele samalla sadon markkinointia. • Tunne tuotantokustannuksesi.

38

MAATILAN PIRKKA 1•2014


päätuotantoalueilla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Mustanmeren­ alueella, Australiassa ja EteläAmerikassa. Luonnollisesti myös väkirikkaiden maiden, kuten Kiinan, oman tuotannon onnistuminen vaikuttaa markkinoiden kysyntään ja sitä kautta myös hintoihin. Ensimmäisten kylvöalaennusteiden mukaan Euroopassa vehnäala lisääntyisi neljällä prosenttiyksiköllä noin 24 miljoonaan hehtaariin. Ohran kylvöala pienenisi muutamalla prosenttiyksiköllä hieman alle 12 miljoonan hehtaarin, samoin maissin kylvöalan ennakoidaan putoavan. Tuotannon määrästä on mahdotonta tehdä arviota tässä vaiheessa, koska kasvukauden­sääolot vaikuttavat lopulliseen satomäärään kylvöaloja enemmän. Suomessa viljamarkkinat kaipaavat tasapainottamista ja viljelysuunnitelman teko tulevalle kasvukaudelle vaatii tarkempaa suunnittelua ja markkinoiden analysointia kuin parina edellisenä vuotena. Rehuviljamarkkinat ovat aiempaa tarjontavoittoisemmat sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla. Öljykasvit ovat useamman vuoden aikajänteellä tarkasteltuina hyvä valinta viljelyn tuloksellisuutta tarkasteltaessa, mikäli ylletään vähintään 1,5 tonnin hehtaarisatoon. MAATILAN PIRKKA 1•2014

Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tiedossa, saadaanko poikkeusluvan­ avulla kylvää keväällä 2014 neonikotinoideilla peitattuja öljykasvinsiemeniä. Siitä huolimatta öljykasvit­ovat edelleen varteenotettava vaihtoehto ensi kevään viljelyä suunniteltaessa ja kasvinsuojelulla on käytössään keinoja korvata mahdollista peittausaineen käyttörajoitetta, josta voi lukea tarkemmin tämän lehden toisesta artikkelista. Öljykasveille on vakaa kysyntä kotimaassa ja viljojen hintasuhteet ovat olleet jo pitkään öljykasveja suosivia. Syysviljoja saatiin kylvettyä selvästi viime vuosia enemmän suotuisten kylvösäiden sekä etenkin kotimaisen rukiin hyvän kysynnän takia.

Vehnänviljelyä voi lisätä kotieläinvaltaisella Pohjanmaalla. Vehnäntuotannon pääalueella Etelä- ja Lounais-Suomessa kannattaa ottaa tavoitteeksi hyvälaatuisen myllyvehnän tuottaminen. Viime vuosina suurin osa kotimaan tarpeen ylittävästä vehnästä on viety myllyvehnänä Eurooppaan, mutta myös esimerkiksi Lähi-itään. Laajamittainen vienti edellyttää riittävän suurta viljamassaa, josta saa kerättyä riittävät eräkoot. Viljan niukkuus ei ole viljelijänkään kannalta hyvä asia, sillä silloin markkinat toimivat täysin kotimaan käytön ohjaamina, koska riittävien vientierien kokoaminen ei ole mahdollista.

Vehnä >>

Kaura on Suomen toiseksi viljellyin viljakasvi ja se on ollut tärkein vientivilja jo usean vuoden ajan. Maailman mittakaavassa se on marginaalinen tuote, jossa Suomi on kokoaan merkittävämpi toimija. Suomi tuottaa noin 15 prosenttia EU:n kaurasta ja vielä merkittävämmän määrän maanosan elintarvikekaurasta. Myllykauran kulutus Euroopassa on vankkaa ja valtaosa Suomesta viedystä kaurasta­päätyy Keski-Euroopan kauramyllyihin hiutaleiden ja myslien raaka-aineeksi. Suomalaisella

Vehnänviljelyn painopiste on ollut perinteisesti maan etelä- ja lounaisosissa, mutta 2000-luvun aikana se on lisääntynyt myös muualla. ­Myllyvehnän kotimaan käyttö on ollut pitkään vakiintunutta noin 270 000 tonnin tasolle eli lähes kolmannekseen viime vuosien vehnä­sadon määrästä. Rehu­vehnän käyttö on lisääntynyt muun m ­ uassa siipikarjalle ja siksi rehuvehnän kulutusta on tuotantoa enemmän etenkin Pohjanmaalla.

Kaura >>

39


kauralla on vankka maine, joka vaatii kuitenkin huolellisuutta jo kauran kylvöstä lähtien. Kaura vaatii viljelyyn panostusta siinä missä myllyvehnäkin. Tärkeitä ominaisuuksia ovat suuri jyväkoko ja riittävä hehtolitrapaino. Siksi jo kauraa puitaessa tulee huolehtia siitä, että puimurissa on riittävästi tuulta ja viimeistään kuivurin ­esipuhdistin on säädetty riittävän suurelle roskien ja pikkujyvien poistamiseksi. Kauraa on perinteisesti kylvetty Euroopassa vaatimattomimmille pelloille muun muassa Iso-Britanniassa. Syksyllä 2013 saarivaltakunnassa korjattiinkin suurin­ kaurasato 40 vuoteen, koska käytännössä muita viljoja ei voitu enää kylvää edellissyksyn märkyyden takia. Tämä yhdessä erinomaisen ruotsalaisen kaurasadon kanssa laskivat kauran hintaa myös meillä. Todennäköistä kuitenkin on, että kaurantuotanto ei lisäänny näissä maissa ensi kasvukaudella, mutta kulutus pysyy vähintään ­samalla tasolla. Tuolloin markkinoilla kaivataan jälleen runsaasti suomalaista kauraa – aivan kuten satokausina 2011/12 ja 2012/13, jolloin hyvälaatuisen kauran viljelijähinta oli korkealla. Kaura on hyvä vaihtoehto pohjoisiin oloihimme ja sen kylväminen on syytä pitää mielessä myös ensi keväänä.

Ohra >> Suomen ohrantuotanto kannattaa pitää nykyisessä laajuudessaan noin 550 000 hehtaarissa. Tärkein ohran tuotanto- ja käyttöalue sijaitsee kotieläinvaltaisella Pohjanmaalla, jossa on runsaasti sitä käyttävää rehu- ja tärkkelysteollisuutta. Mallasohran kotimaan käyttö pysynee ennallaan, vientitilanteeseen vaikuttaa puolestaan paljon muun muassa Euroopan mallasohratuotannon onnistuminen ensi kesänä.

Sopimusviljely tärkeä ­viljaketjun toiminnalle Ensi kauden viljamarkkinoiden tilanteesta ei voi sanoa vielä mitään varmaa, sillä niihin vaikuttavat monet Suomesta ja suomalaisten toiminnasta riippumattomat tekijät. Lähtökohtaisesti voi sanoa, että hyvälaatuiselle ja käyttötarkoituksen mukaiselle viljalle on aina helpompi löytää markkinoita kuin juuri kauppakelpoisuuden vähim40

mäisvaatimukset täyttävälle tavaralle. Viljamarkkinoilla voimakkaat hinnanvaihtelut ovat markkinoiden normaalia toimintaa. Hintavaihteluiden varalle on tarjolla monenlaisia­ suojausmenetelmiä, kuten hintakiinnitys tulevalla sadolle. Näissä pitää muistaa, että ennen kylvöä hintakiinnitys kannattaa tehdä vain korkeintaan kolmannekselle satoa, sillä hintakiin-

nitys on sekä myyjää että ostajaa sitova. Oleellista hintojen sitomisessa on omien tuotantokustannustensa tunteminen, jotta tietää, millä hinnalla kiinnittäminen on taloudellisesti järkevää. Hintojen kiinnittäminen tuo lisää suunnitelmallisuutta viljelijälle jo kasvukauden aikana ja se vähentää tuotannon taloudellista riskiä.r Artikkeli on kirjoitettu viikolla 50

Maailman viljantuotanto- ja kulutusarvio 10/11

11/12

12/13

13/14

Miljoonaa tonnia arvio

ennuste 31.10

28.11

Viljat yhteensä* Tuotanto

1751

1851

1790

1940

1946

Kauppa

243

269

266

273

277

Kulutus

1784

1855

1815

1901

1904

Varastot

367

363

338

374

379

Vuotuinen muutos

-33

-4

-25

Merkittävimmät viejät

140

126

95

41 137

133

Lähde: Kansainvälinen Viljaneuvosto IGC 28.11.2013. Satokauden 2013/14 tuotanto on edellisvuotta selvästi suurempaa ja siksi maailman viljavarastot kasvavat jopa satokautta 2011/12 korkeammalle tasolle. Satokauden 2014/15 sadosta ei tiedetä vielä mitään, mutta kulutuksen kasvaessa viljalle on kysyntää jatkossakin. MAATILAN PIRKKA 1•2014


www.konekesko.fi/masseyferguson

UUSI MF 5600-SARJA | 85 - 130 HV

YLIVOIMAISTA HELPPOKÄYTTÖISYYTTÄ JA MONIPUOLISUUTTA MASSEY FERGUSONILTA MF 5608 Max. teho (hv) 85 Max. vääntö (Nm) 363 Vaihteisto Dyna-4 Moottori AGCO POWER 3.3l/3 syl EGR Varustelu Essential

is a worldwide brand of AGCO.

is a worldwide brand of AGCO.

MF 5609 MF 5610 MF 5611 MF 5612 MF 5613 95 105 110 120 130 405 413 468 502 545 Dyna-4 Dyna-4 Dyna-4/Dyna-6 Dyna-4/Dyna-6 Dyna-4/Dyna-6 AGCO POWER AGCO POWER AGCO POWER AGCO POWER AGCO POWER 3.3l/3 syl EGR 3.3l/3 syl EGR 4.4/4 syl SCR 4.4/4 syl SCR 4.4/4 syl SCR Essential Essential Essential/ Essential/ Essential/ Efficient Efficient Efficient


Kun koneketju on suunniteltu hyvin ja säilöntäaineet pystytään valitsemaan rehun kosteuden mukaan, rehu voidaan korjata oikeassa kasvuvaiheessa.

