2
karhunkämmen
KK 2/2012
Nuorten syrjäytyminen maakunnan suurin haaste PÄÄKIRJOITUS SIMO HEINO
Maakunta harmaantuu ja samalla yhä useampi nuori tippuu yhteiskunnan ulkopuolelle. Melkoinen paradoksi. Satakunnassa on kriisikuntia, mitattiin tulos sitten taloudellisin perustein tai nuorten työttömyysasteen perusteella. Kuntien tulee ottaa todella tiukka ote nuorten pitämiseen yhteiskunnassa. Suurin kriisi käydään syrjäytyneen nuoren omassa maailmassa ja lähipiirissä, mutta sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat todella suuria. Tätä kautta syrjäytyminen vaikuttaa meihin kaikkiin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on useasti peräänkuuluttanut tarttumista asiaan. Jos ei muuten, niin itsekkäistä syistä. Tehdään asialle jotain, jotta omatkin asiat paranevat.
Kriisikunta nuorisotyöttömyyden kautta katsottuna on kunta, jossa nuoria työttömiä on yli kuusi prosenttia. Vuonna 2011 koko maakunnan nuorisotyöttömyysprosentti oli 5,93. Puolet Satakunnan kunnista ylitti kuuden prosentin rajan. Porissa rikottiin jo kahdeksan prosentin raja. Tänä vuonna ei tilanne ole parantunut. Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonia ja taas miljoonia euroja. Laskelmien mukaan asumistuen ja työmarkkinatuen varassa eläviä nuoria on maassa noin 40 000 ja kustannukset ovat 300 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 6 000 nuorta maksavat yhteiskunnalle jopa 9,1 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan hoitokustannukset.
Meillä ei ole tähän varaa. Kuntien päättäjien tulee tarttua ongelmaan tiukasti ja luoda mahdollisuudet ennaltaehkäisevään toimintaan. Kaikki toimet nuoren pitämisessä osana yhteiskuntaa tulee ottaa käyttöön. Syrjäytyminen on monisyinen ongelma, jota eniten aiheuttavat työttömyys ja kouluttamattomuus. Lisäksi syrjäytyminen voi olla sosiaalista, taloudellista, terveydellistä tai rikollisuuden kautta tapahtuvaa putoamista verkostojen ulkopuolelle. Suurin yksittäinen teko nuoren syrjäytymisen ehkäisemiseksi on koulutus. Nuoret tulee kaikin tavoin saada koulutuksen piiriin ja pysymään siellä. Koulutuksen tarjoajat ovat ison haasteen edessä. Koulutusta ei voi tuottaa putkimai-
sesti, vaan nuorille tulee tarjota yhä monipuolisempia polkuja. Osa nuorista vaatii huomattavasti enemmän huomiota. Kuntien tulee huolehtia, että vuoden vaihteessa voimaan astuva nuorisotakuu toimii myös käytännössä. On kuitenkin muistettava, ettei tämä yksin riitä. Resurssit tulee taata ennaltaehkäisevään toimintaan kautta linjan. Resursseja vaativat myös varhainen puuttuminen, hallinnonalojen yhteistyö, sekä lapsi- ja perhepalvelut. Kun kokonaisuudessa puhutaan miljardeista ja miljoonista, tämä ei voi olla kustannuskysymys. Näillä panostuksilla haetaan suuria säästöjä pitkällä aikavälillä. Julkinen sektori, kunnat ja valtio eivät kuitenkaan pär-
” Koulutuksen tarjoajat ovat ison haasteen edessä. ”
jää tässä yksin. Mukaan tarvitaan elinkeinoelämä yrityksineen, järjestöt sekä tietysti perheet ja tietysti nuoret itse. Työllisyyden ja opiskelun lisäksi nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi täytyy olla tavoitteena nuorisotakuun toteuttamisessa. Elämänhallintataidot, terveelliset elämäntavat ja vaikkapa turvallinen asuminen ovat itsenäistymisen edellytyksiä.
KIRJOITTAJA ON SATAKUNNAN KOKOOMUKSEN TOIMINNANJOHTAJA
KOLUMNI JUHA VASAMA
Uudistajat saivat vastuuta Kuntavaalit on käyty ja uudet luottamushenkilöt kuntien valtuustoihin valittu. Kokoomus sai laajasti vastuuta kuntien uudistamistyöhön ja valtuutettujemme määrä Satakunnassa on mahtava. Kiitos kaikille ehdokkaillemme tekemästänne työstä ja erityisesti meille tukensa antaneille äänestäjille, haluamme olla luottamuksenne arvoisia. Olemme valmiina kantamaan vastuumme ja tekemään päätöksiä kuntalaisten parhaaksi. Tällä hetkellä kunnissa käydään neuvotteluja tulevien luottamushenkilöpaik-
kojen osalta sekä ryhmien välillä että ryhmien sisällä. Tämä on tietenkin tärkeä vaihe, mutta erittäin keskeisenä näen puolueiden välisen neuvottelun valtuustokauden keskeisistä teemoista. Tästä loppuun asti vietynä esimerkkinä pidän suurissa kaupungeissa tehtyjä valtuustosopimuksia. Porissa tehtiin historian ensimmäinen valtuustosopimus, jonka keskeisinä teemoina on kuntatalouden tasapainotus, velkaantumisen ehkäiseminen ja kassavirran kääntäminen positiiviseksi. Kaiken valmistelun keskiössä tulee aina olla kun-
talaisten kokonaisetu. Tästä lähtökohdasta käsin tehdyt päätökset antavat oikean taustan ja perustan. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuntalaiset antavat päätöksentekijöille säännöllisesti palautetta valmisteilla olevista asioista, tehtävistä päätöksistä ja kunnan ajankohtaisista asioista. Kannustan kaikkia kuntalaisia antamaan palautetta luottamushenkilöille. Vuorovaikutus auttaa molempia osapuolia ja vähentää väärinkäsitysten muodostumista. Kokoomus teki kuntavaalit uudistamisen teemalla, joka on väistämättä edes-
sä. Uudistaminen edellyttää vastuullisuutta päätöksentekijöiltä. Uudistaminen ei ole itseisarvo vaan edessä oleva tosiasia. Olemme monien muutosten edessä ja tulevaisuuteen on syytä valmistautua. On kaikkien muutosten keskellä uskallettava valmistautua tulevaisuuteen ja sitä kautta olla valmiimpi se vastaanottamiseen. Syksyn vaalien ja neuvottelujen jälkeen on syytä laskeutua jouluun, rauhoittua ja nauttia ajasta läheisten seurassa. Antaa aikaa juuri niille, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä ja antavat voimaa jaksaa yhä kovenevaa arkea.
” Uudistaminen ei ole itseisarvo vaan edessä oleva tosiasia. ”
Erittäin ansaittua joulua kaikille ja menestyksekästä uutta vuotta 2013. Älä häpeä olla innostunut, kaiken kyynisyyden keskellä se on paras tapa saada muutkin innostumaan.
KIRJOITTAJA ON SATAKUNNAN KOKOOMUKSEN PUHEENJOHTAJA
karhunkämmen Satakunnan Kokoomus ry Liisankatu 24 b 22 28100 Pori www.satakunnankokoomus.fi
Toimitus:
Asko Tanhuanpää
Päätoimittaja: Simo Heino Taitto: HANK Ilmoitusmyynti: Länsi-Suomen Kansallismedia Oy Kustantaja: Kansalliskustannus Oy