aukeama Pääkirjoitus
Seuraavaksi Helsinkiin
Janne Rantanen janne.rantanen@uusirauma.fi
Kaupungintaloon tulee vipinää Rauman tuleva kaupunginjohtaja Kari Koski oli odotettu puhujavieras OP ”Semmoinen henki, Pohjolan tilaisuudessa että yritysten asiat torstaiaamuna. Kaupunhoidetaan nopeasti ginteatterin lavalla, Vaimoni on toista maata -näytelja tarvittaessa män pinkeissä lavasteisvaikka ylitöinä”. sa, Koski otti yleisönsä. Paikallisen elinkeinoelämän edustajat nyökyttelivät tyytyväisinä, jotkut peräti innostuneina. Kosken puheenvuorosta tuli merkittävä linjanveto. Jos ja kun hän pitää esittämistään näkemyksistään kiinni, tulee Rauman kaupungintaloon vipinää kesälomien jälkeen. Koski kertoi Uudessakaupungissa omaksutusta periaatteesta, ettei ajankohdalla saa olla merkitystä, jos yrittäjä haluaa vastauksia kysymyksiinsä. ”Kaupungin kännykkään pitää vastata aina”, sanoi Koski. Hän painotti, että Raumallekin on saatava ”semmoinen henki, että yritysten asiat hoidetaan nopeasti ja tarvittaessa vaikka ylitöinä”. Vakuuttavana esimerkkinä ripeästä toiminnasta hän mainitsi Uudenkaupungin uuden soijatehtaan. Kaavoitus hoidettiin puolessa vuodessa ja rakennusluvat kahdessa vuorokaudessa. ”Vain nopeat elävät. Uuteenkaupunkiin tuli 210 miljoonaa euroa maksava tehdas”, kehaisi Koski. Hän perusteli linjauksiaan pettämättömällä logiikalla: ilman yrityksiä ei ole työpaikkoja, eikä kaupunki pysty hoitamaan kuntalaisten asioita.
Viikon varrelta
Vetovoimaa kauppakeskuksella Simo Kauppi muutti Raumalta Poriin, kun hänestä tuli fuusiopankki Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja. Eurasta tänne tullut pankkimies ehti asua Raumalla toistakymmentä vuotta. Nyt, kun hän katsoo Raumaa katsoo porilaisvinkkelistä, tietyt asiat näyttävät vähän erilaisilta. ”Omiin ajatuksiin käpertyminen ei ole oikea tie”, hän sanoi. Kauppi visioi tulevaisuutta, jossa Pori ja Rauma kaksoiskaupunkina rakentaa vastavoimaa pääkaupunkiseudulle ja kansainväliselle kilpailulle. ”Rauman seudulla on loistava rakenne, kun kauempaa katsoo”, Kauppi totesi.
Katja Leppäkoski Musiikkitalon johtoon Ari Anteroinen Pori Jazzissa eri tehtävissä 15 vuoden ajan toiminut raumalaislähtöinen festivaalijohtaja Katja Leppäkoski on valittu Helsingin Musiikkitalon toimitusjohtajaksi 11.4. alkaen. – Hoidan tehtävää osaaikaisesti kevään ja kesän ajan, joten Pori Jazzin festivaalijohtajana toimin heinäkuun loppuun asti. kertoo Leppäkoski. Uuden Rauman Nelikymppiset-haastattelussa viime syyskuussa Katja Leppäkoski kertoi muun muassa seuraavaa: – Pori Jazzeilla aloitin 1996 lipunmyyjän apulaisena ja seuraavana vuonna olin tuotantopäällikkö. Leppäkoski muisteli samaisessa jutussa myös aikaansa Länsi-Suomen kesätoimittajana ja Festivon jokapaikanhöylänä. Musiikistakin puhuttiin: – Menin kuusivuotiaana Rauman musiikkiopistoon pianotunneille ja sivuaineena oli laulu. Sitten soitin Rauman Poikasoittokunnassa poikkihuilua, Leppäkoski kertoi. Tarvosaaren koulun musaluokkaa on kiittäminen siitä, että Raumalle syntyi tyttöbändi Irtonumero. – Se oli hauskaa puuhaa. Ehkä mieleenpainuvimmat keikat olivat esiintyminen Lallintalolla, Aavasaksan bändikisassa ja Espoon Dipolissa, jossa olimme Kirkan lämppärinä, muisteli Leppäkoski. Leppäkosken lisäksi tunnetuin ”irtonumerolainen” taitaa on Dannyn D´Voice Varpu Virta. Ari Anteroinen
★★★ Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo kertoi OP Pohjolan tilaisuudessa, että kyselyjen mukaan alueen vetovoiman parantaminen on Rauman tärkein tehtävä. ”Kaupallisissa palveluissa on kehittämisen varaa. Päivän ongelma on hyvän liiketilan puute”, Hirvonsalo sanoi. Asia saattaa korjaantua. Suunnitelmia Tarvontorin uudesta kauppakeskuksesta odotellaan kevääksi. Keulan toimitusjohtaja Mika Marttila pitää Skanskan vetämää hanketta tervetulleena. ”Toiminta kauppakeskuksessa kiinnostaa Keulaa, tottakai”, hän sanoi. Keula voisi esimerkiksi siirtää Sokoksen ja kirjakauppansa Tarvontorille. Keula on pitkään etsinyt paikkaa myös Amarillolle tai vastaavalle ravintolalle. Tässä kuviossa nykyisen Sokoksen paikalle voisi tulla asuntojakin. Mielenkiintoista. Hienoa, kun kaupungissa kuhisee.
