• Raumangiäline ekstra-aviis 2012 • 27. vuaskert • Tasita ilmatteks joka taloho • www.ur.fi
Matruus Mäkine flakutta Raumam bualest
Kokk Teemu Laurell:
”Kyll köökis järkki kans tarvita”
Suvi o Viivillk kiiruloist aikka
UUS RAUM
Tulkkan gattoman taidett Nokan Torpall, Suvitiä 10 25.6. – 5.8. vaikk joka päev kell 12 – 18. Kaffett ja hyvälist kans trahteerata! Inspira ry Ei otet pääsömakso!
Lahtisem buadist hapeti aikihmste ikkäsill vaimihmsill juhla ja arkke! Pk. Eine isomillekki flikoill.
LAHTINEN
Syväraumang. 10, telef. 824 0213 Ove auk maanandast tuarstaihin gell 9.30 – 17, perjanda gell 11–15
RAUMAN KANSALAISOPISTO 96 v
2 – Suvell 2012
Luanikast suvi Lukuvuas o jällen dakan, kiitoksi kaikillk ko olett ollf föleis. Heinguus huilata, elokuu lopus ulosanneta jälle uus program, sillo voi jälles ilmoitta ittes kurseill. Rauma väengoul telef. 834 4515, kansalaisopisto@rauma.fi www.rauma.fi/kansalaisopisto
Lapi Osuspangi asiakkans snuum bassa fiirat hualetont suvilysti. Josas hantteeras asjas sähkösest taikk konttuuris iha it, ni se kyll luanista meijän gans!
Puad ja Wanhat Tawara Karjalangatu 15 ja Valtkatu 10 KAIKENGALTAST FÖRY JA VAATETT Ma-pe kell 11-17, la kell 10-14 Telef. (02) 8228 591
Suvi tul jälle!
Ehtost laiska virenevä ja lauandaehtost kaikke laiskimakki.
Pidetäst yhteyksi. Met toevo iha jokattellk kaikki hyvä fiinihi Suame suvehe. Lapi Osuspankk ja koko pangi väki
rauma.seurakunta.net
–Yhdes hyvä tlee –
Pyhä Ristin girko juhlviikk 9.9.–16.9.2012
Kotohengine Lokki-kirppis Kirpputori ja kaffetrahtöör
ELLINOORA Loosihyyry
18,-
/viikos
Satamakatu 2 & 4, telef. 041 706 7187 maanandast perjandaihi 9-18, lauanda 10-15
SAA NAORA! KULTTURELLEI TAULVÄRKEI
T l f 823 8294 Telef. Monnangatu 39, Raum ma-pe 10-20, la 10-15 ja su 10-16 Tervtulo!
Meilt lailist merimiähe yskändroppi vanhan traditusuuni jälkke.
Ammattaedoll – jo 232 vuatt.
KOLMAS KIRI ”Viimeinen asema” (Viimäne statsuun) ulosanneta ens vuan vahvan opuksen.
RAUMAN TH-AUTO
Suame suvehe apteekin gautt. Apteekist föleihin gotti ja huvilall, reisum bääll ja rannall, tuljaisiks
Hyvivointti rakendamas
ENSIMMÄINEN APTEEKKI Raum, Kuninkkagatu 3, vastpäät Nortamom bysti, telefoon 8378 78550 Liki Poroholma leiriplassi palvele
OTAN APTEEKKI Syväraumangatu 5, telefoon 8240 109
Graafikk Teuvo Salmisen garikatyyrpiirustuksek kotomaisist kulttuurihmsist saava väe naorama Julkkis-Gallerias koko suve.
Ismo Narkko UusRaum 20120609.ai telefoon 040 127x120 546 9645
Karikatyyrtaul o erinomane lahi semsell ihmsell, mills sanota oleva jo kaikki muut, mutt ei viäl lystelist ja iha oma näköst poträtti seinälläs. Auk ai sillon ko ovi o auk. Sisäll ja ulos pääse ilma makso. Tee edeltkätt varaus näyttely esittelyhy numrast 0400 498 926. 1 21.5.2012 15:47:43 Tervtulo! Osote:
Kauppakatu 11, (tori nurkall)
Toimitukse väkki: Pääredaktöör Janne Rantanen janne.rantanen@uusirauma.fi Redaktöör Ari Anteroinen ari.anteroinen@uusirauma.fi Redaktöör Anna Riutta-Salo anna.riutta-salo@uusirauma.fi
näist paohata Suvell 2012 – 3
UUTISSI
Komjas skuunar muutt Raumall Raumangiälise Uutise Komjas skuunarlaev Kathrina tlee suvell Raumall. Eik vaa lyhkäsell visitill, ko oikke asuma. Riku Räsäne ost seillaevam Poroholma komistama ja trahröötlaevaks. – Seillaev o olls suvisi Helsingis ja krysningei sill on deht ai tarppe jälkke. Ja kyll ova ihmset tykän. Tämä o nys stää merehenkki, ko Raumall on govasten doevott, sano viihdebisnekse monendoimemiäs Riku Räsäne. Syyskuun grysningi ova ny myynis. Ne lähteväs Suajan gaijast.
Pyhä Ristin girkk 500 vuatt Rauma seorkunt om bäättän, ett Pyhä Ristin girkollt tlee 500 mittarihi syyskuus. Pisp Arvid Kurki vihis Rauma uuden girkon gäyttöhö 14. päev syyskuut 1512. Taikk ainakki hän gäve sillo syynreisullt tääll. Viralist juhlviikko fiirata syksyll. Stää enne o monengaltassi tapattumi juhlan gunnjaks.
Kiakkoilun Tue halli ollam bykämäs Lähdepelloll ollam barhamillas pykämäs kahden gauklo harjotusjäähalli. Runssast viis miljuuna euro se tlee maksama ja kustanuksist pitä huale Raumlaiskiakkoilun Tuki. – Semse ova ajatukse, ett tammikuu lopuhu mennes halli olis käytös, kerto Tuem buhejohtaja Tapio Juusela. Viimäs talvent Tuki lahjott kaupungill uuden dekojääradam Pyymbäähä. Suvells se valekrääsmattallp passa pelatam botkupallo taikk pesäpallo.
Pitsviikollp programmi vähäsill ja nuarill Kuluva vuade Raumam Pitsviikoll ajatella eine nuaremppaki väkki ja heijä edesottamuksias täst ettippäingi. Esimerkiks Posell mööpliseerata lastendaloks. Mustam bitsi yät fiirata lapsperheillt tarkotetui Karkeloi. Nuarill o ensmäinem Bitsrok!, ja siinp pelava raumlaisek kapeli, bändi, niingo nykysi sanota. – Ko juhlvuatt o fundeeratt, o semnengi hual ollu, ett ollek tarppeks programmi vähäsill ja nuarill, sano kulttuurpäällikk Risto Kupari.
Tatueeraus o jo koko väe jutt Joesuu Jukka rakastus Raumaha Asko Tanhuanpää
mattlaiste ossamist. Jos on datueeramise mailm ainakkin deknisest pysyn endses mallis, ni sama ei vois sanno lävistyksist. – Niis o ment niim bali ettippäi, ett lävistysten dekkjä ova jo oma alas ammattlaissi. Mnää en ainakka enä niit hommi ossais, Joesuu tunnusta. Needlepointis teke töit Joesuu lisseks kolm muut tatueeraja. Lävistyksi tehdä joka toine lauandan Turust Raumallt tleeva lävistäjän doimest. Jukka Joesuu o alualkkate Lahdem boikki. Raumall hänem pit tull ensalkku vaa lyhkäseks ajaks, mutt kotose olonen gaupung vei miähe fölisäs. – Mnää rupesin dykkämä Rauman gaupungist, enk olt tullk katumapääll edes yhdeks piäneks hetkeks. Mnää ole ain dykän kans tehd paattreisui ja täälls se luanista valla erinomasest. Raumall mnää ole lisseks opetellk kalastama, Jukka juttle. Joesuu asu nykysim berheines Santtioll, iha Rauman gyljes.
Asko Tanhuanpää Tatueerausbisnekse Raumall jo vuastuhane alkpualellk krundan Jukka Joesuu ei kaua rupp ökköttleemän, ko hänell esittä kysymyksem bisnekse muutoksist viimsen gymne vuade aikan. Ja se o se, ett ei ihmse juur enä pruuk oodoksut tatueerauksi. – Nyt tehdä isomppi kuvi ja niit on gropas enemän ko viäl kymne aastaikka takasi, Joesuu klaara. – Teknisest on gaikkist suurin muutos tapattunf färiaineitten gohdall, it masiin ja tekniikk eivä ol muuttun mihinkkä, hän jatka. Joesuu sano, ett tatueerauksis käytetyf färi ova nuukema jälkke viraomase syynis, ja se lissä turvallisuut. Ihmset tykkävä nykysi it fundeerat kuvatte riitingi, net tleeva aikalaill ”omast pääst” niingom bruukata sanno. Tekniikkaki anda myäden tehd tämssi fotorealistissi kuvi, niingo fiinist sanota. – Meill ei ols sendä viäl tatueeratt Teuvo Hakkaraisem boträtti kenenkkä ahterpeilihi, naora Joesuu. Joesuu sääkrä, ett tatueerajan doolihi istuvallk kundill ei tarvit ollf fölisäs valmist kuva, paljas riitingikim biissa. – Meill on goitett pääst siihe, ett jokattellf fundeerata iha oma juttus. Täsä om berältäkkin gysymys hantvärkkrin dyäst ja meillt tatueerajill on gans oma kädejälken, hän meina. Jukka Joesuu omas kropas on datueerauksi runssast. Hyvä ammattlainen gykenis värkkämän guva itekki, mutt Joesuu on gäyttän ain dyäkavereittem balvluksi. – Mnää olen gäyttän hyädyksen aika pali tatueerausmessuill visiitill ollui ulkmaalaiste am-
Kiäl keskells suut. Jukka Joesuu teke lissä komjoi tatueerauksi Sami Rantasen groppaha. Joesuu oman gaolaha on datueeratt nimi Sylvi miähen geskmäise lapsen gunnjaks.
Tarmo painu trahtöörihi Ari Anteroinen
Ari Anteroinen Raumam bitsi suurlähettiläs Tarmo Thorström lauteera mitälai kiirut häne suvehes oikke mahtuka. – Enne mitmaarja mnää olem bualendoist viiko reisull Italja Offidas. Föleis on gans Laine Heli. Siält ol sakki visiteeramas viimäs viikoll Raumall ja ny me ole menos sinn, Tarmo juttle. Kyll o jällem Pitsviikoll nuarell miähellk kiirut. – Rauman Taidemuseos o framill eringaltassi pitsei. Taikk se kallistu enemängin guvataittem bualell. Näyttely nimi om Pin Up Lace. Ja osa siit samasest näyttelyst fyärätä sitt
Tarmo o luutsin. Tarmo Thorström huama, ett Knypläjäm batsa flikk ei knypläkkä iha lailes. Sill o näättäk vaa yks knypyl molemis käsis, vaikk kuuluis ollk kaks. Spindell-pitsiki o liia soukka.
