Impulssi 1/2012

VTT

1.2012

LEHTI TIETEESTÄ, TEKNOLOGIASTA JA LIIKETOIMINNASTA

Suomalainen osaaminen puree

SÄHKÖÄ AUTOIHIN! S. 20

PAINETUN ÄLYN EDELLÄKÄVIJÄ S. 52

ENERGIAA KIERRÄTYSPOLTTOAINEESTA S. 66

TIEDE

VTT tekee tieteellisestä tutkimuksesta kannattavaa liiketoimintaa.

Lehden tämä osio kertoo, miten monialainen tutkimus johtaa innovaatioihin (s. 20–38)

PÄ Ä K I R J O I T U S

Erkki Virtanen kansliapäällikkö työ- ja elinkeinoministeriö

Tutkimus palvelemaan yhteiskuntaa ja kilpailukykyä Kansallinen kilpailukyky vahvistuu, kun työn tuottavuus on korkealla tasolla, innovaatiot siirtyvät tehokkaasti tuotteiksi ja palveluiksi ja investoinneille saadaan hyvä tuotto.

Yhteiskunnan kyky luoda hyvinvointia on vahvasti sidoksissa talouteen, sillä vain taloudellisesti vahvalla yhteiskunnalla on varaa tarjota palveluja kaikille jäsenilleen.

Suomen talous ja kansallinen kilpailukyky ovat nyt tienhaarassa. Valittavanamme on kaksi vaihtoehtoa: kulujen karsiminen, jossa samalla voidaan menettää uusia innovaatioita, tai kasvun tukeminen, joka oikein kohdistettujen investointien kautta mahdollistaa uuden liiketoiminnan versomisen. Toivottavasti tässä löytyy hedelmällinen kompromissi.

Suomessa on EU:n korkein peruskoulutustaso.

Miksi emme siirtäisi sitä tuotteisiin ja loisi näin vientiä ja työpaikkoja? Huolestuttavaa on, että ”vanha kunnon Eurooppa” tuottaa muihin talousalueisiin verrattuna runsaasti patentteja, mutta niiden kaupallinen ja taloudellinen hyödyntäminen jää heikoksi.

EU on siis vaarassa jäädä tieteelliseksi toimijaksi samanaikaisesti, kun tieteen tuottama taloudellinen ja kilpailukyvyn paranemisesta saatava hyvinvointi valuu talousalueelta ulos.

Kilpailevissa USA:n ja Aasian talouksissa viime vuosi­k ymmenen suuntaus on ollut tieteen saavutuksien voimakas siirtäminen sovelletun teknologian tuloksiin ja niiden taloudelliseen hyödyntämiseen.

Suomella ei ole varaa EU-malliin, vaan meidän tulee

VTT IMPULSSI

varmistua siitä, että tieteellinen toiminta tuottaa tuloksia ja innovaatioita. Suomen kaltaisessa pienessä maassa kaikki tuotettu tieto, oli se sitten tieteellistä tai soveltavaa, tulisi suunnata yhteiskunnan ja elinkeinoelämän, kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

VTT:n kaltaiset organisaatiot, joiden tulos ja vaikuttavuus perustuvat vahvaan tiedepohjaan ja siitä soveltavan tutkimuksen kautta liiketoimintaan, ovat hyvä esimerkki siitä, miten tutkimus- ja kehitysinvestoinneille saadaan nopea taloudellinen hyöty ja vaikuttavuus. Tieteeseen pohjautuvalla tutkimus- ja kehitysresurssien suuntaamisella, jossa on vahva tulevaisuuteen katsova etunoja, luodaan kilpailukykyä, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Suomi voi toimia suunnannäyttäjänä, joka uuden tiedon tuottajana voi nopeasti siirtää tieteellisen osaamisensa tuotteiksi, palveluiksi ja kilpailukyvyksi. Tehokkaalla tulosten markkinoinnilla ja viestinnällä voidaan lisätä kansainvälistä kysyntää ja ulkomaisia investointeja Suomeen.

VTT on hyvä esimerkki kansainvälisesti verkottuneesta ja edelleen verkottuvasta tutkimuskeskuksesta.

Sillä on vahva ja tunnustettu asema kansainvälisessä tutkimus­kentässä ja näyttöjä siitä, miten tiede muutetaan tuloksiksi ja hyvinvoinniksi. VTT on T&K&I-alueellaan toiminut suunnannäyttäjänä jo 70 vuotta.

Suomi voi VTT-tyyppisten organisaatioiden toimintamallia hyödyntäen toimia Euroopan muutosairuena globaalissa kilpailussa, jossa EU:lla totisesti onkin tekemistä!

2

VTT Impulssissa nyt

2 Kohtaamisia: Bruce Oreck 6 Lyhyesti 9 Kolumni 10 Polttopiste: Alexander Stubb 12 Suomalaisuus vahvistuu maailmalla

Kansallinen identiteettimme näyttää kyntensä kansainvälisillä markkinoilla.

Suomi keksii itsensä uudelleen juuri kriiseissä. s. 12

TIEDE

20 Autot ja työkoneet sähköistyvät Edellytykset sähköautojen laajalle käyttöönotolle ovat paremmat kuin koskaan.

Sähköautojen toimintamatkassa, tehossa ja hinnassa on kuitenkin vielä omat rajoituksensa. tutkimusprofessori, tekniikan tohtori Kari Tammi, VTT

28 Yrityskaupan riskit kuriin – mahdollisuuksista uuteen liiketoimintaan Yrityskaupat ovat yritykselle tärkeä ja nopea keino hankkia uutta osaamista ja liiketoimintaa.

Vaarana on kuitenkin epäonnistuminen, jos riskeihin ei varauduta. erikoistutkija, diplomi-insinööri Tuija Rantala ja tutkija, diplomi-insinööri Minna Räikkönen, VTT

36 Rakennusten energia korjaaminen kannattaa Rakennusten muun korjaamisen yhteydessä kannattaa aina harkita myös energiaja ekotehokkuuden parantamista. erikoistutkija, diplomi-insinööri Satu Paiho

VTT IMPULSSI

36

T E K N O LO G I A

40 Potkua biotekniikan tutkimukseen Suomalais-amerikkalainen tutkimuskeskus

edistää synteettisten solujen ja molekyylien muokkaamista muun muassa kemikaaleiksi ja polttoaineiksi.

42 Seis ilmastonmuutokselle Vuosi 2050 on yllättävän lähellä

46 Kestäviä vastauksia kaupunkien ongelmiin Kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen

rapistuminen tuovat haasteita kasvun hallintaan maailmassa.

52 Painetaan älyä!

Suomi kipuaa painetun elektroniikan

nousevien markkinoiden kärkeen.

56 Mahdollisuuksien manner Innovaatioiden kaupallistajille

52

ajatellen EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia siihen mennessä.

Australia houkuttelee innovaatioiden kaupallistajia.

56

on huutava tarve Australiassa.

58 Autot yhteistyöhön!

Tulevaisuuden autot keskustelevat

keskenään ja varoittavat toisiaan vaaratilanteista.

58 VTT IMPULSSI

LI I K E TO I M I N TA

64 Kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa Luvatan ja VTT:n yhteistyö ei saanut alkuaan sattumalta.

66 Jätteestä kannattaa jopa maksaa Lahti Energia ottaa käyttöön maailman tiettävästi

ensimmäisen pelkästään kierrätyspolttoaineella toimivan kaasutusvoimalaitoksen.

72 Askeleen edellä Jatkuva innovointi on Wärtsilän avain

menestykseen jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

76 Kipinää hitsaukseen

Kemppi tekee hitsauksesta palvelubisnestä.

64

82 Vihreää valoa mobiiliprojektorille

Pienoisprojektori tekee tuloaan kännyköihin.

70

VTT on Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio, joka tuottaa monipuolisia teknologia- ja tutkimuspalveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Laaja-alaista osaamista yhdistämällä VTT voi auttaa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan luomaan uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä sekä palveluja ja näin lisätä elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. Laajan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen avulla VTT varmistaa tiedon ja teknologian tehokkaan siirron ja hyödyntämisen.

VTT Facebookissa

Teknologiapainopistealueet Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemianprosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Yhteiskunnan teknologiat Liiketoimintatutkimus

VTT Impulssi on VTT:n julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa suomeksi ja e­nglanniksi.

Julkaisija: VTT, Vuorimiehentie 5, Espoo, PL 1000, 02044 VTT. Puhelin 020 722 111. Päätoimittaja: Olli Ernvall, puhelin 020 722 6747.

Toimitusneuvosto: Erkki KM Leppävuori, Jouko Suokas, Anne-Christine Ritschkoff, Kari Larjava, Petri Kalliokoski ja Paula Bergqvist. Toimitus: Cocomms Oy. Ulkoasu: MCI Press Oy. Paino: Edita, Helsinki 2012. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: paula.bergqvist@vtt.fi. ISSN 1798-0119.

Julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat haastateltavien esittämiä eivätkä välttämättä vastaa VTT:n kantaa.

VTT IMPULSSI

KOHTAAMISIA | BRUCE ORECK

Energiatehokkuus – mahdollisuuksien sampo Teksti Joanna Sinclair Kuvat Matti Immonen ja iStockphoto

U

SA:n Suomen-suurlähettiläällä Bruce Oreckilla on missio. Hän haluaa yritysten ymmärtävän, että maail­maa uhkaava energiapula pitää sisällään muutakin kuin uhkan. Siinä piilee myös suurempia liike­ toimintamahdollisuuksia kuin koskaan.

Hankkeelle on vaikea kuvitella parempaa keulakuvaa. Suurlähettiläs on niitä harvinaisia ihmisiä, jotka vakuuttavat kuulijansa ja pitävät otteessaan puheella, jossa tiukat numerofaktat ja kansantajuiset kaskut seuraavat toistaan.

Oreck aloittaa tarinansa öljystä. ”Maailmassa kulutetaan nyt 85 miljoonaa tynnyriä öljyä vuorokaudessa. Maailman elintaso nousee kovaa vauhtia, vetureinaan Kiina 2

ja Intia. On selvää, että tällä määrällä ei pitkälle pötkitä.” ”Jos vähän yksinkertaistetaan ja oletetaan, ettei kulutus nouse, olemme silti pahassa pulassa. Jotta pystyisimme vastaamaan nykyiseen kysyntään, meidän pitäisi verrattain äkkiä paikantaa neljä kertaa sen suuruinen määrä öljyä kuin aikoinaan löydettiin Saudi-Arabiasta.”

Realistina Bruce Oreck tietää, että tämä ei ole todennäköistä. On viisaampaa etsiä ratkaisuja muualta.

Yritykset haasteena

Bruce Oreck on valmis lyömään vetoa sen puolesta, että ratkaisu löytyy tutkimuksen ja yritysten parivaljakosta. ”Juuri nyt tarvitsemme vahvaa tiedettä, kovia panostuksia tutkimukseen, parhaimmat VTT IMPULSSI

Bruce Oreck haluaa saada yritykset oivaltamaan, miten valtava bisnespotentiaali energiatehokkuudessa piilee.

Bruce Oreck Bruce J. Oreck on Yhdysvaltain Suomensuur­lähettiläs vuodesta 2009. Hänet nimitti tehtävään presidentti Barack Obama. Oreck on ympäristöasioihin erikoistunut juristi ja liikemies. Hän on myös perustanut ilmaston lämpenemistä kiihdyttävien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän Zero Carbon Initiative -järjestön.

VTT IMPULSSI

3

älylliset kykymme laboratorioihin ja isoja ponnistuksia sen eteen, että löydämme nopeasti uusia ratkaisuja ja viemme ne markkinoille”, Oreck vakuuttaa.

Polttavin haaste ei Oreckin mukaan kuitenkaan ole oikean tutkimuksen tekemisessä eikä edes markkinoille sopivien keksintöjen tunnistamisessa. Haasteena on saada yritykset oivaltamaan, millainen liiketoimintapotentiaali energiatehokkuudessa piilee.

Oreck toteaa, että maailman bruttokansantuote on tällä hetkellä 100 biljoonaa dollaria.

Iso osa tästä summasta on tavalla tai toisella kiinni energiassa. Siirtyessämme fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia vaihtoehtoja avautuu liiketoimintamahdollisuuksien suma.

Yritykset ovat avain valmiiden tuotteiden ja ratkaisujen nopeaan markkinoille viemiseen.

Niiden kautta avautuu usein myös ovi rahoittajiin, jotka ovat valmiita tarttumaan lupaaviin keksintöihin ja luotsaamaan ne markkinoille jo alkuvaiheesta lähtien. ”Yritykset on saatava ymmärtämään tilaisuuden arvo – liiketoimintamahdollisuudet, 4

jotka kiteytyvät uuden energian kehittämiseen ja ennen kaikkea energiatehokkuuden parantamiseen.”

Huipputuottoja infrastruktuuri-investoinneista

Infrastruktuurin kehittäminen on Bruce Oreckin lempiesimerkkejä.

Esimerkit vakuuttavat: New Yorkin Empire State Building sai tekemälleen 13 miljoonan dollarin energiatehokkuus­investoinnille 33 prosentin vuotuisen tuoton. Oreckin kollega pisti vieläkin paremmaksi, joskin pienemmässä mittapuussa. Ateenassa sijaitsevassa lähetystössä päästiin 50 prosentin vuosittaiseen investointituottoon.

Bioenergia, aurinkovoima, uudet innovatiiviset keinot puhdistaa vettä – energiahaasteiden voittamiseen liittyy vaikuttava kirjo liiketoimintamahdollisuuksia.

Suurlähettilään puheessa toistuu usein sanapari Smart Energy, älykäs energia. Oreck toteaa useiden VTT:n kärkiohjelmien ja innovaatio-­ ohjelmien liittyvän aiheeseen tavalla tai toisella.

VTT IMPULSSI

Iso osa maailman BKT:stä on kiinni energiassa.

Kirurginveitsi ja tarinaniskijä

Bruce Oreck uskoo, että energiatehokkuutta voidaan ­parantaa ennen kaikkea yritysten avulla.

Esimerkiksi teolliset biomateriaalit, kestävät ratkaisut veden ja jätteen käsittelyyn, tieliikenteen energiasäästöt ja uusiutuva energia – älykäs energia on kaikille yhteinen nimittäjä.

Oreck uskookin, että VTT:llä on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa merkittävästikin maailman energiatulevaisuuteen.

Paikallisuus on valttia

Bruce Oreck muistuttaa, että paikalliset älykkään rakentamisen hankkeet tuottavat ennen­ kuulumattoman korkeita tuottoja investoinneille. Ne myös tapaavat pitää tuotot kotimaassa. ”Suomi on energian tuontimaa. Ylimääräisen energian käyttäminen ei vain maksa rahaa – se maksaa teille rahaa, jonka te työnnätte jonkun muun taskuihin sen sijaan, että vahvistaisitte sillä omaa talouttanne. Tässäkin suhteessa paikalliset energiatehokkuusinvestoinnit ovat harvinaisen järkeviä hankkeita: ne säästävät energiaa, ovat tavattoman tuottoisia ja lisäksi luovat paikallisia työpaikkoja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrittäjille.” n VTT IMPULSSI

BRUCE ORECK EI väsy korostamaan, että voittajina energiahaasteesta selviävät ne maat, jotka päättävät ottaa tulevaisuutensa omiin käsiinsä ja uskovat kykyihinsä niin tehdä.

Niinpä suurlähettiläällä on muutama toive Suomelle. Ne eivät liity niinkään siihen, miten asioita tässä maassa tehdään. Siitä Oreckilla on yksin hyvää sanottavanaan.

Pientä hienosäätöä sen sijaan olisi toivottavissa tavassa, jolla itse omaan osaamiseemme suhtaudumme. ”Suomalaiset korostavat minulle kerta toisensa jälkeen, kuinka Suomi on niin pieni maa. Ikään kuin olisi huono asia olla pieni! Toki Suomi on pieni verrattuna vaikkapa Yhdysvaltoihin, jolla on taloudellista voimaa. Kun iskemme, tuntuu taatusti siltä kuin moukarilla olisi lyöty”, Oreck kuvaa.

Oreckin mukaan Suomen lähestymistapa on hiukan erilainen. ”Olette tavattoman tarkkoja. Arvostatte yksityiskohtia. Sopiva vertauskuva Suomelle olisi kirurgin veitsi. Riippuu toki tilanteesta, mutta kyllä minusta elämässä tulee eteen aikoja, jolloin kirurgin veitsi on sopivampi työkalu kuin moukari, vai mitä sanotte?”

Lopuksi Oreck nostaa esille suomalaisten vakaan uskon siihen, ettemme osaa markkinoida. Suurlähettiläs ei sitä ymmärrä. ”Markkinointi on tarinankerrontaa – ja se jos mikä on laji, jossa suomalaiset ovat lyömättömiä. Koko historianne perustuu tarinoihin. Kalevala, suohon laulajat, taiteenne, runoutenne. Kyllä te satuilla osaatte.”

Bruce Oreck toteaa, että suomalaiset ovat jotenkin onnistuneet vakuuttamaan itsensä siitä, etteivät osaa markkinoida yhtä hyvin kuin jotkut muut. ”Toivon, että lakkaatte kertomasta itsellenne tätä tarinaa ja keksitte tilalle uuden. Itse pitäisin tavattomasti sellaisesta tarinasta, jossa te päätätte valjastaa sen kirurgin veitsen tarkkuuden täydellä teholla käyttöön ja keksisitte ratkaisut muutamaan maailman energiaongelmaan”, Oreck naurahtaa.

5

LY H Y E S T I

LÄÄKETIEDE

Diabetes voidaan havaita silmästä LISÄTIETOJA: MARKO KAARRE, MARKO.KAARREI@VTT.FI

ERILAISET SAIRAUDET, ESIMERKIKSI diabetes, voidaan tulevaisuudessa havaita silmänpohjaa tutkimalla. Tämä on mahdollista pienikokoisen ja nopean silmänpohjakameran avulla, joka voidaan rakentaa mikroteknologiaan perustuvan spektrikameran ja -valonlähteiden suodinkomponentin avulla.

VTT, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala tutkivat yhdessä uuden teknologian

6

hyödyntämistä silmänpohjan kuvantamisessa ja aivoleikkauksissa. Tavoitteena on kehittää laite, jolla lääkärit voivat määrittää nopeasti, helposti ja edullisesti silmänpohjan kunnon ja havaita sairauksia.

Kehitystyössä käytetään VTT:llä kehitettyä, Fabry-Perot-ilmiöön perustuvaa valonlähdettä, jolla silmänpohjaa valaistaan nopeasti valon eri aallonpituuksilla. Saatuja tietoja yhdistämällä voidaan määrittää esimerkiksi veren happipitoisuus.

VTT IMPULSSI

LIIKENNE

TEKNOLOGIA

Liikennepäästöt kuriin kitkaa pienentämällä LISÄTIETOJA: KENNETH HOLMBERG, KENNETH.HOLMBERG@VTT.FI

HENKILÖAU TON POLT TOAINEEN KULUTUKSESTA kolmasosa kuluu kitkaan. Uuden teknologian avulla kitkaa voidaan kuitenkin VTT:n mukaan pienentää eri autonosissa 10–80 prosenttia. Näin polttoaineen kulutus ja päästöt vähenisivät 5–10 vuoden kuluessa 18 prosenttia ja 15–25 vuoden kuluessa jopa 61 prosenttia.

Kitkaa voidaan VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan vähentää uudenlaisilla pinnoiterakenteilla, pinnan teksturointimenetelmillä, uusilla voitelu­öljyn lisäaineilla, matalan viskositeetin voitelu­aineilla, ionisilla nesteillä sekä matala­kitkarenkailla, joiden paine on tavallista korkeampi.

LÄÄKETIEDE

VTT:lle maailman ensimmäinen vaahtoteknologian teollisen mittakaavan tutkimusympäristö LISÄTIETOJA: JANNE PORANEN, JANNE.PORANEN@VTT.FI

VTT:LLÄ RAKENNETAAN MAAILMAN ensimmäistä teollisen mitta­kaavan vaahtorainausympäristöä yritysten tuotekehityksen tueksi. Vaahtorai­ nauksella voidaan merkittävästi laajentaa luonnonkuitupohjaisten, kierrätettävien ja yhä kevyempien tuotteiden kirjoa. Näin päästään huomattaviin säästöihin tuotteen valmistuskustannuksissa.

Vaahtorainausteknologialla pystytään valmistamaan hyvin huokoisia, kevyitä ja tasaisia pakkaus-, paperi- ja kartonkituotteita, muun muassa hygieniatuotteita, eristeitä ja suodattimia. Teknologia saattaa soveltua jopa painetun älyn ja elektroniikan sekä nano- ja mikroselluloosasovellusten valmistamiseen.

FYSIIKK A

Hepariinin kaltaisilla aineilla rintasyöpää vastaan LISÄTIETOJA: MERJA PERÄLÄ, MERJA.PERALA@VTT.FI

TUOREIDEN TUTKIMUSTULOSTEN MUKAAN hepariinin kaltaiset, veren hyytymistä estävät yhdisteet vähentävät rintasyöpäsolujen kasvua luussa ja siitä aiheutuvaa luun hajoamista. Rintasyövän kuolleisuus johtuu suurelta osin luustoon levinneistä etäpesäkkeistä.

VTT:n tutkijat ovat selvittäneet asiaa yhdessä Turun yliopiston, yhdysvaltalaisen Indiana Univeristyn sekä Pharma­ test- ja Biotie Therapies -yritysten kanssa.

VTT IMPULSSI

VTT:n tutkijat korjasivat pintafysiikan perusteita LISÄTIETOJA: LASSE MAKKONEN, LASSE.MAKKONEN@VTT.FI

KIINTEÄN AINEEN PINNALLA on ajateltu olevan pintajännitys samaan tapaan kuin nesteen pinnalla. Sitä kuvaa 60 vuotta vanha Shuttle­­­­worthin­ yhtälö, jota pidetään yhtenä pintojen termodynamiikan perusyhtälönä.

Kolme vuotta sitten VTT:n tutkijat Lasse Makkonen ja Kari Kolari yhdessä englantilaisen David Bottomleyn kanssa esittivät Surface Science -lehdessä, että Shuttleworthin yhtälö on ristiriidassa termodynamiikan teorian kanssa. Seurasi vilkas keskustelu tieteellisissä lehdissä.

Lasse Makkonen on nyt osoittanut matemaattisesti, ettei kiistellyllä yhtälöllä ole mitään yhteyttä pinnan luomiseen tarvittavaan energiaan.

Tämän vuoksi kiinteän aineen pintajännitystä ei aiemmin ajatellussa mielessä ole olemassakaan, vaan asiaa on tarkasteltava pelkästään pinnalla olevan molekyylirakenteen näkökulmasta. Makkosen aihetta käsittelevä artikkeli on julkaistu Scripta Materialia -lehdessä.

7

LY H Y E S T I

TEKNOLOGIA

ENERGIA

Ekohologrammeja pakkauksiin LISÄTIETOJA: EERO HURME, EERO.HURME@VTT.FI

VTT:N KEHITTÄMÄN HOLOGRAMMI­ TEKNOLOGIAN avulla muovi- ja kuitupohjaisiin pakkauksiin sekä muovi­ tuotteisiin saadaan dynaamista painopintaa ja koristeita edullisesti ja ympäristöystävällisesti. Näin pakkauskääreet, matkapuhelimet, cd-levykotelot ja kannettavat tietokoneet voivat saada aivan uudenlaista ilmettä.

Suomalainen Iscent Oy ja VTT ovat kaupallistamassa massatuotantoon soveltuvaa teknologiaa, joka voidaan yhdistää suoraan olemassa oleviin painolinjoihin.

NANOTEKNOLOGIA

Kohti kiinteistökohtaista energiantuotantoa LISÄTIETOJA: KLAUS KÄNSÄLÄ, KLAUS.KANSALA@VTT.FI

Muovinkaltaista pakkausmateriaalia koivufibrillistä LISÄTIETOJA: TEKLA TAMMELIN, TEKLA.TAMMELIN@VTT.FI

VTT JA AALTO-YLIOPISTO ovat kehittäneet menetelmän, joka mahdollistaa ensimmäistä kertaa puupohjaisen, muovinkaltaisen materiaalin valmistamisen isossa mittakaavassa. Nanofibrilloitu selluloosakalvo voidaan valmistaa edullisesti rullalta-rullalle-menetelmällä. Kalvoa voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikepakkauksissa suojaamaan tuotteita pilaantumiselta.

Kalvot valmistetaan päällystämällä muovifilmejä fibrillisellulla. Kun leviäminen, kiinnittyminen ja kuivaus hallitaan, kalvot eivät kutistu ja ne ovat täysin tasaisia. Mitä hienompaa nanoselluloosamateriaali on, sitä läpinäkyvämpiä kalvoja siitä voidaan valmistaa.

Kalvoa voidaan valmistaa teollisuudessa jo olemassa olevilla laitteilla ilman merkittäviä lisäinvestointeja.

8

VTT ON RAKENTANUT OULUUN energiaomavaraisen koeasunnon, jonka avulla se tutkii ja kehittää kiinteistökohtaista energiantuotantoa. Sähköverkkoon kytketty tutkimusympäristö tuottaa asumiseen ja autoiluun tarvittavan energian aurinko- ja tuulivoimalla.

Asunnon kulutus- ja tuottotiedoista ja asukkaiden tekemistä valinnoista kerätään tietoa, jota hyödynnetään tulevaisuuden asumismuotojen suunnittelussa ja uusien järjestelmien mitoittamisessa. Tavoitteena on tutkia esimerkiksi, miten paljon asukas voi pienentää energiankulutushuippujaan ja miten paljon asumiseen kuluvaa energiaa voidaan vähentää.

LÄÄKETIEDE

Sharpiini säätelee ihmisen soluja LISÄTIETOJA: JOHANNA IVASKA, JOHANNA.IVASKA@VTT.FI

PROFESSORIEN Johanna Ivaskan (Turun yliopisto ja VTT) ja Marko Salmen (Turun yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tutkimus­r yhmät ovat löytäneet ihmisen solujen toimintaa säätelevän sharpiini-proteiinin.

Tutkimus osoittaa, että sharpiini-proteiini säätelee tulehdussolujen ja keuhko- ja eturauhassyöpäsolujen liikkumista ja toimintaa. On todennäköistä, että uudella löydöllä on tärkeä rooli myös muissa sairauksissa, kuten Chronin taudissa, psoriasiksessa, reumassa ja jopa MS-taudissa.

VTT:n tutkijat Juha Rantala ja Jeroen Pouwels löysivät sharpiinin VTT:n kehittämän solusiruseulontamenetelmän avulla. Menetelmä mahdollistaa koko perimän kaikkien geenien vaikutusten tutkimisen vain yhdellä koejärjestelyllä.

Tutkimus on julkaistu Nature Cell Biology -lehdessä marraskuussa 2011.

VTT IMPULSSI

KOLUMNI

Olli Ernvall päätoimittaja VTT Impulssi

Teknologiasta tulosta jo 70 vuotta Teknologia on tarpeetonta, ellei sitä voida hyödyntää. Kuulostaa tylyltä, mutta nykymaailmassa tuotteiden ja palveluiden sisältö punnitaan yhä enemmän niiden tuottaman lisäarvon kautta.

Väitän myös, että teknologia ilman ihmistä, ilman käyttäjänäkökulmaa jää teoreettiseksi ja siten monelle etäiseksi.

Miten teknologia saadaan ihmisten arkipäivään? Miten luodaan vaikuttavuutta käytännössä, ja miten teknologian tuottama lisäarvo määritetään?

Onko teknologian lisäarvo esimerkiksi sitä, että ihmisillä on valittavanaan terveysvaikutteisia­ elintarvikkeita, he voivat paremmin ja elävät pitempään, raaka-aineita säästyy ja niitä voidaan käyttää tehokkaammin, hiilidioksidipäästöjä kyetään pienentämään ja ilmastonmuutosta voidaan hidastaa, ihmiset voivat vanhetessaan asua entistä kauemmin kotonaan, vaikean taudin kuten Alzheimerin tai diabeteksen syntymistä voidaan ennustaa ja siihen voidaan puuttua aiemmin, rakennusten energiankulutusta voidaan parantaa, veden riittävyydestä huolehditaan ja sitä käytetään säästeliäästi, jätteistä luodaan uusia tuotteita, esimerkiksi energiaa ja raakaainetta, autoista saadaan turvallisempia tai niiden käyttötarvetta ja päästöjä voidaan vähentää, liikenteen ohjaus ja logistiikkavirrat saadaan sujuviksi synnyttäen säätöjä ja vähentäen päästöjä?