Bisneshenkinen. Kari Koski on istunut yrittäjäyhdistyksen hallituksessa viitisentoista vuotta.
Kari Kosken johtama Uusi
”Siperia o Asko Tanhuanpää Uusikaupunki on arvostettu jo toisen kerran peräkkäin valtakunnan yrittäjäystävällisimmäksi kaupungiksi. Kahden vuoden välein tehtävän valinnan takana on Suomen Yrittäjät. Uudenkaupungin yrittäjistä peräti 81 prosenttia pitää kaupunkinsa yrittäjyysilmapiiriä erinomaisena tai hyvänä. Toisesta ääripäästä voi nostaa esiin esimerkiksi Turun, missä vastaava prosenttiluku on ainoastaan 37. – Siperia on opettanut. Me olemme tulleet yhdessä läpi hyvin vaikean kauden, sanoo Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski.
Työttömyysaste 33,7 prosenttia
Kohti uusia haasteita. Katja Leppäkoski siirtyy Pori Jazzeilta Helsingin Musiikkitaloon.
Kaupunginjohtaja palaa ajassa taaksepäin aina vuoteen 1993, jonka lopussa Uudenkaupungin työttömyysprosentti oli peräti 33,7. – Sieltä on peräisin niin poliittisten päättäjien, virkamiesten kuin yrittäjienkin ymmärrys siihen, että on uskallettava tehdä uusia asioita uudella tavalla, mutta kuitenkin selkeät rajat säilyttäen, näkee Koski. – Salossa puhutaan nyt kriisistä, kun työttömyysprosentti uhkaa nyt nousta seitsemääntoista. Se on puolta vähemmän kuin meillä pahimpana aikana, hän suhteuttaa. Uudenkaupungin palvelukseen vastavalmistuneena lakimiehenä lähes päivälleen 35 vuotta sitten astunut Kari Koski oli 1990-luvun alussa kaupungin lakimies ja samalla hen-
kilöstöpäällikkö. Vuonna 1997 toimenkuvaan liitettiin elinkeinojohtajan tehtävät. Vuonna 1993 aloitettuja määrätietoisia toimenpiteitä kaupungin selviämiseksi Koski kuvaa ensiavuksi, tuolloin ei ollut vielä aika puhua yrittäjyydestä. Varsin nopeasti eli jo 199495 uusia yritysideoitakin alkoi jo syntyä. – Valtio oli talkoissa mukana merkittävällä panoksella investointi- ja työllistämistukien muodossa, korostaa Koski.
Työttömyys tänään alle maan keskiarvon Jaloillaan Uusikaupunki oli vuonna 2003, jolloin iski seuraava paukku eli Saabin lähtö autotehtaalta. – Tilanne oli erikoinen eli kaupungilla oli rahaa, mutta ihmisillä ei ollut töitä. Rahaa käytettiin muun muassa tukityöllistämiseen, marraskuussa 1995 niissä hommissa oli samaan aikaan 505 ihmistä. Tänään Uudenkaupungin työttömyysprosentti on enää 8,9, mikä on alle maan keskiarvon. Rauma ei ole päässyt alle valtakunnan tason vuosikymmeniin. – Ihan kaikkia ei voi saada töihin. Listoilla on vielä niitä, jotka putosivat 1990-luvulla kelkasta ja ovat siellä edelleenkin, Koski huokaa.
Yrittäjien hallituksessa jo 15 vuotta Kaupungin ja paikallisten yrittäjien hyvän yh-