Helsingi juhlviikoill Art Goes Kapakka -näyttelyhy. Mnuun dyän ovaf framill Zetoris, jatka Tarmo. – Lisseks mnuull on däällk Galleria Kempakses Lassen gans yhtenen dyämaa. Mnää värkkä omi jutuijan ja semse yhteisöpitsteokse, mihim bassa tullf föleihin gaikk lapses faarihis saakk. Edeltkätt ei tarvit osat mittä. Tämän gaikem bääll miäs tramppa Rauman gaupungin gadui tuttunp polkpyärknypläjän. Eik täsä viäl kaikk. Lisseks nuarmiäs kirjotta ja tyyrä Pitsviikoll lapsillt tarkotetun gatutiaattri ja stää esitetän golm kertta. Ylioppilastiaatter QMe pela tiaattri Nortamom
bysti viäres. – Tei mnää tosa viäl Soili Vahalam byynnöst yhdep pitskorvakorukki, kahdem bäevä varotusajall. Meill o ollup puhett Laura Ala-Äijälän gans pitskostyymeitten dekemisest Pitsmiss-kilppailuhu, mutt ei täks suveks enä kerkk. Mist miäs lainkkan gaeva tomssi voimi ittestäs? – Em mnää tiäd. Nyk ko mnää opiskle jällen dosisan sill miälell, ett ko ens kevä veisata Suvivirtt, ja maistrim baperi mnuu biosan, ni ei stää muuto jaks, josei tee ai joukko jottalai iha muut, fundeera Tarmo, kasvatustiättelijän garahtäär miälesäs.
UUS RAUM
4 – Suvell 2012
Janne Rantanen
PUALPÄEVÄNE ma-pe kell 11-15
Meilt maistuva PIZZA ja KEBABI
OLEKKOST KOTOSE RUA YSTÄV?
lit Maanandast tuarstaihin Falafe ätyst ti gell 11 – 22.30, kans perjanda ja lauanda 11 – 04 st ja sunnundan gell 12 – 22.30 ika
Kaffebaarist voikakoi, sämbylöi ja nisussi!
Tleestis herkuttlema messihi! Seisovast pöödäst kaht lai lämmint ruakka, pitä sisäläs salaattpöödä.
Ove auk: ma-pe kell 11-15, la-su suljettu A-oikkeude
an i! Lu suv
Tervtulo!
Monnangatu 4
Veranta o auk VALTKATU 4. TELEF.
Elävä musiikki ei ol joka perjanda. Mutt ko o, ni sillom baussill laoletan garaoket! KARAOKET PE ja LA alkkaten gell klo 9 jpp.
821 2161
●
Monnangatu 4, Raum, telef. 823 9924 A-oikkeude ● Biljardi ● Pokeri ● Tervtulo!
Auk su – to kell 9 – 02, pe – la kell 9 – 03 Kanalirant 5, 26100 Raum telef. (02) 822 7757 www.ravintolabuenavista.com
Treffamis- ja ruaktrahtöör Kanalim barttall ihan geskell Rauman gaupunkki • Suvipiffsteek, • Pähknäinen pippurkanatuaresalaatt juusto• Krapusoosill leip
16,-
11,8,-
Kaikki jubileerauksihi ja muihin gokkondumissin trahteeraukse, rua, nisuse ja kaakut tutull ammattaedoll.
Tullin Kaffe Kuninkkangatu 50, Hauenguano. Telef. 822 7678 Arkkesin gell 8 – 17, la 10 – 14
Suviset tarjouksep pitävät träkkis 31. päevähä elokuut 2012 saakk.
Arkkesi hyvä pualpäeväst kell 10.45-14.00
Mnää tottle,
Restorangis o A-oikkeude ja rutkast eringaltassi juami. Ja monesorti á la carte -ruaksedel.
sanos luuts
Auk joka päev aamust ehtosse (Mittmaarjan ove ovak kii)
À la carte ruakka Vanhas Raumas Tervtulo herkuttleema!
Lissä tiatto ja pöytvaraukse: telef. 02-8376 2200 taikk Vanhankirkongatu 26 Raum www.hotelvanharauma.fi
ko ryyppy tarjotti.
Programbuale föörman Anu Elo Susivuare studios.
Vähemä räminärokki Ramonast Uus Raum Radio Ramona ”miini” ändrättin gesäkuu alust alkkate. Kui Ramona sitt muutus, programbuale föörman Anu Elo? – Ramona o endist enemä oman gaupungi radio. Met tee jällen gaikk Raumall: uutise, programmi, kuuluttamise ja musiiki valikoittemise. – Kyll Ramona ennengi ol paikaline radio, mutt jongu verram brogrammi tul Tamprelt taikk Helsingist. Musiiki me osti valminas. Nyp paikalisist toevomuksist passa otta nuukemi vaari, kerto Elo. Kui musiikk muutus? – Me lisäsi suamlaist musiikki ja vaimihmste ja flikklaste esityksi, ko niit o oikken doevott. Mutt kyll ulkmaalainengim bopp ja rokkemaroll viäl soi.
Händäst, mitä jätetä valla soittamatt? – Ainakkim barhamast kuulustlemise ajast pois jää semssi kapelei ko WASP, Twisted Sister ja Iron Maiden. Jos ja kon gaikk program tehdä Raumall, niin darvitangost lissä tyäväkki? – Ei, ko samalls sakill me jatka. Syksyll mnää kuuluta aamupäevisin gell 7 epp. kell 11 epp. saakk, ja Leino Ripa ehtopäeväk kell 2 jpp. kell 6 jpp. saakk. Laura Fröberg ja Anna Riutta-Salo ovaf föleis äsköste lisseks avittamas programmin deos. – Kovasten dykätt Meri-Ramona tlee takasi. Pekka Wallenius toimitta lauandaisi ulos tleevap programmi. Niis klaarata ja hantteerata merelissi asjoi äärest toisse.
UUS RAUM
Suvell 2012 – 5
www.taidekahvilatorni.fi
Kaffett ja hyvälist joka päev aamust ehtosse
-TRAHTÖÖRI Kaikkist komjamma näköalak koko kaupungis Maistuvaise oman gööki nisuse ja muu hyvälise Taidett ja hantvärkkrin döit myydä omas puadisas
Hyvä sorttissi trahtöörpalvuksi meijä idyllisis ja omangaltasis toimipaikoisan
Kymnes päev kesäkuut alkkate Sunnundaprunssi pöyt tuukattunas kell 10.00-12.00 Auk joka päev kell 10 epp. – kell 8 jpp.
Tornmakso aikihmse 2€ lapse 0,50€
Vanha Rauma sydämes, keskell Unesco mailman gulttuurperinttö
Tuareudestas
Kaffepaikk Vanhas Raumas auk sunnundaisin gans. Äläkä sitt unhot, ett kaffett ja niit maistuvi vaniljamungei saa kartnom bualellakki. Paakarist nisuse ja paakkelssi uunist lämjänäs jo aikasi aamust. tunnett
Kaffepaikk, Vanhas Raumas Kuninkkangatu 9, telef. 822 1758
Wähä Tallbo ja Vanh Raum
Kaffepaikk ja paakar Leikar 1, telef. 822 1422
Vanhangirkongatu 3, telef. (02) 822 6610
TERV TULO RIVIEERAHA!
Meill o ymmärett värkät pitsoi lailse resähti jälkke jo kolmengymnengahde vuade aja.
Yhten osan raumlaist merengulu historja Raumamerem barttall
Raumlaisten gellartrahtöör jo yli 40 vuaden draditsuunill Ruaksedelist löyty yli 40 eri sorttist ruakransuuni. Sisäll o ilm sopevaisest jähtyn, mutt katoll on guuma!
Villa Tallbo ja meri Petäjäksendiä 178, telef. (02) 822 0733
Verandaki meill o!
Vuadest 1980
Tervtulo nautisklema! Auk joka päev.
• A-oikkeude
Kivisillandiä, Lappi Tel. (02) 826 0769, 0500 517 211 Auk maanandast sunnundaihi
Anundilangatu 8 telef. 866 6700
“Kansattevälist meininkki, fiin ja monengaltanen gaffepaikk” “Baristotte intohimo näky, hyvä sorttisek kaffe ja luutsaus” “Oteta lungist, reedu ja lystelist pasninkki” +++++
Met t een g a ffest a s k a uni .
S u ve l l m e ole auk aamust kell 8:st kell 10 jpp. sa a k k . S y ks y l l , t alvell ja keväste aamust kell 9:st kell 9 j pp. sa a k k . Kunikkangatu 22,Vanhas Raumas Myynimbalvelun delef. 010 4233 160 Kaffepaikan delef. 010 4233 161 myyntipalvelu@cafesali.fi www.cafesali.fi
UUS RAUM
6 – Suvell 2012
Mep palvele Vanhas Raumas • Askroittemis- ja posliintilpehööri • Keramiikka, klasija posliinpoltto
Tyylikkäst T yy rannall! all! Hyvä sorttise liivrustingi, ngi gi, i, uimahapeti nattreiju uima ui maha aha h pe peti t jja a na n ttre tt tre reijju Tleestis pruuvama, mimne Snuullp passa. aa..
Auk maanandast keskviikkohon gell 9-18, tuarsta ja perjandan gell 9-17 ja lauandan gell 10-14
Mööpliseeramissem beili ja klasimaalaukse meild!
Taidegalleria Salme Kauppi
Lah LLahjaks La ahj hjak aks ks taik ttaikk aik ikkk tuljaisiks tuljaiisi tulj sik iks ks o ilo anttak kotomaist hantvärkkärin dyät. Suvissin gäsitöihi saa langa meijä isost valikoimastan.
www.vekomi.fi/askarteluohjaus
Ja palvluksist ei knaftat, at, t, se o sääkrätt asi se.
Kuninkkangatu 14, telef. 823 5633 Arkkesi 9.30–17.30, lauanda 9.30–14
Kotti, huvilall, tuljaisiks…
Klasitukse veranall ja palkongill. Tervtulo tutustuma! Puad: Kuninkkangatu 40, telef. 822 6668 Verstas: Isokatu 21, telef. 822 6669
Akvarellmaalauksi Lisseks taidetilpehööri ja raamitustyä
Kauppakatu 19, telef. 822 2039
Luanikast ja lämmint suvi! FRISÖRSKÄKOSMETOLOOGILT: -ihonputsaukse ja erikoist taulvärki hoitto • juhlspöökkäykse ja -frisyyri • hiuste färjämise ilma ammonjakki ja hajustei • hiustembidenykses sinetill • täödelisek kontt- ja käsihoido • morssiuspaketi
Tervtulo! Kuninkkangatu 27 Auk ti-pe kell 11-17, la kell 11-14
Monengaltast hapetti ja tyykki ja sisustusalstandi tuljaisiks ja huvilall…
Runssa itsi mb Rauma a! o k vali im Lahi ja hantvärkk
Hyvi sortei ja hyvä pasninkki
Seija Jaakkola Kuninkkangatu 28, telefoon 822 5437
Meijäm bihavalulambuis piissa valikoittemist
Liikkest löyty luamu kosmetiikka iholl ja hiuksill! Lämmjäst tervtulo! FRISÖRSKÄ-KOSMETOLOOG
Kauppakatu 9, Vanh Raum. Telef. 822 7520
Iätönt hapettvalikoima!
42-58
kokkossi
Kauppakatu 10, tel. 824 0143, (Meikk-Puad Fridas) www.suskinputiikki.com suss.ka@dnainternet.net
Nii on kom bluttana, sanos Vermuntilam boik ko meijeriflikka pimjäs Kitukrännis pussas.
Palveleva sähköliike
NARVISÄHKÖ Kauppakatu 5, telefoon 8378 5200
Kuninkkagatu 14 www.beeda.fi
MEP PIDÄ HUALE SNUU SILMISTÄS
Mattai Uutt suvissen gotto!