Luettelo uuden teknologian sovelluksista on pitkä ja vaikuttava, ja se kasvaa jatkuvasti. Esi-

VTT IMPULSSI

merkit kertovat teknologian tuloksista, joita VTT toiminnallaan ja osaamisellaan luo. VTT on vaikuttavuutta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on tuottanut teknologiasta tuloksia niinä 70 vuotena, jona se on ollut olemassa. Se on palvellut suomalaista yhteiskuntaa, joka sodan jälkeen uudelleenrakentamisen kautta nousi jaloilleen. Yhteiskunnan ja vaurauden lisääntyessä tehtävämme on muuttunut entistä enemmän uuden teknologian kehittäjäksi ja kansallisen kilpailukyvyn lisääjäksi. Yksi on kuitenkin pysynyt muuttumattomana: toimintamme perustuu tieteeseen vahvasti nojautuvaan asiantuntemukseen, johon asiakas on voinut luottaa.

Tänään VTT on moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia­ teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja.

Lisäämme asiakkaidemme kansainvälistä kilpailukykyä ja edistämme näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulos syntyy 3 100 eri aloja edustavan asiantuntijamme kautta.

Uskon, että teknologian rooli hyvinvoinnin luojana vahvistuu edelleen. Tämä edellyttää, että tutkimus perustuu tietoon ja näkemykseen tulevaisuuden haasteista. Uusi teknologia toimii ponnahduslautana tulevaisuuteen, kun sitä kehitetään tavoitteellisesti ja vastuullisesti yhteiskunnan ja asiakkaiden hyödyksi. Sadon korjaavat nykyiset asiakkaat, kuluttajat ja tulevat sukupolvet.

9

POLTTOPISTE | ALEXANDER STUBB

Kulttuurin muutos tukee yrittäjyyttä

E

Teksti Paula Bergqvist Kuva Jussi Helttunen/Lehtikuva

urooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin mukaan maamme ilmapiiri on muuttunut viime vuosikymmeninä. ”Suomalaiset ovat oppineet ymmärtämään, että hyvinvointi pohjautuu sille, että ensin keksitään – sitten toimitaan ja tienataan. Poliittinen vastakkainasettelu on poissa, ja

10

eri osapuolet ymmärtävät ja hyväksyvät toistensa näkemykset. Mustavalkoinen ajattelutapa on lähes kadonnut, mikä on antanut mahdollisuuden uuden toimintakulttuurin syntymiselle,” hän toteaa. ”Olemme aina pärjänneet murroksissa hyvin: aikanaan veimme ulkomaille tervaa ja eri vaiheiden jälkeen muun muassa it-tuotteita, nyt myös clean techiä. Pakon sanelemana olemme muuttaneet viennin rakennetta”, Stubb toteaa.

VTT IMPULSSI

”Koko yrittämisen luonne on muuttumassa: yrittäjyyttä ei nähdä enää muiden hyväksikäyttönä ja mammonan keräämisenä, vaan ymmärretään, että yritykset luovat työtä ja hyvinvointia. Moni bisnes tähtää hyvinvointipalveluihin, ympäristöystävälliseen teknologiaan ja kestävään kehitykseen”, hän jatkaa.

Sata suurinta yritystä vastaa 75 prosentista kokonaisviennistä, loput 13 900 vientiyritystä 25 prosentista. Stubb pitää peruslähtökohtana, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä on tuettava. ”Nämä yritykset toimivat lähimarkkinoillamme ja tuovat lisäarvoa. Pk-sektorin kilpailukyvyn edistämiseksi on tehtävä enemmän töitä.”

Yritykset muuttavat rakenteitaan ja toimintaansa uusille alueille. Stubb mainitsee esimerkkejä toimintaansa uudelleen suunnanneista yrityksistä: Kemira toimii ympäristö­ teknologiakentällä, Outotec teknologiatalona ja UPM tähtää bioenergiaan.

Ulkomailla on Stubbin mukaan mielikuva Suomesta vahvana it- ja clean tech -osaajana.

Tähtäimessä on vahvistaa näiden lisäksi muitakin osaamisia tulevaisuudessa Silicon Valley -tyyppisellä yhteisötoiminnalla, joka toisi maahan kansain­välistä pääomaa ja start-up-yrityksiä.

Start-up-pöhinää

”Yrittäjyyteen ja yrittäjien intoon suhtaudutaan hyvin. Se on osoitus siitä hyvään suuntaan etenevästä ilmapiirimuutoksesta.”

Yksi osoitus avoimesta ja hyväksyvästä ­ilmapiiristä on käynnissä oleva start-up-­ pöhinä. Siitä Stubb on erityisen tyytyväinen. ”Lainsäädännön on toimittava niin, että se luo edellytykset uuden bisneksen ja uusien innovaatioiden luomiseksi”.

Mutta tämä ei Stubbin mukaan vielä riitä, vaan tarvitaan myös yritystoimintaan kannustavaa ilmapiiriä, jossa kunnioitetaan ja iloitaan onnistujista ja tuetaan epäonnistujia. ”Tarvitsemme luovaa ajattelua ja villiä otetta asioihin.”

Suomi on kärkijoukossa VANHAT, PÖLYTTYNEET MIELIKUVAT Suomesta kannattaa maan kärkimarkkinoijan, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin mielestä unohtaa. ”Ero on kuin yöllä ja päivällä, kun vertaa nyky-Suomea 70-luvun tilanteeseen.” ”70-luvulla olimme olosuhteiden pakottamina maailman 30 kärkimaan joukossa. Väitän, että olemme nyt kolmen kärkimaan joukossa. Bruttokansantuotteen osalta emme ole ihan kärjessä, mutta koulutus- ja onnellisuusmittareiden sekä korruption puuttumisen mukaan kylläkin,” Stubb toteaa.

Nousu kärkimaiden joukkoon johtuu Stubbin mukaan siitä, että suomalaiset ovat avoimia ja kansainvälisiä.

Suomen tieto, taito, koulutus ja korkea teknologia tunnustetaan maailmalla, mutta miten on markkinoinnin laita? ”Markkinointia on kehitettävä.

Suomen brändi maailmalla on erittäin vahva, ja sitä meidän kannattaa käyttää markkinoinnissa hyväksemme”, Stubb sanoo.

Suomessa on koottu UM:n brändityöryhmän toimesta ajatuksia siitä, mitä pitää tehdä ja mitä edistää muun muassa ulkomaankaupassa. ”Olemme ainakin jollakin tavalla onnistuneet markkinoinnissa, koska Suomi tunnetaan toimivana yhteiskuntana”, hän jatkaa.

Alexander Stubb Filosofian tohtori Alexander Stubb on Suomen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri vuodesta 2011.

Hän on toiminut ulkoasiainministerinä vuosina 2008–2011 ja kansanedustajana vuodesta 2011. Vuosina 2004–2008 Stubb istui Euroopan parlamentissa.

Tehtävä hyville voimille

Matti Alahuhdan johtama työryhmä pohti Suomelle uudenlaista strategiaa viennin ja kansain­välistymisen edistämiseksi. Raportin taustalla on hallituksen tahto kehittää hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistoimintaa.

Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmän raportti julkistettiin tammikuussa. ”Raportti toi esille ajatuksia siitä, miten valtio voi toimia paremmin suomalaisten yritys-

VTT IMPULSSI

ten kansainvälistymisen tukena. Hyvät voimat on nyt koottava pääministerin tueksi. Uskon, että suomalaisista löytyy paljon Team Finland -henkeä.” ”Tämä edellyttää, että määritämme prioriteettimme ja vahvistamme yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä,” Stubb toteaa. n

11

Suomalaisuus vahvistuu maailmalla Kansallinen identiteetti näyttää voimansa kansainvälisessä toiminnassa.

Osaamisemme on huomattu, ja sitä arvostetaan.

Teksti Milka Lahnalammi-Vesivalo, Joanna Sinclair, Laura Terho Kuvat Karoliina Paavilainen, iStockphoto

12

VTT IMPULSSI

VTT IMPULSSI

13

T

ulevaisuuden tutkimuksen ja tietojohtamisen professori Pirjo Ståhle on pohtinut paljon sitä, miten tietopääoma muutetaan taloudelliseksi hyödyksi. Hän on parhaillaan julkaisemassa raporttia kansallisen tietopääoman vaikutuksista bruttokansantuotteeseen.

Ståhlen mukaan Suomen aineeton pääoma on maailman korkeinta, mutta sitä ei pystytä hyödyntämään yhtä tehokkaasti kuin vaikka USA:ssa tai Isossa-Britanniassa. Emme siis osaa vielä tarpeeksi hyvin muuttaa osaamistamme rahaksi.

Pitkäjänteinen tutkimus, nopea bisnes

Isoja haasteita ovat myös pitkäjänteisen tutkimus­toiminnan ja lyhytjänteisen liiketoiminnan erilaiset aikasyklit. ”Perinteisesti inhimillinen pääoma on viritetty huippuunsa yliopistoissa, kun taas yritysten vahvuutena on rakenteellinen pääoma”, Pirjo Ståhle toteaa.”VTT:n erityinen vahvuus taas on siinä, että on kehitetty näitä molempia tietopääoman alueita.” ”Yritysten on opittava ostamaan innovatiivista tutkimustyötä. Tuotanto siirtyy muualle, ja pärjätäkseen yritysten on pystyttävä kvartaalisyklien ohella pitkäjänteiseen tuotekehitystoimintaan.”

Se, miten yritykset lopulta hyötyvät vaikkapa VTT:n tuottamista tutkimustuloksista, riippuu paitsi niistä itsestään, myös yrityksen omasta kyvystä viedä tuloksia käytäntöön.

14

Pirjo Ståhle Ståhle arvioi, että aineettoman pääoman kansallisessa hyödyntämisessä korostuu tehokas kansainvälistyminen.

Suomalaisten varmuus perustuu osaamiseen. Tämä on pystyttävä tuomaan rohkeasti esiin kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä, vaikka omakehu ei kulttuuriimme kuulukaan. ”Toisaalta tietointensiivisessä, osaamiseen jatkuu sivulla 17

VTT IMPULSSI

Suo, kuokka – ja sisuuntuva selviytyjä Teksti Joanna Sinclair

TEKNOLOGIA JA TALOUS kulkevat monessa mielessä käsi kädessä. Kun taloushistorioitsijalta kysyy Suomen menneisyyden teknologian ja talouden merkkipaaluja, vastaus yllättää.

Taloushistorioitsijana pitkän uran tehnyt Karl-Erik Michelsen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston talouden ja juridiikan laitoksen johtaja, tuntee Suomen talouden menneisyyden. ”Vuonna 1898 Scientific American -lehden pää­ kirjoituksessa väitettiin, että ihmiskunta ei tulisi ikinä toipumaan kaikista aiempien vuosien keksinnöistä, autosta, sähköstä tai teollistumisesta. Innovaatioita oli yksinkertaisesti liikaa”, Karl-Erik Michelsen toteaa.

Sittemmin keksintöjä on kertynyt vino pino, mutta yhä vain ihmiskunta jaksaa porskuttaa.

Michelsen ei ryhdy luettelemaan yksittäisiä teknologisia oivalluksia tai patenttiratkaisuja maalatessaan kuvaa Suomen taloushistorian merkittävimmistä vetureista. Sen sijaan hän venyttää teknologian käsitettä ajatus-­ja toimintamalleiksi, joiden avulla teknologiasta on saatu Suomessa kaikki irti ja talouden pyörät pyörimään.

Kolme talouskehitystä tukevaa toimintamallia Karl-Erik Michelsen tähdentää suomalaisten menestyksen perustuneen viime vuosikymmenien aikana pitkälti mobiilin käsitteeseen – ja tien nousseen talouskasvun edessä pystyyn osin juuri siksi, että unohdettiin keskittyä olennaiseen, mobiiliin. ”Eihän puhelin itsessään ollut uusi keksintö. Uutta oli ymmärrys, että suomalainen haluaa ottaa sen mukaansa”, Michelsen muistuttaa. ”On tavallaan luonnollista, että tällainen ajatus on syntynyt juuri Suomessa. Lähin naapuri voi olla kymmenen kilometrin päässä. Jos piipahdat käymään, niin eikös se naapuri ole juuri silloin metsässä puolukassa. Ihmekös tuo, että halusimme puhelimemme mukaan”, Michelsen pohtii.

Karl-Erik Michelsen nostaa esille kolme keskeistä taitoa, jotka nostavat suomalaisen suosta kuin suosta.

VTT IMPULSSI

Vaikka suomalaisia muistetaan aina moittia heikoista kommunikaatiolahjoista, Michelsen näkee viestinnän asiana, jota Suomessa osataan arvostaa. ”Yhdysvalloissa teknologian oivallukset kytkeytyvät siihen, miten yhä pienemmällä työvoimalla saadaan enemmän aikaan. Liukuhihnaa, massa­ tuotantoa, tehtaita. Suomessa kuitenkin on kommunikaation merkityksen ymmärtäminen ollut paljon tärkeämpi talouden veturi. Meillä oli jo kauan sitten maailman tihein puhelinverkko, ja juuri meillä Vaisalan radiosondista kehittyi koko maailman arvostama tuote”, Michelsen listaa.

Lopuksi Michelsen tuo esille Suomelle ainut­ laatuisen, yhteiskunnan raja-aidat ylittävän talkoo­ hengen kriisitilanteissa. ”Kansalaisyhteiskunta, valtio ja talouselämä ovat aina hädän hetkellä yhdistäneet voimansa ja nostaneet Suomen jaloilleen. Kriisin hälvettyä ne ovat useimmiten ymmärtäneet hajaantua jatkamaan omia toimiaan”, Michelsen painottaa. ”Sotakorvaukset ovat tästä erinomainen esimerkki, samoin Loviisan ydinvoimalan rakentaminen ja selviytymisemme 1990-luvun lamasta bilateraalikaupan kaaduttua Neuvostoliiton mukana.”

Pärjäämisen kulttuuri Ajatus mobiilista, viestinnän merkitys ja kyky yhdistää voimavaramme kriisin tullen – tietyllä tapaahan kaikki kolme tekijää mahdollistavat toistensa olemassaolon? ”Näinkin voi ajatella. Ennen kaikkea esille nousee se, että olemme selviytyjiä.

Pärjääminen tiukassa tilanteessa on osa kansallista identiteettiämme.”

Nykyinen taloustilanne tuntuu monista haasteiden sumalta.

Michelseniä kuunnellessa tulee tunne, että se on pikemminkin mahdol­ lisuus. ”Ilman muuta.

Suomi keksii itsensä uudelleen juuri kriiseissä. Nyt ei monella paikkakunnalla tunnu hyvältä, mutta historian perspektiivistä on ilmiselvää, että juuri kriisit ajavat meitä eteenpäin. Takaiskut saavat suomalaisen sisuuntumaan.”

15

”Tieteessä tarvitaan aiempaa suurempia satsauksia.”

Teksti Laura Terho

VTT:N JOHTAVA TUTKIJA Torsti Loikkanen listaa tulevaisuuttamme keskeisimmin muovaavia teknologioita. Näitä ovat elämän teknologiat kuten genetiikka, tietämyksen ja kanssakäymisen teknologiat kuten viestintäteknologiat, elinympäristön teknologiat kuten energia sekä tuotannon ja käytännön teknologiat kuten materiaaliteknologia. ”Bioteknologia, genetiikka ja lääketiede kehittyvät vauhdilla. Kantasolututkimus on esimerkki nopeasti kehittyvästä alasta, jolta odotetaan yhä laajempia sovelluksia lähivuosikymmeninä”, Loikkanen sanoo.

Tieteessä tarvitaan nykyisin yhä suurempia sat­ sauksia tulosten saavuttamiseksi. ”Eri maiden innovaatiojärjestelmien välillä käydään yhä kovempaa kilpailua. Siksi tieteen tukemisen on oltava aiempaa systemaattisempaa”, Loik­kanen sanoo.

Kiina, Brasilia ja Intia nousevat nopeasti tutkimus­ maailmassa ja tuottavat yhä suuremmalla kriittisellä massalla tiedettä ja teknologiaa haastaen vanhat maat.

Ennakoinnin merkitys kasvaa Tutkimustoimintaa ollaan niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa suuntaamassa ongelmalähtöiseen teknologia-ajatteluun, jossa ratkaisuja etsitään teknologialähtöisyyden sijaan haastekeskeisesti.

Loikkasen mukaan kyvystä hankkia ja hyödyntää globaalisti tuotettua osaamista on tullut keskeinen kilpailu­tekijä. Keskeistä on ennakoida maailman markkinoiden kehitystä ja katsoa, missä lupaavimmat mahdollisuudet ovat ja liittoutua sen mukaisesti. Koko ajan on kysymys siitä, olemmeko ensimmäisiä vai tulemmeko muiden perässä. ”Olemme VTT:llä parhaillaan kehittämässä toimintaamme siten, että ennakointi ja tulevaisuustiedon tuottaminen on yhä systemaattisempaa. Hyödynnämme jatkossa entistä paremmin osaamistamme eri tieteenalojen ennakoinnissa.”

16

Laaja-alaisia sovelluksia Tulevaisuudessa geneerisillä eli laaja-alaisia sovellusmahdollisuuksia sisältävillä teknologioilla on erityisen suuri merkitys. Tällaisista esimerkkinä ovat nano-, bio- ja geeniteknologiat, jotka menevät yhä pienempiin yksiköihin, mikromaailmaan.

Uusien teknologioiden kehityksessä esiin nousevia ominaisuuksia ovat muun muassa älykkyys, langattomuus, täsmällisyys, etäperiaate, saavutettavuus ja kestävyys. ”Älyä lisätään tuotteisiin, materiaaleihin, tuotanto­ järjestelmiin ja liikennevälineisiin. Älykkyys lisääntyy myös teollisissa prosesseissa ja infrastruktuureissa, mistä esimerkkinä ovat älykkäät moottoritiet sekä lämpö- ja energiahuoltoverkostot.” ”Täsmällisyys puolestaan näkyy esimerkiksi tervey­denhuollossa, oli kyse sitten lääkkeistä tai laserleikkausjärjestelmistä. Sen avulla päästään yhä tarkempiin ratkaisuihin.”

Kestävyys keskeinen trendi Maailman energian tarve moninkertaistuu tulevina vuosikymmeninä, ja siksi energia- ja ympäristökysymysten ratkaiseminen kestävällä tavalla yhdistää eri maiden tiedeyhteisöjä. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen näkökulma läpäisee kaikki teknologiat, ja sen vaatimus näkyy niin teollisuudessa, energia- kuin tieliikennejärjestelmissä. ”Suomessa perinteisesti vahva metsäklusteri on osoittautunut vahvaksi myös bioenergia-alalla. Tulevaisuudessa energia-ala on varmasti hyvin merkittävä painopistealue Suomelle”, Loikkanen sanoo.

VTT IMPULSSI

Inhimillisen pääoman kasvattaminen ei vielä yksin johda mihinkään.

perustuvassa taloudessa kansanluonteestamme on tullut myös kilpailuvaltti. Me emme puhu tai lupaa turhia, mikä herättää luottamusta”, Ståhle toteaa.

Maailmalle ei lähdetä yksin

Ståhle muistuttaa, että meillä on nyt aika­ ikkuna auki maailmalle.

Me suomalaiset olemme kärjessä monella tutkimusalalla, ja meidät on huomattu. Me olemme mukana monessa, mutta meillä ei kuitenkaan ole vielä riittävästi kansainvälisiä kytköksiä. ”Inhimillisen pääoman kasvattaminen ei vielä yksin johda mihinkään. Avain on siinä, miten se linkittyy maailmalla.”

Suomalainen identiteettimme kuitenkin lopulta tukee kansainvälistymistämme. Samaan aikaan kun globalisaatio vahvistuu, vahvis-

VTT IMPULSSI

tuu myös lokalisaatio. Suomalaisuus saa uuden merkityksen, kun toimimme kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. ”Meidän täytyy vain pystyä tuomaan kansalliset ominaispiirteemme esiin uudella tavalla, vahvuutenamme”, Ståhle toteaa.

Vuorovaikutus luo innovaation

VTT muiden mukana haluaa houkutella maahamme ulkomaalaisia tutkijoita. Suomessa on yli puoli vuotta kylmää ja pimeää, mutta valttimme on matala ja epämuodollinen organisaatiokulttuuri. Täällä kumarretaan asiantuntemusta ennemmin kuin titteleitä. ”Innovaatioita syntyy ryhmässä, jossa jokainen tuo tasavertaisena oman osaamisensa mukaan vuorovaikutukseen”, Ståhle sanoo.

Pirjo Ståhle on huomannut kansallisten ero-

17

Älykkyys, langattomuus, täsmällisyys...

jen korostuvan siinä, kuinka n ­ opeasti luovaan työhön päästään käsiksi. ”Kovin hierarkkisissa kulttuureissa ei päästä edes keskustelemaan niin kauan, kun paikalla on sekä johtajia että alaisia.”

Monessa kulttuurissa vuorovaikutus jää tämän vuoksi yksisuuntaiseksi. Suomen vahvuus on luovan työn ja innovaation mahdollistava kaksisuuntainen kommunikaatio. Sen taas mahdollistaa tasa-arvoinen kulttuurimme.

Ainutlaatuinen toimija

VTT:n johtokunnassa istuva professori näkee VTT:n ainutlaatuisena toimijana niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Ainutlaatuisuus piilee Ståhlen mukaan organisaatiossa ja osaajissa. Hänen mielestään olisi suuri virhe sulauttaa yliopistoihin sen kaltainen tutkimus, jota tehdään VTT:llä. ”Yliopistojen perustehtäviä ovat tutkimus ja opetus, kun taas VTT:llä ovat mukana aina myös asiakasnäkökulma ja yritysyhteistyö. Tällainen strateginen painotus johtaa erilaisten kyvykkyyksien kehittymiseen organisaatiossa.

Siksi sekä inhimillinen että rakenteellinen pääoma muodostuvat VTT:llä eri tavoin kuin yliopistossa”, Ståhle sanoo.

Myös monitieteellisyys on VTT:llä arki­ päivää ja itsestäänselvyys. ”Suomessakaan ei aina ymmärretä, kuinka monitahoista työtä täällä tehdään.” n

18

VTT IMPULSSI

TIEDE

Sivut

20–38 VTT IMPULSSI – TIEDE

19

T I ETDI E D E

Teksti: Kari Tammi, Nils-Olof Nylund, Mikko Pihlatie, Henri Karimäki, Pekka Rahkola

Autot ja työkoneet sähköistyvät Sähköautojen toimintamatkassa, tehossa ja hinnassa on vielä omat rajoituksensa. Hybriditeknologia rakentaa siltaa perinteisen polttomoottorin ja täyssähköisen teknologian välille.

E

dellytykset sähköautojen laajalle käyttöönotolle ovat paremmat kuin koskaan. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa poliittiset päätökset, energian­ hinnannousu sekä ympäristötietoisuuden ja teknologian kehitys.

Poliittisesti sähköautojen esiinmarssia edistetään strategioilla ja päätöksillä, joiden tavoitteena on vähentää liikenteen hiilidioksidi­ päästöjä, paikallisia päästöjä ja riippuvuutta öljystä.

Sähköautojen tutkimusta ja kehitystä on käytetty yhtenä autoteollisuuden elvytys­ keinona. Autonvalmistajat panostavat massa­ markkinoille suunnattuihin, täysin akkukäyttöisiin sähköautoihin. Useat valmistajista tuovat sähköautoja markkinoille laajamittaisesti vuoden 2012 aikana.

Parannuksia ja mahdollisuuksia Teknisestä näkökulmasta sähköistäminen parantaa energian käytön tehokkuutta sekä tiellä kulkevissa ajoneuvoissa että liikkuvissa työkoneissa.

Akkuteknologia on kehittynyt merkittävästi mobiililaitteiden ansiosta. Akkujen energiatiheydessä on saavutettu merkittäviä parannuksia, joilla pidennetään sähköautojen toimintamatkaa.

Täysin akkukäyttöisten sähköajoneuvojen suorituskyky on kuitenkin vielä melko rajallinen toimintamatkan osalta. Ellei akkuteknologiassa tapahdu huomattavaa jatkokehitystä, täysin akkukäyttöiset sähköautot saattavat jäädä kaupunkiautoiksi tai kakkosautoiksi, joiden merkitys on vähäinen.

Ennuste akkusähköautojen ja pistokehybridien yleistymisestä

120

Kevyiden henkilöautojen myynti (miljoonaa)

100 80

40

Pistokehybridi

20 0 2010

2015

2020

2025

2030

2035

2040

2045

2050

Lähde: IEA 2010

Akkukäytt.

60

Kuva 1. Vuotuinen täysin akkukäyttöisten sähköautojen ja pistokehybridien myynti BLUE-kartan skenaariossa.

20

VTT IMPULSSI – TIEDE

Sähköauton testaus

Pistokehybridit yleistyvät nopeammin kuin täysin akkukäyttöiset sähköautot.

Kuva 2. Sähköautoa testataan VTT:n kevyessä alusta­dynamometrissa.

Informaatioteknologian kehittyminen tarjoaa mahdollisuuksia käyttää sähköautoja mahdollisimman tehokkaasti ja toisaalta järjestää niiden lataus älykkäästi. Tulevaisuudessa älykkäät sähköverkot, sähköajoneuvot ja älykkäät liikennejärjestelmät toimivat yhdessä.

Hybridit näyttävät suuntaa Sähköautojen markkinaosuudesta on laadittu useita ennusteita. Kuvassa 1 esitetään Kansainvälisen energiaviraston (IEA:n) ennuste sähköautojen myynnin kehityksestä.

IEA:n mukaan henkilöautokaluston merkittävä sähköistäminen yhdessä matalahiilisen sähköntuotannon kanssa on välttämätöntä, jotta liikennesektorin hiilidioksidipäästöjä saataisiin leikattua merkittävästi vuoteen 2050 mennessä.

Sähköautojen (mukaan luettuina akkusähköautot BEV ja pistokehybridit PHEV) arvioitu osuus uusien henkilöautojen myynnistä vuonna 2020 vaihtelee tyypillisesti viiden ja kymmenen prosentin välillä. Tämä tarkoittaa, että sähköautojen osuus kokonaisautokannasta on vuonna 2020 todennäköisesti vain muutamia prosentteja. Tämä osuus ei kasva merkittävästi ennen 2030-lukua.

Eri ennusteiden mukaan pistokehybridit yleistyvät nopeammin kuin täysin akkukäyttöiset sähköautot. Pitkien matkojen ajaminen pelkästään akuilla on kallista nykypäivän teknologialla, kun taas polttomoottorit ovat suhVTT IMPULSSI – TIEDE

teellisen edullisia. Järkevän kokoisten akkujen ja polttomoottorin yhdistelmällä on mahdollista saavuttaa täysin akkukäyttöistä sähköautoa kustannustehokkaampi auto.

Pistokehybridit kykenevät toimimaan pelkällä sähköllä lyhyitä matkoja. Pitkillä matkoilla pistokehybridin polttomoottori tuottaa tarvittavan lisäenergian ja tarvittava akku­ kapasiteetti säilyy maltillisena.

VTT:llä sähköajoneuvoina pidetään tiellä kulkevien ajoneuvojen lisäksi myös liikkuvia työkoneita eli erityyppisiä kuormankäsittelyyn, kaivostoimintaan, metsätalouteen, maatalouteen jne. tarkoitettuja työkoneita. Niiden tehot vaihtelevat 50 kilowatista yhteen megawattiin. Niinpä tutkimuslaitteistot ja -menetelmät vaihtelevat suuresti teholuokan ja sovelluksen ­mukaan.

VTT on vahvasti mukana ajoneuvojen ja työkoneiden sähköistämisessä. Sen tekemä tutkimus- ja kehitystyö ulottuu akuista, antureista, sähkömoottoreista ja muista komponenteista ajoneuvojen, niiden käytön ja sovellusten kautta aina älykkäisiin sähköverkkoihin ja älykkäisiin liikennejärjestelmiin.

Sähköautojen tutkimus- ja kehitystyössä hyödynnetään koeajoja, ajoneuvodynamometreja ja laboratoriomittauksia sekä tietokonemalleja liikenteestä, ajoneuvojen dynamiikasta sekä yksittäisistä komponenteista.

Kuvassa 2 on sähköauto testattavana VTT:n 21

TIEDE

Hybridibussin testaus

File: Kari Tammi

Kuva 3. Hybridibussia testataan VTT:n raskaiden ajoneuvojen alustadynamometrissa.

lämpötilasäädellyssä (+30…-30 °C) kevyessä alustadynamometrissa ja kuvassa 3 hybridi­ bussi VTT:n raskaassa alustadynamometrissa.

Kansalliset ja kansainväliset verkostot Monet kansalliset sähköauto-ohjelmat toteutetaan niin kutsutulla living lab -periaatteella, jotta löydettäisiin parhaat sähköautojen käyttö­ratkaisut. Tämä tarkoittaa avoimen käytännön testiympäristön tarjoamista käyttäjille, jotka ovat kiinnostuneita sähköautoihin liittyvästä liiketoiminnasta.

