aukeama Pääkirjoitus
Päätös jatkosta kesällä
Janne Rantanen janne.rantanen@uusirauma.fi
Janne Rantanen
Vesa Heino vakuuttaa, ettei ole vielä tehnyt päätöstä seuraaviin kuntavaaleihin lähdöstä. Sen päätöksen aika on hänen mukaansa vasta kesällä. – Minulla on onneksi perhe, joka on antanut isän harrastaa kaupungin asioita ympärivuotisesti vuodesta toiseen. Perhe on lopulta taitanut olla välillä jopa kovemmalla kuin itse päähenkilö. – Kummallisesti sitä on vaan pystynyt kalenteria hallitsemaan, vaikka hommat tuntuvatkin välillä kaatuvan päälle. – Urheilu ja liikunta sekä kuva- ja sanataide ovat saaneet kropan ja mielen pysymään virkeänä, hän tiivistää.
Asko Tanhuanpää
Rauma on länsirannikon suurin konttisatama. Viime vuonna konttiliikenne nousi ennätyslukemiin. Tammimaaliskuun tilastot olivat viime vuottakin komeammat.
Satama yhtiöitetään, yhdistäminen eri asia Kokoomuksen Satakunnan piirijärjestö teki vapun jälkeen aloitteen Rauman ja Porin satamien yhtiöittämisestä, joka voisi johtaa myös yhdistymiseen. ”Menneisyys osoittaa, että edelläkävijät pärjäävät aina paremmin kuin pakon edessä toimineet. Selkeintä olisi, että satamat siirtyisivät osakeyhtiömalliin vuoden 2013 alusta. Yhtiöittämisen jälkeen tulisi molempien kaupunkien kokoontua yhteiseen pöytään sekä aidosti ja avoimesti selvittää yhdistymisen hyödyt ja haitat. Hyödyn ollessa haittoja suurempi luotamme paikallisiin päättäjiin ja heidän näkemykseen. Yhdessä olemme enemmän”, sanotaan kokoomuksen aloitteessa. Rauman sataman yhtiöittäminen on selvä ta”Rauman sataman paus. Kyse on enää aikayhtiöittäminen on taulusta ja yhtiöittämisen muodosta. Toisten mieselvä tapaus. lestä se pitäisi tehdä heKyse on enää aikati. Toiset taas odottaisivat taulusta ja yhtiöittävaltion linjauksia. Rauman ja Porin satamisen muodosta.” mien yhdistäminen on jo eri juttu. Vaikka satamien liikennevirrat ja vahvuudet eivät mene paljonkaan päällekkäin, tiettyä kilpailua käydään joka päivä. Jos naapurikaupunkien satamat yhdistettäisiin, Rauman satamaa tuskin laajennettaisiin Järviluotoon (tai Hanskloppiin). Olisiko se hyvä vai huono uutinen? Porilaisia fuusiossa arveluttaa ainakin se, että Rauma isompana ja vahvempana haluaisi - ihan perustellusti RaumaPori -yhtiön vetäjän roolin. Rauma on Suomen viidenneksi suurin vientisatama, Pori kuudenneksi suurin tuontisatama. ”Satamat ovat omilla vahvuusalueillaan Pori bulkkitavara- ja Rauman konttisatamana Suomen kärkeä. Viime vuoden tavaramäärillä mitattuna RaumaPorin yhteinen tonnimäärä nostaisi yhteissataman koko Suomen kolmanneksi suurimmaksi satamaksi HaminaKotkan ja Kilpilahden perään ohi Helsingin”, sanotaan kokoomusaloitteessa. Siitä kaikki ovat yhtä mieltä, että Suomessa on liikaa satamia. Pärjäisimme ainakin puolet vähemmällä määrällä.
Valtuustosalin konkari. Vesa Heino on istunut Rauman kaupunginvaltuustos
FAKTA
40 vuotta
Vesa Heino 64-vuotias, naimisissa, kolmen aikuisen pojan isä. Opettaja, vuodesta 2010 lähtien töissä Winnovalla, 1974–2010 Turun Yliopiston palveluksessa. Rauman kaupungin luottamustehtävissä 1972– , kaupunginvaltuustossa 1977– , valtuuston puheenjohtaja 2001– , kaupunginhallituksessa 1981– 2000, hallituksen puheenjohtaja 1997–2000. Luottamustehtäviä mm. Satakunnan maakuntavaltuustossa, Winnovassa, Länsi-Suomen Osuuspankissa, Vakka-Suomen Voimassa, Rauman taidemuseon säätiössä, Rauman Taideyhdistyksessä, Länsi-Suomen korkeakouluyhdistyksessä, Teresia ja Rafael Lönnströmin säätiössä, Satakunnan YH-rakennuttajissa ja Lukko-Säätiössä. Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi 1999, Rauman kaupungin Meripojat-palkinto 2002. Kansanedustajaehdokkaana 1987 ja 2003.
