aukeama Pääkirjoitus
Sami Heinoselle oli ennen tärkeää se, mitä nostaa penkistä, nyt se, mitä nostaa pankista Janne Rantanen janne.rantanen@uusirauma.fi
Kiire eteenpäin, ei aikaa tuulivoimaloille Rauman kaupunginvaltuusto hyväksyi Lakarin logistiikkaja teollisuusalueen asemakaavan. Päätöstä tehtäessä valtuutettu Ville Vasko (vihr) kysyi onko tosiaan niin, että hyväksyttävä kaava sulkee pois tuulivoimaloiden sijoittamisen uudelle teollisuusalueelle. Apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvanto vahvisti, että näin on asian laita. ”Meillä on kiire saada Lakari eteenpäin. Tuulimyllyt olisivat ehkä pitkittäneet ja mutkistaneet asiaa”, perusteli Suvanto ja lisäsi, että kaavoja päivitetään usein. Päätös oli varmasti oikea. Olisi ollut tyhmää viivytellä elintärkeän hankkeen kanssa kolmen tuulivoimalan takia. Mutta joku mättää, kun tuntuu, etteivät tuulivoimalat sovi minnekään.
Viikon varrelta
Tutut talot? Koska maisteri Niemeltä pukkaa uutta kirjaa ulos taas ensi viikolla, voi paikallaan olla pari sanaa tästä edellisestä, jota ei vielä vanhaksi voi väittää. Rauman merkkirakennukset -kirjassa Tapio Niemi esittelee 50 taloa. Jopa kaltaiselleni paljaskonttiselle kirja sisältää yllätyksiä – ja paljon mielenkiintoista triviaa, jonka olin ehtinyt unohtaa. Kontion leipomo, komea valkoinen rakennus, joka seisoo näkyvällä paikalla Citymarketin edessä. Vuonna 1925 valmistunut talo on niin korkea, koska se tehtiin kaupungin lihantarkastuslaitokseksi. Vasta vuonna 1959 Eeva ja Tauno Kontio perustivat siihen leipomon. Nelisenkymmentä vuotta sitten he myivät yrityksen Maija ja Pertti Laaksoselle. Ur-arkisto
Voimailu opetti ison miehen joustavaksi NELIKYMPPINEN Asko Tanhuanpää Sami Heinonen on edelleen järkyttävän iso mies. Vaikka Heinosen voimamiestelyvuodet ovatkin jo kaukana takana on vieraankin helppo huomata, että 130 kilon kroppa hyvin istuvan mittatilauspuvun sisällä on rakennettu jollain ihan muulla kuin kaljalla ja roskaruoalla. Heinonen oli aktiiviurallaan peräti viisi kertaa Suomen toiseksi vahvin mies ja kakkossijaan raumalaisjätin oli tyytyminen myös MM-parikilpailussa Jouko Aholan parina. – Lopetin ihan liian aikaisin, vain kolmekymppisenä, siinä iässä monet muut alkavat vasta kehittyä. Terveyden puolesta voisin kilpailla vieläkin huipulla, eikä ikäkään olisi este, 40 vuotta tulevana maanantaina täyttävä Heinonen sanoo. – Ehkä minä sain kuitenkin tavoitteeni tyydytettyä, vaikka kulta jäikin saavuttamatta, hän miettii.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Ei tullut Sami Heinosesta koskaan maailman, ei edes Suomen vahvinta miestä, mutta tuli ydinvoimalan rakentaja. Tiivistahtisen ja jatkuvia uhrauksia vaativan voimailun ohessa konepuolen insinööriksi opiskellut ja myöhemmin vielä MBA-tutkinnon suorittanut Heinonen on työskennellyt viime vuoden syyskuusta lähtien TVO:n palveluksessa, toimistopäällikkönä OL4projektissa. – Teen vertailuja eri laitostoimittajien välillä. Paras mahdollinen yritetään löytää kolmosesta saatua kokemuksia hyödyntäen. Kaiken täytyy olla valmista viimeistään 1.7.2015, mihin mennessä rakennuslupahakemus on jätettävä. – Hyvin suunniteltu on tunnetusti puoliksi tehty. Ehkä jostain on muutamassa vuodessa viisastuttukin, Heinonen muistuttaa.
Sosiaalinen kyky ja tavoitteellisuus Sami Heinoselta ei malta olla kysymättä,
pystyikö hän ottamaan urheilu-uraltaan mitään mukaansa nykyiseen työhönsä. Vastaus tulee niin äkkiä, että sitä on ilmeisesti mietitty ennenkin. – Äkkiseltään entisessä elämässäni ei ole mitään yhteistä nykyiseen. Ennen tärkeää oli se, mitä nostaa penkistä, nyt se, mitä nostaa pankista, Heinonen heittää leveän virnistyksen säestämänä. – Tosiasiassa urheilu huipulla antoi hyvinkin paljon. Sieltä tuli niin sosiaalista kyvykkyyttä, tavoitteellisuutta kuin kykyä sopeutua muutoksiin nopeasti. Urheilu opetti ison miehen joustavaksi, sen ansiosta pystyn tekemään hetkessä isojakin ratkaisuja, hän vakavoituu.