VTT on yksi avaintoimijoista Tekesin uudessa Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät -tutkimusohjelmassa (EVE). VTT on vastuussa EVEohjelman hankkeesta Sähköiset hyötyajoneuvot (ECV). VTT on mukana myös kahdessa muussa EVE-ohjelman hankkeessa: Eco Urban Living (VTT osallistuu henkilöautojen suorituskykyyn määrittämiseen ja niiden kehittämiseen) ja Evelina (VTT:n osuus liittyy älykkään liikennejärjestelmän palveluihin).

ECV:ssä luodaan kilpailukykyinen tutkimus- ja testausinfrastruktuuri sähköisille hyötyajoneuvoille, joihin kuuluu kattava valikoima ajoneuvoja busseista, pakettiautoista ja kuorma-autoista kevyisiin ja raskaisiin liikkuviin työkoneisiin. Projektiin osallistuvat useimmat alalla toimivat suomalaiset yritykset ja tutkimus­laitokset.

Tutkimuksen pääaiheet ovat sähköbussit, kevyet ja raskaat sähköiset työkoneet, akku­ teknologiat ja ajoneuvojen sähköisessä tehonsiirrossa käytettävät komponentit.

22

ECV kattaa koko innovaatioketjun suunnittelusta ja yksittäisten komponenttien suorituskyvystä alkaen yhdistämällä komponentteja ala- ja pääjärjestelmiksi sekä erikseen että osana sähköajoneuvoa. Hanke käsittää komponenttien, järjestelmien ja kokonaisten ajoneuvojen laboratoriotestauksen, simuloinnin ja mallinnuksen kaikilla tasoilla. Lisäksi siihen sisältyy sähköajoneuvojen kenttätestaus ja analysointi sekä niiden suorituskyvyn erittely.

Hankkeessa Veolia Transport ja VTT käynnistävät yhteistyössä ensimmäisen sähköbussien­ kenttätestin Suomessa.

Lisäksi hankkeessa rakennetaan tutkimuskäyttöön tarkoitettu sähköbussi, mikä tukee komponenttien ja osajärjestelmien kehittämistä ja suorituskykymittausta. Vaikeat liikennöintiolosuhteet ja projektin kattavat järjestelyt ovat vetäneet puoleensa sekä suomalaisia että kansain­välisiä teollisia kumppaneita.

Nykyisiä ajoneuvolaboratorioita päivitetään lisäämällä niihin järeä teholähde ja akkusimulaattoreita sähköisten hyötyajoneuvojen voimansiirron testaamista varten.

VTT:n ajoneuvolaboratorion yhteyteen otetaan käyttöön täysin uusi akkututkimuslaboratorio, joka auttaa täyttämään kasvavan tarpeen tutkia energian varastointia ja ajovoima-akkuja. Akkututkimus mahdollistaa erilaisten sähkökemiallisten voimanlähteiden kattavan karakterisoinnin eri käyttötarkoituksiin.

Laboratorion toimenkuva kattaa koko kirjon yksittäisistä akkukennoista käyttövalmiisiin järeisiin akustoihin. Suorituskykytestien lisäksi

Tekniikan tohtori Kari Tammi toimii VTT:llä tutkimusprofessorina ja tiimipäällikkönä.

Hänen tutkimustyönsä keskittyy ekotehokkaisiin koneisiin, koneiden ja kulkuneuvojen energiatehokkuuteen sähköistämisen avulla sekä niihin liittyviin dynaamisiin ilmiöihin. Tammi on työskennellyt VTT:llä vuodesta 2000 ja tutkinut koneiden dynaamisia ilmiöitä, niiden mittausta, mallinnusta sekä säätö- ja ohjaustekniikkaa. Vuosina 2007–2008 hän toimi post-doc-­ tutkijana North Carolina State Universityssä.

VTT IMPULSSI – TIEDE

180

+20 ei lisälaitteita +20 0,5 kW lisälaitteet +25 lisälaitt. + 1 kW IV -10 lisälaitt. + 2,5 kW lämm. +40 lisälaitt. + 7,5 kW IV -20 lisälaitt. + 7,5 kW lämm.

160

Ajomatka (km)

140 120 100 80 60 40 20 0

0

20

40

60

80

100

120

Ajonopeus (km/h) Kuva 4. Ajonopeuden ja ympäristön lämpötilan vaikutus ajomatkaan

Superkondensaattori

Sähköinen Polttokennohybridijärjestelmän rakenne PEMFC kuorma

Lyijyakku

Kuva 5. Demonstroidun polttokennohybridijärjestelmän yksinkertaistettu rakenne (topologia).

akuille tehdään testejä, jotka liittyvät käyttöolosuhteisiin, kuten mekaanisiin rasituksiin ja lämmönkuormiin sekä tärinään.

Ajomatkat eri olosuhteissa Tieto sähköautojen todellisista käyttötavoista ja ajomatkoista on ratkaisevan tärkeää ajoneuvojen suunnittelussa ja valinnassa. Alhaiset lämpötilat lyhentävät ajomatkaa huomattavasti kasvaneen ajovastuksen, ohjaamon lämmitystarpeen ja akkujen heikentyneen tehontuottokyvyn vuoksi.

Kuvassa 4 esitetään esimerkki ajonopeuden ja ympäristön lämpötilan vaikutuksesta ajomatkaan. Raskaiden, melko kalliiden akkujen lukumäärä pitää optimoida toimintajakson ja olosuhteiden mukaan, jotta sähköautokonsepti pysyisi kilpailukykyisenä.

Polttokennovoima liikkuvissa työkoneissa

Kuva 6. Polttokennohybriditrukki kenttätestissä.

VTT IMPULSSI – TIEDE

Materiaalinkäsittelyajoneuvoja ja muita vastaavia liikkuvia työkoneita pidetään potentiaalisena varhaisena markkinana polttokennoille. Pääasiallisena energianlähteenä käytetyt polttokennot mahdollistavat pidemmän toimintaetäisyyden kuin akut.

Polttomoottoreihin verrattuna

polttokennoilla on mahdollista saavuttaa korkeampi hyötysuhde, hiljainen toiminta ja nollapäästöt paikallisesti.

Monissa liikkuvissa työ­ koneissa tyypilliseen toimintajaksoon kuuluu suuria ja nopeita tehovaihteluita, mikä ei ole ihanteellista polttokennojen käyttö­iän ja järjestelmän hyötysuhteen kannalta. Tästä syystä polttokennoista, akuista ja super­ kondensaattoreista koostuva hyb­ ridivoimanlähde voi olla pelkkää polttokennoa parempi ratkaisu tällaisissa käyttökohteissa.

Niin kutsuttuja polymeer i e l e k t r o l y y t t i p o l t t o ke n n o ja (PEMFC, Proton Exchange Membrane Fuel Cell) demonstroitiin työ­koneen voimanlähteenä WorkingPEM-projektissa.

Yhteis­rahoitteisessa hankkeessa PEMFC:itä käytettiin osana materiaalinkäsittelyajoneuvon sähköistä voimansiirtoa. PEMFC-järjestelmän sekä superkondensaattoreita ja lyijy­akkuja yhdistävä hybridijärjestelmä kehitettiin sähköiselle vastapainotrukille, jonka suurin nostokyky on 5,5 tonnia (kuvat 5 ja 6). Järjestelmä suunniteltiin korvaamaan ajoneuvon alkuperäinen 80 VDC:n lyijyakusto.

Energiavarastot kytkettiin 23

TIEDE

Virta (A)

sähköisesti rinnan ilman tehoelektroniikkaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että hybridivoimansiirron kuormanjako määräytyy suoraan energiavarastojen sisäisten resistanssien mukaan. Tällaisella passiivisella kytkennällä saadaan aikaiseksi rakenteeltaan yksinkertainen järjestelmä, jolla on luontaisesti nopea vaste vaihtelevalla kuormituksella.

Passiivisesti kytketyllä voimansiirrolla on kuitenkin myös huonot puolensa. Yksittäisten energiavarastojen ulostulotehon ja varaustilan hallinta ei ole mahdollista, ja super­kondensaattorin kapasiteetista voidaan hyödyntää vain pieni osa väyläjännitteen vähäisen vaihtelun vuoksi.

Trukkia käytettiin kenttätestauksen aikana ulkona (-5 °C...-15 °C) trukin tyypillisten työjaksojen mukaisesti. Järjestelmä tuotti vaaditun 50 kilowatin huipputehon, joten sen suorituskyky on riittävä trukin käyttöön.

700 600 500 400 300 200 100 0 -100 -200 -300 -400 11,3

Tulokset (kuva 7) osoittavat, että PEMFC:n huipputehon ja dynaamisen vasteen vaatimuksia voidaan helpottaa huomattavasti hybridiratkaisulla. Käyttöjakson aikana super­ kondensaattorit huolehtivat suurimmista ja akut keskisuurista tehonvaihteluista polttokennon toimiessa lähes vakioteholla.

Tuloksista käy myös ilmi, että passiiviset hybriditopologiat voivat olla tietyissä käyttökohteissa realistinen vaihtoehto monimutkaisille, tehoelektroniikkaa hyödyntäville topologioille.

Polttokennohybridivoimalinjojen tutkimusta jatketaan tällä hetkellä käynnissä olevassa TopDrive-projektissa. Siihen kuuluu aktiivisesti kytkettyjen hybridijärjestelmien ja niiden ohjausmenetelmien tutkimusta, kaupallisten PEMFC-järjestelmien karakterisointia ja erilaisten PEMFC-järjestelmien optimointia.

Tutkimustyössä on hyödynnetty sekä empiiristä tutkimusta että mallinnusta ja simulointia.

Yhteensä Superkond.

Akku PEMFC

11,8

12,3

12,8

12,3

12,8

Väyläjännite (V)

Aika (min)

100 95 90 85 80 75 70 11,3

11,8 Aika (min)

Kuva 7. Osa trukin työjaksosta kenttätestauksessa.

24

VTT IMPULSSI – TIEDE

Tieto todellisista ajotavoista

Dieselmoottori Kytkin Sähkömoottori Vaihteisto Jarrut

Ohjausjärjestelmä

ja -matkoista on oleellista

Kytkin Sähkömoottori Vaihteisto

Vetopyörästö

sähköautojen käyttöönotossa.

Akku Dieselmoottori

Jarrut

Jarrut

Kuva 8. Kaavio hybridikuorma-auton voimansiirtojärjestelmästä.

Ajoneuvokonseptien arviointi Ajoneuvosuunnittelun uudet mahdollisuudet nostavat esiin lukuisia kysymyksiä kilpailukykyisistä, tiettyyn tarkoitukseen suunnitelluista konsepteista. Pitäisikö valmistajan rakentaa perinteinen vai täysin akkukäyttöinen auto vai hybridiauto? Miten kuormitusprofiili ja käyttöolosuhteet vaikuttavat konseptin valintaan ja vaadittavaan akkukapasiteettiin?

Ajoneuvon voimansiirron suunnittelulle asetetaan monia vaatimuksia polttoaineen kulutuksen ja päästöjen minimoimisesta esimerkiksi ajoneuvon tasaiseen ja hiljaiseen kulkuun. Mallinnus- ja simulointityökalujen käyttö tarjoaa mahdollisuuden tutkia erilaisia voimansiirtokonsepteja, mitoittaa komponentit ja määritellä niiden parametreja. Se toimii myös alustana ohjausjärjestelmien suunnittelulle.

Hybridiajoneuvon voimansiirron mallinnus ja simulointi on monitekninen mallinnustehtävä. Se sisältää ajoneuvon ja sen voimansiirron mekaniikan mallinnuksen, sähköisen voimansiirron mallinnuksen ja ohjausjärjestelmän mallinnuksen.

Simulointimallilta vaadittava tarkkuustaso riippuu tarkasteltavista asioista ja niihin vaikuttavista ilmiöistä. Polttoainetalouden opti­ moinnissa on tärkeää mallintaa polttoaineen sisältämän energian kulku voimansiirtojärjestelmässä voimansiirron häviöt huomioiden.

Tällainen simulointimalli sisältää kuvauksen energiavarastoista (polttoaine, akku), energian­ muuntimista (polttomoottori, ­generaattori, sähkömoottori), ajoneuvon dynamiikasta ja ohjaus­järjestelmistä.

VTT IMPULSSI – TIEDE

Simulointimallin monimutkaisuuden ja laskentatehovaatimusten ääripäässä voisi olla malli, jota käytetään ajoneuvon liikkeen tasaisuuden määrittämiseen. Tällainen malli sisältää kuvauksen polttomoottoriin, sähkömoottoriin ja taajuusmuuttajaan liittyvistä dynaamisista ilmiöistä, renkaan ja tienpinnan välisen vuorovaikutuksen sekä esimerkiksi vaihteen vaihdon yksityiskohtaisen kuvauksen.

Esimerkkinä ajoneuvon voimansiirron mallintamisesta ja simuloinnista tarkastelemme raskasta rinnakkaishybridiajoneuvoa. Mallinnettu ajoneuvo on kolmiakselinen kuorma-auto, jonka kokonaispaino on 26 tonnia. Voimansiirtokonsepti, dieselmoottorin, sähkömoottorin ja akun suoritusarvot sekä vaihteiston välityssuhteet ovat otettu hybridikuorma-auton teknisistä tiedoista.

Kuvassa 8 esitellään kuorma-auton voimansiirron pääkomponentit, jotka ovat dieselmoottori, mekaaninen voimansiirto, sähkömoottori ja näiden ohjausjärjestelmät.

Päävoimanlähteenä toimii dieselmoottori, joka voidaan irrottaa voimansiirrosta kytkimellä. Dieselmoottorin rinnalla on sähkömoottori, joka voi tuottaa energiaa voimansiirtoon akusta tai toimia generaattorina ja ottaa ajoneuvon liike-energiaa talteen akkuun.

Simulointimalli sisältää kuvauksen ajoneuvon voimansiirron pääkomponenteista, ajoneuvon pitkittäisdynamiikasta sekä voimansiirron ohjausjärjestelmästä. Diesel- ja sähkömoottorin tuottama teho kulkee vaihteiston ja voimansiirtolinjan kautta vetäviin pyöriin.

Ohjausjärjestelmä määrittelee diesel- ja sähkömoottorilta vaadittavan tehon kuljettajan toi25

TIEDE

Vääntömomentin säätö

Nopeusohje

PID

BCU Jarrujen ohjaus

PMU

Vääntömomentti

Ajosykli

Voimansiirron ohjaus

Li-ion

PMSM

Akku Sähkömoottori

ICE

Ajoneuvon dynamiikka

12 nop.

Kytkin Dieselmoottori

Vaihteisto

Pyörimisnopeus

Vetopyörästö

Kuorma-auto 6x2

Ajonopeus

Kuva 9. Simulointimalli hybridikuorma-auton voimansiirtojärjestelmästä.

Polttokennot mahdollistavat pidemmän toimintaetäisyyden kuin akut.

minnan mukaisesti ja vaihtaa automaattisesti ajotilanteeseen sopivan vaihteen.

Jarrutuksen aikana ohjausjärjestelmä säätää voimansiirrosta talteen otettua energiaa ja tarpeen vaatiessa käyttää pyöräjarruja tarvittavan hidastuvuuden saavuttamiseksi.

Kuvassa 10 esitetään ajoneuvon nopeus, kytketty vaihde, diesel- ja sähkömoottorin vääntömomentti sekä akun varaustila ajan funktiona Braunschweig-ajosyklin aikana. Alin kuvaaja esittää yksityiskohtaisemmin ajoneuvon liikkeellelähtöä paikaltaan.

Ajoneuvon voimansiirron simulointimalli sisältää energianlähteet mutta myös kuormituksen ja ajoneuvon dynamiikan perusilmiöt.

Se tarjoaa näin ollen perustan ohjausjärjestelmän suunnittelulle ja optimoinnille, esimerkiksi vääntömomentin jaolle poltto- ja sähkömoottorin välillä ja vaihteiston ohjauslogiikalle.

Simulointimallilla voidaan myös suunnitella ja testata esimerkiksi ajoneuvon ohjausjärjestelmiä useissa erikoiskäyttöolosuhteissa jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa.

Päätelmät Sähköautojen tutkimus käsittää useita tieteenaloja, teknologioita ja mittakaavoja. Koska täysin akkukäyttöisten autojen toimintamatkassa, tehossa ja hinnassa on vielä tiettyjä rajoituk-

26

sia, eri tarkoituksia varten kehitetään erilaisia teknologioita ja teknologioiden kombinaatiota. Ajoneuvo on suunniteltava tiettyä käyttötarkoitusta varten, jotta vältytään liian suurten akkujen hankinnalta.

Tutkittavien ajoneuvojen tehon ja käyttökohteiden skaala on melko laaja: se ulottuu kompaktista kymmenien kilowattien kaupunkiautosta aina suureen liikkuvaan megawatin työkoneeseen asti.

Ajoneuvojen lisäksi kehitteillä on kokonainen ajoneuvoinfrastruktuuri, johon kuuluvat latausinfrastruktuuri, älypalvelut kuljettajalle ja käyttäjälle sekä niihin liittyvä liiketoiminta.

Tutkimus kohdistuu kuljettajan ajokäyttäytymiseen ja kuljetustarpeisiin sekä yksityiskohtaisiin teknologisiin ratkaisuihin. VTT panostaa merkittävästi sähköautoihin ja sähköiseen liikkuvuuteen, sillä ne ovat energia­ tehokkaita liikennemuotoja.

Kiitokset Esitetyt tutkimustulokset on saavutettu Trans­ eco-ohjelmassa (www.transeco.fi), Tekesin Poltto­kennot-ohjelmassa (www.tekes.fi/programmes/polttokennot) ja VTT:n sähköautoja ja liikkuvia työkoneita käsittelevässä innovaatio-­ohjelmassa.

VTT IMPULSSI – TIEDE

Todellinen nopeus

Nopeus (m/s), vaihteen nro (-)

Vaihteen numero

Kuvat 10. Simulaation tulokset: ajoneuvon nopeus ja kytketty vaihde (ylin), diesel- ja sähkömoottoreiden tuottama vääntö (keskellä) ja sähkömoottorin vääntö ja vaihevirta ajoneuvon lähtiessä liikkeelle pysähdyksistä.

Aika (s)

Vääntömomentti (Nm)

Lähteet IAEA. 2011. Technology Roadmap. Electric and plug-in hybrid electric vehicles. International Energy Agency. www. iea.org/papers/2011/EV_PHEV_Roadmap.pdfwww.iea. org/papers/2011/EV_PHEV_Roadmap.pdfwww.iea.org/ papers/2011/EV_PHEV_Roadmap.pdf.

Polttomoottori

Sähkömoottori

Karimäki H., Pérez L.C., Nikiforow K., Keränen T.M., Viitakangas J., Ihonen J. The use of on-line hydrogen sensor for studying inert gas effects and nitrogen crossover in PEMFC system. International Journal of Hydrogen Energy. Osa 36 (2011) nro 16, s. 10179–10187.

Varaustila (-)

Aika (s)

Keränen T. M., Karimäki H., Viitakangas J., Vallet J., Ihonen J., Hyötylä P., Uusalo H., Tingelöf T. Development of integrated fuel cell hybrid power source for electric forklift. Journal of Power Sources. Osa 196 (2011) nro 21, s. 9058–9068.

Polttomoottori

Nylund, N-O. 2011. Sähköautojen tulevaisuus Suomessa.

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta.

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 12/2011. www. lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1551284&na me=DLFE-11701.pdf&title=Julkaisuja 12-2011.

Tekes, EVE – Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät 2011–2015. www.tekes.fi/programmes/EVE. Volvo FE Hybrid – tuotetiedot katsottu 21. syyskuuta 2011. www.volvotrucks.com/trucks/global/en-gb/trucks/ new-trucks/Pages/volvo-fe-hybrid.aspxwww.volvotrucks. com/trucks/global/en-gb/trucks/new-trucks/Pages/volvofe-hybrid.aspxwww.volvotrucks.com/trucks/global/en-gb/ trucks/new-trucks/Pages/volvo-fe-hybrid.aspx.

Aika (s)

VTT IMPULSSI – TIEDE

Keränen T.M., Kukkonen S., Halme J., Liukkonen M. Fuzzy logic control of PEMFC hybrid drive train in industrial vehicle application. Konferenssiesitelmä. European Fuel Cell – Piero Lunghi -konferenssi & messut. 14.–16.12.2011.

Rooma, Italia.

Sähkömoottori

Vaihevirrat (A)

Vääntömomentti (Nm)

Aika (s)

Wallmark, O. 2004. On Control of Permanent-Magnet Synchronous Motors in Hybrid-Electric Vehicle Applications.

Chalmersin teknillinen korkeakoulu. Göteborg, Ruotsi.

Technical Repots at the School of Electrical Engineering, Technical Report no. 495L ISSN 1651-4998, s. 115.

27

TIEDE

Teksti: Tuija Rantala ja Minna Räikkönen

Yrityskaupan riskit kuriin – mahdollisuuksista uuteen liiketoimintaan Kiristyvässä kilpailussa yritysten haasteena on liiketoiminnan uudistaminen. Yrityskaupat ovat yritykselle tärkeä ja nopea keino hankkia uutta osaamista ja liiketoimintaa. Jos riskeihin ei varauduta oikein, vaarana on epäonnistuminen.

K

iristyvä kilpailu markkinoilla pakottaa yritykset ottamaan entistä suurempia riskejä liiketoiminnan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kasvun mahdollistamiseksi. Tällöin myös yritysten kyky uudistua ja luoda uutta liiketoimintaa on keskeisessä asemassa.

Yritysjärjestelyt ovat mahdollisuus ja myös yhä laajemmin käytetty keino uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Teknologia- ja tuotantoyritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia palveluista. Kypsillä aloilla toimivat yritykset suuntautuvat uusille markkinoille, jotka sopivat niiden tulevaisuuden strategioihin. Yritykset myös hankkivat innovaatioita täydentämään tai korvaamaan niiden omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Uuden liiketoiminnan luominen on haasteellista, ja siihen liittyy suuri määrä erilaisia epävarmuuksia varsinkin, kun uuden liiketoiminnan luontiin liittyy yritysjärjestely. On sanottu, että noin 50–75 % yrityskaupoista epäonnistuu.

28

Ostetun yrityksen yhdistäminen eli integrointi nykyiseen liiketoimintaan voi olla haastavaa etenkin, jos uuden liiketoiminnan hahmo jää epäselväksi. Nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä uuteen liiketoimintaan liittyvät aloitteet, tieto ja näkymät voivat tulla mistä tahansa päin maailmaa, joko yrityksen sisältä tai ulkoa.

VTT:n ja Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksessa (ManMAP – Managing the M&A process – From opportunities to new business creation, www.vtt.fi/manmap) kehitettiin yrityskaupan hallintaa uuden liiketoiminnan luomisen näkökulmasta.

Tutkimuksessa keskityttiin yritysten strategiseen päätöksentekoon ja riskienhallintaan yrityskaupan eri vaiheissa aina uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisesta lähtien, jolloin yrityskauppa on vielä yksi toteutusvaihtoehto muiden joukossa.

Tutkimukseen haastateltiin 28 yrityskaupoista vastaavaa johtajaa 14 yrityksessä, jotka tekevät paljon kansainvälisiä yritysjärjestelyVTT IMPULSSI – TIEDE

jä. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin käytännön työkaluja yrityskaupan hallinnan tueksi.

liiketoiminnan luomisessa on hyväksyttävissä olevan riskitason määrittäminen. Yritysten riskinsietokyvyn lisäksi riskinottohalu voi vaihdella suurestikin.

Strategisesta näkökulmasta on tärkeää olla joustava ja nähdä kaikki erilaiset tulevaisuuskuvat – ei vain halutuinta. Olla tekemättä mitään -vaihtoehdon riskit jäävät usein vähälle huomiolle, mikä voi aiheuttaa yrityksen ajelehtimista ja päämäärättömyyttä. Uutta liiketoimintaa luodessa on mietittävä myös mahdollisuutta, että se epäonnistuu.

Pitkällä aikajänteellä parhaiten menestyvät yritykset, jotka sisällyttävät strategiseen suunnitteluun riskien arvioinnin ja hallinnan sekä tekevät riskitietoisia päätöksiä.

ManMAP-tutkimuksen viitekehys (kuva 1) havainnollistaa uuden liiketoiminnan synnyttämistä yrityskaupoilla huomioiden riskienhallinnan läpi koko prosessin. Viitekehys konkretisoi, miten uusien liiketoimintamahdol-

Uuden liiketoiminnan luonti ja yritysostot – haaste yrityksille Tutkimushaastatteluista löytyi tekijöitä, jotka edistävät onnistunutta yrityskauppaa.

Jotta yritys voi luoda yrityskaupoilla uutta liiketoimintaa menestyksekkäästi, yritykseltä vaaditaan selvää strategista visiota, proaktiivista toimintatapaa, kykyä tunnistaa ja arvioida uusia liiketoimintaideoita sekä kykyä kytkeä ne strategiaan.

Yritysten tulisi pystyä ennakoimaan oleelliset muutokset liiketoimintaympäristössään sekä teknologian kehityksessä. Riskien ja mahdollisuuksien systemaattinen arviointi pitäisi viedä hallitusti läpi koko yritysjärjestelyprosessin.

Kaikki yritykset kohtaavat toiminnassaan riskejä. Erityinen haaste yritysjohdolle uuden

Riskien ja mah

dollisuuksien

Markkinaennakointi

Mahdollisuuksien hallinta Tarve uudistaa strategiaa

uutta liiketoimintaa luotaessa

hallinta

Due Diligence Visio ja strateginen M&A-päätös

Teknologiaennakointi

Mahdollisuuksien hallinta

Toimintojen ja osaamisen integraatio

Integraation suunnittelu

Liiketoiminnan jatkuvuuden hallinta

öksenteko

Strateginen päät

Uuden liiketoiminnan luonti yritysjärjestelyillä

Liiketoiminnan jatkuvuus

Kuva 1. ManMAP-viitekehys uuden liiketoiminnan synnyttämiseen yrityskaupoilla. Viitekehyksessä prosessi on jaettu kolmeen vaiheeseen: uusien liiketoimintamahdollisuuksien hallinta, uuden liiketoiminnan luonti yrityskaupoilla ja liiketoiminnan jatkuvuus.

VTT IMPULSSI – TIEDE

29

TIEDE

Uudet liiketoimintamahdollisuudet

”Bottom up”: uudet liiketoimintamahdollisuudet strategian muokkaajina.

”Top-down”: strategian mukaiset liiketoimintamahdollisuudet, jotka vastaavat strategian nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

Konserni- ja/tai yritysstrategia

Keskeiset toiminnalliset strategiat Innovaatiot Kuva 2. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja yrityksen strategian välinen vuoropuhelu – ”ylhäältä-alas” (topdown) ja ”alhaalta-ylös” (bottom-up) näkökulmat.

lisuuksien hallinta sekä niihin liittyvän liiketoiminnan synnyttäminen linkittyy yrityksen strategiaan, visioon sekä toteutukseen yrityskaupoilla.

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien hallinta Uuden liiketoiminnan luominen yrityskaupoilla alkaa jo paljon ennen kuin potentiaalinen ostokohde on tunnistettu. Sen voidaan katsoa alkavan jo markkinoiden ja teknologian kehityksen tuomien mahdollisuuksien tunnistamisesta ja niiden strategisen yhteensopivuuden varmistamisesta.

Kuvan 1 uusien liiketoimintamahdollisuuksien hallinta -vaihe painottaa strategisen suunnittelun merkitystä: mihin suuntaan yritys haluaa luotsata liiketoimintaansa. Viime vuosina yrityksissä ovat tulleet yhä tärkeämmiksi selvästi määritellyt prosessit, jotka liittyvät uuden liiketoiminnan synnyttämiseen.

Uuteen liiketoimintaan johtavia ideoita syntyy sekä yrityksen sisällä että ulkopuolisista virikkeistä. Vain harva yritys kuitenkaan 30

Käyttöomaisuus

Yritysjärjestelyt

tunnistaa ja arvioi uusia liiketoimintamahdollisuuksia vielä järjestelmällisesti. Tältä osin yrityksillä onkin kehitettävää.

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa voidaan hyödyntää myös markkina- ja teknologiaennakoinnin tarjoamia mahdollisuuksia.

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa yrityskauppa on vain yksi toteuttamisen väline, mutta ei aina välttämättä edes oikea vaihtoehto. Jo varhaisessa vaiheessa tulisikin arvioida myös muiden toteutusvaihtoehtojen (muun muassa orgaaninen kasvu, strateginen allianssi, yhteisyritys, lisensointi, fuusio) vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.