Hyvää säilörehua

ilman happoja Minna ja Pasi Kotilan lypsykarjatilalla Toholammilla huippulaatuinen säilörehu on yksi onnistuneen tuotannon tärkeimmistä tekijöistä. Koko rehuketju on suunniteltu nopeaksi ja toimivaksi, ja laadun viimeistelee Agrosil Liquid -säilöntäaine. TEKSTI ja KUVAT Maija Yliaho

42

MAATILAN PIRKKA 1•2014


KARJATILAOHJELMA

Kaiken kaikkiaan rehunteko on sellainen kolmen päivän urakka. Agrosilin säilöntäaineilla uutta varmuutta rehunsäilöntään Paras rehunkorjuuajankohta ja sää eivät aina osu yksiin. Uudet Agrosilin kemialliset säilöntäaineet antavat pelivaraa korjuuseen keleistä riippumatta.

Agrosil Liquid Agrosil Liquid on kosteana korjattavan rehun säilöntäaine. Sillä voi säilöä tuoretta ja esikuivattua rehua, jonka kuivaainepitoisuus vaihtelee 15–40 prosentin välillä. Se soveltuu kaikkien nurmikasvien säilöntään. Myös valkuaispitoisten kasvien ja palkokasvien säilöntä onnistuu Liquidilla. Agrosil Liquid sisältää natriumnitriittiä ja hexamiinia, jotka tappavat suoraan kaikki rehun haittamikrobit itiöineen. Näin ollen Liquid on hyvä vaihtoehto silloin, kun rehua joudutaan korjaamaan märissä olosuhteissa ja on vaara, että rehuun sekoittuu maata. Samasta syystä Liquid toimii myös silloin, kun hyvään käymiseen tarvittavaa sokeria on rehussa vähän esimerkiksi sateisen korjuusään takia. Liquid voidaan vaihtaa kesken rehun teon biologiseen säilöntäaineeseen ilman välipesuja. Happopitoisia säilöntäaineita ei kuitenkaan saa missään tapauksessa käyttää Agrosil Liquidin kanssa tai samoissa laitteissa ilman huolellista pesua.

Agrosil Stabil on tällä hetkellä noin 90-päinen lypsykarja. Lypsäviä lehmiä pidetään vuonna 2008 valmistuneessa vapaaparsi­ pihatossa, jossa ne käyvät kaksi kertaa päivässä kalanruotoasemalla lypsyllä. Vanhassa, 90-luvun alussa valmistuneessa pihatossa kasvavat nuorkarja ja vasikat. Ummessa oleville lehmille on vanhan navetan päädyssä kestokuivikeosasto, josta on vapaa pääsy ulos. Ulos pääsee muukin karja, kesät talvet. – Ulkoilulla on todella iso merkitys eläinten kestävyyden kannalta, painottaa MINNA KOTILA. Ja kun lehmät ovat oppineet tiettyyn KOTILAN TILALLA

MAATILAN PIRKKA 1•2014

Agrosil Stabil on kuivemman rehun säilöntäaine. Sen vaikuttavat aineet ovat natriumbentsoaatti ja kaliumsorbaatti, jotka tehoavat erittäin hyvin hiivoihin ja homeisiin. Stabililla voidaan käsitellä koko rehumassa tai sitä voidaan käyttää vain päällimmäisiin kerroksiin säilymisen varmistamiseksi. Stabil sopii käytettäväksi myös silloin, jos rehusiilo avataan jo kesäaikaan. Tällöin päälliskerros voidaan käsitellä Stabililla säilymisen varmistamiseksi. Agrosil Stabilin yksi merkittävä ominaisuus on sen erittäin pieni käyttömäärä, vain yhdestä kahteen litraan tuorerehutonnia kohti. Molemmat Agrosilin uutuussäilöntäaineet ovat hapottomia, joten ne säästävät rehunkorjuukalustoa ja ovat myös turvallisia käyttää, sillä ne eivät syövytä ihoa. Happoja ja Agrosiliä käsitellessä on muistettava , että ne eivät missään nimessä saa sekoittua keskenään. Säiliöt ja astiat on huuhdeltava vedellä huolellisesti ennen vaihtoa tuotteesta toiseen, sillä sekoittuminen aiheuttaa räjähdysvaaran.

43


Minna ja Pasi Kotilan (kuvassa) karjan hyvä tuotos perustuu paitsi laadukkaaseen appeeseen, myös pitkäjänteiseen karjan jalostustyöhön.

Kotilat säilövät säilörehun laakasiiloihin. Normaalikesänä korjataan kaksi satoa, poikkeuksellisesti kesällä 2013 saatiin talteen kolmaskin sato.

ulkoilurytmiin, ei ole mitenkään ylivoimaisen työlästä laittaa niitä tarhaan tai hakea sieltä pois. Hyvän tuotoksen perustana on säilörehu. Koko Kotilan karja ruokitaan seosrehulla, joka tehdään säilörehusta, omasta viljasta, kivennäisestä ja valkuaistäydennyksestä. Joutokarjalle ja nuorisolle tehdään omat appeensa, ja lypsävät saavat niin ikään oman seoksensa. Lisärehuja ei lypsävillekään jaeta seoksen ohella. – Onhan tuo lypsävien seos meillä tietynlainen kompromissi, PASI KOTILA pohtii. – Parhaat lypsävät voisivat tarvita väkevämmän rehun, mutta toisaalta kokonaisuutena tämä nyt näyttää toimivan. Täysaperuokinnan onnistumisen puolesta puhuvat toki tuotanto­ tuloksetkin. Karjan keskituotos on näillä opeilla ja eväillä viime vuodet pyörinyt 10 000 kilon molemmin puolin.

Kolmen päivän urakka Kotilan tilan tärkein viljelykasvi on nurmi, jota tilan vajaasta sadasta peltohehtaarista kasvaa vähän yli 70 hehtaarilla. Nurmet ovat timotein ja nurminadan sekoitusta. ­Normaalikesänä korjataan kaksi säilörehusatoa, poikkeuksellisesti kesällä 2013 saatiin talteen kolmaskin sato. 44

Rehuketju lähtee urakoitsijasta, joka kaataa ja karhottaa nurmen. Noin päivän kuivatuksen jälkeen rehut ajetaan omalla noukinvaunulla laakasiiloihin. Siiloilla rehu levitetään traktorilla ja levityskelalla tasaiseksi. Polkemista varten on siilolla toinen traktori, jossa on painot päällä. – Kaiken kaikkiaan rehunteko on sellainen kolmen päivän urakka, Pasi Kotila kertoo. – Urakoitsijan lisäksi siihen tarvitaan kolme muuta traktorikuskia.

Turvallista rehuntekoa Toimivan rehuketjun viimeistelee rehun säilyttäminen huippulaatuisena. Viime kesänä Kotila valitsi säilöntäaineeksi K-maatalouden uuden hapottoman Agrosil Liquidin. Säilöntäaine lisätään rehuun noukinvaunun annostelusäiliöiden kautta. – Kyllä siinä suurin syy oli, että haluaa säästää koneita, Kotila toteaa. – Niissä on aika paljon rahaa kiinni, ei niitä välttämättä halua hapoilla tärvellä. Toki myös oma ja muiden ­rehuntekijöiden turvallisuus painoi vaakakupissa. Agrosil ei ole syövyttävää kuten happo.

– Silläkin on iso merkitys, kun rehua tehdessä on aina kiire. Tulee helposti vahinko, kun vauhdilla täytetään säiliöitä. Kotila laskee käyttäneensä Liquidia noin 2,5 litraa tuhatta rehukiloa kohti, kun rehun kuiva-ainepitoisuus oli 28 prosenttia. – Agrosil Liquidin litrahinta on vähän kalliimpi kuin muiden säilöntäaineiden. Käyttömäärä on kuitenkin sen verran pienempi, että tämä tuli lopulta vähän edullisemmaksi kuin hapolliset säilöntä­ aineet, Kotila laskee. Viime marraskuussa siiloja oli auottu jo sen verran, että Kotilat uskalsivat arvioida Agrosil Liquidin muitakin ominaisuuksia. – Säilyvyys on ollut tosi hyvä, Pasi Kotila kiittää. – Maittavuudessakaan emme ole huomanneet mitään eroa entiseen. Aperuokinta on monen tekijän summa ja vikaa ei saa olla missään kohtaa, jotta kokonaisuus lypsättää. r MAATILAN PIRKKA 1•2014


TUME NOVA COMBI

TUME TITAN

• Kylvöyksikön etupyörät mukautuvat maanpinnan epätasaisuuksiin, jolloin vantaan tekemä ura eikä kylvönopeus vaikuta säädettyyn työsyvyyteen • Siemen ja lannoite ohjataan erilleen toisistaan. • Joka siemenelle oma lannoite-annos - itää aikaisemmin ja tasaisemmin • Suorakylvökoneiden moninkertainen testivoittaja Suomessa ja Ruotsissa, Agrocont ajotietokone

• Lannoite ja siemen saman kaksoiskiekkovantaan kautta • Todella avara rakenne ja pieni vetotehon tarve • Työ- ja kuljetuslev. 3 ja 4 m, vannaspainotus max. 60 kg

Minimimuokatuille maille, perinteiseen kylvöön sekä CultiPak etumuokkaimen kanssa suorakylvöön

HARDI NAVIGATOR

HARDI Ranger 2500 SPB/Y - 21 M

Tehokkuutta suuremmille tiloille

Ruiskutustehoa ja tarkkuutta edullisesti • 14,9 x 34 -renk. ja mekaaninen aisaohjaus

• UUTUUS! Hardi Controller 8500 ja 9500 hallintalaite UUTUUS! • Kestävä 3000, 4000, 5000 tai 6000 L säiliö • Puomistot 16 - 28 m

SprayRover 570 UUTUUS!

• Autom. ruiskun lohkojen ohjausjärjestelmä • 5.7” kosketusvärinäyttö

UUTUUS! Vetolaite, jossa laipallinen vetosilmukka, nostettavissa pystyyn

Potila Premium 600 UUTUUS!