Praktiikka meill o jo niim bali takan, etei semssi määri vuassi ol yhdelläkkän doisellt täsä kaupungis sillon kom buhutam brilleist ja muist se sorti alstandeist. Snää saa meijäm buadist nii optikon ko silmlääkringim balvlukse, ja särveeraukse ova muutongi valdkunnam barhamast pääst. Mutt silmklaseihin gatota nii sopevaine hint, ett se sääkrist passa snuull.
Toringulm, Kuninkkangatu 20, Raum. Telefoon (02) 822 4755 Auk maananda – tiista gell 9.30–18.00, keskviikko – perjandan gell 9.30 –17.00, lauanda me ole friivahtis.
Mnää tee vihksormuksen deijä miälen jälkke, vaikk rakka mamma sormuksest. Tervtulo! ✷ Remonti ✷ Kihlasormukse ✷ Kaevertamise ✷ Vihkisormukse ✷ Patteri ✷ Tilaustyä
822 1211 040 535 9147 Kunin kkangatu 12, RAUM
monengaltasse laattja mööpliseeramisse!
Hyväm H Hy Hyv yväm äm bal balvelu b alv allve elu l sis sisustusal sisustusala stt sa sala l e erikoispuad rik ik koisp i ad
Kauppakatu 12, Vanh Raum, telef. 822 7700. Ma – pe 9 –17, suvell o lauanda ovek kii. Kundeill on gartnollp parkkeerausplassi. www.mattorauma.fi
ihmsse Suvell 2012 – 7
Matruus Mäkine Raumlaisillt tutt haitarpeliman o Nortamo-Seora nuarimppi jäseni Janne Rantanen
Janne Rantanen
Pitsmiss o yks vanhimist Uus Raum Raumall o valikoit pitsmiss vuadest 1978 alkkate joka suvi, ussemitem Pitsviikoll. Ja niin dapattu tänäki suven. Kanali mutkahan gokkondu jälle iso saki raumlaissi ja tullist tulluijakki jännittämä, ett kene net tuamri jälle valikoitte. Vanhan traditsuuni jälkke uude ehdokka esitellä ensmäisen gerra kaupungaviis Uudes Raumas. Kaikk pääseväs sitt andama äänes omalls suasikilles. Enne ehto finaali missehdokka nähdä liikusklevam bisin gaupunkki ja kyll heit vauhkottle yhtlaill nuarek ko vanhemakki raumlaise. Flikak kehuva, ett he ovas saanp pali praktiikka framill olemisest ja rohkeutt tlee lissä ja siit o sääkrist hyätty myähemi elämäs. Pitsmissi lisseks samallk kertta valikoidan gaks perintöprinsessa ja ulosanneta yleisöäänestykse voittaja. ➤ Pitsmiss 2012 valikoida Raumallp Pitsviikon diista 24. päev heinguut kell 6 jpp. Rauman gaupungindiaatri edustall.
– Nortamo-paakkels ja kupp kaffett, kiitoksi pali, sanos Janne Mäkine ko mnää näytin Kontion gaffetrahtööris, ett interveivattavaks tullu viaras o hyvä ja vaikoitte mitä it tykkä. Se ol valla erinomasest valikoit, sill ett mnää en sanon lainkka edeltkätt, ett mist tällk kertta jutt tehdäis. Mnää näättäk tykkäsi interveivat hänt yhten nuarimist Nortamo-Seoram besätningi äijist. Kyll se vaa fiini on, ko saa kokkouksis istuskells syydvest pääs ja kuulustell luanikkasi jutui. Pali mnää ole saan uutt oppi Raumast ja raumlaisest kulttuurist, juttle Janne, ikkä miähell on golmengymne nurkill. Melkken gaikk raumlaiset tunteva Mäkisen, ko jo nuarenp pojankloppinp pärjäs harmoniikasoiton gilppailuis. Se jälkke hän ongi musiseeran monis kapeleis – Kesk-Eurooppa kiärtännys hevibändisäkki tul olttuf föleis. – Ny mnää tee studiohommi Pekose Marku Musatehtas. Sirkuskapel pitä parhamillas holani. Duo Mäkkoi-keikoill mnää esitä akustist pop-musiikki, enimäkses 2000-luvult. Suvilauandaisi o ai hääsoitoi. Niit mnää olen dehn yhtsoitto yli kymne vuatt. Alkvuasins soitetti ensi iso aikka vanha tanssmusiikki ja loppehtost vähä rokkemarolli. Nykysi o vallan doisimbäi. Ja sitt o Matruus Mäkine, raumangiälell juttlevaine ja veissavainen drupaduur. – Siin roolis mnää teen gans keikoi. Jutt sai alkus siit, ko mnää löysi Nortamo jaaritukse. Ne ova iha oma sorttist huumori ja romantiikka siit ajast, konei koska ollu. Ja sitt mnää löysi Nortamo veisu ja rupesi värkkämä samangaltassi merellissi veisui itekki. Sitt mnää rupesi skriivama omi jaarituksi. Passa kai sanno, ett Raum o
Nortamo-paakkels.
snuulls sydämeasi? – Kyll passa. Opiskeli isollk kirkoll, mutt tliin dakasin gotti ja juure ovap piukas tääll. Ja vaimoki o raumlaissi. Mnää ole löytän murtte ja raumlaisuden, ko se o yks iso kappal ihmse miäles. Ja o mialulist oll yks osa täsä paikka ja se väkki. – Mone nuarek kaippava isoihin gaupungeihi. Raumall o hyväp puales. Tutui tlee pali vasta. Vanh Raum o fiin talvellakki. Meri ja stää liki oleva asja ovak kans tärkkjöi. Händäst, mimnem baatt matruusill o? – Ei mnuull olp paatti. Kovaste mnää tykkäisim bääst seilama. Onneks ystvill o seilpaatei. Mikä sais viäl Mäkise lähtemäm bois Raumalt? – Mnuu ei saa oikke helpost mihinkkä. Josei sitt maaseudu raoh mökill rupp vetämäm bualehes. Mills sais tomsek kolmengymne ikkäset tleeman dakasi Raumall? – Tyäm beräs ihmsek kai muuttava. Stää mnää nostasi enemä framill, etei Raumall ol niin gova kiiru ko isois kaupungeis. Täällt tunte eläväs tyvenes ja raohalises ymbristös.
Täsä tlee raumlaisuutt. Janne Mäkinen dlee interveivattavaks frouan dekemäs Raum-krakas, mihi ol kiinnitett 570-juhlvuaden gnypyl.
LS-arkisto/Pekka Lehmuskallio
Merimuseo värteeratan gorkkjall Anna Riutta-Salo
Anna Riutta-Salo
Nykynem Pitsmiss o Naandali flikk, studentt Anette Mankolanaho. Edelisvuannt tittel jäi Raumall, ko Viivi Suaminen gruunatti voittajaks.
Raumalainen.fi –pladill haetti suvise Rauman gaikke mialulisint paikka matkandekjätten gantilt katottunas. Niingo osas odotta, Vanh Raum voitt. Hoppjall nous Merimuseo, ko häves Vanhall Raumall vaa ina verra. Mikä teke Rauma merimuseost nii ekstra fiinim baika? – Meill on koko perhe jutui, eik ol unhotett juur niit fänikän gaikke vähäsemppi. Navikatsuunsimulaattor vetä väkki ai vaa niingon gärvässi. Ja siihem bestata suveks ai joku ”kuskiks”, klaara museondirehtöör Hannu Vartiaine.
Uutt tekniikka. Merimuseos harjottle tyändoimeihi Eila Niämine, ja hän näytt aiPädi, ko anda seivakkast tiatto museom baikoist ja alstandeist. Niit on gymne, ja opastus luanista engelskaks kans.
– Raumlaiset tuavat tänn viaraitas. O selväki, ett ihmset tykkävä näyttä viarailles jottan gotokaupungistas, ja sillo Raumallp paseratam boiki Vanha Rauma, ja meri on däälls sydänt liki. Meri ja seilamine ylipäätäs o mialuline asi.
– Missä muus Rauma museos ei käy niim bali maksavi asiakkai, ko meill. Ussen guule kans, ett tänn on dult toispualt Suami iham bakiparastas. Rauma merimuseos luutsaminen dapattu tämäm bäevä reklementeitte jälkke. Merimuseollp passa sortteerat kans eringaltassi jubileerauksi. Suvisim bidetä häit, ristjäissi, syndymbäevi ja puulaakeitte juhli ja montta muut lai kalaassi. – Kaikk ei tämsist olt tiatossi. Tott mar met tykkäm byssy eritotte museon, vaikk juhli tääll organiseeratangi, muistutta Vartiaine.
UUS RAUM
8 – Suvell 2012
-KAUPPA
Kuulo syynätä ja kuuloaparaatei hommata RAUMAN KUULONTUTKIMUS Nortamongatu 14 B, viidennes voovingis telef. 822 6789 www.raumankuulontutkimus.fi
HYVÄ SORTI LASARETTAVARA
PRIVAATTVÄELLK KANS! Tuatevalikoimahan guulu muitte joukos kestokäyttöses suaja, hygienia- ja inkontinessalstanti, sängvaatte ja lasarettavara niingo esimerkiks kerttalles käytettävä hansikka ja desinffioimisaine. Eringaltasek kerttalles käytettävä vaipakkin guulu meijä valikoimihin. Tuatte meill ova hyvä sorttissi ja niitte riitingei fundeerates ja valmistukses o otett huamioho, ett se passa juur siihen därkkjäm baikkaha mihi se on darkotett. Suame Saeralatukull o yli 30 vuadem braktiikka hoito-tarvikkeitte, kerttalles käyttöhön darkotetuitten duatteitte ja laitostekstiileitte ja -kostyymeitte myynist.
NY MEIJÄ VALIKOIMISTAN LÖYTY KANS ORTOPEDISE STÖTTÄ!
HYVÄ SORTI LASARETTAVARA PRIVAATTASIAKKAILLP PUADIST KESKELT VANHA RAUMA. Kuninkkangatu 15 puad o auk maanandast perjandaihin gell 9–17, lauandan gell 10–14. Telef. 02 8387 2490
Meiltäs löödäk kostyymei vähäsill ja aik-ihmsill! Tleestis tutustuma meijäm buadihin Ganalim barttall! Benetton Raum Nortamongatu 14, 26100 Raum Ove auk: Ma– pe 10 –17, Telef. 044 3434 130 la 10 –14
ist! fabriik Suara
Met tee hyvä sorttissi, edeltkät pruuvatui ja allergiaystvälissi sängvaattei kaikeikkäsill ja kaikengokkosill. Käyt taikk telefornast meijä fabriikkihin ja tila ittelles kauni une! Puad o auk maanandast perjandaihi gell 9 – 17 ja lauandan gell 9 – 13. Suvel lauanda ova ovek kii 23.6. – 11.8.