Uuteen liiketoimintaan johtavien ideoiden tunnistaminen ja arviointi ei ole helppoa varsinkaan, jos kyseessä on liiketoiminnan uudistaminen kypsillä markkinoilla toimivassa yrityksessä. Lisähaastetta tuo saatavilla oleva suuri määrä epätarkkaa tietoa.

Uuden liiketoiminnan luomiseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon liittyy myös palVTT IMPULSSI – TIEDE

Yrityskaupan synergioiden saavuttaminen voi viedä vuosia.

File: Tuija Rantala Erikoistutkija, diplomi-insinööri, Tuija Rantala on työskennellyt VTT:llä yli 10 vuotta riskienhallinnan tutkimuksen parissa. Hänen päätutkimuksensa liittyy uuden liiketoiminnan synnyttämiseen, avoimeen innovaation sekä osaamisen (IP) hallintaan. Hän toimi artikkelissa mainitun yrityskauppoja tutkineen hankkeen projektipäällikkönä.

jon epävarmuuksia. Yritysten pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota yritysjärjestelyn riskien ja toisaalta sen tarjoamien mahdollisuuksien suunnitelmalliseen hallintaan. Yritysjohdon haasteena on määrittää, kuinka suuri epävarmuus on hyväksyttävissä sekä arvioida epävarmuuden määrää ja luonnetta.

Tutkimuksen mukaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja yritysjärjestelyihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen sekä arviointi osana strategista suunnittelua ja päätöksentekoa vaativat yrityksissä kehittämistä. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien strateginen yhteensopivuus tulisi varmistaa (kuva 2).

Uutta liiketoimintaa yrityskaupoilla Kuvan 1 uuden liiketoiminnan luonti yrityskaupoilla -vaihe painottaa yrityskaupan proaktiivista eli ennakoivaa luonnetta.

Suurin osa yrityskaupoista tehdään saman teollisuuden alan sisällä tai siihen kiinteästi liittyvillä toimialoilla. Uuden liiketoiminnan synnyttäminen vaatii kuitenkin riskinottohalua ja poistumista omalta mukavuusalueelta.

Vieraalla toimialalla esimerkiksi yrityskauppakohteiden valinta ja arviointi on paljon haasteellisempaa kuin tutuimmilla alueilla. Lisäksi uuden liiketoiminnan integrointi voi kestää kauemmin ostajan ja ostettavan yrityksen välisen laajemman tiedonsiirtotarpeen ja oppimisprosessin vuoksi. Myös työntekijöiden sitouttaminen ja sopeutuminen uuteen tilanteeseen saattaa tällöin viedä pidempään.

Yritykset pyrkivät toteuttamaan yrityskauppoja järjestelmällisesti. Yrityskaupan alkuvaiheet – neuvottelut ja ostokohteen arviointi (due diligence) – ovat varsin pitkälle mietittyjä.

Ostokohteen arviointiin osallistuu myös useita asiantuntijoita sekä yrityksen sisältä että ulkoa.

Yritysoston jälkeinen aika eli integraatiovaihe on sen sijaan yrityksissä usein jäsennelty melko heikosti, ja sitä johdetaan tapauskohtaisesti (kuva 3). Osittain tämä liittyy yksittäisten yrityskauppojen erityispiirteisiin. Toinen mahdollinen syy on resurssien vähyys.

Yrityskaupan tärkeimpiin haasteisiin kuuluu myös osto- ja integraatiovaiheen epäjatkuvuus. Se ilmenee muun muassa vastuuhenkilöiden vaihtumisena yrityskaupan eri vaiheissa.

Integraationäkökulma: Kuinka saamme synergiat toteutumaan?

STRATEGINEN MOTIIVI Uusi liiketoiminta

INTEGRAATIO

Prosessit ja järjestelmät

Odo

tetu

t syn

ergi

at

Taloudellinen raportointi ja sopimusjärjestelyt

• Synergioiden

toteutuminen

• Arvontuotto • Uusi liiketoiminta

Henkilöstö ja kulttuuri

YRITYSKAUPAN VALMISTELU

INTEGRAATIO

Kuva 3. Yritysoston jälkeisen integraation tyypit sekä linkitys synergioihin ja arvon luontiin.

VTT IMPULSSI – TIEDE

31

TIEDE

Uudet liiketoimintamahdollisuudet Vaihtoehtojen keskinäinen vertailu valittujen pääarviointikriteerien perusteella

Yritysjärjestely 2

Strateginen tärkeys ja yhteensopivuus

Oma T&K&I – uusi tuote

Innovatiivisuus ja uutuusarvo

Yritysjärjestely 3

Markkinoiden houkuttelevuus

Liiketoimintavaikutukset

Liiketoimintaympäristö Oma T&K&I

Toteutettavuus

Yrityskauppa 4

Yrityskauppa 1

Kuva 4. Esimerkki uusien liiketoimintamahdollisuuksien arviointi -työkalun tuloskuvaajasta.

Liiketoiminnan jatkuvuus Kuvan 1 liiketoiminnan jatkuvuus -vaihe painottaa sekä tehokasta integraatiota että palautetta ja seurantaa siitä, kuinka hyvin uusi liiketoiminta vastaa sille asetettuja strategisia tavoitteita. Liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja hallinta on uuden liiketoiminnan synnyttämisessä haastavin vaihe. Yrityskauppojen synergioiden saavuttaminen voi viedä vuosia.

Jokainen yrityskauppa on ainutlaatuinen, eikä yrityskauppaprosessi ole välttämättä suoraviivainen, vaiheittain etenevä prosessi. Se voi olla hyvinkin dynaaminen ja sahata välillä edestakaisin vaiheesta toiseen.

Onnistumisen kannalta on tärkeää, että yrityskaupalla on selvät motiivit ja synergiatavoitteet sekä toimintasuunnitelma synergioiden aikaansaamiseksi. On myös tärkeää täsmentää, mitä ollaan ostamassa ja miksi.

32

Integraatio tulisi suunnitella synergiatavoitteiden pohjalta. Toteutuksen jälkeen on hyvä tarkistaa, saavutettiinko synergiaodotukset ja mitkä tekijät vaikuttivat onnistumiseen tai epäonnistumiseen.

Käytännön työkaluja onnistuneeseen yrityskauppaan Yrityskaupan haasteisiin kehitettiin tutkimuksessa ManMAP-työkalut, jotka ottavat huomioon liiketoimintamahdollisuuksien ja yritysjärjestelyjen hallintaan sekä strategiseen päätöksentekoon liittyvät näkökulmat.

Kehitettyjä työkaluja voidaan hyödyntää yrityksissä erityisesti niissä tilanteissa, jolloin tarve tai mahdollisuus uuden liiketoiminnan synnyttämiseen on olemassa. Ne tarjoavat yrityksille mahdollisuuden integroida yrityskaupan riskien ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien arviointi entistä kiinteämmäksi osaksi strategista suunnittelua.

VTT IMPULSSI – TIEDE

Riskien ja mahdollisuuksien systemaattinen arviointi pitäisi viedä hallitusti läpi koko

File: Minna Räikkönen Tutkija, diplomiinsinööri Minna Räikkönen työskentelee tutkijana VTT:llä. Hänellä on 15 vuoden kokemus riskienhallinnan, investointien ja investointiportfolioiden arvioinnin sekä käyttöomaisuuden hallinnan tutkimuksesta. Hän toimi yrityskauppoihin ja niiden riskienhallintaan keskittyneen ManMAP-hankkeen päätutkijana.

VTT IMPULSSI – TIEDE

yritysjärjestelyn.

ManMAP-työkalut sisältävät analyysityökaluja päätöksenteon ja yrityskauppaprosessin johtamisen tueksi. Työkaluja kehitettiin • • •

uusien liiketoimintamahdollisuuksien arviointiin yritysjärjestelyjen riskien ja mahdollisuuksien arviointiin sekä integroinnin toteuttamisen tueksi.

Kehitetyt työkalut ovat semi-kvantitatiivisia arviointityökaluja. Arvioinnin tulokset esitetään joko numeerisina yhteenvetoina tai graafisina kuvaajina (esimerkiksi kuva 4). Työkalut on toteutettu Microsoft Office Excel 2007 -taulukkolaskentaohjelmalla (VBA).

Tutkimuksessa kehitetyt työkalut tukevat yrityskaupan onnistumista ja ovat käyttökelpoisia ja hyödynnettävissä yrityksissä sellaisenaan. Toisaalta yritykset voivat itse räätälöidä niitä tarpeisiinsa tuomalla niihin uusia ominaisuuksia ja piirteitä.

Työkalut on suunnattu yritysjohdolle ja muille henkilöille, jotka ovat mukana strategian, liiketoiminnan ja riskienhallinnan kehittämisessä, investointien suunnittelussa ja yrityskauppatilanteissa.

Kehitystyön lähtökohtana ovat olleet suuret, kansainvälisiä yrityskauppoja suunnittelevat ja tekevät yritykset, mutta työkalut ovat sovellettavissa myös pienten yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja yrityskauppatilanteisiin. Analyysityökalut ovat toimialariippumattomia ja siten laajasti sovellettavissa hyvinkin erityyppisiin kohteisiin.

Tukea strategiselle päätöksenteolle ja yrityskaupan riskienhallintaan Uusien liiketoimintamahdollisuuksien arviointityökalu systematisoi uusien liiketoimintamahdollisuuksien potentiaalin arviointia ja siten omalta osaltaan tukee ja tehostaa yritysten liiketoiminnan ja liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Arviointityökalua hyödyntämällä voidaan varmistaa, että uuteen liiketoimintaan liittyvät seikat ja eri toteuttamisvaihtoehdot on käsitelty huolellisesti jo ennen varsinaista investointipäätöstä.

Kehitetyn työkalun avulla voidaan muun muassa verrata useiden eri liiketoimintamahdollisuuksien keskinäistä houkuttelevuutta sekä uuden liiketoiminnan strategisia toteutusvaihtoehtoja, esimerkiksi oma tutkimus ja kehitys yhdistettynä orgaaniseen kasvuun, yrityskauppat, yhteisyritykset, strategiset allianssit ja muut yhteistyömuodot.

Työkalun keskeisenä vahvuutena voidaan pitää sitä, että se tuo strategisen päätöksenteon kannalta merkittäviä asioita näkyväksi ja osaksi keskustelua päätöksiä tehtäessä.

Yrityskaupan riskien ja mahdollisuuksien arviointityökalu tukee puolestaan strategista päätöksentekoa ennen yrityskaupan due diligence -vaihetta. Riskien ja mahdollisuuksien tarkasteleminen jo hyvin aikaisessa vaiheessa ennen varsinaista yrityskauppaa parantaa yrityksen mahdollisuuksia menestyä markkinoilla.

Yrityskauppoihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat moninaisia. Ne riippuvat 33

TIEDE

Riskimatriisi

Todennäköisyys

Yrityskauppa 1

Toistuva (5)

0

0

1

1

1

Odotettavissa oleva (4)

0

0

2

1

0

Mahdollinen (3)

0

0

1

0

0

Harvinainen (2)

0

1

1

1

0

Erittäin harvinainen (1)

3

0

0

1

0

Merkityksetön (1) Vähäinen (2) Kohtalainen (3) Kriittinen (4) Katastrofi (5)

Seuraukset

Kuva 5. Riskimatriisi: riskien luokittelu niiden seurausten suuruuden ja todennäköisyyden perusteella.

Yritysjärjestelyn riskien arviointi tukee yrityskaupan onnistumista.

paitsi yrityksen toimialasta myös sen koosta, omistussuhteista, kilpailijoiden toimenpiteistä, markkinoiden käyttäytymisestä, julkisen vallan toimenpiteistä sekä monista muista tekijöistä.

Lisäksi eri yrityskaupoissa eri riskit ovat todennäköisempiä kuin toiset.

Tutkimuksen aikana kehitettiin yleinen yrityskauppojen riskikartta, joka sisältää riskien­ja mahdollisuuksien pääluokittelun • strategisiin näkökulmiin ­ja synergioihin • liiketoimintaympäristöön • taloudellisiin näkökulmiin • integraatiovaiheeseen • asiakkaisiin (mm. asiakastyytyväisyys, asiakasuskollisuus, asiakashankinta, asiakkaiden kannattavuus) sekä kilpailijoiden toimintaan ja markkinoihin sekä • neuvottelu- ja kaupantekovaiheeseen liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin.

Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen jälkeen työkalun avulla voidaan arvioida merkittäviä riskejä ja mahdollisuuksia toden-

34

näköisyyden ja seurausten suuruuden/vakavuuden perusteella (kuva 5). Riskin arviointi auttaa moninaisten yrityskauppaan liittyvien riskien merkittävyyden arvioinnissa, jolloin riskienhallintatoimet voidaan kohdistaa ja ­priorisoida oikein.

Riskikentän havainnollistaminen edistää myös viestintää ja keskustelun kautta muodostuvaa yhteistä käsitystä niin yrityskaupan onnistumista uhkaavista tekijöistä kuin sen avaamista mahdollisuuksistakin.

Tällöin voidaan alkaa pohtia riskien vakavuuksia ja toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi sekä toisaalta mahdollisuuksien maksimointiin tähtääviä toimenpiteitä.

Päätelmät VTT:n ja Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksessa haluttiin korostaa strategista näkemystä yritysjärjestelyissä ja niiden toteutuksessa, s­ illä usein yritysjärjestelyjen strateginen liityntä ja näkökulma yrityksen liiketoimintaan jäävät liian vähälle huomiolle.

Tutkimuksessa painotettiin yrityskaupan alkuvaihetta ja strategista päätöksentekoa sekä yrityskauppaan liittyvää ennakointia VTT IMPULSSI – TIEDE

Kuva 6. Tutkimustulokset on julkaistu kirjana.

ja alati kehittyvää luonnetta. Siinä kuvattiin myös yrityskaupan kriittiset pisteet uuden liiketoiminnan luomisen näkökulmasta.

Tutkimustulokset tarjoavat ajankohtaista tietoa ja näkemyksiä uuden liiketoiminnan luonnista yritysostojen avulla. Tulokset vastaavat muun muassa kysymyksiin • kuinka liittää epävarmuuden käsittely suunnitteluprosessiin?

• kuinka kehittää strategista näkemystä yritysostoista ja niiden toteutuksesta?

• kuinka integroida uudet liiketoimintamahdollisuudet menestyksellisesti?

Tutkimushaastattelut kokosivat yritysten yrityskaupoista vastaavien johtajien ja strategisen johdon näkemyksiä yritysjärjestelyistä. Ne toivat esille yrityskaupan dynaamisen luonteen ja painottivat yrityskaupan roolia ostavan yrityksen strategian toteuttamiskeinona.

Suurimpina riskeinä esille nousivat muun muassa uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja yrityskauppojen strateginen yhteensopivuus, integraatiovaihe etenkin erilaisten yritys- ja maakulttuurien ollessa kyseessä sekä liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin käytännöllisiä menetelmiä ja työkaluja • liiketoimintamahdollisuuksien evaluointiin • yrityshankinnan riskien ja mahdollisuuksien arviointiin sekä • integroinnin toteuttamiseen.

Tutkimustuloksista koottiin Teknovan kustantama M&A as a strategic option – from opportunities to new business creation -kirja (kuva 6). Kirja on tarkoitettu yritysjohdolle ja muille henkilöille, jotka ovat mukana strategian ja liiketoiminnan kehittämisessä, investointien suunnittelussa ja yritysostotilanteissa (M&A).

VTT IMPULSSI – TIEDE

Lähteet Cartwright, S., Cooper, C. L. 1999. Managing mergers, acquisitions and strategic alliances – integrating people and cultures. Butterworth-Heinemann, Oxford, Iso-Britannia.

Funston, R., Ruprecht, B. 2007. Risk in the Strategic Planning Process. Business Performance Management Magazine 5(2), s. 4–7.

Haspeslagh, P. C., Jemison, D. B. 1991. Managing acquisitions – creating value through corporate renewal. The Free Press, New York.

Hasset, M., Räikkönen, M., Rantala, T. 2011. M&A as a Strategic Option – from Opportunities to New Business Creation. Teknologiainfo Teknova Oy, Tampere.

Hillson, D. 2002. Extending the risk process to manage opportunities. International Journal of Project management, 20, s. 235–240.

ManMAP – Managing the M&A process – From opportunities to new business creation –projektin kotisivut. http:// www.vtt.fi/manmap.

Marks, M. L., Mirvis, P. H. 2000. Managing mergers, acquisitions and alliances; creating an effective transition structure. Organisational Dynamics, Winter 2000, s. 35–47.

Perry, J. S.,Herd, T. J. 2004. Mergers and acquisitions: Reducing M&A risk through improved due diligence. Strategy and leaderhip, 32(2), s. 12–19.

Prodyot, S. 2007. Solid Enterprise Risk Management Practices: An Essential Ingredient To A Successful M&A Transaction. Standard&Poor’s, New York, USA.

35

TIEDE

Teksti: Satu Paiho

Rakennusten energiakorjaaminen kannattaa Rakennusten muun korjaamisen yhteydessä kannattaa aina harkita myös energia- ja ekotehokkuuden parantamista. Energiaremonttien yleistymistä edistävät remonttien kokonaispalvelut, teolliset korjausrakentamisratkaisut ja erilaiset poliittiset ohjauskeinot.

V

uonna 2009 Suomessa oli 1,7 miljoonaa asuinrakennusta, joissa asui 5,1 miljoonaa asukasta. Asuin­ rakennuksista 72 prosenttia on varsinaisia asuinrakennuksia ja 28 prosenttia vapaa-ajan asuinrakennuksia. Asuinrakennuksista 64 prosenttia oli erillisiä pientaloja eli omakoti- ja paritaloja.

Samana vuonna noin puolet suomalaisista asui erillisissä pientaloissa, vaikka asunnoista vain 40 prosenttia oli erillisissä pientaloissa.

Rivitaloasuntoja oli 380 000 eli 14 prosenttia asuntokannasta. Kerrostaloissa oli kaikista asunnoista 44 prosenttia eli 1 221 000 asuntoa, vaikka väestöstä vain kolmasosa asui kerrostaloissa.

Taulukossa 1 esitetään asuinrakennukset rakennusvuoden mukaisesti. Sekä asuinkerrostaloista että pientaloista 58,4 prosenttia on valmistunut ennen vuotta 1980. Lisäksi 1980-luvulla valmistuneita kerrostaloja on kerrostalokannasta 16 prosenttia ja pientaloja 16,8 prosenttia pientalokannasta.

Todella merkittävä osa koko rakennuskannasta on tulossa korjausvaiheeseen.

Tilastokeskuksen laskelmien mukaan asumisen energiankulutus Suomessa oli vuonna 2009 noin 64,1 terawattituntia eli noin 22 prosenttia loppukulutuksesta (Tilastokeskus 2011).

36

Energiaa asuinrakennusten lämmitykseen kului vapaa-ajanrakennukset mukaan lukien 54,1 terawattituntia, josta saunojen lämmitykseen lähes 2,9 terawattituntia (5,4 %) ja käyttöveden lämmitykseen noin 7,3 terawattituntia (13,5 %). Asumisen laitteiden energiankulutus oli noin 10,0 terawattituntia (18,5 ).

Kun asuinrakennuksia on tarpeen korjata, on järkevää ottaa samalla huomioon myös niiden energia- ja ekotehokkuuden parantaminen.

Korjaustermistöä Peruskorjauksella tarkoitetaan uudistavaa korjausrakentamista, jossa rakennus korjataan yhtä hyväksi kuin se oli uutena. Rakennuksen peruskorjauksessa voidaan uusia esimerkiksi vesi-, viemäri- sekä lämmityslaitteita (Kalliokuusi & Kauppinen 1991).

Perusparantaminen tarkoittaa kiinteistön laatutason muuttamista olennaisesti alku­ peräistä tasoa paremmaksi. Perusparantaminen voi kohdistua olemassa oleviin korjauskohteisiin kuten peruskorjauskin. Samalla kiinteistöön voidaan liittää tai rakentaa jotain uutta. ([Tarkistettu 1.2.2012] http://www.taloyhtio. net/korjausjaremontointi/peruskorjaus/) Perusparannushankkeet tähtäävät kiinteistön pitämiseen ajanmukaisena. TyypilliVTT IMPULSSI – TIEDE

Yhteensä

1920

1921– 1939

1940– 1959

1960– 1969

1970– 1979

1980– 1989

1999– 1999

2000– 2009

2010

Tuntematon

Erilliset pientalot

1 101 707

66 697

68 255

241 723

113 665

153 322

184 584

114 971

123 391

10 179

24 920

Rivi- ja ketjutalot

76 241

756

502

1 078

3 235

14 381

28 803

15 746

10 154

616

970

Asuinkerrostalot

56 654

1 833

3 034

6 871

8 684

12 656

9 050

8 112

5 472

446

496

Taulukko 1. Asuinrakennukset vuonna 2010 rakennusvuoden mukaisesti (Tilastokeskus, tietokannat 2011).

siä tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi hissin rakentaminen hissittömään rakennukseen tai painovoimaisen ilmanvaihdon korvaaminen koneellisella.

Energiakorjaamisella tarkoitetaan korjaus- tai muita toimenpiteitä, jotka pienentävät merkittävästi rakennuksen energian, veden tai sähkön kulutusta.

Samalla yleensä kiinnitetään huomiota myös kestävän kehityksen mukaiseen energian tuotantoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusiutuvien energialähteiden kuten auringon ja maalämmön käyttöä pyritään lisäämään.

Energiakorjaaminen voi sisältää esimerkiksi rakennuksen seinien sekä ylä- ja alapohjan lisäeristämisen, ikkunoiden vaihdon energiatehokkaimmiksi, ilmanvaihdon lämmöntalteenoton asentamisen, maalämpöön siirtymisen ja vesikalusteiden vaihtamisen.

Täydennysrakentamisella tarkoitetaan rakentamista nykyisen yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen välittömään läheisyyteen. Siitä käytetään myös käsitteitä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Täydennysrakentaminen voi kattaa laajoja, usean tontin ja kymmenien rakennusten alueita tai vain yhden tontin.

Lisärakentaminen on täydennysrakentamisen muoto, jossa rakentaminen tapahtuu olemassa olevalla tontilla. Tontille voidaan esimerkiksi rakentaa uusi kerrostalo nykyisen lisäksi. ([Tarkistettu 2.2.2012] http://www. uuttahelsinkia.fi/osiot/taydennysrakentaminen/2593/1300) Remonttien kokonaispalvelut Tarjolla on lukuisia yksittäisiä energia- ja muita korjausratkaisuja. Esimerkiksi putkireVTT IMPULSSI – TIEDE

monttimenetelmät voidaan karkeasti jaotella seuraavasti: pinnoitukset, sujutukset ja sukitukset, uusimiset vanhoille tai uusille reiteille sekä edellisten yhdistelmät. Viime vuosina näistä erillisistä teknisistä ratkaisuista on kehitetty kokonaispalveluita.

Putkiremontin kokonaispalvelun oleelliset elementit ovat suunnittelu- ja korjauspalvelut, joihin sisältyy toteutuksen lisäksi viestintää, asumista turvaavia palveluita, väliaikaisasuntoja, omaisuuden suojauspalveluita, siivouspalveluita, vartiointipalveluita tai osakkaille tarjottavia omien remonttien suunnittelu- ja toteutuspalveluita (Paiho et al. 2009).

Palveluvalikoimaan voi kuulua myös hankesuunnittelu- ja kuntotutkimuspalveluita.

Vastaavasti energiaremonteista on jo jossain määrin olemassa ja vielä enemmän kehitteillä kokonaispalveluita, joissa yksi taho ottaa vastuun rakennuksen tilannekartoituksesta sekä tarjoaa esimerkiksi vaiheistetusti tuotteita ja ratkaisuja rakennuksen energia- ja ekotehokkuuden parantamiseksi. Tällöin yksittäisen omakotiasukkaan tai taloyhtiön ei tarvitse eri lähteistä selvitellä, mitä rakennukselle pitäisi tehdä.

Teollinen korjausrakentaminen Koska korjattavien rakennusten määrä kasvaa koko ajan, remontteja on pystyttävä nopeuttamaan merkittävästi. Samalla vähennetään

Merkittävä osa koko rakennuskannasta on tulossa korjausvaiheeseen.

37

TIEDE

Erillisistä teknisistä ratkaisuista on kehitetty kokonaispalveluita.

File: Satu Paiho Diplomi-insinööri Satu Paiho työskentelee VTT:llä erikoistutkijana rakennusten teknologioiden ja palvelujen alueella. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus rakennusten energiatehokkuuteen, taloteknisiin järjestelmiin (LVI, rakennusautomaatio, rakennusten energianhallinta), taloteknisten järjestelmien toimivuuden varmistamiseen, rakennusten energia- ja taloteknisten järjestelmien korjaamiseen sekä energiakorjausten kokonaispalveluihin liittyvistä tutkimusja kehitysprojekteista.

38

myös asukkaille aiheutuvia häiriöitä. Esimerkiksi putkiremonteissa oppia kannattaa ottaa Saksasta, joissa toteutustekniikat ja -prosessit on hiottu niin pitkälle, että porraskohtaisesti putkiremontti kestää vain 1–2 viikkoa.

Remonttien teollistaminen on keskeinen keino prosessin nopeuttamiseksi ja parantamiseksi sekä remontteja toteuttavien yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

Teollistaminen edellyttää huolellista esikartoitusta, yksityiskohtaisia suunnitelmia, esivalmistettuja tuotteita ja ratkaisuja, hallittua tavaralogistiikkaa sekä sujuvia työmaatekniikoita ja -prosesseja. Teollistamisen tueksi tarvitaan tietomalleihin perustuvia työkaluja hankkeen suunnitteluun ja valvontaan.

Lisäksi on kehitettävä remonttihankkeen johtamistapaa, yhteisiä pelisääntöjä ja tiedonkulkua sekä selkeytettävä muun muassa suunnittelijoiden välisiä rooleja ja vastuita (Lindstedt & Junnonen 2009).

Teollisia energia- ja muita korjausrakentamisratkaisuja on jo jonkin verran olemassa.

Tällaisia ovat esimerkiksi kylpyhuone-elementit, WC-hormielementit, hormielementit, julkisivuelementit sekä hissi- ja porrastornit. Käytännön kokemuksia on kuitenkin vielä melko vähän.

Energiaremonttien ohjauskeinot Korjausrakentamisen yhteydessä energia­ tehokkuustoimet ovat yleensä kalliimpia toteuttaa kuin uudisrakentamisen yhteydessä.

Vaikka korjausrakentaminen tapahtuu periaatteessa markkinaehtoisesti, käytännössä kehitys kuitenkin edellyttää nykyistä voimakkaampia ohjauskeinoja – joko normiohjausta tai taloudellista ohjausta.

Taloudellisia ohjauskeinoja voivat olla esimerkiksi kiinteistöveron voimakas porrastus energiankulutuksen mukaan tai tuki itse korjausrakentamiseen – esimerkiksi kotitalous­ vähennystä laajentamalla. Yhteiskunnan tuilla voidaan saada ainoastaan katalyyttinen vaikutus, sillä kokonaisuudessaan tarvittavat rahasummat ovat suuria.

Ylipäätään korjausrakentamisessa on tarve kokonaan uusille rahoitusratkaisuille tai

olemassa olevien mallien, esimerkiksi energiansäästöpalvelun (niin sanotun ESCO-toiminnan), laajemmalle soveltamiselle. (Vanhanen et al. 2010) Energiatehokkuuden parantamisen lisäksi remonttien poliittiset ohjauskeinot voivat liittyä rakennusten fyysisten olosuhteiden ja toiminnallisuuden parantamiseen, vanhenevan väestön tarpeiden entistä parempaan huomioimiseen tai sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja alueellisen elävöittämisen parantamiseen.

(Baek & Park 2012) Remonttien taloudelliset tukimuodot ja -määrät vaihtelevatkin suuresti eri maissa, sillä ne perustuvat kansallisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin.

Arvomielessä energiakorjaukset kilpailevat myös asukkaiden muiden tarpeiden ja toiveiden kanssa. Yksittäinen omakotiasukas voi esimerkiksi miettiä, sijoittaako rahansa energiaremonttiin, keittiön uudistamiseen tai vaikkapa lomamatkaan.

Kerrostaloissa osakkaiden voi olla vaikea hyväksyä peruskorjausta korkeampi investointi­kus­tannus, mikäli oma arvomaailma ei tue laajempaa yhteiskunnallista näkemystä.

Energiakorjausten motivointikeinona siis erilaiset yhteiskunnankin tukikeinot ovat tärkeitä tekijöitä.

Lähteet Baek, C.-H. ja Park, S.-H. 2012. Changes in renovation policies in the era of sustainability. Energy and Buildings 47, s. 485–496.