POTILA Master 700 H

POTILA MAXER Pro

Tehoäes kaikkeen kylvömuokkaukseen

Tehoäes kaikkeen kylvömuokkaukseen

Tehokas sängelle ja muokatulle maalle

• Hinattava 6-aks., avararakenteinen, runko 2,95 m • Jälkiharalla tai varpajyrällä, hydr. joustolata

• Raskaille maalajeille, piikit 8 akselilla • Erittäin kattava vakiovarustelu

• Työsyvyyden hyvin pitävä piikki • Avara rakenne: 8-akselia, piikit 10 cm jaolla • 8 pyörää (340/55-16), hydr. joustolata, työsyv. osoitin, valosarja ja varpajyrä

Multiva Top Line Super XL UUTUUS!

Multiva DISCMASTER

Yksi äes kaikkeen kylvömuokkaukseen: sängelle, kynnetylle, kevytmuokatulle. • Uusi järeä runkorakenne, runkopalkkien korkeus 120 mm • Uusi rakenne - jopa 15 km/h muokkausnopeuden - jopa 50 km/h siirtonopeus • Piikit 9 akselilla - läpäisevin rakenne • Saatavana kantavat 340/55-16 renkaat • Kätevä ja portaaton varpajyrän ja haran säätö

• Avara ja tukkeutumaton rakenne • Tehokas multaus: Aggressiivinen lautasien muokkauskulma - maa sekoittuu tehokkaasti kaikilla työsyvyyksillä ja laajalla nopeusalueella

www.k-maatalous.fi

Nyt uudella jyrämallilla!

K-MAATALOUS


LUMIURAKOINTI

Aurauskalusto valmiina lähtöön Pudasjärvinen koneurakoitsija Timo Valkola on jo vuosia luottanut kotimaisiin Vaman laitteisiin. Viimeisimmät hankinnat ovat kolme alueauraa, joilla hän urakoi Pudasjärven taajama-alueella. TEKSTI ja KUVAT Riitta Niskanen

T

IMO VALKOLAN pihalla

on komea kokoelma erilaisia työkoneita. Kolmen traktorin nokassa ovat valmiina Vama-lumiaurat ja perässä Vaman polanneterät. Paikallisessa K-rautakaupassa tehtyjä muita Vama-hankintoja ovat perässävedettävä hiekotuskärry ja levenevä puskulevy. – Minulla on ollut Vaman laitteita jo vuosia. Koneet ovat osoittautuneet hyvin pelaaviksi, Valkola perustelee. – Myös huolto pelaa, jos sattuu myöhemmin tarvitsemaan osia ja tarvikkeita.

Lumiaura valittu tarkoin Timo Valkolan yrityksellä, ­Koneurakointi Valkolalla, on viiden vuoden yhteistyösopimus Destian kanssa. Nyt ensimmäistä talvea voimassa olevan diilin mukaan yritys huolehtii Pudasjärven taajaman kaavateiden ja kevyen liikenteen väylien lumiaurauksesta. Tarkoituksenmukaisella konekalustolla on työn tehokkaassa hoitamisessa iso merkitys. Siksi Timo

Valkola valitsi lumiaurat huolella ja päätyi lopulta Vaman malliin EA 3440. Hän on tyytyväinen myös Vaman koneiden toimivaan huoltoon, ja osia ja tarvikkeita on saatavilla. – Kyselin muiden kokemuksia auroista. Myös Vaman tehtaan edustajan kanssa tuli puheeksi malli, joka sopisi nimenomaan taajama-auraukseen. Siihen EA 3440 on paras valinta. Otin vielä heittävämmällä siivellä, jolloin aura nakkaa lumet sivuun paremmin. Lumi ei jää ihan tien viereen.

Käytännön kokemukset hyvät Kaavateiden ja kevyen liikenteen väylien auraus on vaativaa ja tarkkaa työtä. Kylänpinnassa on paljon kaivonkansia, kiveyksiä, kaiteita, liikennemerkkejä, joita auraajan pitää varoa. Haasteellisissa oloissa Vama EA 3440 on osoittautunut myös käytännössä hyväksi valinnaksi. – Aura kulkee tasaisesti ja työ sujuu joutuisasti. Aurassa on portaattomasti säädettävä terä. Mistä sopii traktori, sieltä sopii myös aura. Jousisylinterin ansiosta aura joustaa, jos alalaita tökkää johonkin, Timo

Valkola kertoo. Taajama-alueilla tulee teille helposti polanteita, jotka on niinikään poistettava. – Siksi ostin myös polannelevyn jokaisen kolmen auraustraktorin perään. Terät leikkaavat polanteet tehokkaasti.

Kolmen auran voimin lumipyryyn Timo Valkolan yrityksellä riittää auraamista molemmin puolin Iijokea. Lumiauraukseen lähdetään aina, kun Destian päivystäjältä tulee soitto. – Aurat ovat valmiina traktorien keulassa. Kun Destiasta tulee ilmoitus, on tunti aikaa lähteä liikenteeseen, hän kertoo. Destia on luokitellut taajaman tiealueet kolmeen kiireellisyysluokkaan. Kiireellisimpiä ovat pääväylät ja kevyen liikenteen väylät,

Vama EA 3440 km • • • • • • •

46

Heittävä alueaura Aurassa kelluva terä, joka myötäilee tielle sattuvia möykkyjä Pulttikiinnitteiset tasahammasterät Hydraulisesti ja portaattomasti säädettävä aurauskulma Teräkulma 35º, terälevyn kallistus +15º-0º-15º, aurauskulma +42º-0º-42º Kaksi 2-toimista ylipaineventtiilillä varustettua sylinteriä Valmius jousipaketille ja kallistussylinterille

Timo Valkola luottaa paikallisen K-rautakaupan asiantuntemukseen ja Vaman koneisiin.

MAATILAN PIRKKA 1•2014


Vama EA 3440:n aurauskulmaa voi säätää portaattomasti.

jotka aurataan ensimmäisenä. Kolmanteen eli viimeiseen luokkaan kuuluvat syrjemmässä olevat kaavatiet. – Lähtökäskyn tullessa kaikki kolme auraamme lähtevät liikkeelle. Olemme sopineet, kuka ajaa minkäkin reitin. Kun yksi saa tehtyä työnsä, hän voi tarvittaessa siirtyä toisen avuksi, Timo Valkola selvittää. Pudasjärven taajaman auraamiseen menee kolmella koneella noin kymmenen tuntia. Jos lunta pyryttää koko ajan lisää, voi aurauspartio joutua heti uudelle kierrokselle. – Kevyen liikenteen väylille tarvitsee tulla vain kaksi senttiä lunta, niin olemme liikkeellä. Pyöräteiden pitää olla periaatteessa aina puhtaat, sivumpana on väljempää. Mutta jos lunta sataa koko päivän, pitää olla ahneesti liikkeellä. Timo Valkolan mielestä auraaminen on mukavaa yön hiljaisina tunteina, kun liikennettä ei ole juuri yhtään. Jos lunta tupruttaa vasta aamuyöstä, tilanne on toinen. Silloin aurauskalusto joutuu lähtemään liikkeelle pahimmoilleen aamuliikenteen sekaan. – Tosin olen vähän helpottanut itseäni. Aiemmin olen lähtenyt auraamaan usein kello 2–3 aikoihin, mutta nykyään vasta aamulla 5–6 aikaan. Nyt kaksi poikaani ja yksi ulkopuolinen kuski hoitavat aikaiset lähdöt.

Turvaa karjasi vitamiinien saanti K-maatalouden erikoisrehuilla Mestarin E-Strong • Pelletöity vahva E-vitamiini- ja seleenitäydennysrehu kotieläimille • Sisältää orgaanista seleeniä

Mestarin E-vitamiini pelletti • Sisältää myös seleeniä - kaikille kotieläimille, 20 kg säkki / 600 kg lava

Mestarin ADE-vitamiini pelletti • Kaikille kotieläimille, 20 kg säkki / 600 kg lava

Mestarin Monivitamiini pelletti • Kaikille kotieläimille, 20 kg säkki / 600 kg lava

-NUOLUKIVET KNZ STANDARD, 10 kg

Seleeniä parantamaan lisääntymiskykyä. Jodia kasvuun ja kehitykseen. Erittäin hyvänmakuista. Tehostaa maidontuotantoa.

KNZ WILD, 10 kg

Täydentämään riistaeläimien ravintoaineiden saantia. Runsaasti sinkkiä, rautaa sekä kobolttia ja seleeniä; ovat tärkeitä luiden ja rustojen kehitykselle.

KNZ® 100 NUOLUKIVI 100% puhdasta vakuumisuolaa. Maittavaa, kosteudenkestävää ja tiiviinä säilyvää kaikille eläimille.

Kesällä turveurakointia Timo Valkola perusti yrityksensä vuonna 1996. Alusta asti ovat toimenkuvaan kuuluneet lumiauraukset. Talviaikaan yritys tekee myös hiekotuksia Destialle sekä aurauksia ja hiekotuksia yksityisille kiinteistöille. Kesäaikana töitä tuo turveurakointi Vapolle. –Koneissa on kiinni pitkä penni, joten töitäkin pitää olla, hän toteaa. r MAATILAN PIRKKA 1•2014

KNZ BIOTIN Kehitetty erityisesti lehmille, jotka voivat olla alttiita sorkkasairauksille. Parantaa yleiskuntoa. Sis. myös seleeniä, sinkkiä, kuparia, jodia ja kobolttia www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


MAATILARAKENTAMINEN

– Vaunukuivuri on ylivoimainen kustannusten ja tilantarpeen kannalta, eikä rakennuslupaakaan tarvita. Hinta oli noin viidesosa pakettikuivaamoon verrattuna, toteavat Harri ja Matti Linnamaa.