Asko Tanhuanpää Rauman kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Heino palaa ajassa ja ajatuksissaan lähes 20 vuotta taaksepäin, vuoteen 1993. Heino sanoo empimättä eläneensä tuolloin kunnallispoliittisen uransa kovimpia hetkiä. Rauman kaupungin työttömyysprosentti oli laman jäytäessä Suomea pahimmillaan peräti 27. Sellutehtaan lopettaminen oli jättänyt puolentuhatta raumalaista tyhjän päälle ja telakoiden tilauskirjat olivat menneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen täysin uuteen uskoon. – Olen miettinyt toisenkin kerran, että miten me oikein selvittiin. Kaupungin kassa oli siinä tilassa, että jouduimme ottamaan niin sanottua syömävelkaa. Niin tapahtui ainoan kerran minun aikanani, Heino muistaa. – Kaupunki teki sen, minkä voi, eikä palvelujen osalta tapahtunut onneksi mitään katastrofia. Aika oli rankka, mutta siitäkin selvittiin, hän huokaa.
”En olisi uskonut” Vesa Heinon aikakausi Rauman kaupungin päättäjänä oli alkanut jo reilut parikymmentä vuotta aikaisemmin. Elettiin vuotta 1972, kun Pohjankadulta lähtöisin oleva paljaskonttinen raumalainen nousi kesken kauden kaupungin nuorisotyölautakunnan jäseneksi. – Jos joku olisi silloin sanonut, että olen 40 vuotta myöhemmin edelleen samalla tiellä, niin en olisi uskonut, Heino naurahtaa. Seitsenlapsisen perheen esikoinen seurasi isänsä Erkki Heinon viitoittamaa tietä kunnallispolitiikassa ja lähti Kokoomuksen ehdokkaana syksyn 1972 kuntavaaleihin. Tuloksena oli kolmas varasija, mutta seuraavissa vaaleissa Heino meni jo heittämällä läpi. – Vuodet ovat vieneet mukanaan kuin vir-
ta ja koko ajan on tullut uutta duunia eteen. Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin voisin sanoa kliseisesti, etten vaihtaisi päivääkään pois, hän vakuuttaa.
Salin kokenein Vesa Heino kertoo tavanneensa parhaat poliittiset esikuvansa jo uransa alkuvaiheessa. Kokoomuksen Toivo Jaakkola, Kirsti Hollming ja Veli Heikkilä, demarien Mauno Lehtonen, Matti Kuusio ja Pirkko Työläjärvi sekä kommunistien Aarne Andsten ja Eero Uusi-Kilponen olivat henkilöitä, jotka jättivät nuoreen mieheen lähtemättömän vaikutuksen. – Tällä hetkellä valtuustosalissa ei ole enää yhtään sellaista ihmistä, joka olisi ollut yhtä kauan mukana. Suonpään Irma ja Laineen Eero nousivat valtuustoon sitten neljä vuotta minun jälkeeni eli 1981. Heinon uran alkuun liittyy myös iso kuntalain muutos, kun kunnanhallituksen siirtyivät luottamushenkilöiden johdettaviksi. Raumalla kaupunginhallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti Mauno Lehtonen.
Kolme kuntaliitosta Vesa Heino nousi hallitukseen itse ensimmäisen kerran jo 1981 ja vuodet 1997-2001 hän toimi sen puheenjohtajana. Valtuustoa Heino on johtanut vuodesta 2001 lähtien eli menossa on jo kolmas nelivuotiskausi. – Urani keskeisiin tapahtumiin liittyvät tietysti kuntaliitokset eli maalaiskunnan yhtyminen kaupunkiin 1993, Kodisjoen liitos 2007 ja viimeisenä Lapin liitos 2009. Maalaiskunnan liitoksesta puhuttiin ensimmäisen kerran jo 1976, mutta sillä kertaa hanke kaatui öljykriisiin. Näin jälkikäteen ajatellen keskustelua olisi pikemminkin pitänyt tiivistää, Heino miettii.