Kalliokuusi, V. ja Kauppinen L. 1991. Korjausrakentamissanasto. TSK, Terminfo 1991:4, s. 8–9.

Lindstedt, T. ja Junnonen, J.-M. 2009. Energiatehokkaat ja teolliset korjausrakentamisratkaisut Suomessa ja kansainvälisesti. Helsinki: Sitran selvityksiä 11. ISBN 978-951-563-693-5.

Paiho, S., Heimonen, I., Kouhia, I., Nykänen, E., Nykänen, V., Riihimäki, M. ja Vainio, T. 2009. Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit. VTT, Espoo. (VTT Tiedotteita 2483) http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2483.pdf Tilastokeskus. 30.6.2011. Asumisen (kotitalouksien) energian kulutus -loppuraportti..

Tilastokeskus, Asuminen 2010. Asunnot ja asuinolot 2009, yleiskatsaus. ISSN 1798-6745 http://www.stat.fi/til/ asas/2009/01/asas_2009_01_2010-11-12_fi.pdf luettu 16.9.2011.

Vanhanen, J., Vehviläinen, I., Halonen, M. ja Kumpulainen, A. 2010. Energiaskenaarioiden järjestelmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset. (Sitran selvityksiä 30). ISBN 978-951-563720-8 http://era17.fi/wp-content/uploads/2010/10/sit­ ran_selvityksia_30.pdf.

VTT IMPULSSI – TIEDE

T E K N O LO G I A

Sivut

40–62 VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

39

AVAINSANAT biotekniikka, synteettiset molekyylit AVAINHENKILÖT Sydney Brenner, Erkki KM Leppävuori, Orna Resnekov, Anne-Christine Ritschkoff, Hans Söderlund AVAINVIESTI Uusi tutkimuskeskus edistää synteettisten solujen ja moleky ylien kaupallistamista ja kasvattaa niiden tuotantoa.

VTT:N KONTAKTI anne-christine.ritschkoff@vtt.fi LISÄTIETOJA http://molsci.org/research/BioEngineering.html

Potkua biotekniikan tutkimukseen Suomalais-amerikkalainen tutkimuskeskus vauhdittaa synteettisten solujen ja molekyylien muuntamista muun muassa kemikaaleiksi ja polttoaineiksi.

V

Teksti Mark Addison Kuvat iStockphoto

TT:n yhdessä Molecular Sciences Instituten kanssa Pohjois-Kalifornian Berkeleyyn perustama biotekniikan tutkimuskeskus on erikoistunut molekyylitason biotekniseen tutkimukseen.

Biomolekyylijärjestelmien suunnittelussa ja rakentamisessa yhdistellään uudella tavalla sekä luonnollisia että muunneltuja biokomponentteja. Mikro­organismeista voidaan rakentaa kaupallista käyttöä varten eräänlaisia tehtaita, jotka valmistavat kemikaaleja, polttoaineita, biomarkkereita ja muita yhdisteitä. Näiden mikro­organismien käyttäytymisen ymmärtäminen, seuraaminen ja ohjaileminen on proteiinien ja kemikaalien tuotannon kasvattamisen ja puhtauden parantamisen perusta.

VTT/MSI Center for Bioengineering -tutkimuskeskuksen ydinosaamista ovat biopohjaisten kemikaalien ja proteiinien ominaisuuksia parantavat menetelmät. Näitä kemikaaleja ja proteiineja käytetään teollisissa mikrobeissa sekä toksiinien, kemikaalien ja erilaisia sairauksia ennakoivien biomarkkereiden havaitsemisessa.

Ratkaisuja maatalouden ongelmiin

VTT tuo taloon omaa teollisen biotekniikan osaamistaan sekä molekyylitason tutkimuksen kaupallistamiseen tarvittavan teknologian.

40

VTT:n pääjohtajan Erkki KM Leppävuoren visioissa uusi tutkimuskeskus hyödyttää ruoantuotantoa, ympäristöä ja terveydenhoitoa. ”Uusi biotekniikan tutkimuskeskus ratkoo biologisten järjestelmien muuntelun haasteita molekyylitasolla. Tavoitteena on kasvattaa maatalouden satomääriä ja ruoan tuotantoa, vähentää ympäristömyrkkyjä sekä havaita sairauksia ja edistää ihmiskunnan terveyttä”, ­Leppävuori sanoo. ”Tutkijamme pääsevät tekemään yhteistyötä akateemisen sekä yritysmaailman arvostamien kollegoiden kanssa. Kun he yhdistävät osaamisensa, voidaan tavoitella uusia innovaatioita.”

VTT:n tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff toteaa, että VTT/MSI:n tekemä perustutkimus on todella kiehtovaa. ”Tutkimus on osoittanut, että geneettisesti identtiset solut voivat käyttäytyä eri tavoin.

Voimmekin rakentaa synteettisiä ’design-molekyylejä’, jotka käyttäytyvät johdonmukaisesti ja jotka voidaan tehdä tiettyyn tarkoitukseen.

Nämä räätälöitävät molekyylit ovat työkaluja, joiden avulla voidaan edistää tutkimusta.”

Monitieteinen lähestymistapa

MSI:n ja VTT/MSI-tutkimuskeskuksen johtaja, tohtori Orna Resnekov hakeutui yhteistyöhön VTT:n kanssa. Hänen tavoitteenaan oli laboratoriossa tehtävän perustutkimuksen kansainvälistäminen ja kaupallistaminen.

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

Parasta tutkimusta syntyisi täpötäynnä olevassa majassa.

”Monitieteinen tutkimus ja globaali lähestymistapa ovat aina leimanneet työskentelyämme.

Kun Hans Söderlund VTT:ltä aloitti yhteistyön MSI:n kanssa muutama vuosi sitten, totesimme, että osaamisemme täydentävät toisiaan sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen osalta”, Resnekov toteaa.

Resnekovin mukaan MSI:n genomin kvantitatiivista toimintaa koskeva kärkitutkimus sopii täydellisesti yhteen VTT:n kestävän kehityksen kemian ja biotekniikan teollisten sovellusten kestävän jalostuksen osaamisen kanssa. ”Nyt meillä on maailmanluokan tutkimuslaboratorio, joka pystyy houkuttelemaan alan parhaita tieteellisiä ajattelijoita. Nuoret tutkijat pääsevät tutustumaan teknologian läpimurtoihin ja etenemään nopeasti urallaan.”

Yhteistyön ansiosta suomalaiset tutkijat antavat panoksensa molekyylitutkimukseen globaalisti. Uudet teknologiat auttavat suomalaisyrityksiä kehittämään tuotantoaan. Tavalliset kansalaiset taas hyötyvät sairauksien havaitsemista ja hyvinvointia parantavista edistysaskelista. n

Sydney Brenner:

Tutkijoita on kannustettava yhteistyöhön 60-VUOTISEN URANSA AIKANA biologi Sydney Brenner on vaikuttanut merkittävästi ihmisen geneettisen koodin selvittämiseen, proteiinisynteesin alkuperän ymmärtämiseen sekä hermoston kehityksen mallintamiseen ja analysoimiseen. Vuonna 2002 hänet palkittiin ansioistaan lääketieteen Nobelilla.

Brenner on Berkeleyssä, Kaliforniassa sijaitsevan Molecular Sciences Institute -tutkimuskeskuksen (MSI) perustaja ja uuden VTT/MSI-tutkimuskeskuksen hallituksen jäsen.

Tutkimuskeskuksen avajaisissa kysyimme Brenneriltä hänen näkemyksiään tämän hetken suurimmista haasteista tieteen saralla.

Mikä on tieteen anti yhteiskunnalle ja maailmalle? ”Tutkimuksen avulla ratkaistaan yhteiskunnan ongelmia.

Mielestäni perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä ei voida tehdä eroa – ne ovat vain erilaisia ongelmanratkaisumenetelmiä. Tutkimus on keino tarkkailla, kokeilla ja pohtia, kuinka asiat saadaan toimimaan niin, että ihmiskunnan tarpeet voidaan ratkaista.”

Yksi VTT/MSI:n tavoitteista on tutkijoiden välisen kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Olette todennut, että hyvässä tutkimustyössä yhteistyö on avainasemassa. Miksi? ”Parasta tutkimusta syntyisi tupaten täynnä olevassa majassa, jossa ihmisten on pakko puhua keskenään. Kaikissa laboratorioissani – Singaporessa, San Diegossa, Cambridgessa, Havaijilla ja Berkeleyssä – pyrin sijoittamaan viljely- ja jääkaapit yleisiin tiloihin, jotta ihmiset väkisinkin törmäisivät toisiinsa. Ketään ei voi tietenkään pakottaa yhteistyöhön. Tutkijoiden yhteistyö saattaa kuitenkin helposti lopahtaa, jos yhteistyöhön ei aktiivisesti kannusteta. Juuri satunnaiset tapaamiset poikivat keskusteluja ja ideoita, jotka johtavat uusiin yhteistyökuvioihin ja innovaatioihin.”

Sydney Brenner

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

41

AVAINSANAT kasvihuonekaasupäästöt, ilmastonmuutos, energiatehokkuus AVAINHENKILÖT Tiina Koljonen, Jussi Manninen, Kai Sipilä AVAINVIESTI EU:n kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan perinpohjaista uudistamista.

VTT:N KONTAKTI kai.sipila@vtt.fi LISÄTIETOJA http://ec.europa.eu/energy/energy2020/index_en.htmap/ index_en.htm

Seis

ilmastonmuutokselle Vuosi 2050 on yllättävän lähellä ajatellen EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä siihen mennessä 80 prosenttia.

Rakennemuutokseen tarvittava tekniikka olisi kehitettävä lähimmän vuosikymmenen aikana.

Teksti Harriet Öster Kuvat Annika Varjonen, Visual Impact Helsinki Oy

E

U:n päämiehet ovat asettaneet kovat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi: Euroopan pitää nopeasti kehittyä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Keväällä 2011 Euroopan komissio julkaisi etenemissuunnitelman EU:n siirtymiselle kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen. Loppuvuodesta julkaistu Energy Roadmap 2050 esittää vaihtoehtoisia kehitysteitä, joilla voitaisiin vähentää kasvihuonekaasuja 80–90 prosenttia vuodesta 1990.

Näin suuret vähennykset tarvitaan, jotta Eurooppa pääsisi tavoitteeseen, joka on maapallon ilmaston keskilämpötilan kohoamisen pysäyttäminen alle 2 celsiusasteen. Päästö­ 42

vähennykset koskevat yhteiskunnan kaikkia toimintoja ja tarkoittavat perinpohjaisia järjestelmämuutoksia.

Roadmapin kaltaisia selvityksiä ja skenaariolaskelmia tehdään nyt ympäri Eurooppaa.

Suomessa on käynnistynyt VTT:n koordinoima tutkimushanke, jonka tähtäimessä on vähä­ hiilinen Suomi vuonna 2050. ”Tutkimustyön osalta välitavoite on itse asiassa jo vuonna 2020. Siihen mennessä meidän pitäisi päästä jäsenmaille asetettuihin tavoitteisiin sekä luoda kehityspolut vuonna 2050 käytettäviin teknisiin ratkaisuihin”, sanoo VTT:n tutkimusjohtaja Kai Sipilä. ”Kymmenen vuoden päästä ensimmäisten uuteen teknologiaan perustuvien ratkaisujen pitää jo olla toiminnassa. Käytännön kokemusVTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

Tavoitteena on maapallon ilmaston keskilämpötilan kohoamisen pysäyttäminen alle 2 celsiusasteen.

VTT:n tutkimusstrategiassa hahmotellaan erilaisia polkuja vähähiiliseen yhteiskuntaan ja vihreään kasvuun.

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

43

ten keräämiseen niistä menee kymmenkunta vuotta. Vasta sitten tiedetään lopulliset tarkat vaikutukset ja tunnusluvut konseptien hienosäätämiseksi.”

Kai Sipilä toteaa, että teollisen toiminnan muuttaminen on hidasta. ”Jokaiseen uutta teknologiaa edustavaan projektiin tarvitaan luvitusta, suunnittelua, rahoituksen hankkimista, rakentamista, ajoa ja kokemusten saamista. Menee helposti parikymmentä vuotta, ennen kuin uutta tekniikkaa voidaan monistaa laajemmin. Vuosi 2020 on ­hyvin lähellä, ja jos vuoteen 2050 pitää saada yhteiskuntaan näyttäviä muutoksia aikaan, työt pitää aloittaa nyt”, Sipilä sanoo.

Tutkimusyhteistyö vauhdittaa uutta energiatekniikkaa

Jotta uuden teknologian tutkimus- ja kehitystyöhön saataisiin riittävästi vauhtia, vaaditaan merkittävää rahallista panostusta ja tehokasta verkottumista. Kun EU laati kovat päästötavoitteensa, päätettiin myös energiatekniikan tutkimusta tukevasta suunnitelmasta.

Tämä EU Strategic Energy Technology Plan eli EU SET Plan määrittää EU-tasolla kahdeksan teollista energia-aloitetta, joihin halutaan yritysten ja julkisen tutkimuksen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on saada uuteen teknologiaan perustuvia ratkaisuja markkinoille vuoteen 2020 mennessä. Rahoitustarpeeksi kansallisista lähteistä, toimijoilta ja EU:lta on esitetty kaikkiaan 65 miljardia euroa.

Teollisuus on tehnyt SET Plan -yhteistyöhön omat aloitteensa, joissa on huomioitu myös kaupallinen tuotteistaminen. ”Teollisuusaloitteiden lisäksi 15 johtavaa tutkimuslaitosta muodostaa energiatutkimuk-

sen yhteistyöryhmän, European Energy Research Alliance (EERA). Se tukee SET Planin tavoitteita vauhdittamalla uuden energiatekniikan kehittämistä tutkimusyhteistyöllä, jossa maksimoidaan tutkimuksen synergiat ja yhdistetään kansallinen ja kansainvälinen rahoitus”, Sipilä sanoo.

VTT on EERA-allianssin jäsen, ja sen pääjohtaja Erkki KM Leppävuori istuu EERAn johtoryhmässä. Kai Sipilä koordinoi suomalaisten osallistumista yhteistyöhön bioenergian alalla.

Yhteistyössä on mukana myös Metsäntutkimuslaitos.

Vähähiilisen Suomen skenaarioita

EU Energy Roadmap 2050 sisälsi laskelmia EU:n energiatulevaisuuden vaihtoehdoista. Jatkossa kaikkien jäsenmaiden tulee esittää kansalliset suunnitelmat siirtymiselle vähähiiliseen yhteiskuntaan.

Vähähiilisen tulevaisuuden mallinnus alkoi VTT:llä kaksi vuotta sitten talon sisäisellä projektilla, joka on juuri valmistumassa. Siinä vähähiilisten polkujen talousvaikutuksia arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Työtä jatketaan laajemmalla konsortiolla kaksivuotisessa Low Carbon Finland 2050 ­platform -hankkeessa, joka on osa Tekesin juuri käynnistynyttä Green Growth -tutkimusohjelmaa. ”VTT:n sisäisessä skenaariotyössä keskitymme lähinnä teknologiaan, mutta Tekeshanke laajenee käsittämään Suomen pitkän ajan kehitystä monelta eri näkökulmalta. Mukaan tulevat muun muassa talous, työllisyys, kestävä kehitys, luonnonvarojen riittävyys ja hinta, yhteiskunnan rakenteelliset muutokset sekä ohjauskeinojen vaikutukset eri strategioissa”, sanoo VTT:n johtava tutkija Tiina Koljonen.

Low Carbon Finland 2050 Platform -hankkeeseen osallistuvat myös VATT, Metsäntutkimuslaitos ja Geologian tutkimuskeskus.

Hankkeella on myös kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, ja se on mukana useissa mallinnuskonsortioissa, jotka tuottavat energia- ja päästöskenaarioita. ”Pyrimme kehittämään järjestelmätason muutoksia kuvaavia, globaaleja ja alueelli-

Optimaalisin polku ei välttämättä ole paras.

44

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

sia skenaarioita, laskentamalleja ja analyysi­ menetelmiä. Niissä huomioidaan muun ­muassa, että innovaatiot voivat viedä teknistä kehitystä eteenpäin hyppäyksittäin ja että kestävä luonnonvarojen käyttö voi nousta ­rajoittavaksi tekijäksi”, Koljonen sanoo.

Riittävän hyvä polku tulevaisuuteen

Tiina Koljonen huomauttaa, että tutkimus­ yhteistyö on valtava kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. ”Skenaarioiden rakentamisessa ja mallintamisessa pitää systemaattisesti ja loogisesti pystyä tarkastelemaan koko ketjua aivan alku­pisteestä yksittäisen kuluttajan valintoihin asti”, Koljonen toteaa. ”Kun rakennetaan skenaarioita, määritellään yleensä ensin tarina: minkälaisen haluamme Suomen yhteiskunnan olevan vuonna 2050 ja miltä muu maailma näyttää? Seuraavaksi mietitään, miten tahtotilaan päästään. Siihen on lukuisia polkuja. Pitää miettiä erilaisia vaihtoehtoja ja niiden sisältämiä ­riskejä.”

Tahtotilaan voidaan päästä esimerkiksi muuttamalla energiajärjestelmää panostamalla voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen. Vaihtoehtona on pitäytyminen nykyisen kaltaisessa järjestelmässä ja päästöjen vähentäminen voimakkaasti. ”Mietitään paljonko määritelty yhteiskunta tarvitsee energiaa teollisuuteen, liikenteeseen ja asumiseen. Tarvitaan paljon

asiantuntijapohdintoja siitä, miten esimerkiksi jokin t­ekninen ratkaisu voisi kehittyä ja kuinka nopeasti”, Koljonen sanoo.

Mallinnuksen tavoitteena on esittää vankkoja polkuja kohti vähähiilistä ja kilpailu­ kykyistä yhteiskuntaa. Optimaalisin polku ei kuitenkaan välttämättä ole paras, vaan ­paras on jokin ”riittävän hyvä” vaihtoehto, jota kriisitilanteessa voidaan korjata ja palauttaa toimimaan eri toimintaympäristöissä. ”Pyrimme lisäämään monimutkaisen asian ymmärtämistä esittämällä mahdollisimman paljon tietoa systemaattisesti tarkasteltuna. Valintojen tekeminen on poliitikkojen ja muiden päätöksentekijöiden tehtävä, ja viime ­kädessä kuluttaja ratkaisee”, Koljonen t­oteaa. ”Mallinnustuloksista meidän pitää pystyä viestittämään, että skenaariot eivät ole ennusteita. Ne ovat laskennallisia tuloksia, joita on saatu määrätyillä lähtötiedoilla ­tämän päivän parhaimman tietämyksen mukaan. Kahden vuoden päästä on uutta tietoa, ja vastaavissa laskelmissa voidaan päätyä toisenlaiseen tulokseen.”

Koljonen toteaa, että erilaisia skenaariolaskelmia EU:n energiajärjestelmän kehityksestä on tehty ja on tekeillä ­monissa eri yhteyksissä. Laskettaessa isolla joukolla malleja ­samoilla lähtöoletuksilla saa hyvin näkyviin, miten paljon muuttujia ja epävarmuustekijöitä tällaisissa mallinnuksissa on. n

Uusia mittareita energiatehokkuuden määrittämiseen TEOLLISUUDESSA ENERGIATEHOKKUUTTA tarkastellaan tavallisesti eri laitteiden energiankulutuksen kautta.

Juuri alkaneessa viisivuotisessa Efficient Energy Use (EFEU) -tutkimushankkeessa energiatehokkuus nostetaan tarkasteltavaksi järjestelmätasolle. Hanke toteutetaan CLEEN Oy:n eli energian ja ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) puitteissa.

Vähähiilisen talouden luomisessa energiatehokkuuden parantamisella on tärkeä tehtävä. EFEU:n tavoitteena on tukea yrityksiä luomaan uutta, energiatehokkuuteen pohjautuvaa liiketoimintaa. ”Energiatehokkuuden ymmärtämiseen ja järkevään määrittämiseen kehitämme uusia mittareita, jotka mittaavat energiatehokkuutta suhteessa tuotteen lisäarvoon”,

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

sanoo VTT:n johtava tutkija Jussi Manninen, joka toimii EFEU:n ohjelmapäällikkönä.

Mittaamisen lisäarvon Manninen selittää esimerkillä. ”Paperinvalmistuksessa energiantehokkuuden mittarina käytetään yleensä energiankulutus per tonni paperia. Mutta kuluttajalle paperin painolla ei ole merkitystä; hänelle lisäarvoa tuo paperin pinta-ala, jolle voi tallentaa informaatiota. Energiantehokkuuden parempi mittari on siis energiankulutus per tuotetun paperin pinta-ala.

Se suosii kevyempää paperia, johon kuluu vähemmän raaka-aineita ja energiaa.” ”Toivomme löytävämme vastaavanlaisia uusia näkökulmia muualtakin. Niitä lähdemme EFEU:n puitteissa etsimään”, Manninen sanoo.

45

AVAINSANAT kaupungistuminen, ekorakentaminen, Venäjä, Kiina AVAINHENKILÖT Kari Hiltunen, Timo Koponen, Satu Paiho, Markku Virtanen AVAINVIESTI EcoCity-hankkeissa kehitetään kaupunki­r akentamista ympäristöä säästäväksi.

V TT:N KONTAKTI markku.virtanen@vtt.fi LISÄTIETOJA www.vtt.fi

Kestäviä vastauksia kaupunkien ongelmiin Kaupungistuminen tuo haasteita kasvun hallintaan maailmassa.

Toisaalla taas rapistuva kaupunkirakenne aiheuttaa omat ongelmansa.

Pulmia ratkotaan suomalaisvoimin EcoCity-hankkeissa.

Teksti Antti J. Lagus Kuvat iStockphoto

46

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

E

coCity yhdistää monenlaista osaamista. On kyse niin yhdyskuntasuunnittelusta kuin materiaalitekniikasta ja puhtaasta energiasta.

VTT:n laaja osaaminen kokoaa eri osa-alueet. ”Esimerkiksi kiinalaiset eivät niinkään arvosta yksittäisiä suomalaisia tuotteita kuin suomalaista innovaatiojärjestelmää, koulutusta ja tutkimusta. Innovaatiojärjestelmän rakentamisessa on tehty yhteistyötä useiden kiinalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa”, teknologiapäällikkö Markku Virtanen VTT:ltä sanoo.

VTT toi suomalaisen ajattelumallin Kiinan markkinoille vuonna 2007. EcoCity kattaa koko rakentamisen arvoketjun aina kehittämisestä ja rakentamisesta lähtien rakennusten elinkaariajattelun mukaiseen loppusijoitukseen. Projekti tähtää ympäristön kannalta kestävän, eettisesti hyväksyttävän ja taloudellisesti kannattavan yhteistyön kehittämiseen.

Suomalaisia arvostetaan Virtasen mukaan myös brändäyksen ja palvelujen paketoinnin sekä projektijohtamisen vuoksi. Yksittäisten tuotteiden sijaan haetaan kokonaisratkaisuja, joiden avulla suurtenkin projektien logistiikka saadaan hoidetuksi.

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

47

70 Hongkongin Kowloonissa sijaitsevaa katua kansoittavat hedelmien ja halpojen vaatteiden kaupustelijat.

Puusta pitkälle EcoCity-projektia katsotaan monesta eri näkökulmasta. Teknisten ja energiateknisten näkemysten lisäksi pitää ottaa huomioon alueen palvelut ja työllistäminen. Edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle varmistuvat rakentamalla tiiviisti, jolloin alueella asuu paljon potentiaalisia asiakkaita. Tässä Tekes ja yritykset ovat edistäneet ekotehokkaita projekteja.

Tutkimusyhteistyötä eri osapuolten välillä

Virtanen painottaa myös tutkimusyhteistyön merkitystä. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi arvostettujen Shanghain Tongij-yliopiston, Dalian teknisen yliopiston ja Shenyangin arkkitehtonisen yliopiston kanssa.

Viranomaiset ovat tutkimusyhteistyössä aktiivisesti mukana. Ekoajattelun lisäämisen kannalta tiivis yhteistyö viranomaisten kanssa on tärkeää.

MATERIAALITUTKIMUKSET JA -TESTAUKSET työllistivät VTT:tä, kun se aloitti toimintansa vuonna 1942. Sotavuosina paloteknillisessä laboratoriossa kehitettiin muun muassa palamatonta kattohuopaa ja puumateriaalia armeijan tarpeisiin.

1950-luvulla yleistyi elementti­ rakentaminen. VTT selvitti uuden rakennusmenetelmän peruskysymyksiä ja kehitti uutta teknologiaa.

2000-luvulle tultaessa pinnalle ovat nousseet energiakysymykset.

Rakennusten ja rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä keino ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Hrutshovskat ovat tulleet tiensä päähän.

48

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

Venäjällä riittää työmaata VTT JA PIETARIN kaupungin arkkitehtuuri- ja suunnittelukomitea laativat viime vuonna yhdessä EcoCity-raportin, joka tänä vuonna jatkuu pilottihankkeen muodossa. Tässä EcoGrad-hankkeessa haetaan toimintatapoja, joita voitaisiin noudattaa jatkossakin – myös muissa kaupungeissa kuin Pietarissa. Nimen EcoGrad loppuosa tarkoittaakin suomeksi kaupunkia. ”Yksin Pietarissa kyseeseen tulevia kortteleita on toistasataa ja Venäjän suurkaupungeissa niitä on paljon lisää. Projektissa on tarkoitus perustaa myös neljä teknologia-alustaa – energiatehokkuus, alueen sisäinen logistiikka, jätehuolto sekä digipalvelut”, Venäjällä projektia vetävä Timo Koponen sanoo.

Venäjän-kaupassa monta vuosikymmentä toiminut Koponen on viimeksi toiminut viisi vuotta FinNode Venäjän johtajana. FinNoden tehtävä on linkittää Suomi kansainvälisiin osaamiskeskittymiin.

Pietarissa on jo päätetty, että sinne syntyy myös teknopuisto, johon tulee tutkimus- ja näyttelyfunktion lisäksi myös tuotantolaitoksia. Venäläiseltä taholta mukaan rahoitukseen on todennäköisesti tulossa ­Venäjän federaation tiedekeskus Skolkovo.

Pietarissa pidettiin helmikuussa projektin aloitustilaisuus. Mukana oli suomalaisia suuryrityksiä, joiden alihankkijoita Koponen arvelee teknopuiston kiinnostavan enemmänkin. Niitä kiinnostaa myös pilottihanke jonkin keskustakorttelin uudelleen rakentamisesta.

Hrutshovska-korttelit uusiksi Venäjällä on kova paine rakentaa kortteleita uudelleen, sillä puoluejohtaja Hruštšovin mukaan hrutshovskakortteleiksi nimetyt asuinalueet on rakennettu sodan jälkeen ja 1950-luvulla enintään kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Nyt korttelit ovat jo saavuttaneet niin moraalisen kuin fyysisen elinikänsä.

VTT:n ja Pietarin kaupungin arkkitehtuuri- ja ­suunnittelukomitean laatima EcoCity-raportti herätti paljon kiinnostusta, kun se esiteltiin viime vuoden toukokuussa. Pietarin rakennuskomitea esitti jatkotyötä.

Lähtöpontimena oli, että Venäjällä on tätä nykyä hyvin vaikeata toteuttaa laadukasta ja ekotehokasta asuinrakentamista. Se johtuu siitä, että käytössä on edelleen paljon neuvostoaikaisia normeja, jotka estävät uusien teknisten ratkaisujen soveltamisen. ”Venäjällä halutaan siirtyä Euroopan Unionin asuntotuotannon normeihin. Ajatuksena on, että osaa normeista alettaisiin soveltaa vuodesta 2012 alkaen paikallisten normien rinnalla”, Koponen sanoo.

Venäläiset katsovat, että suomalaiset voisivat olla suurena apuna, kun normien vastaavuutta selvitetään.

Suomalaiset puolestaan näkevät markkinamahdollisuuden, kun voidaan tarjota EU-pohjaisia ratkaisuja.

Uusi asuinalue nousee Pietariin.

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

49

Arviolta 20–30 miljoonaa kiinalaista muuttaa vuosittain maalta kaupunkiin.

Erikoistutkija Satu Paiho huomauttaa, että kiinalaiset eivät halua asioida yksittäisten suomalaisten yritysten kanssa. VTT toimiikin monessa tapauksessa välittäjänä.

Myös Venäjällä virkamiesyhteistyö on osoittautunut tutkimusyhteistyön lisäksi tärkeäksi.

EcoGrad-projektissa on viritelty ekotehokasta ­rakentamista Pietariin. Nyt työ on aloitettu myös Moskovassa, joka tarjoaa valtavat markkinat.