Niittajantiä 7, Raum (Sampaanalan teolisusalue, kilomeetterim bääs ABC-asemalt)
Telef. 824 0100 • www.vormu.fi
www.vormu.fi
KOKO PERHE LÄÄKÄRSENTTER Meild löyty lääkär joka sorti lähtöhö. Ja me hoida niim biänef flikandirrakkak ko nasumannikki ja vanhuksek kans. Asja luanistavak koko perhe lääkärsentteris, jos o sitt sorm kippi taikk sisikund kronkla. Tervett suvi kaikill! LÄÄKÄRSENTTER SUVELL AUK: ma – pe 8 – 18, la 10 – 13 Heinguus ei ol lauandaisi vastaotto
KALLIOKATU 4, RAUM
Telefoon 838 0800
Saga Kanalirant särveera Snuullt taikk läheisilles kodon tuntust ja hyvä elämä sorttissi pasningei ja turvalist olo. Hyyryll olevis 36-45 neliömeetterin gokkosis lukaaleis piissa valo ja ova muutongi fiinei kaksioi palkongeines päevines.
otetas einen göykäsemmi Hans Lehtinen
Suvell 2012 – 9
Rauma suves pali tiaattri Uus Raum Raumlaist suvitiaattri pääse tänäki vuannk kattlema neljäs eri paikas. Suvitiaatterkaus alka tänäpä, kesäkuu alkpualell, ja stää piissa sitt elokuulls saakk. Hetk lyä. Otto Kanerva on dyyrän elämämakusen gertomukse miäheks kasovast pojast, ja siit, ett kui häne elämäs polkull rookka Kirka musiikk soiva melkke mystisellt tavall. Kirka hitei pullollas oleva musiikkomelja rooleis nähdä Ria Kataja, Tatu Siivone ja Petja Lähde. Yleisö om byytän, ett esityskautt venutetais viimäs vuadest yhdell viiikoll.
➤ Rauman gesätiaattris Fåfängas 9.6.–15.7.
Turki ranna...
Ria Kataja
Viivi muutt isollk kirkoll Ari Anteroinen
Ari Anteroinen
Petja Lähde
Elämä vaa. Rauma Iltanäyttelijä ova ottanp programmihis Jani Selinin dyyrämä Vain elämää -nimise lystelisen gomelja rakkaudest, ahneudest ja oma nappaha vauhkottleemisest.
➤ Pyhäranna Santtioll 13.6.–13.7.
Homeliitto. Pulmu Elose ja Anja Hämäläisem bännäst o lähtösi näytelmä misä kuvitella elämä Ilossalom biänes kyläs. Siällp pariskunt päättä krundat vanhan gouluhu AvokasKodon dilapäist elämähallittemist tarvittevill ihmssill. Kylätoimikunt kummingi eppäle, ett pariskunt ongi ottan hoimeihis pakolaissi, ja pytink koitetangi sitt saad julistetuks hometaloks.
➤ Lapim Patolambitiaattris 22.7.–5.8.
Kenraali morssi. Endsell linnakesaarell esitetä jälle soldaatfarssi Jarmo Kosken dyyräykses. Eritotte nätill ilmall se o erinomane jutt kaikimbualin, kon diaattrihi mennäm baatill. Omallt taikk paattbussill.
➤ Kuuskajaskarin gesätiaattris 1.7.–29.7.
Miss Suam -kilppailuis toiseks perintöprinsessaks valikoit ja endinem Pitsmiss Viivi Suamine asu ja teke töit ny Helsingis. – Täsä o n y niim bali kaikki uutt. Jongu aikka o asutt Helsingis. Lukaal o liki eduskuntta ja töis mnää ole Stokmannin gosmetiikas puadpuksun, kerto vaalev ja nätt raumlaisfröökyn. – Mnää näi anonssin dyäpaikast pualvahingos ja hai sinn. Ja siält telefuneerattin, ko me olin gahde muu missin gans Turki reisus, jatka Viivi. Tämä suvi o se verran giiruloist aikka Viivill, etei juur suvilysti eik friivahti kerkk pitämä. Jo enne suvi Viivi ol töis jääkiako MM-kilppailuis. – Luvas o myyjändyä lisseks muutakkin dyäkomenust. Viime suve sai ottakki eine lungimmi, ni ett tehdä nys sitt stääki enemä. Taota nyk ko raut on guuma, sano Viivi. Tääll Raumall Viivi Suami-
...ja tutu ranna. Viivi Suaminen gerkes alksuvest käymä Otarannas ja Poroholma maisemis.
sell om biisann yht sun doist toimitust, eringaltast kuulutustyätäkki o oll. – Niit on dulos lissäki ymbärs Satakuntta. Se o semmost tyät, ko mnää tykkäisin tehd, riamuitte Viivi. Ja ko suvi o menn, nii ei taht käy lainkka verkkasemmaks. – Vähitelle o aik ruvet vauhkottlema Jaappaningin gusteillk ko siällp pidetä lokakuus Miss Intternationall Bjiuuti -kilppailuihi. Viivi Suamine o lisseks kirjoill viäl koulus Turus. – Viäl om betyyk lopulisest ossamisest saamatt ja se tlee sitt aikanas, auningoitte Viivi. Raumlaiste oma miss tunnetan gyll jo kotokaupungisas, mutt händäst, kuis se o siäll Helsingis? – Ei ihmsses sendän tuls suara päi naama mittä sanoma, mutt kyll se heijän gatanostas huama. Ko liikku sopevis piireis ja yäelämäs, ni sitt eine ussemi joku jotta sano.
Nytp pidäis tykkämä, sanos flikk ko naamas pes.
UUS RAUM
10 – Suvell 2012
Suvipäevätte iloks ja ajanguluks eringaltassi kirjoi, kortei, pelei, häärämis- ja färityskirjoi, paper- ja askroittemistilpehöörei kaike ikkäsill ai helvolttas Info Kirjakaupast
Kauppakatu 3, Vanha Rauman gyljes
Kaikk urheilu ja friiheetaja viättämisse ai sopevaise huakkjall hinnall! Kauppakeskus Potkur, Rauma Auk ma–pe 9.30 – 18.00, la 9.30 – 14.30 telef. (02) 8377 9700 www.pyora-nurmi.com
ESPRIT play glam
49,90 0161-10051..56
RAUMA: Kultavirta, Potkur, p. 044-740 3379, ark. 10-18, la 10-14
Info Rauma telef. 549 4000
Kukkaspuketi sitomisse erikoistunk kukkaspuad Kaikk floristi ammattaedoll
Puh. 822 7860 www.kukkahuonegloriosa.com
Telefoon 822 0320 www.clickshoes.fi
Hyväm basningin genk- ja veskapuad
Kauppakeskus Potkur o ystväline ja monttalai särveeravaine ostospaikk keskell Rauma Potkurist snää löödäk kengä ja hapeti, siäll on girjoi ja konttuurvärkei ja kukkassi. O veikkauspalvlukse, urheiluvärkei, korui, kelloi ja ruaktarppei. Lisseks siält saa kans tietokonemasiinei ja -pelei. Potkuris o viäl suutar, frisöör ja kosmetoloog. Kaffetrahtööris passa nautti vaikk pualpäeväst.
Tervtulo ostoksill!
JOS VERKK O SNUULL MUUTAKKIN KON GALOITTEM BRAKKAMIST VARTEN, KÄY OSOTTES RAUMALAINEN.FI NIIS TIÄDÄ MITÄ KAUPUNGIS TAPATTU.
UUDESORTTINEN GAUPUNKMEDIA
otetas einen göykäsemmi Asko Tanhuanpää
Perjantai Suvell8.2012 6. 2012 – 11– 11
Raumangiäline ekstra aviis 20 vuatt takasi
Perintöprinsessan guva kannes
Uutt murrerunokirja Laaksone ei lupp ainakka viäl täks vuadeks. ”Yks isove kirjotustyä on dekkeill Otavall, mutt siitäkki mnää saa informeerat vast ens vuann”, juttle Heli. Uus Raum 1992.
Uus Raum Vuann 1992 Uus Raum -aviisin ganspladin guva ol helppo valikoid. Salmesvirran Tiina tul talvell valikoiduks Miss Suamem berintprinsessaks. Ko hänt sitt interveivattii, flikk sanos olevas lähdös syksyll missikilppailuihi Jaappanihi. ★★★ Porvolaise ova möteisäs Unesco-valinast. Porvo reisskonttuurim bäälysmiäs sanos, ett Porvo tunneta mailmallp paremin ko Raum. Museokonttuuri osastopäällikk Pekka Kärki ”Nirkom” Beku, niingo me Raumallt hänt tituleerata, vastas, ett Raum värdeeratti eläväisemmäks. Ja ett tääll o oikjastas kaikki pali enemän kom Porvos. ★★★ Uus Raum visiteeras Luko suviharjotuksis. Valmentaja, Keinose Mölli, meinas, ett jos jääkiako liigaporuka määrätäis pakolissen guntosyynihi, Lukko olis vahvast föleis pudotuspeleis. Eik pudotuspeleihim bäässys sillon kon guus parast. Raumlaises potkupallos eletti innostukse aikka. Pallo-Iiro ja Raumam Pallo oliva vuaskausitten gesknäise hiistlemise jälkke lyännp peli ja värki yhte. Josei saki voitt sarjatas ja nous Ykkösse, pojas saavas syyttäs siit vaa ittiäs, meinas redaktöör. Kyll Iiro nousiki ja pelas Ykköst sama hyämy kymmengunt vuatt.
Murrerunoilija ensmäine suvi raumlaisen Vanh talo tiäs Helillk kiiruloist aikka Asko Tanhuanpää Kirimaamar Heli Laaksone elä ensmäist suvias raumlaisen. Viimäs syksy Lapin Kodiksamist hankitt vanh maatalo kartnoines takka se, etei Laaksosen darvitt pali fundeerat, ett mitä sillon tehdän ko o friiheetaikka. – En ol ikä enne asun näi maangylä sydämes, mutt ei mikkä olt tääll hant-
tim bistän, päivasto. Mnää imesklen täödest sydämestän maaseudu avara maailma ja kattlen kui vuadeaja vahettuva. Ny mnää en malt odottak ko monivuatisep plumsteri ruppeva jäll lykkämä vartt trekoolis, hekumoitte Laaksone. Laaksose ja häne friiaris, fotograafer Miikka Lappalaise uus koto om bykätt 1800-luvull, yhdes vahas hirres näky peräte vuaslukuki 1799. – Mnää ole ain dykän vanhoist pytingeist. Tääll o nii fiinillt tavallp pali alkperäst kronu ja alstantti pysyn endses reedas vanhoist akknanglaseist alkkate. Täyty oikke ihmetell, etei pojanglopi ol niit pomottanp palasiks.
– Aika vähä o sikses joudutt paikoi everpykämä ja remontteerama. Meill o molemills semnen dapa filosofeerat, ett jos paika eivä ol rikkemi, älä men niit repareerama, ja jos snää repareera, niin tee stää mahdolisima vähä. Vasara ei ol viäl näytett ko rästäslaodoill, ja siint tyäs o föleis huseerank kans Laaksose raumlainen girimaakartutt ja hyvä ystäv Tapio Koivukari. – Mnää ole vähä vaivihka kinunt Tapsa jelppaman gans yhde aitan gengittämisse. Tahto sanno, ett alumaiste hirreittem baikallt tlee uude, Laaksone selvittä. Televisio ei ol Laaksose huushollist paikka löytän. Siit hän luavus jo suvell
2005 ko hän asus Laitlas. – Kyll mnää mailmamenos föleis pysyn dyäreisuill hoteleis olles. Se piissa kon gatto yhde Master Chefi jakso ja Jani-Petteri uusima vitsi. Lopu näke sitt Juutuupist. Talo everpykämise sius Heli Laaksost tyällistä suvellk kans Kaivola suvitiaattrin gomelja Saun, ja se lisseks hän o ollf föleis Merskam baviljongin gulmill Otarannas heinguu lopu Rok, Runo & Rakkaus –festvaali sortteerauksis. – Mnää täytä syksyll nelikymment vuatt ja Miikka o lyänk kokko sen gunnjaks valokuvanäyttely, ja se makka vahvast humööri ymbrill. Se aukasta Otaranna festvaaleill, paljasta Laaksone.