Vaunukuivuri kaksinkertaisti KUIVAUSKAPASITEETIN Arska-vaunukuivuri toi kaivattua lisäpuhtia Linnanmaiden tilan viljankuivaukseen. Se integroitiin Jaakko-pakettikuivurin kanssa toimivaksi kokonaisuudeksi. TEKSTI ja KUVAT Irma Peltola

H

ja ANETTE LINNAtilalla Kangas­ alalla viljankorjuu sujuu kolmen hengen voimin. Harri pui, Anette ajaa viljaa ja Harrin isä MATTI LINNAMAA hoitaa kuivauksen. Viljeltävä ala on viime vuosina kasvanut kolmanneksella. Syys- ja kevätvehnää, ohraa ja kauraa on tilalla reilut 250 hehtaaria. – Kuivaus oli meillä syksyisin selkeä pullonkaula. Vaunukuivurin­ myötä alkoi tuntua, että puimurin työleveys voisi olla suurempi, Harri Linnamaa naurahtaa. Laajentavat viljatilat vaativat tilakohtaisia kuivausratkaisuja. MARKKU KOIVISTO Arskametallilta arvioi, että noin neljännes vaunu-

48

ARRI

MAAN

kuivureista pystytetään uudeksi pääkuivuriksi aiemman rinnalle. – Vaunukuivuri sopii moneen tilanteeseen. Jos pakettikuivurin koneisto on hyvässä kunnossa, mutta kokoa ei voida kasvattaa, vaunukuivuri on toimiva ratkaisu.

Huolella räätälöity kokonaisuus Laajennus käsittää Arska SW 4550 -vaunukuivurin, kaksi halkaisijaltaan 7,2 metristä peltisiiloa aiempien rinnalle ja pakettikuivuriin lisätyn rinnakkaiselevaattorin. – Vaunukuivuri täytetään ­rinnakkaiselevaattorilla samasta kaatosuppilosta kuin pakettikuivaamo. Vaunukuivurista voi tyhjentää viljaa pakettikuivaamon sii-

loihin ja molemmista kuivureista kaikkiin neljään peltisiiloon, Harri Linnamaa kertoo. Vaunukuivurin ohjauskeskus nostettiin kuivurin vasemmalle seinustalle, jolloin se on samassa tasossa muutaman metrin päässä vanhan kuivurin keskuksesta. Ratkaisu säästää askelia. – Lisävarusteena asennetun neli­portaisen täyttövahdin avulla on vaivatonta seurata kuivurin täyttymistä, sanoo Matti Linnamaa tyytyväisenä. Harri Linnamaa kehuu Arskametallia valmiudesta kuunnella asiakkaan toiveita. Se vaikutti osaltaan hankintapäätökseen. Vaunukuivuriin asennettiin myös koko elevaattorin kiertävä huoltotaso ja MAATILAN PIRKKA 1•2014


tasolle johtaville tikkaille pidennetty selkäsuoja. – Kertaakaan ei sanottu, että ei onnistu, vaan tehtaalla oltiin valmiita etsimään ratkaisuja.

Varmatoiminen ratkaisu Vaunukuivurin pohja tehtiin talvella. Pystytysporukka tuli kesäkuussa ja kokosi kuivurin neljässä päivässä. Harri ja Matti Linnamaa tekivät itse tarvittavat muutokset kuivureiden välillä ja vanhalla puolella, jotta kuivurit saatiin toimimaan yhteen. Viljaputkia kulkeekin ristiin rastiin melkoinen määrä. Mitoitus oli paikoitellen tarkkaa, sillä pakettikuivaamon seinät ja katto asettivat rajansa. Esimerkiksi elevaattori nousi 40 sentin päähän räystäslaudasta. Työturvallisuuteen panostettiin paljon ja kaiteita on esimerkillisesti. Peltisiilojen välille laitettiin kulkusillat, jotta ylimääräiseltä ylös alas kiipeämiseltä vältytään. Pakettikuivaamon ylätasanteelta tehdään vielä silta vaunukuivurin elevaattorin huoltotasolle, jolloin kulku sinne sujuu pääosin sisäkautta. Harri työskentelee talvet rakennus­liikkeen tuotannon kehittämispäällikkönä ja Matti on kokenut levyseppähitsari. Osaamista siis löytyy, mutta silti urakka oli melkoinen, puolitoista kuukautta kahdelta mieheltä. Suunnitelmissa on vielä suojata uuniosa irrotettavalla säänsuojalla. Myös uunin piippu irrotetaan talveksi, kuten on jo tehty muun ­muassa pyöreiden siilojen täyttöputkille.

Linnamaat ovat tyytyväisiä. Vuorokaudessa ehdittiin kuivata kahdella kuivurilla 1500 hehtoa eli molemmilla kuivureilla kaksi satsia. Laitteisto toimi moitteettomasti ja öljynkulutus oli vaunu­ kuivurilla alhainen. – Laajennus toteutettiin kolmessa vaiheessa ja omaa työtä käytettiin paljon. Neljäs vaihe tullee olemaan hakelämpöön siirtyminen, Harri Linnamaa kertoo.r

Viisitoistametrisen elevaattorin hoitotason ja kaiteiden merkityksen huomaa, kun katselee tasolta alas.

Linnamaan kuivurikokonaisuus

Arska vaunukuivuri SW 4550 • tilavuus 43 m3 • elevaattori 92 tn/h, korkeus 15 m • uuni 6500 S, teho 412 kW • yhteinen kaatosuppilo pakettikuivurin kanssa • elevaattorin hoitotaso • neliportainen kuivurin täytön valvonta • neljä Arskan pyöreää kahdeksankerroksista peltisiiloa, yhteistilavuus 1024 m3 • kummassakin kuivurissa omat pölynpoistosyklonit esipuhdistajalle ja pohjaimurille (yhteensä 4 kpl)

MAATILAN PIRKKA 1•2014

täyttö pyöreisiin siiloihin molemmista kuivureista

Jaakko pakettikuivuri, vm 1992 • tilavuus 32 m3 • siilotilaa 350 m3 • täyttö- ja tyhjennyselevaattori, 92 tn/h • alkuperäinen elevaattori kierrättää viljaa Käytössä on myös 1970-luvun 13 m3 kuivaamo, jonka yhteydessä on varastotilaa 200 m3. Eriväriset köydet auttavat muistamaan, mistä narusta pitää vetää, jotta vilja lähtee elevaattorilta haluttuun suuntaan. 49


Tume 6 000 siirtyy muutamassa minuutissa kuljetusmuotista kuuden metrin kylvöasentoon.

SUUREN PINTA-ALAN AJANSÄÄSTÄJÄT 90 000 broilerin maatila vaatii työkoneilta tehokkuutta ja suurta työleveyttä. Tume Gemini 6000 -kylvölannoitin ja Hardi Navigator -ruisku ovat tulleet tarpeeseen. TEKSTI Ossi Keisala KUVAT Ossi Keisala ja Heli Kuivaniemi

Jalasjärvinen nuori maatalousyrittäjä JUHO KIVINIEMI, 23, on tehnyt viimeisen vuoden aikana suuret koneinvestoinnit. Hän pitää perikunnan kanssa 90 000 broilerin maatilaa Etelä-Pohjanmaalla. Mukana yrityksessä ovat kaksi siskoa sekä veli ja äiti. Lisäksi on yksi ulkopuolinen työntekijä. Perikunta hankki Tume Gemini 6000 -kylvölannoittimen viime syksynä ja tänä kesänä pellolle ilmestyi Hardi Navigator -ruisku. Yhteensä lähes 200 000 euron investoinnit eivät pistä päätä pyörälle. 50

– Tiedän, että isolla tilalla suuret investoinnit ovat pakollisia emmekä halunneet siirtää niitä. Uskon, että ajankäytön, työ­ tehokkuuden sekä huolto- ja varaosakustannusten säästöjen ansiosta koneet tulevat vuosien saatossa maksuun. – Meillä on niin paljon töitä, että jokaisen tunnin säästäminen pellolla on tärkeää, Kiviniemi toteaa ja painottaa, että kone­ hankinnoissa yhteistyö Jalasjärven K-maatalous Saarnion kanssa on ollut elin­tärkeää. Kun omaa ja vuokrapeltoa ti-

lalla on noin 220 hehtaaria, sen hoitamiseen tarvitaan järeämmät vehkeet. Juho Kiviniemellä itsellä on vieressä toinen tila, jonka pellot ovat vuokrattuna perhetilalle. – Luovuimme emolehmistä viime syksynä ja keskityimme täysin broilerituotantoon, joka tänään on nousevaa ja kannattavaa. Meillä on Atrian kanssa sopimus broilerien välittämisestä.

Tehokkuus ja varmuus tärkeää Kiviniemi ei osaa sanoa uudesta Tume-kylvölannoittimestaan paMAATILAN PIRKKA 1•2014


T YÖKONE

Hardi Navigator • Hardi Navigator -ruisku on kehitetty vaativiin työskentelyolosuhteisiin. • Ruisku sisältää 3000 tai 4000 litran UV-suojatun polyeteenisäiliön ja 500 litran huuhtelusäiliön. Kemikaalinen täyttölaite on 35 litran TurboFiller. Täyttökapasiteetti on 500 l/min ja se on täysin itseimevä. • Ruiskussa on Hardin itse valmistama kalvopumppu, EVC-nestejärjestelmän venttiilistö, EasyClean-imusuodatin, itsepuhdistava painepuolen sykloonisuodatin sekä 18–30 metrin Delta-puomisto. • Työleveydet ovat 18–30 metriä.

haa sanaa. Takana ovat syys- ja kevät­kylvöt uudella koneella. – Se ei ole koneen vika, että syksyllä oli märkää ja lumihomeen takia syysvehnän kylvöt menivät pilalle. Keväällä kaikki sujui kuin rasvattu. Tärkeintä minulle kylvölannoittimessa on sen kuuden metrin työleveys, kun se aikaisemmin oli neljä metriä. Viisi hehtaaria hoidetaan tunnissa. Yhdellä täytöllä saadaan työstettyä lähes kymmenen hehtaaria eli päivässä kylvetään ja lannoitetaan parhaimmillaan 30 hehtaaria. Tärkeää Kiviniemelle on myös koneen kätevyys ja siirrettävyys sekä helppohoitoisuus. Vaikka tilalla pellot ovatkin lähellä, joudutaan käyttämään paljon yleisiä teitä. – Tume saadaan matkakokoon kolmen metrin leveyteen eli traktori on leveämpi kuin itse kone. Menee vain pari–kolme minuuttia, kun kylvökone on siirtynyt nappulaa painamalla kuljetusmuotista kylvöasentoon. Tärkeää on myös, että täyttökorkeus on matala eli säiliöt on helppo täyttää ja säiliöiden lähelle pääsee helposti joka suunnasta. Kiviniemi uskoo, että uuden mekaanisen tekniikan ja varmuuMAATILAN PIRKKA 1•2014

den myötä käyttökustannukset tulevat vähenemään. Varaosat heikommilla vehkeillä voivat maksaa hänen mukaansa tuhansiakin euroja.