Markkinoita myös Afrikassa

Pietarissa on tarkoitus rakentaa uudestaan kokonaisia kortteleita. Moskovassa taas selvitetään Paihon mukaan erilaisia saneerausmahdollisuuksia.

EcoCity-mallia on viety myös Afrikkaan.

Afrikassa rakentamisen ongelmia ovat kuumuuden ja kosteuden hallinta. Muun muassa Tunisiassa, Sambiassa, Ruandassa ja Egyptissä on edetty samalla logiikalla kuin Kiinassa ja Venäjällä – tutkimus- ja viranomaisyhteistyön kautta.

Afrikassa kaupunkisuunnittelun haasteita ovat energia-, vesi- ja jätesuunnittelun lisäksi slummiutumisen ehkäiseminen ja paikallisen työvoiman järkevä käyttö.

Esimerkiksi Sambiassa on rajoitettu ulkomaalaisille sijoittajille myönnettäviä työ­lupia.

Paikalliset pk-yritykset ovat pienehköissä ­rakennusprojekteissa etulyöntiasemassa. Niiden kouluttaminen ympäristöasioissa on aihealue, jolla VTT on aktivoitumassa.

Slummien korjausrakentamisen suurimpia haasteita ovat ihmiset. Viranomaiset eivät edes tiedä, montako ihmistä alueella asuu.

Asukkaat itse eivät tahdo muutosta. Heille on tärkeintä asua lähellä keskustaa, työpaikkoja ja palveluja. ”Ihmisille on tuotava esille muutoksen hyödyt, kuten toimiva vesi- ja viemäriverkosto ja sähkön saaminen koteihin. Näissäkin haasteissa VTT on mukana kehittämässä järkeviä ja kestäviä ratkaisuja”, Markku Virtanen kertoo.n

Hökkelikylä Khayelitshan liepeillä lähellä Kapkaupunkia.

50

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

Pilvenpiirtäjä kurottaa kohti taivasta maailman tiheimmin asutetulla alueella Hongkongin Mongkokissa.

Kiina tarvitsee käytännön ratkaisuja KIINASSA TARVITAAN ASUMISEEN konkreettisia ratkaisuja, sillä maassa muuttaa maalta kaupunkiin arviolta 20–30 miljoonaa ihmistä vuodessa. Tämä tarkoittaa, että Kiinassa olisi tarve rakentaa joka kuukausi Pariisin kokoinen kaupunki. Uusia asuntoja rakennetaan kuitenkin noin viisi miljoonaa vuodessa.

Myöskään kysyntä ja tarjonta eivät ole kohdanneet.

Uudet asunnot ovat olleet liian kalliita tavallisille asunnontarvitsijoille ja ne ovatkin päätyneet sijoittajille. On arvioitu, että Kiinassa on noin 75 miljoonaa tyhjää asuntoa, mutta toisaalta on syntynyt noin 70 miljoonan asunnon vaje. Hallitus onkin aloittanut sosiaalisen asuntotuotantoohjelman, jonka tavoitteena on rakentaa 35 miljoonaa asuntoa seuraavan viiden vuoden kuluessa. ”Kaupungistuminen on yksi Kiinan talouden tärkeimmistä vetureista. Rakentaminen ja sen ohjaus ovat maassa iso asia. Kiinasta puhuttaessa on hyvä muistaa kolme e:llä alkavaa, toisiinsa kiinteästi sidoksissa olevaa asiaa: economy, energy ja environment”, Tekesin ­Pekingin-toimiston johtaja Kari Hiltunen sanoo. ”Tärkeysjärjestys on nimenomaan tämä, sillä ensimmäisenä tulee talous. Sitten tulee energian saatavuuden varmistaminen, mitä kautta päästään ympäristöön.

Kun rakennuksissa säästetään energiaa, pienennetään ympäristökuormaa, mutta myös vähennetään energian­ kulutusta”, Hiltunen sanoo.

Hiltunen on taustaltaan rakentamistalouden diplomiinsinööri, ja hän on seurannut muun muassa ekotehokkaan rakentamisen trendejä jo ennen Pekingin-pestinsä alkamista reilut puolitoista vuotta sitten.

Kiinassa asutuksen ja kaupunkien sekä maaseudun kehityksen ministeriön (MOHURD) mukaan eritasoisia EcoCity-hankkeita on käynnistetty 80-luvulta alkaen

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

yli 170 kaupungissa. Toisaalta kansallisen kehityksen ja uudistumisen komissio (NDRC) on antanut EcoCity-statuksen yli 50 kaupungille.

Olipa luku suurempi tai pienempi, puhutaan joka tapauksessa suurista määristä.

Puhtaalta pöydältä Erityispiirteenä Kiinassa on, että EcoCity voidaan toteuttaa niin sanottuna greenfield-projektina ilman, että olemassa olevat rakenteet ja ratkaisut rajoittavat suunnittelua ja toteutusta. Esimerkiksi Tianjinin lähelle rakennettavaan uuteen kaupunkiin tulee 350 000 asukasta. Alusta lähtien tehtäessä on myös mahdollista ottaa käyttöön uusia teknologioita, mikä ei aina onnistu olemassa olevissa ympäristöissä.

Kari Hiltusen mukaan suomalaisilla on Kiinassa hyvä maine, ja suomalaiset ovat kiinalaisten mielestä ”teknologiafriikkejä”. Viime vuonna Tianjinissä pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa kuultiin kuitenkin myös arvostelua ulkomaisten organisaatioiden vetämistä EcoCity-hankkeista. ”Esimerkiksi alueen ekologista pohjaa ei ole aina mietitty, suunnitellut liikennejärjestelyt ovat olleet huonoja, rakennuttaminen on ollut EcoCity-statuksesta huolimatta tavanomaista. Myöskään paikallista kulttuuria ja vaatimuksia ei ole aina ymmärretty ja on usein esitetty liian kalliita ratkaisuja”, Hiltunen luettelee.

Tekniikan osaamisen lisäksi suomalaisten vahvuudet voisivat olla kylmille alueille rakentamisessa.

Suunnittelunormeissa Kiina on jaettu viiteen ilmastovyöhykkeeseen, joista kaksi kylmintä ovat hyvin lähellä suomalaisia olosuhteita. Suomalaisilla on runsaasti kokemusta rakentamisesta Pohjois-Kiinaa vastaavissa olosuhteissa, joten alue sopisi hyvin kohteeksi.

51

AVAINSANAT painettu äly, painettu elektroniikka, PrintoCent AVAINHENKILÖT Mitsuru Iida, Ilkka Kaisto, Harri Kopola, Akira Makita, Jaakko Raukola, Christian Sundell AVAINVIESTI Maailman ensimmäinen pilottipainokone mahdollistaa painetun elektroniikan teollisen valmistuksen erittäin pienellä riskillä.

VTT:N KONTAKTI harri.kopola@vtt.fi LISÄTIETOJA www.printocent.net

Painetaan älyä!

Suomi on noussut painetun elektroniikan markkinoiden kärkeen.

Teksti Jarmo Lahti Kuvat Jarmo Lahti, Juha Sarkkinen

52

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

Painetun älyn teknologia mahdollistaa uudet tuotteet useille toimialoille.

Muovikalvon pintaa voidaan muokata kuumapuristustekniikalla. Teräshiha painaa alle mikrometrin syvyisiä hilarakenteita koristeeksi.

Painokoneella tuotettua älyä

S

uomalaisten tavoitteena on saada painetun älyn tulevasta, arviolta 200–300 miljardin euron markkinasta prosentin siivu. Sen saavuttaminen voisi tarkoittaa muun muassa 10 000 uutta vientiteollisuuden työ-

paikkaa.

VTT:n osaamiseen pohjautuva ja sen tiloihin rakennettu PrintoCent-teollistamisyksikkö on ainutlaatuinen ja edustaa alallaan 2–3 ­vuoden etumatkaa kansainvälisesti.

Painokoneympäristö on palkittu IDTechEx Printed Electronics Europe 2012 Awards ­-kilpailussa. Raati nosti VTT:n Manufacturingsarjan kärkeen tunnustuksena maailman ensimmäisen painetun älyn teollistamisyksikön kehittämisestä.

Teknisen huippuosaamisen lisäksi VTT:n, Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä Business Oulun muodostama PrintoCent-yhteisö ja -hanke pystyy nyt tarjoamaan ainutlaatuisen kehitysympäristön yrityksille koosta riippumatta.

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

Ensimmäiset hanketta merkittävästi tukeneet yritykset ovat BASF, Orion Diagnostica ja Robert Bosch.

Painetun älyn teollistamista vauhditetaan vuosina 2009–2012 15 miljoonan euron panostuksella, josta noin kolmasosa menee uuteen painokoneympäristöön.

Tähän mennessä Oulun painetun älyn klusteriin on kertynyt runsaat parikymmentä yritystä, joiden oma panostus on kahden miljoonan euron luokkaa. Start up -yrityksiä syntyi vuosina 2010–11 kymmenkunta.

Vaikka osa asiakkaista onkin kansainvälisiä suuria teollisia yrityksiä, huomattava työllistämisvaikutus tulee Suomeen tuote- ja palveluyritysten tuotanto- sekä suunnittelutehtäviin.

Tilaustyönä Saksassa rakennettu tekninen ympäristö mahdollistaa teollisen pilot­valmistuksen erittäin pienellä riskillä. Mukaan tulevien yritysten ei tarvitse liiketoiminnan käynnistysvaiheessa investoida omaan tuotantoympäristöön.

Uuden painokoneen kapasiteetti vastaa noin 100 000 kännykkänäytönkokoista elementtiä päivässä.

Painetun älyn perusideana on valmistaa tuotteessa tarvittavaa toimivaa elektroniikkaa suuria määriä valtavalla nopeudella, niin pienillä kustannuksilla, että se voidaan liittää massatuotteisiin.

Suurin haaste on, että painettu äly ei vielä kuulu yritysten teknologiaratkaisuihin. Fantastisimmat ja myyvimmät massatuotteet ovat vielä keksimättä – kuten olivat pc:t, matkapuhelimet ja tabletit perinteisen puolijohdetekniikan alkuvaiheessa.

Painetun älyn teknologia mahdollistaa uudet tuotteet useille toimialoille ja uudistaa monipuolisesti elektroniikkatoimialaa. Kotidiagnostiikka, hajautettu energiantuotanto, elektroniikkatuotteet, älykkäät pakkaukset sekä ympäristöt ovat esimerkkejä sovellus­ kohteista.

53

PrintoCent on Suomen vientiteollisuudelle uusi ponnahduslauta.

”Terävät puukot ja terävät päät”

Kysyntää riittää palveluympäristölle

PrintoCentin perustana on VTT:llä 1990-luvun lopulla käynnistynyt tutkimustoiminta, jonka käynnistäjä on professori Harri Kopola.

Kopolan mielestä syksyyn mennessä käynnistyvä yksikkö on tavoiteltu virstanpylväs, joka tuo konkretiaa koko hankkeelle. ”Nyt meillä on terävät puukot terävien ­päiden lisäksi”, Kopola toteaa.

Harri Kopolalla on todellinen näköalapaikka painetun älyn eurooppalaiseen tutkimukseen ja klustereihin.

VTT ja Harri Kopola olivat mukana ydintiimissä laadittaessa painetun älyn eurooppalaista tutkimussuunnitelmaa (SRA, Strategic Research Agenda) vuonna 2009. Lisäksi VTT ja PrintoCent koordinoivat eurooppalaista alan 17 klusterin COLAE-hanketta.

PrintoCentin johtaja, VTT:n Ilkka Kaisto uskoo, että palveluympäristölle riittää kysyntää. ”Tämä on koko Suomen vientiteollisuudelle uusi ponnahduslauta kehitettäessä uusia tuotteita ja kilpailukykyä kansainvälisesti.”

Painokoneympäristö herätti heti tuoreeltaan keskustelua muun muassa siitä, kuinka palveluihin pääsee käsiksi: ”jolloin heti lähdettiin keskusteluihin rajapinnan hallinnasta: millä suunnittelusäännöillä voi tilata ja paljonko tarvitaan prosessiosaamista mentäessä kerroskohtaisiin parametreihin ja niin edelleen”.

Teollistamiseen parhaiten soveltuvien tuotteiden löytämiseksi PrintoCentin ympärille rakennetaan kansainvälinen teollisuusklusteri.

Prinse’12 -seminaari keräsi maaliskuussa Ouluun noin 250 kansainvälistä osallistujaa,

Iscent kehittää aitouden tunnistavaa pakkauspainatusta SUOMALAINEN ISCENT KUULUU VTT:n painetun älyn kahdenkeskisiin teollisuusyhteistyökumppaneihin.

Tamperelaisyritys syntyi vuonna 2011 VTT:n spin-offina kaupallistamaan VTT:llä kehitettyä kuumapuristustekniikkaa: tuottamaan erityisesti brändituotteiden pakkauspainatukseen laadukkaita ja tuotteen alkuperän todentavia optisia tehokeinoja.

Yhteistyö VTT:n kanssa käynnistyi toimitusjohtaja Jaakko Raukolan mukaan viime syksynä Iscentin rahoituspohjan selvittyä. ”Iscent on lisensoinut VTT:n kuumapuristustekniikkaa rullalta rullalle -menetelmällä.

Meneillään on myös projekti, jossa teknologiansiirtoon liittyviä teknisiä ongelmia ratkotaan, kun tavoitteena on leveä 1,2 metriä rullalta rullalle -kuumapuristusprosessi”, Raukola kertoo.

Lisäksi Oulun uusilla pilot-laitteilla voidaan Raukolan mukaan selvittää erilaisille materiaaleille aikaansaatuja kuumapuristusefektejä. ”Myös osa Iscentin tilauksista on mahdollista toteuttaa Oulun pilot-laitteistoilla. Erityisesti sellaisille sovelluksille, joissa leveää tuotantorataa ei välttämättä tarvita.”

54

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

jotka edustivat muun muassa noin 70 yritystä.

Vieraille kerrottiin PrintoCent-ohjelman jatkavan vuosina 2013–15 kolmella, erikoisesti arvoketjujen rakentamiseen tähtäävällä ohjelmalla: pilot-valmistus, klusterin teollistaminen ja ”killer”-sovellukset ja -tuotteet.

Jatko-ohjelmien esittelytilaisuudessa oli BusinessOulun Christian Sundellin mukaan ­mukavasti pöhinää. ”Seminaarin jälkeen on myös saatu yhteydenottoja useilta yrityksiltä. On jo lähdetty viemään ohjelman runkoa eteenpäin ja kaupattu ohjelmaa. Tavoitteena on käynnistää ensimmäiset hankkeet vuoden 2013 alusta.”

Teollisuus puhui

Prinse’12 -seminaarissa yritykset kertoivat omista painetun älyn tuloksistaan sekä tulevaisuuden odotuksistaan ja tarpeistaan. Puheenvuoroja piti yli 30 yritystä, muun muassa BASF, Orion Diagnostica, Xerox, Merck, Corning Glass, Dai Nippon Printing, ST­ Microelectronics ja joukko start-up-yrityksiä.

PrintoCent Pilot Factory -kokonaisuus, koulutukselliset näkökohdat sekä aihepiirin parissa työskentelevät kymmenet tutkijat sekä yritykset tuotiin tilaisuudessa hyvin esiin. n

Uuden linjan automaattinen rekisteröintijärjestelmä ­parantaa teknologian teollisia hyödyntämismahdollisuuksia.

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

Dai Nippon Printingin Akira Makita (vas.) ja Mitsuru Iida

Japanilainen painojätti on tyytyväinen VTT-yhteistyöhön MAAILMAN EDISTYKSELLISIMPIIN KUULUVAN, ellei peräti edistyksellisimmän, painotalon, japanilaisen Dai Nippon Printingin tutkimus- ja kehityskeskuksen varatoimitusjohtaja Mitsuru Iida piti maaliskuun puolivälissä Oulussa järjestetyssä painetun älykkyyden kansainvälisessä Prinse’12 -seminaarissa keynote-esityksen.

Iida kuvasi, miten vuonna 1876 perustettu, tänään 36 000 hengen voimin noin 15 miljardin euron liikevaihtoa tekevä yritys on hyvää vauhtia siirtämässä mitä erilaisimmille painopinnoille kaikilla kolmella päätoimintasektorillaan.

DNP:ssä alettiin jo 1950-luvulla ottaa ensimmäisiä askeleita elektroniikan ja painotekniikan yhdentymisessä. Sen ­jatkumona DNP on tehnyt jo vuosien ajan yhteistyötä VTT:n tutkijoiden kanssa.

Iida jakoi tunnustusta – Oulun painetun älyn tutkijat nimeltä mainiten – yhteistyöstä, jota on tehty joustavien oledvalaistus- ja opv- eli orgaanisten valosähkötuotteiden rullaltarullalle -valmistusteknologioiden tutkimuksessa. ”Tällä alueella alkoi vuoden yhteistyösopimus viime huhtikuussa. Ei ole näkyvissä mitään syitä, miksei se jatkuisi”, Mitsuru Iida ja DNP:n Pariisin-yksikön vetäjä Akira Makita totesivat Prinse’12:n yritysesittelyihin ja demoihin tutustumisten välissä.

55

AVAINSANAT Australia, teknologian kaupallistaminen, metsäteollisuus AVAINHENKILÖT John Kettle, Nafty Vaanderhoek, Göran Roos AVAINVIESTI Australiassa on kysyntää teknologian kaupallistamisen osaamiselle.

V TT:N KONTAKTI john.kettle@vtt.fi

Mahdollisuuksien manner Australiassa on tilaisuus innovaatioiden kaupallistajalle.

Teksti Mirkka Isotalo Kuvat iStockphoto

V

TT kehittää toimintaansa Australiassa. Lyhyellä tähtäimellä sen tavoitteena on nousta johtavaksi metsäteollisuuden teknologiatoimittajaksi, pidemmällä tähtäimellä pyrkimys on saavuttaa pysyvä asema yritysten kumppanina mantereella. Ovi on auki myös lähialueille ja Aasiaan.

Australian bisnesympäristö on monella tavoin ihanteellinen VTT:lle. Vaikka maa on pinta-alaltaan suuri, se on voimakkaasti kaupungistunut: valtaosa yrityksistä ja noin 60 prosenttia väestöstä on keskittynyt neljään suurkaupunkiin, Melbourneen, Sydneyiin, Brisbaneen ja Adelaideen. Tämä helpottaa paitsi markkinoille tuloa myös niiden hallintaa.

Australian talous on kooltaan yhtä suuri kuin kaikkien Pohjoismaiden taloudet yhteensä. Yritykset ovat kuitenkin pääasiassa pieniä, keskisuuria tai monikansallisten jättien tytäryhtiöitä. ”Yrityskentän rakenne heikentää paikallisten yritysten innovatiivisuutta ja nostaa ­kysyntää juuri sellaisille palveluille, joita VTT 56

tarjoaa”, sanoo kansainvälisten toimintojen päällikkönä VTT:llä työskentelevä John Kettle, joka on tiiviisti mukana Australian-toimintojen kehittämisessä.

Tiedevaltiona Australia on merkittävä ja siten tärkeä tiedonlähde VTT:lle. ”Tiedon kaupallistamisesta Australiassa on kuitenkin vähän kokemusta, ja juuri siinä meillä on tarjottavaa”, John Kettle sanoo.

Mallia Pohjoismaista

Tehdasteollisuuden haasteet Australiassa muistuttavat monella tavoin Pohjoismaita. Tuotanto- ja työllistämiskustannukset ovat kasvussa, ja yritykset painivat tuottavuuspaineiden kanssa. Valmistuksen karkaaminen halpatyömaihin uhkaa työllisyyttä.

Samaan aikaan maassa jatkuu raaka-ainebuumi. Luonnonvaroiltaan rikkaan Australian vienti koostuu pääasiassa raaka-aineista. Talouspolitiikan tavoitteena on ollut nostaa teollisuuden tuotantoastetta ja parantaa maan kilpailukykyä.

Teknologiaan pohjautuvien innovaatioiden tarve onkin kasvanut räjähdysmäisesti.

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

Australian talous on yhtä suuri kuin Pohjoismaiden taloudet yhteensä.

”Maassa on useita teknologiatiedon tuottajia, kuten kansallinen tutkimuskeskus CSIRO ja yliopistot, mutta VTT:n kaltaisia toimijoita on vähän”, John Kettle toteaa.

lisäksi lupaavia toimialoja ovat rakennettu ympäristö, elintarvike- ja valmistava teollisuus sekä bioteknologia.

Metsäsektorin huipulle

Australia on VTT:lle myös ovi lähialueille, kuten Uuteen-Seelantiin, jossa on lupaavia mahdollisuuksia muun muassa metsä- ja laiva­ teollisuudessa, mediassa, terveysteknologiassa ja maitotuotteissa. Aasiasta Kettle nostaa esiin Singaporen.

Australian-toiminnoissa työskentelee VTT:llä oma tiimi. Asiakassuhteista paikan päällä vastaa johtava neuvonantaja, CSIROsta siirtynyt Nafty Vaanderhoek. John Kettle työskentelee pääasiassa Suomesta käsin, mutta luo asiakassuhteita ja vierailee Australiassa säännöllisesti.

Suomen ja Australian välillä on tuhansia kilometrejä. Silti John Kettle usko, että VTT:lle on suomalaisuudesta Australiassa pelkkää hyötyä. ”Pohjoismaista on Australiassa hyvä kuva sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Sitä ei pidä väheksyä. VTT on Suomen tekno­logian keulakuva, ja Suomi on tunnetusti tekno­ logiassa maailman kärkeä.” n

Toimialoista muun muassa metsäteollisuuden on ollut vaikeuksia löytää kotimaasta riittävää tukea kehityshaasteisiinsa. VTT:n lähitulevaisuuden tavoitteina onkin nousta Australian metsäsektorin johtavaksi teknologiatoimittajaksi.

John Kettlen mukaan mahdollisuudet tähän ovat hyvät, koska VTT:n maine paperi- ja selluteollisuudessa on kansainvälisesti tunnustettu.

Australian metsäteollisuutta on mahdollista elvyttää muun muassa uusiin raakamateriaaleihin pohjaavilla ja korkean jalostusarvon tuotteilla sekä nykytuotannon tehostamisella. ”VTT on jo esittäytynyt suurimmalle osalle metsäsektorin yrityksistä. Samaa viestiä levitämme myöhemmin laajemmalle tehdasteollisuuteen”, John Kettle toteaa.

Pitkällä tähtäimellä VTT:n tavoitteena on tuottaa palveluita sekä paikallisille että maahan halajaville suomalaisille yrityksille. ­Metsän

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

Portti Aasiaan

57

AVAINSANAT älykäs liikenne, kooperatiivinen liikenne, liikenneturvallisuus AVAINHENKILÖT Pekka Eloranta, Risto Kulmala, Matti Kutila, Timo Sukuvaara AVAINVIESTI Suomessa kehitetty ratkaisu tuo autoilijalle tietoa liikennetilanteista ja keliolosuhteista.

VTT:N KONTAKTI matti.kutila@vtt.fi LISÄTIETOJA www.vtt.fi

Autot yhteistyöhön!

Tulevaisuudessa autot varoittavat toisiaan vaaratilanteista.

Teksti Paula Bergqvist Kuvat Ari Ijäs

58

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

S

uomessa kehitettävä koko­ naisvaltainen ratkaisu tuo autonkuljettajalle tietoa liikennetilanteista sekä sää- ja keliolosuhteista.

VTT kumppaneineen esitteli Eureka Celtic Wi­ SafeCar -projektissa kehitettyä järjestelmää tammikuussa Tampereen arktisissa katuolosuhteissa. ”Tärkeä tavoite Suomen osalta on ollut saada aikaan ratkaisu, jolla voidaan vähentää merkittävästi vakavien liikennevammojen ja -kuolemien määrää. Siksi järjestelmään haluttiin mukaan toiminto, joka antaa kuljettajille reaaliaikaista sää- ja kelitietoa”, toteaa projektin koordinaattori Pekka Eloranta ­Mobisoft Oy:stä.

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

Järjestelmä varoittaa kuljettajaa välittömästä onnettomuusvaarasta – esimerkiksi tietöistä tai liikenneonnettomuuksista. Ajoneuvot viestittävät havaintonsa liikenteestä, keliolosuhteista ja säätilasta taustajärjestelmään, joka analysoi tiedon ja välittää sen muille liikenteessä oleville ajoneuvoille. Onnettomuuteen joutunut ajoneuvo varoittaa välittömästi muita lähellä liikkuvia autoja.

Tähtäimessä kaupalliset sovellukset

Ratkaisun kaupallinen hyödyntäminen on nyt lähdössä liikkeelle. Kehittäjien tavoitteena on saada ensimmäiset sovellukset liikenteeseen kahden vuoden sisällä.

Pekka Elorannan mukaan kehittämisessä on pyritty noudattamaan autoteollisuuden tavoitteita.

59

Suomalaisyritykset mukana kehitystyössä Ureka Celtic WiSafeCar -projektissa on mukana useita suomalaisyrityksiä.

Mobisoft Oy on kehittänyt ajoneuvossa käytettäviä sovelluksia ja tietoliikenneratkaisuja.

Ratkaisut toimivat Sunit Oy:n ajoneuvotietokoneissa.

Taipale Telematics Oy:n tehtävät hankkeessa liittyvät mittausmenetelmien arviointiin ja niiden yhdistämismahdollisuuksiin ajoneuvoihin sekä kelidatan tuottamiseen.

Infotripla Oy yhdistää eri lähteistä saatavan tiedon liikenteen ajantasaiseksi tilannekuvaksi, joka välitetään auton järjestelmiin.

Kuljettaja näkee keli- ja liikennevaroitukset WiSafeCarajoneuvopäätteeltä.

”Ratkaisu voidaan ottaa käyttöön sekä uudessa tai jälkiasennuksena vanhassa autossa.”

Eloranta toivoo autoteollisuudelta näkemyksiä siitä, mihin suuntaan kehitystyötä jatketaan. ”Autonvalmistajat ovat jo olleet kiinnostuneita WiSafeCar-järjestelmästä”, Eloranta kertoo.

Kehitystä vauhdittaa parin vuoden sisällä Tampereelle rakennettava liikenteen testialue, jossa voidaan testata ja kehittää eteenpäin tulevaisuuden liikennejärjestelmiä ja -palveluja. Testialue rakennetaan yhteistoiminnallisten järjestelmien testaamiseen DRIVE-C2X-EU-FP7-IP-hankkeessa, jossa on mukana keskeisiä autoteollisuuden toimijoita, kuten Fiat, Mercedes, Volvo, Delphi ja Hitachi. Testialueen on tarkoitus olla käytössä vuoteen 2014 mennessä.

Matti Kutila

Kolaroinut ajoneuvo varoittaa heti muita lähellä liikkuvia autoja.

60

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

Kamerapohjainen valvontajärjestelmä mittaa tienpinnan kitkaa ja välittää tiedon ajoneuvoille langattomasti.

Autot sääasemina

Ilmatieteen laitos on kehittänyt järjestelmän tiesääpalveluja sekä osallistunut autojen välisen tietoverkkoarkkitehtuurin suunnitteluun. Älykkäiden tiesääpalveluiden lisäksi Ilmatieteen laitos on ollut mukana kehittämässä kommunikaatiojärjestelmää. Sen asiantuntijat ovat erikoistuneet langattomaan tiedonsiirtoon ja erityisesti ajoneuvojen väliseen kommunikointiin. ”Ajoneuvojen välinen kommunikointijärjestelmä on meidän kannaltamme paitsi hyvä tapa edistää liikenneturvallisuutta, myös erinomainen keino tuoda turvallisuutta parantavat sääpalvelut kuljettajien ulottuville”, kertoo ryhmäpäällikkö Timo Sukuvaara Ilmatieteen laitokselta. ”Autojen hyödyntäminen pyörillä liikkuvina ’säähavaintoasemina’ on uusi askel nopean ja tarkan sää- ja kelitiedon keräämiseksi.”

Sukuvaaran mielestä ilmatieteellistä tietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. ”Haluamme olla mukana kehityksessä ja viemässä omia järjestelmiämme mukaan kaupallisiin sovelluksiin, jotta voimme tarjota ­nopeaa palvelua tiellä liikkujille”. Ilmatieteen laitos haluaa olla mukana vaikuttamassa myös yhteistoiminnallisen eli kooperatiivisen liikenteen standardointiin.

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

VTT:n Pasi Pyykönen esittelee liikennettä, keliä ja liikennepäästöjä mittaavia ohjelmistoratkaisuja.