Rauma Blues Hans Lehtinen
Mailmam baras kitarist Raumall? Janne Rantanen Mitä hyvä saa runssalls sadallt tuhanell? Ei suuri nimei, ko esimerkiks Pori Jats käyttä saadakses kymni tuhanssi viarai kalaaseihis. Mutt nousevi tähdei ja bluusmusiikki värteeravi mestrei kummingi. Rauma bluussis se tarkotta esimerkiks North Mississippi All Starssi. – NMAS sai kiitoksi ja pali uussi fanei Raumall viis vuatt takasi. Tänäpä se olis iso nimi mihi hyvänäs festrill. Oikjastas kapelill on darjott enemä raYks historjan govimist. North Mississippi All Stars ja eritotten gitarist Luther Dickinson tek väkevä vaikutukse Rauma Bluussis vuan 2007.
ha muuhalt Suamest, mutt het tykkäväp pelat musiikki meijäm bareisan, kerto Rauma Bluussi festarpäälysmiäs Tunnu Pärssine. NMAS:än grundasivat toisem bolvem bluusmusiikim belaja Luther ja Cody Dickinson. – Luther, ko soitta kans Black Crowesis ja Allman Brotherssis, suutta oll mailmam baras kitarist, julista Rauma Bluussin Kaitsu Engren. – No, ainakki hän on todestakkin gova virtuoos, pehmendä Engren sanomissias. Ja lissä siihe viäl, ett kapel o sääkrist ainakki Mississipi mäkisten gulmattem baras.
Pärssisen Tunnu tasi suuvooroi Rauma Bluussin gokkouksis. ➤ Rauma Bluus o Äijäsuall lauanda 14. päev heinguut. Päevä aikasemmi ovak klubiehtop Bar Hovis, Buena Vistas ja Café Salis.
keskmäisep pladi Pääkirjotus
Hannu Heino hannu.heino@dnainternet.net
Raarik kratuleeraukse Helmill! Janne Rantanen
Kuluva vuade aikan o yks ja toine raumlaine skriivan aviiseis, ett ny ongi muutmap pysti ja patsa valla nuras paikas, ja ett niillp pidäis löytämä iha uus paikk. Tiäd hänt onk semne muudis, mutt mnää eppäle, ett se yks pytink, mink nimi em mnää tähä edes kirjot, on gaiken dakan. Mutt mennäst Kanali rantta, ja kratuleeratan Kanali Helmi. Pronssine fröökyn näättäk fiira kesäkuun 29. päev 65 vuatissyndymbäevätäs. Runssast kaks ja pual Kanali Helm o juur oikkias paikas: kuukautt nuareve espenaadis Kanalim barttall. ko mnää. Ja kyll se näky päältäkki. Kanali Helm o alualkkate oikjastas Alfred Korteliini muistomerkk. Korteliini säätiö julist vuan 1945 valtkunnalise kuvaveistokilppailu, ja siin Mauno Oittise luannos nous ensmäittells sijall. Patsan dyänimen ol alualkkate oll Helmisimpukka ja mustekala. Nimehe ei oltt tytyväissi ja sitt sortteeratti Nimi tyttrell -kilppailu. Mone ehdotukse joukost parhamaks kradeerattin Kanali Helm. Tauno Koskela muistle yhdes pakinassas patsam baljastuseremunja. Kom bressu nytkästim bois Helmi ylt, ni yks Hulda meinas slaagi saad ja sitt häne suustas tul: – Tomne ämm! Ja mnää luulin Korteliini olevas! Täsä o lyhkäsest Kanali Helmi historja, ja mnuu miälestän häne ainu ja lailnem baikk o juur siin misä se ny o: espenaadis Kanalim barttall. Liki Korteliini.
Erinomane syätiljäine Viäläköst muistatt ko joku vuas takasin gohkattin dämsist kummisist kasiaisist. Levanderi Lekkarikim buhel, ett hän suutta kans pruuvat tomssi eine oodo sorttissi syätiljäissi, ja meinas, ett se o vissi luanikas parsel ko siit suutta ol lysti moneks vuadeks ettippäi. Eik tarvit perkat kalojakka, fundeerasi mnää siins sitt itteksellen, mutt ko Lekkar ol nii innostun asjastas, ni en viittins sanno mittä. Lekkar meinas, ett kyll Kriinpiiskin daita antta hänell jongum brinika siit hyväst, ett hän viä kalastust nii erinomasellt tavall ettippäi ja varjele ymbrystä luamkunnam baragraafeitte jälkke ja eritotten gasiasissi. Ja hän ol nii ylppi, ett syljeskel vallam bisi rinnoijas. No, ei semsest prinikast olk kuulunk kumminga mittä ja Lekkar o luapun niist kummisist syätiljäisist. – Jos einengin gäyttä kalareisull jäärnestestmentti vaikk vaa lääkkeks, ni nek kummisek kasiaisep pakkava luiskattaman gauhja nässist ongenteräst merehe, pualustel Lekkar. Ja Lekkar käyttä jäll lailssi kasiaissi ja saa kuulem kalangi ai sillon dällö. Luanikast suvi jokattell! Heino Hanski
Kui rauman giä Rauman kaupunki
Anna Riutta-Salo Raum tunneta omast kiälestäs. Mutt kui nässist ulkseorkuntlainen dröömäse siihe lailsse ja vanha Rauman giälehe? Kaikkem barhate Rauman giäl o framillk ko Raumallt tullan daikk lähdetä maandiät pisi. Raumallt tulles plakaatt toevotta: Ol niingon gotonas. Ja ko lähdetä ulos tullist, seiso plakaatis: Luanikast reissu. Rauman gaupung o ottan Rauman giäle omihi reklaameihis: Paikam bääll olla, Nyf fiksata Rauma! Kaupungim basninkkonttuurill o raumangiäline nimi Pyyrman, ko on gaupungindalos Valtkadull. Nimi tlee kyll sukunimest. Iisak Pyyrman trumbutt ja luk enne muina uutissi kaupunglaisill. Raumalt löyty kans ussemp raumangiälinen gadunimi. Ulkseorkuntlaissi suutta naurutta ko hek koittavat tankat, ett mikä olle Kouknipuntie, Vikkervahe taikk Spindeltie. Nämäkki ova vaam bualiks raumlaist täksti, sill ett raumlaine sano tiä, eik tie. Ja raumlaisek kyll tiätävä, ett nimet tleeva eringaltasist pitseist.
Enemän giält sais oll Vanhas Raumas Rauman giält sais ollk kyll enemängi näkyvis eritotte Vanha Rauman gaduill. Kom basera Vanhas Raumas, ni huama, ett meijä mailmamberinöks valikoidus puukaupungisan Rauman giält näky aika harvakseltta. Jo edesmenn Krymbkraatarim Buad ol
Pyyrman trumputta.
Troppi Rauman giälell. Paroalho apteeki farmaseutt Emmi Läntiselt on gysytt, ett onk apteekk virolaine. Anna Riutta-Salo
Janne Rantanen
Redaktöörim bännäst
Janne Rantanen janne.rantanen@uusirauma.fi
Meri ei ol iha Rauman dopis
Tälläkkin davall ulkseorkuntlaissi haukutella Raumall. Näit saa jääkaappmagneeteinakki.
Rauman giäle sloukanei löyty juhlvuadem brosyyreist ja reklaameist, sano Miättise Arno.
Misä se meri Raumall näky? Stää mnää olen guullk kysyttävä yhde jos toisengin gerra. Mnuull o antta ainakkin gaks hyvä vastaust. 1. Meri näky keskellk kaupunkkiki. Iha Rauma sydämes on dytymine fiinihi merimuseoho ja Kanalihi. Mutt jos Kanali vartt ruppe trasikoittema, niin gymnes minutis tlee Suajan gaijaha. Snää olet tull mere ranttaha. Ko vaan gysy raumlaisilt osviitta, ett mihim päin darvittis trampat. Muuto löytä ittes Äyhöjärvem barttalt. Se mnää kyll myänä, etei Suajan gaijast pali mittä näe, sill ett varv ja hamin o lymytett aedan taa. Mutt meri siit kummingi jokatapaukses alka. 2. Meri näky oikke hyvi liki keskist Rauma. Ei kukka muu kom baljaskonttine raumlaine voif fundeerat nii, ett Otarantta om bitk matk. Ei siält kattokast olk Keskuspuistohon ko ungefäär pualtoist kilomeetteri! Vaikkas vaan dramppamall lähde liikkell jostan geskusta hotellist, ni ei kest kauat kos ole merelises friiheetajan paikas: repareeratt ja eläväinem Poroholma, vesibussi visiitsaareihi, Otalahde uimrant ja maauimala. Ja viäl Fåfänga sauna, Syväraumalahdem baattmöljä ja pali muut. ★★★
äl näky Raumall? aikanas Kuninkkangadull, mutt ei juur samasorttissi nimei täll haava Vanha Raumam buadeist tahd löytty. Meik-Puad Frida o vähä sinnp päi, ja löyty Kulmalangadult kyll tronttohtoriki. Raumam bääkirjasto sisäpihall ja sisäll o framill Jaakko Niämelä vuann 2004 valmistunt taideteos nimeldäs Kiäl. Se on deht teräksest, ja Niämelä o andant tyälles kolmulotteissi pokstaavmuadoi ja stää kautt päästä Hj. Nortamo jaarituksihi. Rauman giält o sitt siinäkki.
Luanikast apteekireissu Ko mnää olin gapple aikka paseranp pisi ja poiki, ni Rauma raumangiälisin paikk näytt olevam Paroalho apteekk. Plakaatt ulkpualell jo ”paohas” Rauman giält. –T ämä tul miälehen kon däll afäärpaikall met tlii. Mef fundeerasi, ett kui me voidais poiket muist ja positiivisest, ja nii mes sitt valikoitti Rauman giäle, juttle apteekkar Pasi Merkku. – Alualkkate meill ol miäles merelist henkki. Ensin dliiki seillogo. Sitt raumangiälise ottlaoda. Sitt kliistratti Nyyperim bojamboik toho akknaha, sill ett me ole aika nuar apteekk ja ajatuksen o erottukki nuarekkallt tavall. Asiakka ovak kuulem oll raumangiälisse apteekkihin dytyväissi. – Suvellk kummingi ulkseorkuntlaise jäävä vauhkottleema ymbrilles ja tankkaman däkstei, sano farmaseutt Emmi Läntine. – Hyväll humöörill ihmsse ovat täkstei ka-
tell. Mutt ei sendä ol ruvet ällämä, ett met tyändekkjä ossaisin gäänttä lissä täkstei Rauman giälell.
Rauman giälem biälest Föleihi mahtu ain gans einen glookui kiälen gommervengei. Poroholman gauppa-kaffetrahtöör Ruormies vahett nimiäs, sill ett nimi Ruarmiäs rupes klummima. – Asja huajens se, ett kansattevälisemp nimi otettin gäyttö. Ja pali tul kans puhett kirjotukse laillisudest ja muust semsest, sano Ruormiehe isänd Sami Pesone. – Asiakkaills sill ei ol mittä väli, vaikk nimi vahetuski. Nii oikke, se kai se tärkkemp asi ongi. Mutt Ruormies ei nys sitt ol iha jämttist suami eik raumangiältäkkä. Viimäs suve eletti muutokse aikka. – Vuas takasi mentti vähä molemill nimill. Uus nimi o afäärin dekemisen kantilt katottunas pali paremp ja näkyvämp, vaikk ny logosakki, Pesonen dummaskle.
ma raumlaise yhdistykse ova ottan nimehes ainakki melkke lailist Rauman giält. Täsä muutmi: Rauman Dansseor, Pläkkploosarit, Raumlaise Rääkyjä, partiolippukunta Tasalam Boja, Värsyttem Baohaja ja tiätystengi Nortamo-Seor.