– Toimintatehokkuus, varmuus sekä huollon vähyys ovat Hardi Navigatorissa ja Tumessa tosi tärkeitä asioita. Ne painoivat hankintoja tehtäessä. r

Ruiskutus hoituu tehokkaasti Tilalla viljellään vehnää, ohraa, kauraa sekä härkäpapua. Osa on kesantona. Hevosille tehdään kuiva­heinää. Hardi Navigator -ruiskusta Kiviniemellä on samat sävelet kuin kylvö­lannoittimestakin. Ruiskutus tapahtuu kaksi–kolme kertaa kesän aikana eli tilalla on tekemistä yhteensä 600 hehtaaria. – Kokemukset Navigatorista ovat lyhyet, mutta hyvät. Naapurin isäntä PERTTI KOIVUSAARI hoitaa koneella minun ja oman tilansa ruiskutukset ja jonkin verran tehdään urakointia myös muille tiloille. – On tärkeää, että yhdellä täytöllä pystytään hoitamaan kaksinkertainen määrä peltoa vanhaan koneeseen verrattuna. Tilalla on 60 000 litran vesisäilö. Koneeseen menee kerrallaan 3 350 litraa vettä. – Vettä kuluu 170 litraa hehtaarille, jolla hoituu 20 hehtaaria. Ei tarvitse tankata koko aikaa, Kiviniemi toteaa.

Tume Gemini 6000 • Tume Gemini 6000 koostuu kahdesta 3-metrisestä Nova Combi kylvölannoittimesta, jotka yhdistetään toisiinsa kytkentärungolla. Siirtoajossa koneyksiköt ovat kuljetuspyörästöt vastakkain. • Yhdistelmän takana on hydraulimoottorilla varustettu kannatus/siirtopyörä, jonka avulla koneyksiköt yhdistetään rinnakkain kylvöasentoon. Geminin työleveys on kuusi metriä ja säiliötilavuus yhteensä 6500 litraa. • Geminin vetotehon tarve on alhainen ja kylvö onnistuu 200 hv tehoisella traktorilla. • Kylvölannoittimen syöttölaitteena on tarkka ja luotettava kierteisala ja vantaina Tumen kehittämät kaksoiskiekkovantaat. • Tumea valmistetaan Turengissa. Se on suunniteltu Suomessa, mutta testausta tehdään myös itäisissä maissa, jonne viennistä menee 15 prosenttia.

51


Toimiva kone

Koneen paras kaveri Konehuoltajan apu on korvaamatonta niin K-Maatalouksien työkonemyyjille kuin maatilojen isännille ja emännille. Ilmajoen K-huoltaja Mikko Viitamäki tapaa kysellä jälkeenpäin, mitä koneelle kuuluu.

Mikko Viitamäki huoltamassa Claas Liner 1650 -karhotinta.

TEKSTI ja KUVA Ossi Keisala

-O

len ollut tässä työssä yrittäjänä viime keväästä lähtien ja on ollut todella antoisaa tehdä yhteistyötä myyjien ja maatilojen kanssa, toteaa Ilmajoen tuore K-huoltaja MIKKO VIITAMÄKI, jonka työreviiri ulottuu myös naapuripitäjiin Etelä-Pohjanmaalla. Viitamäki on ollut ikänsä tekemisissä koneiden ja laitteiden kanssa eikä metallialan koulutuksesta ja työkokemuksesta ole ollut ainakaan haittaa järeiden maa­talouskoneiden kimpussa. Khuoltajaksi Viitamäki päätyi hie-

Ennakoiva huolto on elintärkeää, ja sen ovat maatalousyrittäjät sisäistäneetkin. man sattumalta, ja oli heti valmis kun kysyttiin. Sopimus syntyi helposti. – Toimenkuvaani kuuluu kaikkien maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen. Teen korjauk52

sia myös muille koneyrittäjille. Työ tapahtuu usein suoraan tiloilla, mutta myös vuokrahallissani sekä K-maatalouden tiloissa. – Kesko ja kotimaiset laitteiden toimittajat antavat todella hyvää lisäkoulutusta. Ajan hermoilla ei muuten pysy tekniikan ja koneiden kehittyessä.

Pienin satsauksin yrittäjäksi Viitamäki toteaa päässeensä melko pienin rahallisin satsauksin Khuoltajayrittäjäksi, tilatkin ovat vuokralla. Tietenkin omaan kalustoon on tullut panostettua jonkin verran. Pakettiauto ja työkalut taka­kontissa ovat ne tärkeimmät elementit varaosien ohella. Pakollisiin hankintoihin ovat kuuluneet muun muassa erilaiset testerit Claas- ja Massey Ferguson -malleihin. Toistaiseksi Viitamäki pyörittää itsekseen Maatalouskone M. Viitamäkeä, mutta työntekijän palkkaaminen tulevaisuudessa ei ole mahdoton ajatus, töitä kun tuntuu riittävän. Tuore yrittäjä pitää ennakoivaa huoltoa elintärkeänä, ja sen hänen mukaansa ovat maatalousyrittäjät sisäistäneetkin. Puimurin pitää olla kuukauden sesongin aikana kunnossa koko ajan, samoin kuin esimerkiksi paalainten. Kone ei saa

seisahtaa, kun suurin osa tekee samalla urakointiakin. – K-huoltajalle nämä sesongit ovat haastavia. Pitää olla koko ajan valmiusasennossa eikä jäädä pyörittämään sormia. Tulee hyvä mieli kun onnistun tai pikahälytyksellä pystyn hoitamaan ongelman. Viitamäki sanoo, että tapaa soitella asiakkaalle jälkeenpäin, mitä koneelle kuuluu. – Tätäkin piirrettä K-huoltajassa arvostetaan. Rautakeskon huoltoinsinöörien kanssa Viitamäki on yhteydessä tarpeen mukaan. Teknisissä asioissa on aina saanut tietoa puhelinsoitolla nopeastikin. Yhdessä panostetaan etenkin jälkimarkkinointiin.

Tiivistä yhteistyötä Yhteistyökumppanit, kuten Khuoltaja, ovat Ilmajoen K–Maatalouden työkonemyyjille arvokkaita. Ilmajoen K-Maatalouden konemyyjä TUOMAS HAAPAMÄKI kertoo yhteistyön toimineen loistavasti uuden huoltajan kanssa. – Huolto- korjaus- ja varaosapalvelun on pelattava, että asiakas on tyytyväinen, Haapamäki toteaa. – Kolmiossa luottamus on se tärkein elementti. Myyjän täytyy luottaa huoltajaan, sekä päinvastoin ja asiakkaan meihin. r MAATILAN PIRKKA 1•2014


Nokka 4472HP + MV 1124 Luotettava kumppani vaativiin metsätöihin Sähköisellä esiohjauksella Alk.

24.290,alv 0% + toim.kulut

Nokka 4372HR + MV 1002

Nokka 3567He + MV951

Nokka 2661H + MV719

Nokka malliston hyvin varusteltu ergonominen malli monipuoliseen ja kovaan maatilakäyttöön.

Vahva ja ulottuva vaativaan puunajoon

Uutuuspaketti

• Hydraulisella esiohjauksella Alk.

• sähköisellä ON/Off 2-vipuventtiilistöllä • Teleskooppitukijalat • 1-palkkinen 9,5 tn metsävaunu

18.990,-

15.400,-

Alk.

• Hydraulijatkeellisella ulottuvammalla kuormainmallilla • Teleskooppitukijalat Alk.

11.490,alv 0% + toim.kulut

alv 0% + toim.kulut

alv 0% + toim.kulut

www.biofire.fi

BIOFIRE Maatilan biolämpölaitteet Nykyaikaiset, turvalliset ja helppokäyttöiset ratkaisut kotimaisen energian polttoon. • Monipuoliset ratkaisut myös kuivureiden lämmitykseen.

Palokärki 500kWpoltin.

ARITERM mallistossa on useita lämmitysratkaisuja maatiloille, omakotitaloihin ja suurempiin asuin- ja teollisuuskiinteistöihin.

Hinnat voimassa 28.2.2014 saakka. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita. Toimituskulut lisätään hintaan.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