Kohti automatisoitua tieliikennettä EUROOPAN UNIONI TÄHTÄÄ tieliikenteessä parempaan liikenneturvallisuuteen, puhtaampaan energiaan ja älykkääseen liikennejärjestelmään. Tavoitteille antaa potkua vuonna 2010 voimaan astunut älyliikenteen direktiivi, joka edellyttää, että kaikki palvelut ovat käytettävissä samankaltaisilla tavoilla ympäri Euroopan. Kehitystyötä viedään eteenpäin muun muassa eurooppalaisessa EasyWay­ -tutkimusohjelmassa. ”Ajoneuvoteollisuudessa keskustellaan parhaillaan tulevaisuuden liikenteestä ja standardeista. Aktiiviset toimijat ovat toistaiseksi vieneet toimintaa eteenpäin vapaaehtoisesti. Melkein kaikki autonvalmistajat ovat ilmoittaneet sitoutuvansa järjestelmien standardointiin”, toteaa johtava ITS-asiantuntija Risto Kulmala Liikennevirastosta. Älykkäät järjestelmät nähdään ensin luksusmalleissa, koska ajoneuvopäätteen hinta on vielä tässä vaiheessa korkea. Kun valmistuserät tulevaisuudessa suurenevat, asiantuntijoiden mukaan hinnat laskevat merkittävästi. ”Tähän voi kuitenkin mennä vielä noin 15 vuotta. Julkishallinnon toimenpiteillä kuten lainsäädännöllä tai verohelpotuksilla voidaan päästä edullisiin kustannuksiin aiemminkin”, Kulmala arvioi. ”Pitkällä tähtäimellä kehitys kulkee kuitenkin kohti tieliikenteen automaatiota, mitä WiSafeCar-hanke osaltaan tukee lisätessään ajoneuvojen kykyä havainnoida ja keskustella”, lisää Kulmala.

61

Liikkuvien ”säähavaintoasemien” avulla sää- ja kelitietoja voidaan kerätä nopeasti ja tarkasti.

VTT:n erikoiasiantuntija Matti Kutila kertoo, ­että WiSafeCar-järjestelmän käyttöympäristö perustuu ICT-teknologian hyödyntämiseen ajoneuvotieto­koneessa.

70 Tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin VTT:N TIE- JA liikennetutkimuksen tuloksia on sovellettu liikennevälineiden kehityksessä ja lainsäädäntötyössä.

1960- ja 70-luvuilla keskityttiin teiden kunnon ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Kuumennuspintausmenetelmän ansiosta päällysteen uusimiseen tarvittava massa voitiin puolittaa. Liikennekuolemien vähentämiseksi otettiin VTT:n tutkimusten pohjalta käyttöön yleiset nopeusrajoitukset.

2010-luvulla tulevaisuuden liikennejärjestelmät ovat etenemässä koe- ja kaupallistamisvaiheeseen. Tehostaakseen turvavyö- ja ylinopeusvalvontaa poliisi on ottanut testikäyttöön VTT:n kehittämän automaattiseen kameravalvontaan ja langattomaan verkkoyhteyteen perustuvan laitteiston. Se mittaa ajoneuvojen turvaväliä, ympäristöpäästöjä ja tien pinnan liukkautta. Laitteistoa testataan Suomessa, Saksassa, Ranskassa ja Itävallassa.

62

Ilmatieteen laitos on ollut mukana muissakin vastaavanlaisissa älyliikennehankkeissa. ”Vielä muutama vuosi sitten laitoksen osallistuminen saattoi herättää kummastusta. Nyt jo nähdään, että sää yhdistettynä parantuneeseen liikenneturvallisuuteen on älyliikenteen keskeisimpiä tavoitteita”, Sukuvaara toteaa.

Pian todellisuutta

VTT:n erikoisasiantuntija Matti Kutila on ollut mukana kehityshankkeessa koordinoimassa VTT:n osuutta. ”Meidän tehtävämme on ollut kehittää yhteistoiminnallista, tilannetietoista ajoneuvoverkkoa sekä ajokelin monitorointiin liittyvää anturitekniikkaa”, Kutila kertoo.

Ajoneuvoteollisuus ja liikenneinfrastruktuuri ovat varanneet 5,9 gigahertsin kaistan pelkästään liikenteen käyttöön. ”Tällä varmistetaan, ettei tietoliikenne tukkeudu ja että viiveet on minimoitu. Törmäysvaara esimerkiksi jalankulkijan kanssa on saatava välitettyä kuljettajalle millisekunneissa. Autojen välisessä kommunikoinnissa käytetään lyhyen kantaman WLAN- sekä ­pitkän kantaman matkapuhelintekniikkaa. Kelitietojen välittämiseen soveltuu monessa tilanteessa hitaampi matkapuhelintekniikka paitsi silloin, kun lähestytään kriittistä tilannetta kuten jäistä ­risteystä”, Kutila kertoo.n

VTT IMPULSSI – TEKNOLOGIA

LIIKETOIMINTA OSAAMINEN JA UUSI TEKNOLOGIA

Sivut

64–84 VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

63

Kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa Luvatan ja VTT:n yhteistyö ei alkanut sattumalta.

Teksti Irene Hernberg Kuvat Luvata

E

letään vuotta 2007. Kaksi vuotta aiemmin ruotsalainen sijoitusyhtiö on ostanut Outokumpu Copper Products Oy:n, joka tunnetaan ­nykyään nimellä Luvata. Luvata on päättänyt keskittyä jatkojalostustuotteisiin ja palveluihin, minkä seurauksena se aikoo ulkoistaa joitakin tutkimus- ja kehitystoimintojaan.

Yli 30 tehtaan ja reilun ­6 400 työntekijän yritys etsii T&K-toimintaansa hoitamaan ulkoista kumppania.

64

Pian tämän jälkeen VTT:n Senior Advisor Juho Mäkinen tapaa Metalliteollisuuden vaikuttajafoorumissa Luvatan toimitusjohtajan John Peter Leesin.

Bisnesmahdollisuuden vainunnut Mäkinen on hankkiutunut tarkoituksella oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. ”Ehdotin Leesille, että Luvata ulkoistaisi ­tutkimus- ja kehitystoimintansa tai ainakin osan siitä VTT:lle, sillä meillä on materiaalitekniikkaan, metallurgiaan, energiatekniikkaan, automaatioon ja mallintamiseen liittyvää osaamista, ihmisiä sekä laitteistoa”, Mäkinen ­kertoo.

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

Uudesta kupariseoksesta valmistetun ­putken pitäisi myös kestää entistä suurempaa painetta. Tämä on jatkossa yhä tärkeämpää, kun ­putkissa aletaan yhä enemmän juoksuttaa suurempia paineita tarvitsevia ympäristöystävällisiä aineita.

Valmistuksen kannalta tärkeitä ominaisuuksia olivat muun muassa hitsattavuus ja taivutuslujuus, kun taas käytössä korostuu korroosionkestävyys.

Patentoitu putki markkinoille

Ed Rottmann

Verkostot kantavat

Leesi piti ehdotusta mielenkiintoisena. Hän kehotti Mäkistä ottamaan yhteyttä Ed Rottmanniin, joka toimi tuolloin Luvatan tuotekehityksen varatoimitusjohtajana.

Mäkisellä oli takanaan yli 30 vuoden työura Outokummulla, joten kynnys ottaa yhteyttä entisiin työkavereihin oli matala. ”Keskustelin ensin Outokumpu Copper Products Oy:n ja Luvata Oy:n entisen teknologiajohtajan Jussi Asteljoen kanssa”, Mäkinen kertoo.

Mäkinen pyysi Asteljokea toimimaan VTT:n alihankkijana ja auttamaan yhteistyöprojektin kehittämisessä sekä sopimuksen laatimisessa. Asteljoki ja Rottmann tunsivat toisensa ennestään, joten projekti tuntui sopivalta molemmille.

Lopulta puntarissa painoi kuitenkin eniten osaaminen. ”Valitsimme VTT:n sen metallurgian asiantuntemuksen takia sekä siksi, että VTT halusi arvioida haasteemme läpikotaisin”, Ed Rottmann kertoo.

VTT testasi useita kupariseoksia hyvällä menestyksellä. Uusi kupariseos täyttää sille asetetut tekniset vaatimukset. Putki on nyt patentoitu ja sen kaupallistaminen käynnistetty. ”Vaikka putkien lämmönjohtavuus on hieman tavanomaista alhaisempi, ne ovat juuri ­oikea tuote markkinoille. Putket ovat 13 prosenttia aiempaa lujempia, joten kuparia tarvitaan vähemmän ja asiakas saa merkittäviä ­kustannussäästöjä”, Rottmann sanoo.

Rottmannin mukaan VTT on tuonut Luvatalle l­isäarvoa etenkin myynnin kasvun kautta. Yhtiö on myös vahvistanut asemaansa ­kustannustehokkaiden ja laadukkaiden ilmastointi- ja jäähdytyslaitteiden valmistajana. Luvatan suunnitelmissa onkin laajentaa seoksen käyttöä kaikilla kohdemarkkinoilla maailmanlaajuisesti.

Myös lupaavasti alkanut yhteistyö VTT:n kanssa jatkuu.

Yhteistyön syntyä edesauttanut Jussi Asteljoki ei ole malttanut jättää mielenkiintoisia työtehtäviä edes eläkkeellä vaan toimii edelleen Luvatan ja VTT:n välillä yhteyshenkilönä oman konsultointiyrityksensä nimissä. ”Tunnen molemmat organisaatiot sekä niiden ihmisiä. Ymmärrän siis sekä asiakkaan että palveluntarjoajan prosessit ja tarpeet.” n Uudet kupariputket ovat 13 prosenttia aiempaa ­lujempia.

Säästetään kallista kuparia

Luvatan ydinbisnestä ovat ilmastointi- ja jäähdytyslaitteiden lämmönsiirtoyksiköt. Laitteiden toiminnan kannalta tärkeiden osien valmistuksessa merkittävä yksityiskohta on useimmiten kuparista valmistettava putki.

Koska kupari on kallis raaka-aine, Luvata halusi kehittää kuparipohjaisen materiaalin, josta voitaisiin valmistaa seinämäpaksuudeltaan ohuita putkia. Näin putken pituutta kohti tarvittaisiin aiempaa vähemmän materiaalia.

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

65

Jätteestä kannattaa jopa maksaa Lahdessa on käynnistynyt maailman ensimmäinen pelkästään kierrätyspolttoainetta käyttävä voimala. Tehokkuudessa laitos on aivan omaa luokkaansa.

Teksti Katri Isotalo Kuvat Lahti Energia Oy

66

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

R

oskia on poltettu aina, mutta polttamisen riemu on tähän asti kohdistunut lähinnä jätteistä eroon pääsemiseen.

Tämä on koskenut niin pientalojen takapihoilla savuavia nuotioita kuin jätteenpolttolaitoksiakin.

Esimerkiksi Sveitsissä poltetaan kaikki yhdyskuntajätteet, ja prosentit ovat korkeat myös Tanskassa, Ruotsissa ja Belgiassa. Jätteenpolton hyötysuhde sähköntuotannossa on kuitenkin useimmiten jäänyt alle 20 prosentin.

Lahti Energian käyttöönotossa oleva uusi voimalaitos pääsee aivan toisenlaisiin lukuihin. Maailman tiettävästi ensimmäisen pelkästään kierrätyspolttoaineella toimivan kaasutusvoimalaitoksen kokonaishyötysuhde on noin­ 88 prosenttia.

Laitoksen kokonaispolttoaineteho on 160 ­ egawattia, josta 50 megawattia tulee ulos sähm könä ja 90 megawattia kaukolämpönä. Sähköntuotannossakin päästään siis yli 30 prosentin hyöty­suhteeseen. ”Noin 30 prosentin hyötysuhteella pääsevät ylpeilemään myös hollantilaiset. Amsterdamissa sijaitsevan voimalan kustannustaso on kuitenkin Lahtea huomattavasti korkeampi. Toisaalta Amsterdamissa käytetään laadultaan heikompaa sekajätettä”, kertoo kaasutusteknologian asiantuntija, asiakaspäällikkö Matti Nieminen VTT:ltä.

Hyötysuhteesta kertoo sekin, että muualla polttoaineen toimittaja joutuu maksamaan siitä, että hänen kuormansa otetaan vastaan. Lahdessa voimalaitos maksaa kierrätyspolttoaineesta.

Edistyksellisyys on huomattu Lahden ulkopuolellakin: voimalaitos nimitettiin keväällä vuoden ilmastoteoksi.

70 Vesiensuojelusta kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen KESTÄVÄ KEHIT YS TULI V T T:lle 1970-luvulla, kun taloon perustettiin ympäristönsuojelutekniikan tutkimusprofessuuri. Aluksi tutkimukset painottuivat vesien saastumisen ehkäisemiseen. VTT tutki muun muassa kyllästämöjen ympäristövaikutuksia ja kehitti menetelmiä jätevesien analysoinnin nopeuttamiseksi sekä selvitti yhdyskuntien tuottamia jätteitä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeää pitää kasvihuonekaasupäästöt kurissa. VTT:n mukaan asetettuihin päästötavoitteisiin pääseminen edellyttää muun muassa koko Suomen energiajärjestelmän uudistamista vuoteen 2050 mennessä sekä uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa energiantuotannossa ja muillakin aloilla. Suorien päästö- ja jätevähennysten lisäksi on kehitettävä tuotannon, tuotteiden ja käytön yleistä energia- ja resurssitehokkuutta.

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

67

Pieni jätesanasto Yhdyskuntajäte Asumisessa syntyvä jäte (kotitalousjäte) sekä siihen rinnastettava kaupan, teollisuuden ja palvelutoiminnan jäte.

Sekajäte Lajittelematon yhdyskunta-, yritys-, teollisuus- ja rakennusjäte; joidenkin määritelmien mukaan lajittelusta jäävä kierrätykseen kelpaamaton jäte.

Kierrätyspolttoaine eli SRF (Solid Recovered Fuel, Suomessa aiemmin myös REF eli Recovered Fuel) Sekajätteestä yleensä jätteen syntypaikalla lajiteltu paperi-, muovi- ja puupohjainen hyvin palava materiaali.

Ensitulet palavat Kymijärvi II:n soihdussa.

Ennakkoluuloton asenne

Lahdessa alettiin kaasuttaa kierrätyspolttoainetta energiaksi kivihiilivoimalaitoksen kyljessä ensimmäisen kerran jo vuonna 1998.

Puuperäisiä polttoaineita ja muuta energiajätettä on tähän mennessä kaasutettu reilusti yli miljoona tonnia, millä on korvattu 700 000 tonnia kivihiiltä.

Kaasutuksella tarkoitetaan polttamista aliilmaisissa olosuhteissa. Kaasutuksessa syntyvä tuotekaasu poltetaan kaasunpolttokattilassa.

Hyvät kokemukset ja ennakkoluuloton asenne saivat lahtelaiset 2000-luvun alussa suunnittelemaan uutta ja entistä tehokkaampaa kierrätyspolttoainetta hyödyntävää voimalaitosta. Taustalla vaikuttivat muuttuneet EU68

direktiivit, joiden vuoksi vanhaa voimalaitosta ei enää voida käyttää täydellä teholla sekä ­tavoitteet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä ja materiaalinkierrätystä laajemminkin.

Alhainen sähköntuotantokyky perinteisessä sekajätteenpolttolaitoksessa liittyy sähkön­ tuotannon höyryturbiinitekniikkaan.

Voimalaitos tuottaa höyryä, joka ajetaan höyryturbiinin läpi, josta puolestaan saadaan sähköä. Ongelma on, että jätteenpoltossa syntyy kattilan metallirakenteille haitallisia epäpuhtauksia, joiden vuoksi joudutaan käyttämään alhaisia höyryarvoja. Esimerkiksi alumiini on kattilalle äärimmäisen haitallista.

Kaukolämpöön riittää alhaisempikin lämpötila, joten esimerkiksi Ruotsissa kierrätyspolttoVTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

Lahden voimalaitos maksaa kierrätyspolttoaineesta.

VTT tutkii jätteiden hyötykäyttöä VTT ON LUONUT perusteita Lahdessa toteutettavalle teknologialle jo 1990-luvulta lähtien. Kierrätyspolttoaineiden kaasutusta ja kaasun puhdistusta tutkittiin ja kehitettiin pitkään sovellettavaksi rinnakkaispolttoon kivihiilivoimaloissa.

VTT on kehittänyt ja testannut esimerkiksi purkupuun kaasutusta ja kaasun puhdistusta Hollantiin ja vehnän oljen kaasutusta tanskalaiselle Elkraftille. Suomessa VTT kehitti menetelmän Corenson hylsykartonkitehtaan hylkyjakeen kaasuttamiseen Varkaudessa.

Kaasutusteknologian lisäksi VTT on osallistunut Lahden Kymijärven voimalaitoksen kehittämisessä muun muassa kaasutuskaasun ja kaasun puhdistuksen yhteydessä syntyvän lentotuhkan käsittelyn ja hyödyntämisen tutkimukseen. ”Jätteen hyötykäyttö lisääntyy, kun meillä on siihen riittävän tehokas tekniikka. Tällä hetkellä jätteiden hyödyntämisestä ollaan hyvin kiinnostuneita esimerkiksi Isossa­Britanniassa”, tietää VTT:n asiakaspäällikkö Matti Nieminen.

Yhdessä Lahti Energian kanssa VTT on myös koordinoinut EU:n kuudenteen puiteohjelmaan kuuluvaa LahtiStreamshanketta.

ainetta poltetaan enimmäkseen pienissä kaukolämpölaitoksissa.

Tehot ylös

Lahden Kymijärvi II -voimalaitokselle on kehitetty energian talteenottoon täysin uusi konsepti.

Voimalan ydin koostuu CFB- eli kiertoleijukaasutusprosessista ja kaasun puhdistuksesta. Puhdistusvaiheessa haitalliset epäpuhtaudet, kuten metallit, poistetaan kaasusta jäähdyttämällä ja suodattamalla jo ennen kaasun polttamista kaasukattilassa.

Kierrätyspolttoaineesta valmistettu kaasutuskaasu saadaan näin puhdistettua samalle tasolle kuin tavanomaiset polttoainekaasut VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

69

Kymijärven voimalaitostyömaalla työskenteli Lahti Energian oman henkilöstön lisäksi 700 henkilöä.

Projektin yhteydessä annettiin turvallisuuskoulutusta 1 900 henkilölle, jotka edustavat 15 kansallisuutta.

70

ja kaasukattilan höyryntuotannossa voidaan käyttää korkeita höyryarvoja, 540 ºC ja 120 bar. Kattilassa polttamisen jälkeen savukaasut puhdistetaan vielä letkusuotimella ennen kaasun johtamista savupiippuun.

Suodatinmenetelmällä minimoidaan myös ympäristövaikutukset. Suodatin on prosessin keskeinen osa, sillä siinä kaasusta poistetaan haitalliset epäpuhtaudet. Lahdessa suodatinyksikköjä on kahdessa linjassa yhteensä 12. Samanlaisia suodattimia on aiemmin käytetty puuperäisen polttoaineen kaasutuksessa.

Kun kaasu puhdistetaan kuivamenetelmällä, ei synny myöskään jätevesiongelmia.

tomasti. Ympäristölupien saaminen kesti ennakoitua pidempään, ja alkuperäinen laitostoimittaja vetäytyi hankkeesta. Jukka Manskinen kiittelee edeltäjänsä Matti Kivelän sitkeyttä ja ennakkoluulottomuutta projektin eteenpäin viemisessä.

Uudeksi toimittajaksi löytyi lopulta Metso Oyj, jolla oli kokemusta kaasutuslaitoksista, mutta joka ei ollut aiemmin toimittanut kierrätys­polttoaineen kaasuttamiseen perustuvia voima­laitoksia.

Laitoksen turbiini ja generaattori ovat ­Siemensin valmistamia. Voimalaitoksen rakentaminen on maksanut 160 miljoonaa euroa.

Koekäytössä ei yllätyksiä

Jätteestä polttoaineeksi

Uuden voimalaitoksen koekaasutus aloitettiin jätepuulla. ”Jätepuu on luonnollisesti tasalaatuista ja kaasutuksen kannalta helpointa kierrätyspolttoainetta. Puun kaasutus sujui kuten pitikin, joten helmikuun 10. päivänä kaasutimme ensimmäisen erän lopullisen kaltaista energiajätettä.

Teknologia on toiminut hyvin”, toteaa Lahti Energian tuotantojohtaja Jukka ­Manskinen tyytyväisenä.

Projekti ei käynnistynyt aivan yhtä kivut-

Jäte muuttuu polttoaineeksi, kun se ensin lajitellaan syntypaikallaan ja siitä poistetaan epäpuhtauksia. Lisäksi se murskataan voimalan käyttöön soveltuvaan muotoon. Kierrätyspolttoaineen toimittajia ovat Lahdessa Kuusakoski Oy, Stena Recycling, Suomen Kipa sekä kunnalliset toimijat Päijät-Hämeen Jätehuolto ja Loimi-Hämeen Jätehuolto.

Lahti Energia käyttää tätä kauppojen, yritysten ja kotitalouksien tuottamaa kierrätyspolttoainetta 250 000 tonnia vuodessa.

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

Yhdellä kotitalouden jätepussilla 12 watin energiansäästölamppu palaa yli kuukauden.

­ yntypaikkalajitellusta kierrätyspolttoaineesta S käytetään kansainvälisesti lyhennettä SRF (solid recovered fuel). ”Yhdellä kotitalouden jätepussilla polttaa 12 watin energiansäästölamppua 35 vuorokautta tai käyttää 100 tuntia kannettavaa tietokonetta”, Manskinen havainnollistaa.

Kierrätyspolttoaineen kuljetuksessa käytetään sivukippilavallisia autoja, joiden kuorma saadaan purettua muutamassa minuutissa. Jokaisesta kuormasta otetaan päivittäin näytteet, joista määritetään kosteus, lämpöarvo, alku­ aineet kuten natrium ja kalium sekä metallit.

Jalanjälki pienenee

Jos Kymijärvi II:n tuottama sähkö ja lämpö tuotettaisiin kivihiilellä, se aiheuttaisi 410 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Kierrätyspoltto­ ainetta käytettäessä fossiiliset hiilidioksidipäästöt jäävät 110 000 tonniin. Lisäksi uuden voimalaitoksen käyttöönotto vähentää vanhan kivihiilivoimalaitoksen käyttöä ja siitä syntyviä laskennallisia hiilidioksidipäästöjä 230 000 tonnia vuodessa. n

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

LahtiStreams:

Kansainvälistä vaikuttavuutta EU-rahoituksella PERINTEISEN JÄTTEENPOLTON ONGELMANA on tekniikka, joka alhaisen hyötysuhteensa vuoksi soveltuu lähinnä jätteiden tuhoamiseen. Kierrätyspolttoaineeseen perustuva energiantuotanto on kuitenkin aivan muuta kuin jätteiden tuhoamista.

LahtiStreams on vuonna 2006 aloitettu EU-rahoitteinen demonstraatiohanke, jossa on kehitetty uutta tapaa ottaa talteen jätteiden sisältämää energiaa. Laajan projektin keskeinen tavoite on ollut energiantuotannon hyötysuhteen kaksinkertaistaminen muihin vastaaviin laitoksiin verrattuna.

Projektissa on kerätty vertailutietoa myös muista käytössä olevista teknologioista. ”Olen erittäin tyytyväinen nähdessäni Lahden voimalaitoksen toteutuvan. Työ on edistynyt tehokkaasti, ja teknologia vaikuttaa hyvin lupaavalta”, toteaa José Riesgo Villanueva, joka on valvonut projektia Euroopan komission uusista tehokkaista energiateknologioista vastaavasta yksiköstä. ”Laskennallisesti nyt kehitetyllä menetelmällä sähköntuotannossa voidaan saavuttaa 35 prosentin hyötysuhde. Odotamme mielenkiinnolla, millaisiin lukemiin Lahden voimalaitos tuotantokäytössä pystyy. Toinen erittäin haasteellinen tavoite oli käsittelemättömän sekajätteen hyödyntäminen. Sitä ei valitettavasti tässäkään projektissa onnistuttu ratkaisemaan.”

Jóse Riesgo korostaakin jätehuollon merkitystä kierrätyspolttoaineen hyödyntämisessä. ”Lahti on tällä hetkellä alansa lippulaiva Euroopassa.

Uskon, että Kymijärvi II:n teknologiaa voidaan hyödyntää myös muissa Euroopan maissa, kunhan jätehuolto organisoidaan hyvin ja kierrätyspolttoainetta on riittävästi saatavilla.”

LahtiStreams-hankkeessa ovat olleet mukana Lahti Energia Oy, VTT ja Lassila & Tikanoja Oy sekä Dong Energy Power A/S Tanskasta ja Karlsruhe Institut für Technologie Saksasta. Hanke sai EU-komissiolta tukea 8,7 miljoonaa euroa. Lahden laitoksen rakentamista komissio tuki lisäksi 6,8 miljoonalla eurolla.

71

Askeleen edellä Jatkuva innovointi on Wärtsilän avain menestykseen jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

Teksti Anne Hänninen Kuvat Wärtsilä Oyj Abp

W

ärtsilässä uskotaan, että teknologiset innovaatiot ja tehokkuuden tavoittelu ovat välttämättömiä niin nyt kuin tulevaisuudessa. Kilpailun kovetessa ja kilpailijoiden määrän kasvaessa yhtiön on kehityttävä jatkuvasti. ”Käymme kovaa ottelua kilpailijoidemme kanssa. Meidän on pysyttävä koko ajan askeleen edellä”, sanoo Elias Boletis, joka vastaa propulsioteknologiaan ja -ohjelmiin liittyvistä tutkimus- ja kehitystoiminnoista. Älykkäät ratkaisut vievät voiton

Wärtsilän liiketoimintaympäristössä on tapahtumassa huomattavia muutoksia. Ympäristö- ja energiakysymysten merkitys on ollut suuri jo aiemmin, mutta niistä on tulossa yhä tärkeämpiä, sillä tulevaisuudessa lainsäädäntö ja säännökset tiukentuvat. ”Esimerkiksi merenkulkua säätelevä lainsäädäntö ei koske vain moottoripäästöjä vaan 72

kokonaistehokkuutta eli päästöjä kuljetettua tonnia ja merimailia kohti. Kuorma voi olla ihmisiä tai rahtia”, Boletis selittää.

Wärtsilän kaltaisille teknologiatoimittajille tiukennetut rajat tuovat sekä haasteita että mahdollisuuksia. ”Keskitymme nyt suuriin kokonaisuuksiin ja niiden elinkaarikustannuksiin. Pyrimme osallistumaan kehityshankkeisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta koko elinkaari voidaan ottaa huomioon kokonaisratkaisun suunnittelussa”, sanoo uusista teknologioista ja innovaatioista vastaava johtaja Ilari Kallio.

Varsinkin laivat on suunniteltava kokonaisuuksina, jotka koostuvat toisiinsa liittyvistä osista ja alajärjestelmistä. Rungon, moottoreiden, automaation, ympäristö- ja painolastijärjestelmien yhteentoimivuus määrittelee sen, miten suorituskykyinen koko alus lopulta on. ”Elinkaarinäkökulmasta katsottuna älykkäimmät ratkaisut vievät voiton”, Kallio huomauttaa.

Tämän vuoksi Wärtsilässä on erityinen yksikkö, joka kehittää teknologioita päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

Elinkaarinäkökulmasta katsottuna älykkäimmät ratkaisut vievät voiton.

Wärtsilän tekemien muutostöiden jälkeen Arctian Fennica-monitoimimurtajan moottorit täyttävät Yhdysvaltain ympäristöviraston päästövaatimukset Pohjoisella jäämerellä liikkuville aluksille.

Yhteensopivaa kemiaa WÄRTSILÄ JA VTT tekevät yhteistyötä monilla eri alueilla miltei päivittäin, minkä takia sekä tiimien että yksittäisten työntekijöiden väliset hyvät suhteet ovat tärkeitä. Elias Boletisin mukaan oikeanlainen henkilökemia on olennaista. ”VTT:n tiimillä on paljon propulsio-osaamista, mutta on myös tärkeää, että tiimit tulevat erinomaisesti toimeen. Työskentelyilmapiirimme on hyvä. Meitä voisi melkeinpä kutsua ystäviksi”, hän toteaa.

Aito, pitkä yhteistyö antaa jotain molemmille osapuolille.

Tässä tapauksessa Wärtsilä voi tuoda luotettavia ja tehokkaita tuotteita markkinoille entistä nopeammin, kun taas VTT pääsee pureutumaan aitoihin haasteisiin, jotka edistävät tulevaa kehitystä. ”Parhaimmillaan tämä on ideoiden vaihtamista. Meiltä löytyy markkinanäkökulmaa, VTT:ltä puolestaan teknologista näkemystä,” Ilari Kallio sanoo.

Näiden kahden yhdistelmä tuottaa innovaatioita, jotka vastaavat tosielämän tarpeisiin.

