UUSI RAUMA
Tänään tästä Janne Rantanen twitter: @janne_rantanen janne.rantanen@marvamedia.fi
Joulun symbolit: seimi ja kuusi Hesarin toimittaja Jukka Petäjä kirjoitti osuvasti: ”Joulu on kaikille yhteinen juhla, mutta se myös jakaa Euroopan kahteen erilliseen vyöhykkeeseen. Protestanttisessa Keski- ja Pohjois-Euroopassa joulun tärkein tai ainakin näkyvin symboli on joulukuusi. Katolisessa Etelä-Euroopassa, eritoten Italiassa, joulu tiivistyy pakolliseen jouluseimeen”. Noin se on mennyt. Hiljalleen Eurooppa yhtenäistyy. Joulupuut yleistyvät etelässä ja seimet pohjoisessa. Rauman tunnetuin seimi lienee taiteilija Kerttu Horilan - miehensä Heikin hyvällä avustuksella - tekemä seimi, joka tuodaan joulun alla Pyhän Ristin kirkon porstuaan. Horila kertoi kolme vuotta sitten nähneensä Italiassa ja Madeiralla tosi ihania ja isoja seimiä - ja päättäneensä tehdä sellaisen itsekin, kun kerran osaa. Samassa haastattelussa Horila houkutteli muiHorila kertoi takin raumalaisia tekenähneensä mään persoonallisia seimiä kaupunkilaisten ilokItaliassa ja si. On niitä alkanut näkyMadeiralla tosi ihania äkin, hienoa. ja isoja seimiä - ja Tänä vuonna italialaipäättäneensä tehdä sia seimiä on esillä Helsingissä ja Turussa. Helsingin sellaisen itsekin, tuomiokirkon kryptassa kun kerran osaa.” on toistakymmentä jouluseimeä. Turun tuomiokirkossa voi ihastella italialaistaiteilijan Franco Artesen jouluseimeä, joka viime jouluna oli Pietarinkirkon aukiolla Vatikaanissa. Raumalle seimet sopivat erityisen hyvin, koska Kirkon tiedotuskeskuksen mukaan jouluseimiasetelman isänä pidetään luostariveljistön perustaja Franciscus Assisilaista. Fransiskaaniveljet, kerjäläismunkit, tunnetusti rakennuttivat Pyhän Ristin kirkon Raumalle. Ensimmäinen seimi tiettävästi rakennettiin 1200-luvulla maalaistalon talliin köyhään italialaiseen Greccion kylään. Ilmeisesti 1700-luvulla taiteilijat alkoivat seimissään korvata Betlehemin omalla kotikylällään. Sellaisia seimiä nykyisin Välimeren maissa näkee. Seimen ympärillä saattaa olla kokonainen kaupunki.
”
35
VUOTTA
KAUPUNKILEHTI
Ilman palomiesten nopeaa väliintuloa, olisi Pyhän Ristin kirkko voinut tuhoutua k
Kirkontornin palos aineksia katastrofi Elina Helkelä Raumalaisen Matti Pursiheimon reilu kuukausi sitten kirjoittama kolumni (L-S 17.11.2013) jäi pyörimään mielessäni. Pursiheimo kertoi kolumnissaan omakohtaisesta kokemuksesta eräänä lokakuisena myöhäisiltana vuonna 1967. Hän oli tuolloin ollut yhdessä lukemattomien muiden raumalaisten kanssa todistamassa Rauman Pyhän Ristin kirkon tornirakennelman tulipaloa. Nyt joulun alla, kun kirkossa käydään ahkerasti, kannattaa pitää mielessä, että ilman Rauman brankkorin ripeää toimintaa, me voisimme tällä hetkellä laulella joululauluja ihan toisenlaisessa kirkossa.
Urkuja varjeltiin huolellisesti Tulipalon aikaan kirkon kellonsoittajana ja suntiona toiminut Juha Virta muistaa tuon dramaattisen lokakuun 17. ja 18. päivän välisen yön vielä hyvin, vaikka ikää miehellä onkin yli 90 vuotta. Virta kertoo olleensa jo nukkumas-
sa, kun samassa talossa asuva papinrouva Oili Tukiainen oli tullut herättämään hänet. – Asuimme pari vuotta aiemmin valmistuneessa seurakunnan virastotalossa siinä kirkon vieressä. Puin vaatteet nopeasti ylleni ja nappasin mukaani vanhan, isokokoisen kirkon avaimen. – Päästyäni pihalle huomasin, että palokunta oli jo päässyt aloittamaan sammutustyötä, sillä he olivat neuvokkaasti menneet sisälle sivuikkunasta, Juha Virta muistelee. Entinen vahtimestari kiittelee vieläkin palomiesten ripeää toimintaa. – Kyllä meillä Raumalla on hyvä brankkori. Sammutustyö oli todella hankalaa ja vaarallista. Rohkeat palomiehet varjelivat kirkon urkuja levittämällä märkiä pressuja urkujen päälle. – Myös hyvin tulenarkaa tervattua paanukattoa palomiehet kastelivat, jottei tuli pääsisi leviämään kattorakenteisiin. Mikäli palo olisi päässyt leviämään ala- tai sivusuunnassa, olisi kirkon kohtalo ollut vaakalaudalla. Sammutustöitä hankaloittivat lokakuinen räntä- ja raemyräkkä se-
kä erittäin kova pohjoisenpuoleinen tuuli.
Lähtikö palo lampuista? Juha Virralla on oma teoriansa kirkontornin syttymissyyksi. – Tornin lyhtyosan alapuolella olevaa peltikattoa korjattiin noihin aikoihin. Työmiehet olivat irrottaneet tornin neljästä kulmasta isot valonheittäjät ja vetäneet ne johtoineen päivineen sisälle ikkunasta. – Kun lamput syttyivät ajastuksen takia illalla, kuumenivat ne sisätilassa ja sytyttivät lähellä olleet kuivat puurakenteet palamaan. Kova tuuli teki tilasta vielä ikään kuin sepän ahjon. Palon syttymissyyksi on arveltu myös oikosulkua. Tulipalon jälkeisenä aamuna Virta meni kirkkoon tarkastelemaan vaurioita. – Todella uhkaavasta tilanteesta selvittiin verrattain vähäisillä tuhoilla. Palokunta sai rajattua palon niin tehokkaasti, ettei esimerkiksi kirkon arvoesineistöä tarvinnut lähteä kuljettamaan turvaan. Virran mukaan pahoin palaneen Ls-arkisto
Janne Rantanen
Seimi ja seutu. Näin Madeiralla.
Horiloiden seimi Raumalla. Kirkontornin risti romahti tulipalossa alas huipulta.