Ähtäri Zoon

Ähtärin eläinpuistossa voit vierailla kolmessa täysin erilaisessa luontokohteessa. Näet Pandatalon isopandat Lumin ja Pyryn, villieläimet ja Farmin kotieläimet. Kaikki kolme kohdetta ovat avoinna ympäri vuoden. Lähde luontoretkelle ja kohtaa samalla eläimet talviasuissaan.

Pandat ovat tottuneet talveen. Kiinan vuoristojen jättiläispanda joutuu kohtaamaan jopa -20 asteen pakkasia ja selviytyy hyvin lumisista olosuhteista, mikäli bamburavintoa ja suojaa on riittävästi tarjolla. Lumilla ja Pyryllä bambua riittää, sillä sitä tuodaan viikoittain eurooppalaisilta viljelmiltä vihannesrekkojen mukana Ähtäriin. Pandojen päivät kuluvat, syöden, leikkien ja leväten. Ähtärin Zoo on pandojen myötä mukana kansainvälisessä lajiensuojeluhankkeessa, jonka tavoite on tukea luonnon pandakannan säilyminen omilla elinalueillaan Kiinassa. Panda on tunnettu luonnonsuojelun symboli kaikkialla maailmassa. Lumilla ja Pyryllä bambua riittää, sillä sitä tuodaan viikoittain eurooppalaisilta viljelmiltä vihannesrekkojen mukana Ähtäriin. Pandojen päivät kuluvat, syöden, leikkien ja leväten.

Ähtäri Zoossa asustaa kaksi upeaa lumileopardia, uros ja naaras. Lumileopardit sulautuvat loistavasti ympäristöönsä ja ovat muutenkin sopeutuneet vuoristo-oloihin. Vuoristossa ilmasto on kylmää ja kuivaa. Lumileopardilla on kaunis, paksu turkki, joka on tiheä ja lämmin. Tiesitkö, että lumileopardin turkin täplät ovat yksilöllisiä ja niitä voidaan käyttää yksilöntunnistuksessa riistakamerakuvissa? Lähes metrin pituinen tuuhea häntä helpottaa tasapainoilussa jyrkillä vuoren rinteillä sekä lämmittää vartaloa ja naamaa lumileopardin levätessä. Lumileopardi ei pidä itsestään turhaa meteliä - se ei osaa karjua. Tämä johtuu sen kurkun rakenteesta. Sen sijaan lumileopardi kykenee naukumaan, murisemaan ja ulvomaan sekä tuhisemaan.

Luonnossa lumileopardikantaa uhkaa kolme merkittävää tekijää: Ilmastonmuutoksen aiheuttama puurajan nouseminen, salametsästys ja saaliseläinten väheneminen paikallisten kestämättömän metsästyksen seurauksena.

Lumileopardien suojelemiseksi tehdään paljon työtä ympäri maailmaa. Eläintarhojen ja -puistojen lumileopardeista pidetään tarkkaa kantakirjaa, jotta eläinten perimä säilyisi mahdollisimman monipuolisena ja eläimet terveinä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa lumileopardeja voitaisiin istuttaa takaisin alkuperäisille alueille. Tätä ennen vainon ja salametsästyksen olisi kuitenkin vähennyttävä.

Kotieläintila eli Farmi on monen pienen ja vähän suuremmankin lapsen ehdoton suosikki. Siellä voit halia, silitellä ja rapsutella eläimiä niin paljon kuin jaksat, leikkiä perinneleikkejä ja tutustua maalaistalon askareisiin. Aitauksessa hirnahtaa suomenhevostamma Tullaus, jota voi rohkeasti taputella sen tullessa aidan varteen tervehtimään kävijöitä. Suomenhevonen on ainoa suomalainen hevosrotu ja sillä on 4 jalostussuuntaa: ravi-, ratsu-, työ- ja pienhevonen. Farmin Tullaus edustaa ravilinjaa (isä Rallaus, emänisä Turo). Muita Farmin asukkaita ovat lampaat, vuohet, kanit, kanat, kissat ja shetlanninponi. Farmin suomenkarjaa ovat lehmät Nuppu, Muurain ja Lahja. Ennen 1960-lukua suomalaisissa navetoissa asusti pääasiassa suomenkarjaa, joita on kolmea eri rotua: itäsuomenkarja, länsisuomenkarja sekä pohjoissuomenkarja. Nämä alkuperäiset rotumme uhkasivat hävitä kokonaan tuottoisampien ulkomaisten rotujen syrjäyttäessä niiden paikan suomalaisilla tiloilla.

Kansainvälinen eläinlajien suojelutyö on tärkeä osa eläintarhojen toimintaa. Suojelutyön tavoitteena on uhanalaisten eläinten ylläpito ja niiden perimän vaaliminen. Eläintarhojen yhteistyön avulla on pystytty ylläpitämään suuri määrä lajeja, jotka olisivat muuten jo kuolleet sukupuuttoon. Vesikko on hyvä esimerkki Suomen luonnosta jo kadonneesta lajista, joka on kuitenkin saatu lisääntymään ensimmäisenä Ähtäri Zoossa. Käytännössä kansainvälinen lajien suojelutyö näkyy esimerkiksi eläinten siirtoina eläintarhojen välillä. Eläinten siirrot Euroopassa tapahtuvat EAZA:n jäsentarhojen kesken. Siirtojen ja tutkimustyön avulla Euroopan ja maailman eläintarhat pitävät yhdessä yllä elinvoimaista eläinkantaa. Osallistu lajiensuojelutyöhön viettämällä hauska ja mielenkiintoinen päivä Ähtäri Zoossa.

Merkittävä osa lajiensuojelutyötä ja Ähtäri Zoon toimintaa on lisäksi opastus- ja opetustyö. Opetuksen tavoitteena on ennen kaikkea saada ihmiset arvostamaan lajeja, joilla on taustalla yli tuhatvuotinen perimä.