Wärtsilän näkökulmasta VTT:n kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin nopeasti erottaa sen monista muista laitoksista. ”VTT reagoi nopeasti, ja siellä selvästi pidetään meidän töistämme. VTT:llä ymmärretään myös se, että me emme ole loppukäyttäjä vaan meillä on omat asiakkaamme. Siksi aikatauluista on pidettävä kiinni”, Boletis tiivistää.

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

73

Vuonna 2011 Wärtsilä patentoi noin sata uutta keksintöä. l­isäämiseksi. Yksikkö keskittyy polttokennojen, pako­kaasujen puhdistukseen ja lämmön talteenottojärjestelmien kaltaisiin teknologioihin.

Innovaatioita sisältä ja ulkoa

Kilpailijoiden edellä pysyminen edellyttää jatkuvaa innovointia, ennakointia ja visiointia.

Wärtsilä haluaa olla lainsäätäjien ja kuluttajien edellä kehittämällä ratkaisuja jo ennen kuin niille alkaa olla kysyntää.

Päämääräänsä Wärtsilä pyrkii pitämällä yllä ja kehittämällä innovaatiokulttuuria.

Kaikki Wärtsilän 17 000 työntekijää 70 maassa voivat osallistua innovointiin ja uusien ideoiden arvioimiseen. Ideat voivat olla suuria tai pieniä, eikä niitä rajata teknologiaan, vaikka siihen yrityksessä luonnollisesti keskitytäänkin.

Kuukausittain esitetään kaiken kaikkiaan 150 ideaa, ja vuonna 2011 Wärtsilä patentoi noin sata uutta keksintöä.

Myös ulkopuoliset voivat tarjota ideoitaan Wärtsilälle. Lukuisia ulkopuolisten esittämiä ideoita arvioidaan vuosittain, ja parhaita ale-

74

taan kehittää yhteistyössä kumppaniverkoston tai julkisten rahoittajien kanssa.

Kumppanitkin ovat osa Wärtsilän innovaatiokulttuuria. Yhtiö onkin valinnut pitkäaikaisia teknologiakumppaneita alueilta, jotka ovat strategisesti tärkeitä. ”Pyrimme luomaan pitkäkestoisia suhteita ja strategista yhteistyötä. Sitoutumalla kumppanuuksiin ja sopimalla yhteistyön perustasta voimme keskittää kaikki voimamme käsillä ­olevaan työhön”, Kallio sanoo.

Yli 15 vuotta VTT:n kanssa

VTT on yksi Wärtsilän strategisista teknologiakumppaneista. Vuonna 2011 osapuolet valitsivat strategisen kehittämisyhteistyönsä kohteeksi neljä aluetta: virtuaalisen validoinnin, alusten energiatehokkuuden ja propulsiojärjestelmät, polttoaineet ja polttoaineenkäsittelyn sekä anturit ja etähallinnan. ”Esimerkiksi virtuaalisen validoinnin avulla voimme tehdä tuotteistamme erittäin luotettavia ja kehittää tuotteita entistä nopeammin,

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

Wärtsilän nelitahtimoottoreita käytetään laivoissa ja voimalaitoksissa. Jopa yli 22 000 kilowatin tehoisten voimanlähteiden polttoaineena voidaan käyttää nestemäisiä polttoaineita tai maakaasua.

Cogentrixin varavoimala USA:n Plains Endissä siirtyy valmiustilasta täyteen 111 megawatin tuotantoon alle 10 minuutissa.

minkä ansiosta markkinoilletuloaika lyhenee.

Uuden tuotteen kehitysprojekti kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Virtuaalisen validoinnin ansiosta voimme lyhentää tätä aikaa useilla kuukausilla”, Boletis korostaa.

Virtuaalisen validoinnin avulla voidaan myös parantaa luotettavuutta, mikä pienentää automaattisesti ratkaisujen elinkaarikustannuksia. Järjestelmäintegroinnin osaaminen on tässä yhteydessä myös tärkeää.

VTT on aikaisemmin ollut mukana kehittämässä Wärtsilän kaasumoottoreita, joiden kysyntä on kasvanut jatkuvasti. ”Kaasumoottoreita käytetään yhä enemmän erityisesti energiantuotantolaitoksissa, mutta myös laivoissa. Monipolttoainemoottorit ovat erityisen kasvava alue; toimme tuotteen markkinoille ensimmäisenä”, Kallio sanoo.

Uudet kehityskohteet ovat jatkoa 15 vuotta kestäneelle läheiselle yhteistyölle. Näiden vuosien aikana VTT on osallistunut muun muassa värähtelyiden ja materiaalien mallintamiseen, päästöjen mittaamiseen, polttoainetutkimukseen, melunvaimennukseen ja polttoainekennojen kehittämiseen.

Uusia ratkaisuja merenkulkuun

Vuonna 2010 Wärtsilä aloitti VTT:n kanssa ­propulsiojärjestelmien kehittämiseen liittyvän yhteistyön.

Wärtsilä kääntyi VTT:n puoleen esimerkiksi silloin, kun tarvittiin nopeasti uudenlainen ohjauspotkuri jääoloihin. Erilaiset jääkuormat ja niiden vaikutus ohjauspotkurin toimintaan laskettiin ja mallinnettiin virtuaalisesti. Icepodohjauspotkuri myös validoitiin virtuaalisesti.

Wärtsilä tutkii uusia mahdollisuuksia paitsi arktisilla markkinoilla myös offshore-öljynporauksessa. Öljynporauslautat, joita ei ole kiinnitetty merenpohjaan, tarvitsevat dynaamisen paikannusjärjestelmän ja tarkan propulsiojärjestelmän lautan pitämiseksi paikallaan. n VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

Wärtsilä lyhyesti WÄRTSILÄ ON JOHTAVA elinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energia-alalla. Yhtiön tärkeimmät liiketoiminta-alat ovat laivojen voimaratkaisut ja voimalaitokset, joille Wärtsilä tarjoaa tuotteita ja integroituja järjestelmiä sekä palveluja koko niiden elinkaaren ajaksi.

Avainluvut vuonna 2011 • Liikevaihto 4 209 milj. euroa • 19 000 työntekijää • Toimintaa lähes 170 toimi­ pisteessä 7 ­ 0 eri maassa

Wärtsilän Marine ECC -moottori hyödyntää myös pakokaasun tai mäntämoottoreiden jäähdytysveden sisältämää energiaa, mikä auttaa pienentämään sekä polttoaineen kulutusta että päästöjä.

75

Kipinää hitsaukseen Hitsauksesta on tulossa palvelubisnestä.

Kokonaisvaltaiset hitsausratkaisut valtaavat alaa myös Kempissä.

Teksti Marjo Kosonen Kuvat Matti Viljanen, Kemppi Oy

76

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

77

Mikko Veikkolainen (vas.) ja Anssi Rantasalo toteavat, että Kemppi tarkastelee nykyisin hitsausvaihetta aiempaa laajemmin, osana isompaa prosessia.

K

empin toimitusjohtaja Anssi Rantasalo toteaa, että perinteinen tapa tehdä tuotekehitystä on murroksessa. ”Enää ei kehitetä vain yksittäistä fyysistä tuotetta tai teknologiaa, vaan ratkaisua asiakkaan haasteeseen tai ongelmaan. Fyysisen tuotteen lisäksi tarjooma käsittää tuotteeseen liittyvät ohjelmistot ja palvelut”, hän sanoo.

Kemppikään ei enää kehitä ainoastaan ydinosaamistaan eli hitsausteknologiaa vaan täydentää sitä palveluilla, kuten konsultoinnilla ja koulutuksella. ”Palveluliiketoiminnan sijasta voitaisiin ­oikeastaan puhua ratkaisuliiketoiminnasta.”

Laatua ja katetta

Kempin asiakkaiden eli teollisuusyritysten hitsauksen suurimmat haasteet ovat laatu ja tuot78

70 Sotakorvauksista nanoteknologiaan SUOMALAISET TELAKAT TOIMITTIVAT Neuvostoliittoon sotakorvauksina yli 500 erilaista alusta. Suurin osa laivoista valmistettiin uudella hitsausmenetelmällä, mikä työllisti myös VTT:tä.

Nykyajan materiaalitutkimuksessa uusia mahdollisuuksia avaa muun muassa nanoteknologia. VTT:n kehittämät sooligeelipinnoitteet parantavat erilaisten pintojen funktionaalisia ominaisuuksia siten, että pinta hylkii likaa, kestää kulutusta eikä naarmuunnu helposti. Lisäksi pinta on helppo puhdistaa ja kestää korroosiota ja hapettumista.

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

tavuus. Hitsaajan pitää saada aikaan mahdollisimman tarkkaa jälkeä mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Hitsausprosessi pyritään siksi ottamaan entistä tarkemmin haltuun. Kemppi lähestyy haastetta tarjoamalla palveluja.

Kempin kehittämä Arc System -tuoteperhe mittaa ja analysoi hitsaustietoja. Sen avulla asiakasyritys parantaa hitsauksen laatua ja tehokkuutta. ”Hitsauksen perusteknologia on digitalisoitu, mutta kertyvää dataa on tähän asti hyödynnetty vain vähän”, Anssi Rantasalo toteaa. ”Meidän ratkaisussamme data kerätään talteen, jolloin sitä voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Voidaan esimerkiksi tarkastella, miten tavoitteeksi asetetut hitsauksen tavoite-

parametrit ovat toteutuneet ja onko laatuvirheitä. Kaikki tämä tapahtuu reaaliajassa.”

Viritetty versio kehitteillä

Kyse ei Rantasalon mukaan ole vain laadun varmistuksesta vaan kokonaisvaltaisesta tuotannon­ohjauksesta, kuten teollisuudessa yleensäkin.

Myöhemmin tänä vuonna markkinoille ­tuleva Kemppi Arc System 2.0 raportoi hitsauksen poikkeamat, ennakoi konehuollot ja kerää laatudokumentaation. Kilpailevista tuotteista se eroaa siinä, että tieto liikkuu internetissä. Mukana on langaton tiedonsiirto ja viivakoodinlukija.

Rantasalo korostaa, että kyse ei ole koneesta tai laitteesta vaan ratkaisusta.

Konkreettisia tuloksia nopeasti

Kempin tuotteet ovat saaneet runsaasti tunnustusta muotoilustaan.

Mikko Veikkolainen esittelee kansainvälisen teollisen muotoilun iF-palkinnon saanutta Kempact RA -hitsauslaitetta.

PERINTEISESTÄ LAITEVALMISTAJASTA TEOLLISEKSI palvelutoimittajaksi matkalla oleva Kemppi käynnisti keväällä 2011 tavoitteensa tueksi laajan kehitysohjelman. ”Kehitämme hitsaavan teollisuuden tarpeisiin täysin uusia liiketoiminta- ja ratkaisumalleja. Esimerkiksi HumanWeld-vuokrauspalvelu on tästä hyvä esimerkki”, kehitys- ja innovaatiojohtaja Mikko Veikkolainen toteaa.

Teknologiaa pusketaan eteenpäin useissa osaprojekteissa. Niissä selvitetään muun muassa, miten muilla toimialoilla kehitettyjä sovelluksia, esimerkiksi anturointia ja näyttöteknologiaa, voitaisiin soveltaa ­hitsaamisessa.

Myös omaa toimintaa ja osaamista kehitetään.

Kempissä mietitään, miten yhtiön prosesseissa voitaisiin entistä paremmin huomioida asiakas ja tämän tarpeet.

Lisäksi henkilöstölle järjestetään muun muassa myyntikoulutusta.

Kolmivuotista kehitysohjelmaa koordinoi VTT. Mukana ovat myös Gemic, Talent Partners ja Vectia.

Kemppi ja VTT ovat tehneet yhteistyötä 2000-luvun puolivälistä. ”Olemme yhdessä puskeneet teollista palveluliiketoimintaa eteenpäin. VTT tarjoaa laajan kirjon osaamista, jota meiltä ei löydy”, Veikkolainen toteaa.

Kempille tärkeää on päästä nopeasti vauhtiin. ”Kaikessa kehittämisessä tavoitteenamme on edetä nopeasti konkreettiseen prototyyppiin. VTT:n mukana olo nopeuttaa työtä useilla kuukausilla.”

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

79

Kynnys ottaa järjestelmä käyttöön näyttää olevan matalampi kehittyvillä markkinoilla kuin kehittyneillä. ”Käytännössä asiakas ostaa parin vuoden kehitysprojektin, jonka aikana uusi teknologia otetaan käyttöön ja tehdään korjaavia toimenpiteitä.

Tätä voisi verrata vaikkapa tietojärjestelmän vaihtamiseen.”

Asenteet uutta teknologiaa kohtaan vaihtelevat eri maissa. ”Meille on ollut yllätys – ja pettymyskin – huomata, että kynnys ottaa järjestelmä käyttöön näyttää olevan matalampi kehittyvillä markkinoilla kuin kehittyneillä. Esimerkiksi Euroopan maissa toimintatavat ovat ilmeisesti niin vakiintuneet, että niitä ei hevin panna uusiksi.”

Kenties vieläkin tärkeämpää on oikeanlaisten, luotettavien kumppanien löytäminen uusilta markkinoilta.

Mies ja hitsauslaite

Hitsauksen johtamisjärjestelmän tiedonkeruulaite on osa Kemppi Arc System 2.0 -ratkaisua.

HumanWeld-palvelu taas tuo yrityksen tuotantokapasiteettiin joustoa.

Kemppi kumppaninsa henkilöstövuokrausyritys Baronan kanssa vuokraa yrityksille ammattitaitoisia hitsaajia ja hitsausteknologiaa. ”Pakettiratkaisu on asiakkaalle vaivattomampaa ja taloudellisempaa kuin vuokratyövoiman ja laitteiden vuokraaminen erikseen”, Rantasalo ­toteaa.

Asiakkaan pään sisään

Kempissä on viime vuosina tehostettu kaupallistamista virittämällä organisaatiota toimimaan entistä asiakaskeskeisemmin. ”Pitää olla lähellä asiakasta ja ymmärtää tämän liiketoimintaa ja todellisia haasteita”, ­Rantasalo toteaa. ”Tutkimme asiakkaiden tarpeita muun muassa tekemällä asiakaskyselyjä, mutta pelkkä aktiivisesti annettu palaute ei riitä. Asiakkailla voi olla myös piileviä tarpeita. Myös omille ­oivalluksille on jätettävä tilaa.”

Tarpeisiin, joita asiakas ei ehkä itsekään tiedosta, pureudutaan muun muassa havainnoimalla ja videoimalla esimerkiksi hitsaajaa työssään. Työn eri vaiheet käydään sitten läpi 80

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

K-luokan yrityksistä talouden veturi?

kohta kohdalta, jolloin voidaan päästä kiinni parannuskohteisiin.

Myös osaaminen ratkaisee. ”Meidän on varmistettava oikea osaaminen rekrytoimalla uusia osaajia ja kouluttamalla nykyistä henkilöstöä. Olemme panostaneet paljon muun muassa konsultoivaan myyntiin.”

Lisäksi palvelujen on oltava helppoja ostaa.

Kempissä on hiottu ratkaisukonsepteja niin, että niiden ostaminen olisi asiakkaalle mahdollisimman vaivatonta.

Näkökulma on ylipäätään laajentunut. ”Mietimme pelkän hitsausvaiheen sijaan entistä laajemmin koko prosessia: mitä tapahtuu ennen hitsausta ja hitsauksen jälkeen. Näin voimme tuottaa aitoa hyötyä asiakkaalle”, Rantasalo ­toteaa. n VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

KEMPPI ON SUOMALAISITTAIN harvinaislaatuinen yritys – ei pieni eikä suuren suuri.

80–200 miljoonan euron liikevaihdon yritykset eivät lukeudu pk-yrityksiin, mutta eivät ole myöskään suuryrityksiä.

Nämä ”K-luokan yritykset” ovat hyödyntämätön voimavara. ”Tämän kokoluokan yrityksillä olisi paljon annettavaa. Voisimme jakaa omista kokemuksistamme”, Kempin toimitusjohtaja Anssi Ranta­salo toteaa.

Näitä yrityksiä Suomessa tarvittaisiin lisää. ”Julkisessa keskustelussa huomion varastavat yleensä joko globaalit suuryritykset tai pk-yritykset. K-luokan yritysten osuus brutto­ kansantuotteesta ja viennistä on kuitenkin korkea, ja ne ovat todella merkittäviä työllistäjiä – siksi ne olisivat taloudelle hyvä veturi.”

81

Pikoprojektorivalmistajat odottavat tehokasta ja tarkkaa vihreää laseria.

82

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

Vihreää valoa mobiiliprojektorille Teksti Kati Havela Kuvat Matti Immonen, EpiCrystals Oy

Kenenpä taskusta ei löytyisi puhelimen muotoon paketoitua kameraa, videokameraa, mikrofonia ja musiikkisoitinta – pian kenties myös pienoisprojektori.

M

atkapuhelinten näytöiltä voi nykyisin katsella korkealaatuista kuvaa, mutta puhelinten koko rajoittaa auttamatta näytön kokoa ja ­katselukokemusta.

Tamperelainen start-up-yritys EpiCrystals Oy kehittää yhdessä VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa uudentyyppisiä laservalonlähteitä erittäin pienikokoisiin projektoreihin, joita kutsutaan pikoprojektoreiksi. Projektoreita voidaan integroida monenlaisiin elektronisiin laitteisiin, kuten digitaali- tai videokameroihin, kämmentietokoneisiin ja matkapuhelimiin.

Kun projektori asennetaan esimerkiksi matkapuhelimen sisälle, sen avulla voidaan heijastaa valokuvia tai elokuvia tarkasti ja tehokkaasti mille tahansa pinnalle. Integroiduilla laserprojektoreilla voitaisiin käytännössä heijastaa noin A3-paperiarkin kokoisia korkealaatuisia kuvia.

Tuotteen markkinat ovat maailmanlaajuiset. ”Lähes kaikki suuret elektroniikkayritykset ovat erittäin kiinnostuneita tästä teknologiasta ja ylipäätään laserprojektorin integroimisesta matkapuhelimeen. Japanissa on jo saatavilla joitain projektorilla varustettuja puhelimia, mutta ne perustuvat laadultaan huonompaan led-valoon”, kertoo liiketoimintakehitysjohtaja Tomi Jouhti EpiCrystals Oy:stä.

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

”Maailmassa myydään pian vuosittain noin kaksi miljardia kännykkää. Jos niistä edes parissa prosentissa on projektori, puhutaan kymmenistä miljoonista kappaleista, eikä sadan miljoonan rajakaan ole kaukana.”

EpiCrystalsin tavoitteena on olla laser­ valonlähteiden valmistuksessa markkina­johtaja vuonna 2015.

Täysi värisuora

Pikoprojektorin toiminta perustuu sinisen, punaisen ja vihreän valon tuottamiseen mahdollisimman tehokkaasti ja tarkasti. Kuluttajat haluavat katsoa kirkasta ja terävää kuvaa, eikä projektori saa kuluttaa liiaksi kännykän akkua.

Juuri tehokkuuteen ja tarkkuuteen liittyy muutama haaste, jotka on ratkaistava, ennen kuin tie kauppojen hyllyille on lopullisesti auki. ”Punaisia lasereita käytetään jo muun muassa cd- ja dvd-soittimissa ja sinisiä blu-raysoittimissa, mutta halpa, tehokas vihreä laser on tähän saakka puuttunut markkinoilta. Tämä on yksi syy, miksi pikoprojektoreita ei vielä ole matkapuhelimissa”, Jouhti valottaa.

EpiCrystalsin kehittämällä teknologialla kaikkia kolmea laservaloa voidaan tuottaa aiempaa laadukkaammin. Laservaloja tyypillisesti vaivaava kuvakohina on saatu minimoitua muun muassa optimoimalla värien aallonpituuksia. EpiCrystals on patentoinut teknologian keskeisillä markkina-alueilla, kuten Euroopassa, Yhdysvalloissa ja useissa Aasian maissa.

83

Tehokas mutta edullinen vihreä laser on tähän saakka puuttunut markkinoilta.

”Tällä ensimmäisen polven teknologialla päästään ehkä miljoonan tai kymmenen miljoonan kappaleen myyntiin. Tarvitsemme kuitenkin uusia tuotekonsepteja, jotta olisimme kilpailukykyisiä myös tulevaisuudessa. Tästä tarpeesta lähti liikkeelle kehitysprojekti, jossa ideoimme VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa uusia lasermoduulikonsepteja”, Jouhti kertoo.

Parempaa halvemmalla

Kuluttajaelektroniikasta puhuttaessa ratkaisevaksi kysymykseksi nousee laadun lisäksi tuotteen hinta ja koko. Kännykkään ei voida liittää mitään muutamaa dollaria kalliimpaa eikä paria senttimetriä suurempaa komponenttia. ”Hinta vaikuttaa suoraan pikoprojektorin kysyntään. Laservalonlähde on kaiken lisäksi projektorin kallein osa”, Tomi Jouhti mainitsee.

VTT on syksyn aikana ideoinut EpiCrystalsin kanssa uusia lasermoduulikonsepteja, joista potentiaalisimpia ryhdytään nyt testaamaan. ”Olemme yhdistäneet moniteknologista osaamista niin meiltä kuin projektipartnereiltakin, alkaen lasersirujen tarkasta kohdistamisesta ja valmistusmateriaaleista aina tuotantolinjojen suunnitteluun asti. Mukana on myös osaamista eri puolilta Suomea, muun muassa VTT:n Espoon, Oulun, Tampereen ja Lappeenrannan toimipisteistä”, kertoo johtava tutkija Timo Aalto VTT:ltä.

Hyvää halvalla on yhtälö, jota on yleensä vaikea ratkaista. ”Tehtävä ei ole ollut helppo, mutta näyttäisi siltä, että tavoitteeseen päästään. Kesään mennessä pyrimme osoittamaan, että uusia laser­ valonlähteitä voidaan valmistaa isoja määriä nopeasti ja edullisesti”, Aalto sanoo.

Tomi Jouhtin mukaan yhteistyö VTT:n kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin. ”VTT:ltä löytyy lähes jokaisen erityisalueen asiantuntija. Tarvittaessa on voitu käyttää myös alihankkijoita. Keskusteluyhteys on toiminut hyvin, vaikka projektissa on mukana tutkijoita eri puolilta organisaatiota ja eri kaupungeista. Ymmärrys toistemme tarpeista ja osaamisesta on kasvanut matkan varrella”, Jouhti sanoo. n 84

Tomi Jouhtin katse on vuodessa 2015. Silloin suomalaisen start-upin pitäisi olla markkinajohtaja RGB-laservalonlähteiden valmistajana.

Graalin malja?

EPICRYSTALS ON ULKOISTANUT laservalonlähteiden massatuotannon alihankintakumppaneille Aasiaan, mutta tutkimus- ja kehitystyön se aikoo pitää jatkossakin Suomessa.

Aasiassa sijaitsevat myös tärkeimmät asiakkaat eli pikoprojektoreita valmistavat yritykset.

Samoille markkinoille tähyävät isot nimet, muun muassa saksalainen Osram ja japanilainen Nichia. Kansainvälisten suuryritysten kanssa on vaikea päästä samalle viivalle, kun vertaillaan tuotekehitykseen sijoitettuja euroja.

Liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Tomi Jouhti on saanut kokea, ettei raha kasva puussa suomalaiselle ­start-up-yritykselle. ”Olemme olleet onnekkaita, kun olemme saaneet mukaan kaksi pääomasijoittajaa. Lisäksi Tekes on ollut meille äärettömän tärkeässä roolissa alusta lähtien, myös käynnissä olevassa kehitysprojektissa VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa.”

Pienen suomalaisyrityksen kilpailuvaltti maailmanmarkkinoilla on kirkas: ”Näyttää siltä, että olemme lähitulevaisuudessa maailman ainoa yritys, joka pystyy toimittamaan kaikkia kolmea laserväriä. Erityisesti vihreän laserin tuottaminen tarkasti ja kustannustehokkaasti on se Graalin malja, jota koko alan teollisuus nyt odottaa.”

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

AJASSA

Lääkepakkaukset­ puhuvat NFC-TUNNISTUSTEKNOLOGIAAN perustuvat sovellukset helpottavat heikkonäköisten ja näkövammaisten elämää.

VTT kehitti HearMeFeelMe-hankkeessa suomalaisen TopTunnisteen, espanjalaisen Tecnalian ja kreikkalaisen Demokritoksen kanssa viisi erilaista lääketietojen saamiseen tarkoitettua sovellusta, jotka hyödyntävät NFC eli Near Field Communication -­tunnistusteknologiaa.

Teknologia perustuu paketin tunnistetarran koskettamiseen matkapuhelimella. Tarralle talletettu tuotetieto – esimerkiksi lääkkeen nimi tai annostusohje – voidaan esittää käyttäjälle tietokoneen tai matkapuhelimen kaiuttimen kautta äänenä.

Käyttäjäkokeissa suosituimmaksi osoittautui kännykässä toimiva, Top Tunnisteen toteuttama Touch n’ tag. Sen avulla näkövammainen pystyi liittämään omia ääniviestejä omaan arkeensa liittyviin esineisiin ja elintarvikkeisiin.

Tiedon muuttaminen ääneksi on VTT:n mukaan teknisesti helppo toteuttaa. Ratkaisut eivät kuitenkaan vielä toimi matkapuhelimissa, sillä sopivia matkapuhelinalustoja ei toistaiseksi ole.

Lisätietoja: Minna Isomursu, minna.isomursu@vtt.fi

Biokemiallinen sormenjälki ennustaa Alzheimerin tautia VTT:N MATEJ OREŠICIN johtama tutkimusryhmä ja Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta ovat selvittäneet, miten MCI-potilaat, joiden sairaus etenee myöhemmin Alzheimerin taudiksi, voitaisiin tunnistaa jo varhaisessa ­vaiheessa molekyylimerkkiaineiden avulla.

Yksinkertaisella analyysillä molekyylimerkkiaineet voidaan määrittää verestä jo kuukausia tai jopa vuosia ennen taudin oireiden ilmaantumista. Määritys voi täydentää lääkärin tekemää kliinistä arviointia, ja sen avulla voidaan tunnistaa henkilöt, joilla on merkittävä riski sairastua ja tarve lisäseurantaan.

Tutkijat saivat selville myös, että taudin etenemiseen liittyy pentoosifosfaattireitti, mikä osoittaa hypoksian eli keskushermoston hapenpuutteen ja oksidatiivisen stressin eli solujen hapetuspelkistystilan epätasapainon merkityksen taudin synnyssä.

Tulokset on julkaistu Translational Psychiatry -julkaisussa vuonna 2011.

Lisätietoja: Matej Oresic, matej.oresic@vtt.fi

VTT IMPULSSI – LIIKETOIMINTA

85

vään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneest ekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta paine nologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista tervey a ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevais älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista vaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nan uden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävää sta biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta sta nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietok a molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta in, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteis koneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksest painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan erveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivois evaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kes oista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta mole anomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, tek vään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneest ekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta paine nologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista tervey a ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevais älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista vaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nan uden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävää sta biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta sta nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietok a molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta in, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteis koneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksest painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan erveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivois evaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kes oista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta mole anomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, tek vään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneest ekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta paine nologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista tervey a ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevais älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista vaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nan uden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävää sta biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta sta nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietok a molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta in, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteis koneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksest painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan erveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivois evaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kes oista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta mole anomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, tek vään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneest ekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta paine nologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista tervey a ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevais älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista vaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nan uden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävää sta biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta sta nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietok a molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta in, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteis koneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksest painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan erveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivois evaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kes oista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta mole anomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, tek vään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneest ekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta paine nologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista tervey a ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevais älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista vaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nan uden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävää sta biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta sta nanomateriaaleihin, tienpinnoituksesta tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin VTT kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietok Vuorimiehentie 5, Espoo a molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tulevaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta PL 1000, 02044tienpinnoituksesta VTT in, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kestävään kehitykseen, bioenergiaan, sahoista biojalostamoihin, korviketuotteis Puh. 020 722öljystä 111 koneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivoista nanomateriaaleihin, tienpinnoituksest www.vtt.fi painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan.

Jätevesistä kestävään kehitykseen, öljystä bioenergiaan erveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta molekyylidiagnostiikkaan, sotakorvauslaivois evaisuuden liikennejärjestelmiin, puusta painettuun älykkyyteen, radiosta älypuhelimiin, teknologiasta liiketoimintaan. Jätevesistä kes oista biojalostamoihin, korviketuotteista terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, tietokoneesta ubiyhteiskuntaan, sairaalatekniikasta mole

www

VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi

www.vtt.fi/vtt70vuotta • www.vtt.fi/vtt2011