Kolumni

Kasvinviljelyn uusi aika

P

äättynyt satovuosi edesauttaa hetkellisesti vastaamaan kasvavaan ruuan kysyntään, jota ohjaa erityisesti Afrikan, Intian ja Kiinan väestönkasvu. Vuoteen 2050 mennessä tulisi ruokaa tuottaa jopa 70 prosenttia enemmän kuin tänä päivänä. Seuraavan 10 vuoden aikana väestönkasvu yksistään Aasiassa on Euroopan unionin koko väestön suuruinen, 500 miljoonaa ihmistä. Toisin kuin länsimaissa, väestön vaurastuminen tarkoittaa ruuan suurempaa kulutusta ja ruokavalioon tulee mukaan enemmän eläinperäisiä tuotteita. Vaurastuva keskiluokka muuttaa ruokavaliotaan, koska he haluavat syödä monipuolisemmin. Merkittäväksi tämän tekee se, että yksistään Aasiassa tämän väestönluokan koko on 1,7 miljardia ihmistä. Lihan ja maidon tuottamiseen tarvitaan 3-5 kertaan enemmän viljaa sen sijaan, että ruokavaliossa olisi pelkästään viljaa. Käytettävissä oleva peltoala ei juurikaan kasva. Voidaksemme vastata lisääntyvään ruokatarpeeseen, vaihtoehdoksi jää tuottavuuden parantaminen. Miten tämä onnistuu? Maailmassa on vielä alueita, joilla nykyisestä satopotentiaalista käytetään vain osa. Esimerkiksi Afrikassa ja Venäjällä tuottavuutta voidaan parantaa ottamalla käyttöön olemassa olevia ratkaisuja: lannoitusta, satoisia lajikkeita sekä kasvinsuojelutoimenpiteitä. Myös länsimaissa on kyettävä tuottamaan yhä enemmän ruokaa käyttämällä aiempaa vähemmän luonnon niukkoja resursseja. Mikä on tilanteemme Suomessa? Näkyykö maataloutemme tärkeä rooli ruokaturvan rakentajana tuottavuuden kehittymisenä? Ei näy. Suomessa kasvinviljelyä ohjataan lähinnä vahvan ympäristölainsäädännön kautta. Tulokulma on kovin yksipuolinen, koska se jättää maatalouden perustehtävän sadon tuottajana ja viljelijän tulon­lähteenä aivan liian vähälle huomiolle. Miksi parhaan potentiaalin omaaville peltolohkoille sovelletaan samoja toimenpidevaatimuksia kuin herkimmin ravinnehuuhtoumia aiheuttaville lohkoille? Tämä on pysäyttänyt tuottavuuden kehittymisen. Suomalainen viljelijä ei pääse hyödyntämään modernien lajikkeiden satopotentiaalia, koska ravinteiden käyttöä rajoittamalla rajoitetaan samalla kasvien käytössä olevaa energiaa. Kasvinviljelyn tuottavuutta voidaan parantaa innovaatioiden avulla. Tuotannon tehokkuutta voidaan lisätä kestävästi, jos apuna on nykyaikainen teknologia. Esimerkkeinä tästä on Yara N-Sensor, jonka avulla typpilannoitusta voidaan kohdentaa sinne missä kasvu­

54

Jari Pentinmäki markkinointijohtaja Yara Oy

Käytettävissä oleva peltoala ei juurikaan kasva. Voidaksemme vastata lisääntyvään ruokatarpeeseen, vaihtoehdoksi jää tuottavuuden parantaminen.

potentiaalia on jäljellä ja jättää pois niiltä alueilta, jossa typpeä on jo riittävästi kasvuston käytössä. Huuhtoumaherkkien alueiden tunnistaminen nykyisen karttateknologian avulla ei myöskään ole ylivoimaisen vaikeaa. Kipsin levittäminen näille lohkoille pidättämään maapartikkeleita ja niiden mukana fosforin huuhtoumia on osoitus innovaatiosta, josta hyötyy sekä viljelijä että ympäristö. Viljelijä voi tämän toimenpiteen avulla pitää peltolohkonsa viljelyssä ilman, että menettää kasville tärkeää fosforia huuhtoumien mukana. Kasvinviljelyn uusi aika tarkoittaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteisiä ponnisteluja tuottavuuden parantamiseksi peltokasvien tuotannossa. Yksityisen sektorin vahvuutena on tuottaa innovaatiota, joilla peltohehtaarilta tuotettua satoa voidaan kasvattaa samalla, kun huolehditaan resurssien tehokkaasta käytöstä ja ympäristöstä. Julkisen sektorin mahdollisuutena on edesauttaa ratkaisujen käyttöönottoa esimerkiksi yhteisten tutkimusohjelmien kautta. r

Kirjoitus perustuu Yaran lokakuussa järjestämän seminaarin antiin. Seminaarin materiaalit ovat nähtävissä osoitteessa www.feedingthefuture.fi

MAATILAN PIRKKA 1•2014


POHJOLAN OLOIHIN

LED työvalo, 6 LED

KAMPANJA!

2950

• 1000 LUM, 10-30 V, 18W 500899266

Neste Turbo LXE 10W-40, 20 l

Synteettinen dieselmoottoriöljy talviolosuhteisiin.

– Lujaa laatua joka lenkki

Led työvalo 8 LED

• 1300 LUM, 10-30 V, 24W

• Raskas kalusto sekä henkilö- ja pakettiautot • Myös bensiinimoot. (API- ja ACEA) • Pitää moottorin puhtaana, suojaa kulumiselta ja pitää öljynkulutuksen pienenä.

5990

500899267

20 l

89

500791017

90

/kannu

(Norm. 94,90 €)

UUTUUS!

Tapio 11

• 2400 LUM. 10-30 V, 36W

16.9-30, 18.4-26, 16.00-24, 440/80-30 16.9-34, 18.4-30, 440/80-34, 480/80-30 16.9-38, 18.4-34, 480/80-34

Työvalo 12 LED

5990

501025811

Led työvalo 7 LED

6990

• 2200 LUM, 10-32 V, 35W 500899248

480/70-38, 460/85-34, 18.4-34, 480/80-38, 16.9-38, 18.4-38, 480/80-34, 500/70-38, 18.00-24, 18.00-25

930,-

LED työvalo, 10 LED 200 l

695

500727029

00

Tynnyrit rahtivapaasti perille toimitettuna!

/astia

(Norm. 769 €)

API CI-4, CH-4, CG-4, CF-4, ACEA E7/E5/E3, B3/B4, API SL, ACEA A3, MB 228.3, MAN M3275, Volvo VDS-3, VDS-2, Mack EO-M Plus, Cummins CES 20, 071/2/6/7/8, Renault RVI RLD, RLD-2, Caterpillar TO-2, ECF-2, ECF-1-a, Global DHD-1, Allison C4

Hinnat ( sis alv.) ovat voimassa 28.2.2014 saakka.

• 3600 LUM, 10-30 V, 50 W 500949692

Nastat 9 mm

99

90

Traktorit ja työkoneet. Sis. asennustyökalun.

180 kpl 183,50 100 kpl 96,90

Työvalo 10 LED

• 3600 LUM, 10-30 V, 50W 501025812

976,-

Mikko+ 5

10590

Kenkänastat 6 mm Sis. asennustyökalun.

20 kpl 40 kpl

Kysy

Xelontaorjonusta

28,90 47,90

työva

ästä lähimm . loudesta K-Maata

Mobil Delvac MX 15W-40 • Erittäin suorituskykyinen dieselmoottoriöljy, jonka

suorituskyky riittää sekä vaativille nykyaikaisille, pienipäästöisille dieselmoottoreille, että vanhoille moottoreille, jotka käyttävät joko matala- tai korkearikkistä polttoainetta. • Erinomainen kyky vastustaa karstan/noen muodostumisen tai korkeiden lämpötilojen aiheuttamaa öljyn paksuuntumista.

Tynnyrit rahtivapaasti perille toimitettuna!

AURAUSVIITAT, 10 kpl paketti

• pituus 1,5 m, ø 25 mm • Heijastin n. 25 cm ylhäältä • Pakkasenkestävää polypropeenimuovia

17

95

/10 kpl

AURAUSVIITAT, 6 kpl paketti • Pituus 0,8 m • ø 20 mm

695

/10 kpl

6-koon levykytkinakseli K-Agro

322,-

1200 Nm, 1 3/4”.

Pomo 27 T15S AVR VARAVOIMAGENERAATTORI

Elektroninen jännitteensäätö!

20 l

208 L

500740835

91

500801230

90

/kannu

752

www.k-maatalous.fi

00

/astia

FAAM AKKU 130 Ah HEAVY LINE • 63061 500804181 63062 500695129 • MF traktrorit • Kylmäkäynnistysvirta 720A

19900 /kpl

• Jännitteen säätö elektroninen, tarkkuus +-1,5 %. Teho 27 kVA, 21,6 kW, jännite 400 / 230 V -kolmivaihe, nimellisvirta 40A, taajuus 50 Hz. • Tehontarve 50 hv voiman ulosotosta. • Suojausluokka IP23, suos. pääsulake 25 - 35 A. 63 A ja 16 A 3 V sekä schuko pistorasiat, ylikuormitussuoja, vikavirtasuoja, voltti- ja taajuusmittarit traktoriin päin.

2.995,-

K-MAATALOUS


VILJELIJÄ MAAILMALTA

Lemken

– räätälöityä

maanmuokkausta Saksalainen Lemken on perheyritys seitsemännessä sukupolvessa, ja nykyään sen kyntöauroja ja maamuokkaimia viedään jo 50 maahan. Edelleen syntysijoillaan pienessä Alpen-kylässä toimivan yrityksen menestyksen salaisuus on yksilöllisesti valmistettavissa koneissa. TEKSTI ja KUVAT Erkki Holma

56

MAATILAN PIRKKA 1•2014


Lemkenin aurat voi valita joko umpisiivellä, muovisiivellä tai ripasiivellä. Ripasiipi on Suomessa kasvattamassa kiinnostusta: tarttuva maalaji ei jää kiinni yhtä helposti kuin umpisiipeen.

MAATILAN PIRKKA 1•2014

57


Lemken on edelleen perheyritys. Viktor Lemken (oik.) edustaa 6. sukupolvea ja Nicole Lemken on 7. sukupolvea. Kumpikin on yrityksen päivittäisissä toiminnoissa mukana.

S Saksa • Pääkaupunki Berliini • Itä- ja LänsiSaksa yhdistyivät 1990 • Maaperästä yli kolmannes viljeltyä • Pinta-ala 357  000 neliökilometriä • 82,6 miljoonaa asukasta

58

aksalaisen Lemkenin historia alkaa vuodesta 1780, jolloin Lemkenniminen seppä teki pajatöitä lähiseudun­ viljelijöille. Vuonna 1804 pajassa valmistui ensimmäinen kyntöaura, ja kyntöaurat ovat edelleen vahva osa Lemkenin toimintaa – viime vuonna niitä valmistettiin runsaat 4 000 kappaletta. Rinnalle on ajan saatossa tullut kultivaattoreita, lautasmuokkaimia ja vaakatasojyrsimiä. Runsaan 340 miljoonan euron liikevaihdosta muokkauskoneet tekevät yli kolme neljäsosaa. Nykyään seitsemännen polven perheyritys työllistää 850 henkeä 13 000 asukkaan Alpenin kylässä, lähellä Hollannin rajaa. Liikevaihdon­kasvu oli vuonna 2012 viidenneksen. Paikkakunnalla vallitseekin syvä kunnioitus yritystä kohtaan, joka antaa kyläläisille työtä ja toimeentuloa.