Painiammattilaisuus allekirjoitusta vailla Nuorempana Sami Heinonen sanoo uskoneensa, että kyky nostaa kiviä mahdollisimman nopeasti voisi tehdä hänestä ympäröivästä maailmasta riippumattoman miehen. Nyt hän nostaa hattua itselleen siitä, että jaksoi opiskella voimailun rinnalla. Välillä tuntui hoituvan puoliväkisin, mutta hoi-
Petri Laaksonen johtaa Kontion Konditoriaa.
Valtion virastotalo valmistui Kanalin rantaan 20 vuotta sitten. Meikäläinen muistaa vielä hyvin asioinnin vanhassa paikassa Valtakadun varrella. Maistraatti, poliisi ja raastuvanoikeus toimivat yli 50 vuotta rakennuksessa, jossa tänään on Lönnströmin taidemuseo. Talo tehtiin Soffronoffien asunnoksi ja siinä toimi pitkään myös Hotel Rauma. Rauman Lyseon vanhaa rakennusta en itse muista, mutta kuvia olen nähnyt vaikka millä mitalla. Monet entiset lyseolaiset ovat harmitelleet miksi komea rakennus piti purkaa Sokoksen (nyt Tarvontori) tieltä. Vielä vanhempi Lyseo on yhä pystyssä siinä ihan vieressä, Lyseokadulla. Rakennuksen seinässä lukee ”Lysee 1897”. Tarvonsaaren koulu toimi rakennuksessa vuoteen 1985 saakka. Tänään talossa on kuvataidekoulu ja opetustoimen virasto. Ur-arkisto Kari Mankonen
Gevalialle kiitos.
Otetaan vielä yksi. Nummen päiväkotia kutsutaan yleisesti Kukkotaloksi. Sen alkuperäinen nimi oli kuitenkin Gävle-koti. Näin siksi, että Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosasto pyysi ja sai sen rakentamiseen apua Rauman ystävyyskaupungista Gävlestä. Ruotsalaiset lahjoittivat sokeria ja kahvia, luultavasti Gevaliaa, sodasta kärsineille raumalaisille. Myyntituotoilla rahoitettiin Gävle-kodin rakennusmateriaalien hankintaa. PS. Viime lehden kolumnissa taisin arvailla väärin. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan paikka on ilman muuta Hanna Marvan, jos hän sen haluaa. Vaalitulos ja kokemus puhuvat kiistatta hänen puolestaan.
Vanhat lehdet palauttavat mieleen, että
Fuusiot aina ajankohtaisia läaktiivi Rauno Nieminen (nykyinen kaupunginvaltuutettu). ”En väitä, että maksumme olisivat lain vastaisia. Ihmettelen vaan, että Raumalla ja monessa muussa lähikunnassa voidaan tulkita toisin kuin meillä”, sanoi Nieminen. Meillä tarkoitti Rauman maalaiskuntaa. Se fuusioitui kaupunkiin vuoden 1993 alussa. Sittemmin kuntaliitokset tehtiin Kodisjoen ja Lapin kanssa. Ja valtiohan ajaa lisää kuntaliitoksia.
UUSI RAUMA 1986 Janne Rantanen Marraskuun alussa 1986 Uusi Rauma kertoi pankkifuusiosta, jonka seurauksena Syvärauma jää ilman Yhdyspankkia. Syvärauman SYP:n henkilökunta siirtyi Helsingin Osakepankin konttoriin Valtakadulle. ”Yhdyspankki on huomisesta alkaen ainoa paikallinen rahalaitos, jolla ei ole konttoria aseman takana”, kertoi UR. Raumalle jäi kolme SYP:n konttoria. Tänään SYP on osa Nordeaa, jolla on Raumalla yksi konttori. Siihen on yhdistetty HOP:n ja SYP:n lisäksi KOP:n, STS-Pankin ja Suomen Säästöpankin konttorit. Kaiketi kymmenkunta. Tällä viikolla Euran Osuuspankin (sisältää Kiukaisten ja Hinnerjoen OP:t) hallitus kertoi aikeista liittyä Länsi-Suomen Osuuspankkiin, joka syntyi aikanaan neljän pankin fuusiolla.
Punapääoma
Uusi Rauma marraskuussa 1986.
Maalaiskunta ”Kapina Uotilassa”, otsikoi lehti uutisen, jossa kerrottiin alueen asukkaiden katumaksupurnauksesta, jota veti ky-
Uotilassa avattiin 26 vuotta sitten Ekan (myöhemmin Tradeka) Siwa, joka on ”edullisten hintojen kauppa, jossa palvelua ei juuri ole, vaan asiakas kerää itse tuotteet kuljetusalustoilta”. Ostoaikojen kerrottiin olevan ”hyvin joustavia”: arkisin 9-20 ja lauantaisin 9-15. Nykyisin sama kauppa palvelee joka päivä klo 8-22. Samassa lehdessä suurin ilmoittaja oli Eka-Market, jolla oli kaksi koko sivua täynnä tarjouksia. Osuuslii-