LS-arkisto/Pekka Lehmuskallio
Raumangiält harrastuksis Raumall organiseerattavis tapattumis nähdä joka vuas oma kiält. Esimerkiks jo vuassi sortteeratt joka sortin goeran goernäyttely o ottant tunnukse: kaike sorttissi koeri föleis. Vuasitten traditsuun on gans Flikkatte Vitosell, misä flikklapsek karavat taikk trasikoitteva viis kilomeetteri. Yhdistysrekisterist klaarandu, ett muut-
Kiäl. Raumam bääkirjastos olevall Jaakko Niämelän taideteoksell anno höydei Nortamo jaaritukse.
Kyll mnää voin tehd kysymyksen doisingimbäi. Kui stää merehenkki pidäis niin gauhjast puffat keskell Rauman gaupunkki? Nii fiinei ko edell mainitup pasningi yhdes ja erikses ovakki, ni ei se Raumast tee valla omangaltastas. Isomppi ja piänemppi merikaupungei Suames o niingo ääkkät vaa. Kaikk se mitä meillt tarjota löyty josta muuhaltakki. Meill on gummingi jottalai oma ja yliverttast. Iha oikke! Vanha Rauma mnää tarkota. Vanhoi puutaloplaanei o Suames muutmi muitakki, mutt ei yhtä ainuva nii suurt, yhtehem bykätt ja monesorttist ko Vanh Raum. Ja sen tähde siit tehtingi Suame ensmäine Unesco mailmamberinötten gatalookkihin gil”Tulkka latt paikk. hyvä ihmsse Mereliste vauhkottleema meiningeitte sija mnää kaelotaiSuame idyllisint si muills suamkauppakeskust.” laisill, ett tulkka hyvä ihmsse vauhkottleema Suame idyllisint kauppakeskust. Siihen gryydiks raumangiält, vanhoi traditsuunruakki, pitsi, vahvoi teolissi brändei ja Lukko, ni eiköst ruppeis vetämäm bualehes niingo honing kärvässi. Viäl ko olis joku alstant taikk värkk ko haukuttlis lapsperhei, ni Raumall ruvetais tekemä ulkseorkunnast visitillt tulluill raha oikken dosisas. Kaikk tiätävä, ett suvilysti fiirata siäll, misä vähäse miälelläs aikkatas kulutais.
UUS RAUM
14 – Suvell 2012
PARHAMA MERKIS SUVE FIIRAMISSE - jo vuadest 1994 alkkate -
Meill o mist valikoid: on glänningei, pluusei, dongerei, housui, jakui, kauluspaedoi, sukki, huivei, sortsei T-paedoi ja monttalai muut...
Tervtulo!
ma-pe la
10-18 10-15
Kuninkaankatu 11, 26100 Rauma 02-8225760
Parhate auringost nautti... – suajautumall! Markiis suaja hyvi, se läpitte ei häikäs, ja se on gomja näköne! – Kestävä ja pestävä pohjose ilmoihi. – Kankkan guittu o hantteeratt
Pali alumiinissi sälekartiinei ja färei piissa
TEXgard Easy Cleanill, ja sen tähden kangas: ★ hyljeksi vett ja röhnä ★ hyljeksi öljy ja rasva ★ o hantteeratt homett ja levän gasomist vasta Kankkank käytetä 100 prosänttisest kuitufärjätty akryyli
www.kaihdinkatariina.fi
akkunmarkiis Täystakkaus 5 vuatt
Eora Honglahdell, Vahekuja 33, telef. (02) 866 9731 Ove auk arkkesin gell 8-16 ja la 9-13 Meilt saa pasningei vaikk puad olis muuton gii, sillon kon Teijä aikan anda myäde. Nii ett soit ja sovita aik! Tervtulo!
ihmsse Perjantai Suvell8.2012 6. 2012 – 15– 15
Teemu Laurelli syster jäi hoppjall
Television guumin gokk! Asko Tanhuanpää
Kauppaopisto nainen gääns pää Janne Rantanen Kauppaopisto nainen todestakkin gääns jokattem pää. Nokialaine Saana Aivio kruunatti ensmäiseks Miss Rauma Rokiks. Tuamri oliva yksmiälissi voittajast, ko esiinnys yli 3000 katsoja edes Äijäsuall oikke luantevast. – Se kiarros, misä sai esittä oma ossamistas, luanist kaikke seivakkammi. Mnuu ol helppo valikoid tanssesitys, kosk mnää ole harrastant tanssamist kakstoist vuatt, juttel 18 ikkäne Saana. – Muuto mnuu jännittiki oikken gauhjast, hän paljast. Hän sai palkinoks tuhane euro edest S-ryhmä lahikortei ja lisseks tyätarjoukse Lukon dleevan gaude aitioemänöimisist. Milt tuntu? – Kysykki viäl! Erinomase fiin jutt! Täyty vissi ruvet vauhkottlema SMliiga matsei. Lukost tul ny mnuu suasikkin, tuumaskel Saana, konei ennen gilppailui tunnustans sem baremin Tapparan ko Ilveksengä färi. Ensmäiseks perintöprinsessaks valikoitti Susanna Hyrynkangas, 19 vuatt, hän käy koulu Raumall, ja toiseks perintöprinsessaks 19 vuade ikkänen Tiia Anttila Paimiost, kon dyäkses repareera automopiileitten gorei. Uude Rauma ja Ramona yleisöäänestykses kaikke enimän gannatust sai Anttila. Paikam bääll, Kivikylä Areenas, yleisö suasikiks valikoitti huutoäänestyksell raumlaine Marika Mattus. Janne Rantanen
Miss Rauma Rok 2012 Saana Aivio.
Asko Tanhuanpää
kunf FishMarkettihi, Sipulihi, Demoho ja G.W. Sundsmansill. Suven gynnyksellt tyäpaikaks vahetus Boulevard Social ko on delevisiost tutun Tomi Björcki omistukses. – Päälysmiähem besteijäkki olis sääkrist ny jo saatavill, mutt mnää tykkä, ett stää ennen dätä tyät ränttä opetell viäl mahdolisima hyvi. Parast koulu o se, ko saa tehd töit parhamitten gokeitten gans. – Oma trahtööriki on gyll miäles käynn, mutt ei sengä aik ol ny viäl, Laurell fundeera.
Televisio jännittävän Top Chefkilppailu voittan raumlainen drahtöörkokk Teemu Laurell sano toine suupiäl eine virnes, ett hän o ny viralisest heijä fänikän gaikkest parhatem bärjän jäsen. Ennen kon gokit televisios kilppailiva, stää karahtääri pit hallusas Teemu isosyster Jenni Laurell. – Jenni tul muistaksen vuann 1993 Tenavatähtkilppailus toiseks, ni ett täydys kai siit petrat, Laurell naora. Teemu Laurell lissä viäl, etei hän it ol juur laulumiähi. Hän tek ittelles jo hyvis ajois selväks, ett leip täyty löytty josta ihan dekemällt tehdyst tyäst. – En olluk koulus oikke lukumiähi ja ko lukiostakkin tul eine heikop petyyki, ni mnää pääti hakkit trahtöörkouluhu Helsinkkihi. Armeija jälkke osote löydys sitt Perhost. – Ensmäissi kerroi mnää kokkaili isomallp porukall ja lukioaikan, kom binnattin goulust. Mnuum bravuurin ol porssanoisetik kredapotateitte ja viherkäisem bippursoosin gans, Laurell muista. Alualkkaten doine raumlainen gorkkjall värdeeratt kokk Per-Erik Silver saa Teemult suurek kiitokses siit, ett hän sai ollp Pärre opis. – Tyändeko Pärre opplaisen Vanhas Teattris anno mnuullp pali enemän ko mnää luulinga. Hän opett, kuik köökis ylipäätäs toimita. Siällt täyty muistak kaks asja: täyty oll liukkast liikkell, mutt järk föleis. – Pärre kirjott mnuullt tyäpetyyki, ja se ol kova valutta ko ensmäist tyäpaikka mnää läksi Helsingist hakema, paljasta Laurell. Tyäs pääkaupungi fiinemis trahtööreis Teemu Laurell alott Töölölahdes, mist matk o jat-
Elokuus Kylmäpihlajaha Kuluva vuade aikant Teemu Laurelli ossamisest passa tavalisest poikete nautiskellk kans Raumall. Top Chef-voittaja nähti ja kuultti jo kahdes herkulises ehtos Café Salis ja elokuus hän dlee kahdeks päeväks visiteeravaks kokiks Kylmäpihlaja fyyrihi. – Talvellp pidäis kerjet käymä Raumall ussemingi, sill ett mnää sai Lukolt lahjaks Top Chef voito jälkke friipiljetin goko kaudeks, hän muistutta.
Sali viaras ihan dopist. Teemu Laurelli rua vetivä Café Salin gahten ehtont täytte ääriäs myäde.
Raumlaissi sanambätki siält sun däält Syä ny ettäs jaksa! aluruak alkuruoka ehto illallinen elukaliha naudanliha färs lihamureke föliruak eväsruoka kiljanttu tulla sitkeäksi krääm kiisseli kräkähässi luumukiisseli kröönsaak (napernaati) vihannes lehmäloine maito perunvoi perunasose, perunamuhennos piffsteek pihvi prettu veripalttu räät ruokalaji Snää ja snuu sukus anoppfaar appi, appiukko faar vaari, vanhaisäntä faster isän sisar flikaflatikk tytönhupakko frou rouva knöös vauva, lapsi
pojanglopp, klopp pojanvintiö morssi morsian muster äidin sisar nasuman pikkumies vau, sylyvau vauva, sylivauva äit, äite äiti Misäs töis ole? alvokaat, alvoseeraja asianajaja edeskäyp pitojen päätarjoilija frisörskä kampaaja föörman etumies handelsman kauppias hantvärkkär käsityöläinen huushollerska taloudenhoitaja karapoik (travi/travikalle) juoksupoika kipusyster sairaanhoitaja komesrood kauppaneuvos mongelska torieukko prykmestar panimomestari steederska siivooja pykmestar rakennusmestari tronttohtor hammaslääkäri
Huushollimbitto fleetat palmikoida hellambiitta liesilevy henkmatas riippumatto klapat hakata, taputtaa klinkka pikkuportti krepla, knyppeltyyn pitsityyny krääsmatas nurmikko manklat mankeloida pootoor lisäkupillinen kahvia siffel rikkalapio
Ko vähä aikka syä niin gatto koko ruaklyst.
Kyll siällk kalaaseis ol pali räätei.
16 – Suvell 2012
UUS RAUM
YSTVYKSI IANGAIKE
Hyvä ystvähäm bassa luatta joka päev. Niingo sarvkuano ja isoloisnokkel jelppavat toinen doissias, tämä aviis palvele lukijatas. Lue vaan däst ettippäingi.
UUS RAUM
Suvell 2012 – 17
PAATT- JA MOOTTORHUALTO
Meijän doimest fundeerata rakenuste riitingi ja pidetä vaari, ett pytingit tleeva lailsest tehdyks.