Jokainen kone on uniikki Lemkenin koneita myytiin vuonna 2012 ympäri maailmaa 15 000 kappaletta. Eri markkina-alueilla varusteet vaihtelevat suuresti, ja täsmälleen samanlaisia auroja lähtee tehtaan pihasta harvoin. Tästä johtuen koneen valmistus tehtaalla aloitetaan vasta sen jälkeen, kun siitä on tullut yksilöity tilaus. Kun

Odotus palkitaan täsmälleen sellaisilla varusteilla, joita viljelijä haluaa ja tarvitsee. kysyntä on hyvä, voivat toimitusajatkin venyä. Viljelijöiden onkin tärkeää ymmärtää, että aura tai kultivaattori on tilattava yli puoli vuotta ennen toimitusta. Odotus palkitaan täsmälleen sellaisilla varusteilla, joita viljelijä haluaa ja tarvitsee. Viennin osuus Lemkenillä on 73 prosenttia, ja koneita viedään yli 50 maahan. Tuotanto on edelleen pääosin Saksassa, mutta Intiassa on aloitettu kyntöaurojen valmistusta Intian omille markkinoille ja Kiinassa on käynnistymässä kokoonpanotehdas. Saksan omilla markkinoilla Lemkenin auroilla on 40 prosentin markkinaosuus, mikä kertoo, että laatu on hintaa vahvempi kannustin.

Tehtaalla satsataan tuote­ kehitykseen, jonka parissa työskentelee 100 henkilöä. Tuotekehitys paitsi tuo markkinoille uusia tuotteita, myös kehittää vanhoja. Erityisesti koneiden käyttövarmuuteen kiinnitetään huomiota: koneet

Jatkuvaa kehitystä Lemkenin tehtaat ovat keskellä Saksan läntisimmän osan peltoaukeita. Tehdashalleja on yhteensä 5,5 hehtaaria ja lisää rakennetaan. Lama ei kyläläisiä pelota.

Lemkenin tehtaa t ovat keskellä Sa ksan läntisimmän osan peltoaukeita. Tehd ashalleja on 5,5 ha ja niiss ä työskentelee 85 0 henkeä.

MAATILAN PIRKKA 1•2014


tehdään ajettavaksi eikä korjattavaksi. – On tärkeää kuunnella käyttäjiä, Lemkeniltä kerrotaan. Tuotekehityksen uusia innovaatioita on muun muassa puolihinattavien aurojen painonsiirtojärjestelmä. Puolihinattava aura ei kuormita päisteessä traktoria. Traktorin perään voidaan panna moniteräisempi aura, jonka takapää tukeutuu tukipyörään. Puolihinattavien aurojen huono ominaisuus on se, että kyntövaolla aurasta ei saa painoa siirty-

Siipiteräkultivaattori on aurattoman viljelyn hyvä yleismuokkain. Sillä saa muokkaussyvyyttä vaihdeltua 30 cm:stä aina matalaan 5 cm kylvömuokkaukseen, tarvittaessa pikakiinnitteisiä teriä vaihtaen.

rustuu inonsiirto pe van auran pa asti om tt Puolihinatta aa rt jaamosta po oh ka jo n, sylinteriä rii n sylinte rkii vetämää paineella py llä takavä n tä ää et äd ym sä saadaan siirt oa in Pa . si lyhyemmäk 0–2 000 kg. akselille 1 50

mään taka-akselille. Pieni traktori pystyy yleensä voiman puolesta vetämään, mutta pyörän pito ei riitä. Lemkenin kehittämän painonsiirtojärjestelmän avulla auran painoa pystytään hydraulisylinterin avulla siirtämään taka-akselille 1 500–2 000 kiloa eikä pyörä enää lipsu.

Kolmen kerran kultivaattori Smaragd-siipiteräkultivaattori on tuote, jota Lemken on vuosien mittaan ehtinyt valmistaa kymmeniä tuhansia kappaleita. Smaragd on nyt poistumassa mallistosta, mutta tilalle on tulossa kehitysversio Lemken Kristall. Kristall-kultivaattori on sekin varustettu koko leveydeltään leikkaavilla siipiterillä. Sivuterien takakärjet on kuitenkin muotoiltu niin, että ne saavat muokattavan maan sekoittumaan entistä tehokkaammin sekoittamalla­ maan jo kolmannen kerran. MAATILAN PIRKKA 1•2014

­ isäksi terämalleja on useita, L osalla työsyvyyttä voidaan ulottaa jopa 30 senttimetrin syvyyteen. Terät ovat pikakiinnitteisiä: kun yksi sokka irrotetaan, koko teräpaketti irtoaa. Työkaluja ei tarvita. Lemkenin koneet eivät ole halvimmasta päästä, mutta silti niiden markkina-asema on jatkuvasti kasvanut. Niin kuin talon vanha isäntä tapasi tuumia: ”Niitä konekauppoja, joissa on tullut maksettua itsensä kipeäksi, ei jälkikäteen ole tarvinnut koskaan katua”.r

Tehtaalla satsataan tuotekehitykseen, jonka parissa työskentelee 100 henkilöä.

Auroja joka lähtöön Aurat ovat edelleen Lemkenin tärkein tuoteryhmä. Ajan myötä auravalikoima on kasvanut nostolaiteauroilla ja hinattavilla. Siipimalleja on useita: on umpisiipiä, ripasiipiä ja muovisiipiä. Ripasiipi on Suomessa ollut tähän saakka harvinainen, mutta käyttäjien kokemukset ovat erittäin hyviä. Tarttuvilla maalajeilla siipeen ei tartu maata yhtä helposti kuin umpisiipeen ja siipi murtaa maata tehokkaasti. Lemken auroista noin 60 prosenttia on ripasiipisiä. Myös leikkureita ja laukaisimia on valittavana useita variaatioita. Koska erilaisia auravaihtoehtoja on loputtomasti, valmistaja ei tee auroja varas-

toon, vaan ne rakennetaan asiakkaan toiveiden mukaan. Myöskään maahantuoja ei voi varautua etukäteen, vaan asiakkaan on tärkeää olla ajoissa liikkeellä – silloin asiakas saa auransa varustettuna juuri hänelle sopivilla varusteilla. Aurojen lisäksi Lemkenillä on monipuolinen valikoima kultivaattoreita ja kiekkomuokkaimia. Järeimmillä kiekkomuokkaimilla on mahdollista päästä 20 sentin työsyvyyteen 70 sentin läpimittaisten kiekkojen avulla. Sama ajoissa tilaamisen tarve koskee myös muokkaimia: tarvittava ennakko on kuukausia.

59


Hyvää läheltä

Fazer Myllyn toimitusketjun johtaja Jarkko Arrajoki kauramyllyssä. Kädessään hän pitää välilajittelijan astiaa jonne päätyvät liian pienet jyvät puhdistuksen, kuorinnan ja lajittelun jälkeen.

Lahden kauramyllystä

maailman ääriin Fazer Mylly otti viime kesänä käyttöön uuden kauramyllyn. Sen laadukkailla tuotteilla kilpaillaan Euroopan kaikkein vaativimmista asiakkaista. TEKSTI JA KUVAT Maria Munck

F

azerin uusi kauramylly sijaitsee Lahdessa konsernin muiden myllyjen vieressä. Kauramyllyn avajaisia vietettiin viime kesänä 23. elokuuta 150 vieraan voimin. Myllyn ensimmäisten kuukausien toiminnasta ollaan Fazerilla tyytyväisiä. – Myllyn investointi meni hyvin, ja rakentaminen pysyi aika­ taulussa, kertoo myllyn toimitus-

60

ketjun johtaja JARKKO ARRAJOKI, joka vastasi investoinnista. Arrajoki harppoo tottuneesti myllyn eri kerroksissa näyttämässä kaurajyvän monivaiheista matkaa kaurahiutaleeksi. Myllyn tilat ovat niin valkoiset, kiiltävät, puhtaat ja valoisat että niistä tulee melkeinpä mieleen leikkaussali. Kuvitelmaa vahvistavat valkoiset suojavaatteet ja käsien pesu ennen tilaan astumista. Myllystä lähtevä ääni tosin herättää vierailijan kuvitelmistaan.

Kauralla kysyntää maailmalla Kaura siirtyy kuljettimien avulla yhdestä koneesta ja kerroksesta toiseen. Yhdessä laitteessa erotellaan pienemmät jyvät ja toisessa jyvien mukana tulleet pikkukivet. Osassa

laitteista on kurkistus­ikkunoita, joista voi seurata, miten esimerkiksi kuoret erotellaan j­yvistä ilmapatsaan avulla. Kauramyllyssä vierailleet ulkomaiset vieraatkin ovat olleet erittäin otettuja näkemästään. Laadukkaan kauramyllynsä ansiosta Fazer pääseekin kilpailemaan Euroopan kaikista vaativimmista asiak­kaista. Suurin osa kauramyllyn tuotteista meneekin vientiin, ja siitä valtaosa on suurimokauraa. Suomalainen kaura itsessäänkin on myyntivaltti, sillä se on laadultaan hyvää ja sille riittää vientikysyntää. – Kaurapuuro tekee paluutaan eurooppalaiseen ruokapöytään. Myllymaailmassa kaurasta käytetäänkin nimitystä ”hot ceMAATILAN PIRKKA 1•2014


reals” eli kuuma vilja. Kauralla on EU:ssa kolme hyväksyttyä terveysväittämää – se alentaa kolesterolia, hillitsee veren sokeripitoisuuden nousua aterian jälkeen ja edistää suoliston toimintaa, Arrajoki k­ertoo. Ennen oman kauramyllyn hankintaa Fazer osti tarvittavat kaura­ tuotteet muilta kauppamyllyiltä. Myllyyn toimittavat kauratilat sijaitsevat enimmäkseen Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Fazerin Myllyt perustettiin alun perin vuonna 1971 turvaamaan Fazerin omien l­eipomoiden raakaaineiden hintaa, laatua ja toimitusvarmuutta. 1990-luvun alusta myyntiä on ollut myös ulkopuolisille leipomoille, ja nykyään suurin osa myllyn tuotteista meneekin konsernin ulkopuolelle.

Rukiin omavaraisuus nousuun Fazerin käyttämä vehnä on 100 prosenttisesti kotimaista. – Kiitos siitä kuuluu kasvinja-

lostajille, jotka ovat onnistuneet luomaan sellaisen vehnälajikekannan joka sopii Suomeen ja laadultaan kuuluu Euroopan parhaimpiin, kiittää Fazer Myllyn johtaja PEKKA MÄKI-REINIKKA. Rukiin kanssa haastetta on jo enemmän, ja sille M ­ äki-Reinikka toivoisi samaa menestystarinaa kuin vehnälle, jota nykyään on vientiin asti. Suomessa käytetystä rukiista vain noin puolet on nykyään kotimaista ja tilanteen ­parantamiseksi Fazer on mukana ProRuis-hankkessa, joka edistää rukiin viljelyä. – Ruis oli vähän unohdettu vilja. Sitä oli hyljeksitty sen huonon hehtaarituoton, talvi­riskien ja huonon hinnan takia. Nyt t­ ilanne on muuttunut niin, että r­ ukiin hintataso on säilynyt paljon ­paremmin kuin muiden viljojen ja rukiille on tullut uusia viljelymenetelmiä ja lajikkeita, Mäki-Reinikka kertoo. Ruisviljelyn edistämiseksi Fazer on ensimmäistä kertaa tarjonnut puolentoista vuoden termiinisopi-

muksia. Eri lehdissä pyörinyt kampanja oli onnistunut, sillä se poiki ennätysmäärän sopimuksia. Mutta paljon lisää rukiin viljelyalaa vielä tarvitaan. – Meillä oli kampanjassa ­yhteistyötä Rautakeskon ja K-maatalousketjun kanssa. S ­ uomalainen viljaketju perustuu yhteistyöhön, se on sen toimivuuden olennainen osa. Myllärit lähettävät viljelijöille terveisiä, että laakereille ei saa jäädä makaamaan. Laadussa näkyy heti jos yksi sukupolvi lopettaa kehitystyön. Näin kävi juuri rukiin kohdalla, jossa yksi sukupolvi unohti rukiin. – Mitä sitten viljeleekin, niin tähtäin kannattaa olla laadussa. Aina löytyy markkinoita hyvä­ laatuiselle viljalle, on se sitten leipävehnää, myllyruista tai suurimokauraa. Kun panostaa laatuun se maksaa itsensä aina takaisin, muistuttaa Jarkko Arrajoki. r

Fazer Mylly

• 40 työntekijää • Käsittelee 160–170 tuhatta tonnia viljaa vuodessa, josta noin 2/3 vehnää ja 1/3 ruista. • Uuden kauramyllyn kapasiteetti 60 tonnia vuorokaudessa. • Myllyssä jauhetaan myös luomuviljaa, josta puolet menee vientiin. • Vientiä mm. Ruotsiin, Venäjälle, Ukrainaan, Puolaan, Hollantiin, Eestiin, Latviaan, Liettuaan, Etelä-Koreaan, Taiwanille, Sloveniaan ja Tsekkiin.

Täytä – leikkaa – vie postiin!

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

@

Sähköposti:

Tilaan Maatilan Pirkka -uutiskirjeen (kirjoita sähköpostiosoitteesi yläpuolelle) Tilausosoitteen muutos

Tilausosoitteen peruutus VANHA TIETO

MAATILAN

PIRKKA

UUSI TIETO

Etunimi: Sukunimi:

RAUTAKESKO OY KMAAT TUNNUS 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin: TILATIETOJA

Peltoa viljelyssä:

ha

Siipikarjaa:

Viljelijä

Metsää:

ha

Hevosia:

Koneyrittäjä

Lypsylehmiä:

kpl

Perunan viljelyä:

Muu maataloudesta kiinnostunut

LIhanautoja:

kpl

Marjanviljelyä:

Lihasikoja:

kpl

Muu:

Emakoita:

kpl

Voit päivittää tietojasi myös: netissä: ww.k-maatalous.fi ”asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi Tietojani saa käyttää K-maatalous-ketjun markkinointiin. Allekirjoitus:


Ennen vanhaan

Vanhojen viljelyoppaiden matkassa TEKSTI Ari Virtanen

70 vuotta sitten miehet olivat rintamalla ja maatalous­ töitä tehtiin kotona naisten, lasten ja vanhusten voimin. Maatalouden opit olivat sananmukaisesti elintärkeitä. Tämä käy ilmi myös Maatalouden pikkujättiläisestä vuodelta 1944 (WSOY): kirjassa on yhteensä 1 212 sivua ja se tuntuu todella sisältävän kaiken tiedon, mitä maatilalla on voitu tarvita. Maatalouden lisäksi oppaassa käsitellään puutarhaviljelystä, metsätaloutta, kalastusta, metsästystä ja turkistuotantoa. Paljon on muuttunut, mutta kuitenkin samalla niin vähän. Nykymuotoista K-maatalouden Viljelyopasta on julkaistu vuodesta 2006 alkaen. Viljelyoppaasta löytyy myös Viljelyohjelma, jossa on tiivistettynä tärkeimmät asiat eri lajikkeiden viljelystä. Kasvinviljelyn tosiasiat tuntuvat olleen tiedossa tosin jo 70 vuotta sittenkin. Monet perusasiat voisi kirjoittaa sanasta sanaan nyky­ päivän oppaisiin. Kalkituksesta Pikkujättiläinen kertoo, että Suomen viljelymaista on noin 50 prosenttia sellaisia, joilla kalkitus varmasti kannattaa. Nykyisten viljavuuspalve­ lun tilastojen mukaan vuosien 2006–2010 näytteiden perusteella noin 53 prosentilla pelloista pH oli välttävä tai sitä huonompi. Ja voiko tätäkään paremmin sanoa: Huolellisimmallakaan ojituksella, muokkauksella, lannoituksella, kasvitautien ja tuholaisten torjunnalla ei voida saavuttaa toivottua tulosta, jos erääseen kasvinviljelyksen onnistumisen perusehtoon, hyvään kylvösiemeneen, ei

kohdisteta riittävää huomiota. Huono siemen huonossa maassa tekee kasvintuotannon kokonaan kannattamattomaksi, huono siemen hyvässä maassa ei myöskään vielä paljon auta asiaa. Hyvä tulos saadaan vasta sitten, kun nämä molemmat puolet ovat hyvät. Myös nurmen viljeleminen siemenseoksilla on ol­ lut tuttua hommaa 40-luvulla: Mikäli mahdollista, on peltoniitty perustettava siemenseosta käyttäen. Apila- ja heinäkasvit ovat kasvutavaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan niin erilaiset, että sekanurmelta saadaan suurempi ja ennen kaikkea varmempi sato – – Vielä mainittakoon, että eri lajien juurien syvyys on erilainen, joten niitä yhdessä viljeltäessä maan eri kerroksissa olevat kasviravinteet tulevat tasaisemmin käytetyksi. Merkittävästi ajansaatossa on muuttunut varsinkin lannoituksen monipuolisuus ja helppous. Kasvinsuo­ jelussa oli kyllä käytössä aineita, kuten arsenikki, joka on myrkkyä. Pääosin torjuntaa tehtiin kuitenkin melko manuaalisesti – vai miltä kuulostaa rapsikuoriaisten torjunta: Kuoriaisia torjutaan keräämällä sekä kuoriaisia että sen toukkia kukista haavilla ja terva- tai toukkaliimalastoilla, joiden päällä kukkia ravistetaan, niin että hyönteiset putoavat. Jotain edistystä maataloudessa on 70 vuoden aikana tapahtunut, vaikka perusasiat ovatkin pysyneet sama­ na. Ohran keskisato vuonna 1942 oli nimittäin 1340 kg / ha, kun vuoden 2013 arvio on 3910 kg /ha.

Anna palautetta lehdestä ja voita iPad mini! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua. MCI

ENTAMINEN

MAATILARAK

VILJELY

Täsmäviljelyllä parempi sadon määrä

sopii Vaunukuivuri eseen moneen tilante

KONEET

Teknologialla lannoitteenlevitys tasaiseksi

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

PIRKKA

MAATILAN

-maatalous.fi

kuu 2014 • www.k

nro 1 • tammi

Lue lisää!

www.maa tilan

pirkka.fi

5

vinkkiä tulevalle satokaudelle

oksista Tuotantopan ä ki tin ei kannata + Koetila: Peittaus

tavuutta parantaa oras

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ maatilanpirkka 2. Merkitse numerosarja 224080 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Arvottava palkinto on n. 400 euron arvoinen Applen iPad mini Retina -näytöllä.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.


Uutta kasvua!

YaraMila™-lannoitteet on valmistettu Suomessa suomalaisen viljelijän tarpeisiin. Pitkäaikainen tuotekehitys ja monipuolinen lannoitevalikoima varmistavat sopivimman kasvinravitsemuksen ratkaisun jokaiselle tilalle. Yaran lannoitteilla on puhtaus- ja laatutakuu sekä hiilijalanjälkitakuu. Lisätietoja osoitteesta yara.fi


Hoftrac -pienkuormaajat 1,6-3,0 t

teleskooppikurottajat 2-5 t teleskooppipyöräkuormaajat 3,8-8,5 t

pyöräkuormaajat 3,6-8,5 t

Konekeskon Weidemann ja Kubota -myyntiverkosto palvelee nyt yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen. Tarjoamme asiantuntevan palvelun sekä monipuolisen ja laadukkaan tuotevalikoiman lisäksi tehokkaan huoltoverkoston ja varaosapalvelun sekä joustavan rahoituksen. Katso lähin myyjäsi osoitteesta: www.konekesko.fi/yhteystiedot

na! Uutuuubtoeta

K 1-2,8 t maajat r o u k n ltäsi! -pie ä myyjä ä s li y s Ky

kiinteistötraktorit 25-74 hv

minikaivurit 0,8-8,0 t

ruohonleikkurit 19-36 hv

lava-ajoneuvot 22 hv

www.konekesko.fi


Maatilanpirkka0114v