S.VALAVUA Haapsaarentiä 320 A Telef. 823 4861
Turungatu 13 A, 26100 Raum. Telef. (02) 822 4944, 0500 530 549
• Matta • Liinvaatte • Sängvaatte • Tyävaatte • Paattkuuppa • Kemiall-, ja nahkpeso välitys . • Fyäräyspalvelu ma –pe kell 9 epp.–1/2 5 jpp Isometsäntiä 19, Raum ☎ (02) 823 2908 www.pesuhaka.fi
Valkkeutt suvisse ehto hämyhy
Nummengatu 16, RAUM. Telef. (02) 8387 8000 www.sahko-rauma.fi
HUAMIO! "Mes sortteera: lastpiilfyäräykse, sanna, mulla, sora, sepeli, polttoöljy, överhaalari ja muut tyävaatte, piilimbesoliäme ja muus semse"
– Met tarvitten deit – Hakunindiä 3 plakkarfoon 020 722 9779
Luanikast suvi nykysill ja tleevill asiakkaill!
Metallitiä 20, 26100 Raum, telefoon (02) 822 5502, plakkarfoon 050 542 2321 lampo.kartano@dnainternet.net
– O MONT KONSTI LÄMMITTÄ HUUSHOLL, MES SORTTEERA NEK KAIKK – LVI-MYYMNE, PAIKALL JUSTEERAMINE JA HUALTTO – VESIAPARAATI JA KAIKK MUUKKIN KYLPYHUANE ALSTANDI
Isänöimise, steedaukse ja kiinteistö hualembito.
TLEESTIS KATTLEMA, MITÄ MEILL O SÄRVEERAT JUUS SNUU HUUSHOLLIHIS "Vett jo toises polves"
Telef. 555 0100
RAUMA METTÄTEOLLISUS 100 VUOATT 2012
Ei kako lakk ennen duulemast ko sata, eik paha ämm toramast ennen kom bora.
EVIRA on gillan mullanduattaja – SIILATTU MULTTA – LANNOTETTU/KALKITTU MULTTA Paikallf fyärättynäs
Suomen Energiajäte Oy telef. 045 273 1098
Parema asumisem bualest Isänöintti www.talokeskus.com
Luastaringatu 9 Telefoon 822 8875
Isänöimispalvelu Raumall jo 20 vuatt Siin on riht ja reedu meining.
KIINTEISTÖTOIMISTO Raum, Nortamongatu 6, telef. 822 9122, 0500 591 161
Raumlaine mettäteollisus täyttä 100 vuatt kuluvan vuann 2012. Juhlvuaden gunnjaks paperfabriik aukase oves kaikell väell ja UPM-Kymmenen Kulttuursäätiön taidett o framillt taidemuseos.
8. päev syyskuut kell 10 epp. alkkaten gell 3 jpp. saakk Ove auk UPM:ä Raumam baperfabriikis 22. päev syyskuut – 11. päev marraskuut Rauma mettäteollisus 100 vuatt-juhlnäyttely Rauman taidemuseos. UPM pistoova visiiti ilma makso kaikill viaraill.
HUUSHOLLI FIKSAMISE ERIKOISPUAD Meild snää saa matta ja maali ja tiätyst tapetik kans. Nii, ja sitt parketi ja laminaati ja fiinik keramiikkasek kaakli. Ja muuk kapine ja alstandip pääll.
UPM RAUMA
AMMATTAITOST PASNINKKI 40 VUATT!
Papihaangatu 1, telef. 8378 5570. Auk: ma – pe 8 – 17.30, lauanda 9 – 13 www.varisilma.fi
18 – Suvell 2012
UUS RAUM
ja
.
Lännen Lähivakuutus Kalliokatu 2 26100 RAUM ! "#"$ $
Tapiola Eteläkatu 1 26100 RAUM ! %&"' &#$
Endist paremppi huajenuksi.
Palveluntarjoajat: Keskinäinen VakuutusyhtiÜ Tapiola, Lähivakuutus Keskinäinen YhtiÜ ja lähivakuutusyhdistykset
Josas kolaroitte, pysyväkkÜst boonukses korjus?
kansambladi
Kansantekstari: 0400 512 102 Kansankanava: toimitus@uusirauma.fi
@
Suvell 2012 – 19
Elukksuajeluvalvoja Ulla Lahtisellk kaikk eluka ova ystvi, mutt
KANSANTEKSTARI
”Isok koera ova eritotte liki sydänt” Anna Riutta-Salo
Anna Riutta-Salo Raumlaine Ulla Lahtine o oll yht ja sama hyämy kymne vuatt Rauma Seudu Elukksuajeluyhdistykse hallitukses. Melkke yht kaua hän o heiluttanp puhejohtaja nuija. Lissä häärämist Ulla harttemill annetti vuann 2004, ko hän rupes elukksuajeluvalvojaks. Eiköst elukoist vaarimbitämine rupp jo käymän dyäst? – Ai joukkon dlee miälehe, ett eläm olis eine huakkemppa ilma elukkatten duami murhei, mutt em mnää kyll ossais oll nii. Ja mitä mnää sitt friiheetaikanan dekisingä, Lahtine sano. Lahtiste huushollis häärä kolm katti ja Brando-koer, ko o rodultas bernhardingoer. – Brando tul meillt Turu elukkhoitolast. Mnää olin gatells se elämist ja olemist jo pidemä aikka elukkhoitolas, ko mnää käve fyärämäs sinn luanos elävi elukoi. Sitt elukkhoitola emänt Heidi Leyser-Kopra kysys, ett koskas viät tuam Brandon gottihis, Lahtinem baoha. Brando eläm ei ol oll ruusuttem bäällt tanssamist. Se nivele ova rikkemi, semmost knarrivaeva. – Stää o alualkkate ruakitt väärällt tavall. Lisseks ensmäises kodosas sill men toine etumaine gontt poikk. Ny me ole jällem bärjän iha hyvi, se käy esimerkiks fysioterapias, Lahtinen gerto.
Skuunar Kathrina
❞ Erinomase fiin jutt, Riku Räsäne. Skuunari fyärämine Raumall on gulttuurteko. Joku sendä värdeera viäl merelissi meiningei Raumall. ❞ Hamina everpykämisest ja siit, ett mihim päi stää pidäis kasottama, jakseta vaa väänttä. Fundeerakkast ny, kui muutma miljuuna euro netost vuatt pääll mukamas saadais kokko yli sata miljuuna euro! ❞ Kiitoksi Iiro Hirvesaloll, kos toi Ukko-Peka ensmäist kertta Raumall. Toevottavast syndymbäeväs luanistiva ja ittelles jäi hyvä miäl. Meill ainakki jäi. ❞ Mikä siin o ny nii vaikkia! Miksei marketeittem barkkeerauspaikoill osat näyttäs suuntavilkku?
Isokirkkokatu 9, p. 010 8336 531
Paluposti UR:ä jakelust 24 tiima voorkaudes automaattihi
010 295 5581
tai www.ur.fi ➤ Jakelu ➤ Jakelupalaute
Kiitoksi Winnova! Te näytitt todestakki erinomasellt tavallk keväste, ett kui riht ja reedu meining pidetän gorkkjas kraadis! Föörmannip pistivä likitelle sataprosänttisest henkilökunna lailsse oorninkkihi ja opetuksehen tul lailist ryhti! Ai ei föörman voit tiättä, kui alamaise asjas hantteerava. Ny opiskelijas saava lailsen guva siit, ett kui etten dleevillt tyäpaikoillt tyändeko saada luanistama ja kuis suhtaudutan gannustava johtamisse. Kevä viimäsekkim bäevä olttim baikall niingo sovitt ol, vaikk yhde eine eppäle, etei se ai opiskelijoitte miälehe ollu… Ne muutma asjahan guulumattoma ja osottleevak kommentik kon dalve aikkane jutt sai aikkaseks, oliva vallam berättömi! Mnää toevo, ett jälle syksyll jatketan dällt tiäll hyväs ymmärrykses vanhembatten gans. Kiitoksi! Näsiöviiri
Jari Naarmala
Janne Rantanen
Ari Anteroinen
Anna Riutta-Salo
Toimeks paneva tirehtöör
Pääredaktöör. Pännä lämppe ko urheilust paohata
Redaktöör. Skriiva miälelläs ihmste edesottamuksist
Redaktöör. Eritotte elukkjutu Raumangiälise konttuurim ovas sydäme asi bäälysmiäs on gäändänk kaikk aviisi jutu
Räkningeitte sortteeramine
Reklaamei myyvä
Meijän doimestan o raumangiäline aviis jällen gokko lyätt
Asiakaspalvelu
Jakelu: RAUMAN SUORAJAKELU OY
80 kilo koera. Ulla Lahtisem Brando.
Petri Lätti
Anne Harmainen
Juha Salminen
Reklaambuale föörman
Myy reklaamei sen gon gerkke
"Hyvä päevä, tehdängöst bisneksi"?
Julia Falck
Hannu Heino
Asko Tanhuanpää
Aila Nuutamo
Erikoisredaktöör. Präntti syndy mist vaa
Hänet treffa torin gonttuurin diskin dakka
Pladivalmistus
❞ Älkkä hyvä ihmssek kandakko murett vanha hauttausmaa ristoksem blumsterpengeist. Se kai on därkkemppä, ett saadais tarppeks iso trafiikkarusell, eik semnem besäpallo syättötaltrikin gokkonen kon Kalliokadu ristokses. Kukkasep passa ai siftat eine siuhu, valla uuttem baikka.
Ei koer os uid ennengo hänt kastu
Toimitukse väkki
❞ Mahtak Lukon gauskorttbisnes käöd? Rosterist puuttu viäl ykkössentter, maalindekki ja kunnom bakk. Ja viäl molariki jos Vehane lähte. Mnää ainakkin dykkäisi nähd tavara ennengo mnää stää osta.
Brando ja Ulla ova lystelimem bari; piän vaimihmne ja kauhja suur koer. – Ennem Brandot meill ol pyreneittemastiff, kon tul meillp pualvahingos. Se el 12,5 vuade ikkäseks. Stää päät sitt isok koera ova oll mnuu sydäntän liki, klaara Lahtine. – Brando paina yli 80 kilo, ni ett se on gyll ajottaisi aika äkseeramist, ko ei se tykk toisist koerasist. Ilma suuremppi vahingoi me olen gyll selvitt. Toisest koerast mnää uneksu, mutt annast katto ny. Lahtinen deke töit elukkatte hyväks täst ettippäingi. – Oma tyämäär o lissändyn. Em mnää joskus ottan hoimeihin luanovarassi elukoi lainkka, mutt ny on dullp pidetyks hualt niistäkki. Ihmse ova jollandavall julmemppi nykysi, alitaukomatt kuule ihan gamali jutui. Nykymailma ihmsell ova luanolait tullk kovaste viaraiks.
Maarit Kiviaho
Jaana Rantanen
Marita Valtanen
Aino Turunen
Minna Myllykangas
Hantteera rahatrafiiki Pladivalmistukse flikoi Pladivalmistukse flikoi O edesvastaukses Pladivalmistukse flikoi Hän kauppa reklaamei ja räkningi jakelu asjoist friimakkast Aviisi ulosanta: Länsranniko Viästintä Oy • Aviissi tasi: Rauma Suarajakelu Oy • Pladindekki: Länsranniko Viästintä Oy • Pränttpaikk: WestPoint • Präntätt määr: 33.600 kapplett
UUS RAUM
20 – Suvell 2012
Rauma Varaosahalli o Rauman dalousymbrystäs afääri tekeväinem biileitte varaossihi ja muihi semssi alstandeihin girjas luken vähittäis- ja tukkuliike.
Pöytvippur MEG67 Halkasija 30 sentti, 3-faarttine
Me harjota lisseks hyvingi isoll aluellt tyäkaluitte, kemikaaleitte ja kiinnikkeitten doimittamist suara varastost yhtlaillt teolisude, rakenusbisneksen kom brivaattväen darppeissi. Kaikills sopevaises suajaime ova meillk kunnjaks, ja mek koita omalt osaltan pittäk kiis siit asjast, ett jokattell olis ai vaan durvalisemppa teht töitäs. Kat lissä tiatto meijän gotopladiltan
www.raumanvaraosahalli.fi ja tulk käymä!
22
90
Trimmer 18V Li-on
Laattivippur
95
00
Pusksaha 550W 510 mm
MEG66 Halkasija 40 sentti 3-faarttine
29
90
Laattivippur MEG57 Torni malline 75 sentti, 3-faarttine
59
00
54
90
Myllymäengatu 5, 26100 Raum telef. (02) 8378 5650 Ove auk: maanandast perjandaihin gell 8 epp. kell 5 jpp. saakk, lauandan gell pual 9 epp. kell 1 jpp. saakk
UUS RAUM
Suvell 2012 – 21
Talv o askroit tyä merkeis ja suvi tlee. Suvellp passa otta eine lungimmi. Luanikast suvi kaikill! Vai mitä tua kalakaija mahdais fundeerat?
MEILT LÖYTY... • Aku ja akkuvärki • Tiiviste • Kiilahihnapyärä • Polttoaine-, aaloppja muu letku • Pulti, kruuvtavara ja kiinitysvärki • Ventteli
HUALTOKORJAAMO
• Moottori • Sylinteri • Hydr. tyyräyssortteeringi • Tyäkalu • Ja muus semse alstandi
H/3 Kairakatu 32, Raum telef. (02) 822 5433, 823 9865
Mopopiileitte huallo ja kolarremonti, kaikk merki.
NOSTURPIILI, LASTPIILI, AUTOMOPIIL-, KRAAN- JA KURKOTUSPALVELU
NOSTO-ELONE OY Kairakatu 24, 26100 Raum. Tel. 0400 533 259, faks 822 8841 sähköpost: nosto-elonen@elisanet.fi
47
Me ole reedan ja ändrän ja laittant erimerkkissi automopiilei Raumall jo 47 vuatt
Meild saa kans helvolttas varaossi ja erilaissi piilindavaroi ja muit tilpehöörei. Ei mek katotak karssaste muitakka automopiilmerkei ja joses itt kerkk, ni me fyärä snuum biilis syynkonttuurihi. Ja jos snää rookkak kantfiilat piilis taikk tlee joku muu klumm, ni me reeda nekki jäll endse uskoho.
Hakunindiä 7, 26100 Raum, telef. (02) 555 211, faks (02) 555 2144. Tisuris 0400 597 066. www.raumanakku.fi
Nykyaikkast kuljetuspalvelu monengaldasillt tyämasinoill
★★★★★ Tekniika Erikoishandelsman ★★★★★
Erisorttises sora- ja sepelvärki Lavetill ja isoillk kraanoillf fyärätän gans
Mek katsasta snuu automopiilis suve aikan elokuu 31. päevähä saakk maanandast perjandaihi aamust 9:st alkkaten gell 5 jpp. saakk. Lauandaisi me ole friivahtis!
Kairakatu 11, telefoon (02) 822 4211 ja (02) 822 0044
Ruopantie 10, Hinnerjoki, Finland telefoon (02) 555 0000
KAIKKE LUANIKKAMP KONST HUALTTAP PIIL?
Katsastus Raum, Äyhönjärvendiä 2, ☎ 075 323 2222 Ajam bassa varat: www.a-katsastus.fi
PIILIHUALTO
alkkate
Hinttahan guulu jusallo teeraustyä ja 4 litra Piili vuashuguulu 5W-40 täyssynteethinttahan ALVELU ÄP TI tist öljy (ei Longlife) VIANOR a yhde (1) 24 tiim ja vahetustyä. vuade aja. Ekstralitra 7,5 eur/l. Erikoisöljy, muu liäme ja varaosa veloteta erikses.
Maahafyäräri syynin glaaran merkkverstas
ERMAIL OY
Mep pidä huale ja tee remondi ja laita reedaha syyni varte ja kolari jälkke mep pannam biil endse uskoho.
27100 Eorjoki
Markku Tuominen Oy Porajangatu 4, 26820 Rauma. Telef. (02) 8387 7800, 0400 595 202 www.autonhuolto.org, www.bosch-service.fi
Ove auk maanandast perjandaihi aamust gell 8 ettippäin 16.30 saakk.
IHA UUTT!
Sannallp puhaleta ja maalata meijä omas hallis ja eri tyäpaikois. Telef. 0400 592 305 (02) 868 0454
MSYYNIN SUVIKUDMOPIS
MUIST KANS MUUKKI MEIJÄM BIILHUALTOPASNINGIN! www.vianor.f i
Raumall: Hakunintiä 12, telef. 010 401 3540 Plakkarfoonist telefuneerates 0,0828 e/puh. + 0,1704 e/min (alv. 23 %). Slangtelefoonist telefuneerates 0,0828 e/puh. + 0,0595 e/min (alv. 23 %).
Met toevo jokattell oikke luanikast SANDHOLMIN suvi!
Tulkkast sitt kaikk kortittoma opettlema, ett kui automopiili oikke styyrätä ja millaillp piili trafiikin geskellt turvalisest hantteerata.
MAIKOLAN AUTOKOULU Tarvonsaarenbuisto 4
☎ 824 1402
LIIKENNEOPISTO OLLI & MINNA SELKÄMÖ OY
AJO-OPISTO SINISALO KY
☎ 824 0070
☎ 822 6310
Satamakatu 1
Seminaaringatu 5
149€
AUTOKOULU Hallikatu 6
☎ 822 5888
Member of Nokian Tyres
urheilemist 22 – Suvell 2012
KOLM TOPIS
Suvem barhamap peli Uus Raum valikoit kolm tärppi Pallo-Iirotten gotomatseist. Ainakki yks näist pidäis jokattem benkkurheilija nähd paikam bäällk kuluva suve aikan. 1. FC Jazz Pallo-Iiro voitt toukokuus Juuso Aallo maalill Jazzi Satakunna ensmäises paikalismatsis. Pori ykkösporukk pääse ottama revanssin diista heinguun kolmandenp päevän Äijäsuall. Höydei veikkajill: ykköne ja rist. 2. Ilves Tambre ykkösporukast o sanott, ett se nouse Kakkosse jos joku. Ja jos Iiro ylös Ykkösse meina noust, juur näit pelei sem bidäis voittama. Ilves tlee Raumall 20. päev heinguut. Tambrell Iiro hävisivä jo kerra, 2-0. Höydei veikkajill: ykköne ja rist. 3. Vasa IFK Viimäs suvikauten Ykköst pelan vaasalaisporukk o alottans sarja hyvi. Katsomo taita ollt täynn, sill ett mats om berjanda heinguu 27. päev. Sillo o Mustam Pitsi yä ja väkki pali liikkell. Höydei veikkajill: ykköne.
Juha Patola o Iirotte maaltykk.
Luko uus päävalmentaja Risto Dufva sääkrä:
”Keskitytä ny niihim belajihin ko meill o” Ari Anteroinen
lon davoill. Yhtlaill hyvillk ko huanoillekki. Luko suvise äksiisi jatkuva mitmaarjaviikolls saakk. Sitt tlee se aik, kom belaja ruppeva harjottleema omimbäiten. Suvilystiksikki stää pruukata sanno. Mitä päävalmentaja sillo häärä? – Toevottavast pitä friivahti. Meill jokattellt teke hyvä saad suvell ajatuksek kappleks aikka pois jääkiakost. SM-liiga alka syyskuum bualesvälis Luko ja Ässättem belill. Runkosarjas pelata 60 kiarrost ennen todelissi pelei. Jos hyvi rookka menn, Luko matsi jatkuva huhtkuu lopulls saakk.
PLANGIN DAKKA Janne Rantanen, Ari Anteroinen Lukom bäävalmentaja Risto Dufva o eine harmeisas siit, ko melkke alitaukomatt saa samall viikoll vastatakses saman gysymykse. Meinate stää, ett onk Lukko jo liki uusitte vahvistustem bestamist? Kenest tlee uus ykkössentter, kom Perttu Lindgren läht Venäjäll? Kenest tlee pualustukse uus pääkanuun kon Teemu Aalto men Tapparaha? Kai mar maalei sylkeväine ja laedall hyäkkäväinem belimiäs viäl on dulom bääll? Kuka pömbeli suull o, jos Petri Vehane saa NHL-kontrahti? – Tämä o asi ko mnää miälellän Raumall muutaisi. Keskitytä siihe mitä meill o, eik siihe mitä meilt puuttu, sano Dufva, ja kattle kysyjä teräväst silmihi. Tällt tavall me olem bruukanf fundeerat. Tähtvaht on gorvatt mahdolisman govall nimell. Pisteitten gokkojam baikall om bestatt miäs, ko om bistei ennengin dehn. Mutt kummingi me odota, ett Lukos pelais kans omi, Raumall oppis saanui poikki. Se o vaikkja, jos joka plassill hommata valmis pelimiäs. Lukko koitt muutom bestat Dufvat päävalmentajakses jo vuassi takasi. Ja hänell on givikova näytö. Hän tek Mikkeli Jukureist Mestikse mestrei. Sitt hän tek saman dempu Jyväskyläs – vaikk ei JYP oll SMliiga nimiltäs vahvimppi sakei eik sunkkan govapalkkasim borukk. Ny hän freista sama Raumall. Lukoll o värkeis vara hommat kanalkaupunkkihi saki, mills se kykene sen gaua odotetun
Loppsuvest kaippa jo jääll Kruntti rakendamas. Luko liigapelaja hikkoleva Otarannas. Janne Rantanen
Ari Anteroinen
Risto Dufva ja Luko uus pelipait, mihin giakkoväe äkseeramise jälkken tul jälle lukon guva.
Kova homma. Siins saa hikkoill ennen ko siit leipäs ansatte!
doise mestarude voittama. Mutt ei stää tehdä lyämällk kokko semmost sakki, kom baperillp pärjä. Tyä täyty tehd harjottlemall ja äksiiseis ja sato korjata sitt peleis. Mestarudest kilppaile ai
tä hual siit, ett sakis värdeerata lailssi asjoi ja haluta jelpat pelikaverei. – Sama jutt se on dyäpaikall. Kon dalohon dlee uus ihmne, hän huama aika nässist, mimne heng porukas o. Ja oppe ta-
mont hyvä sakki. Usse se saki o niskam bäällk kom bela parhate yhte. – Tärkki tyä o ”sialutus”. Antteks, kui, mikä? – Avitta luama sakkihi hyvä heng ja tekemise meining. Pit-
Rauma Luko hyäkkäjä Jere Laaksonen dlee Otarannas pidety harjotuspäevä jälkke interveivattavaks hikisen ja pait märkän. – Ei tämä kiakombelajall niit lystelisemppi aikoi ol, mutt se o meijä velvolisuten. Ja siihe sihdata, ett miäs o hyväs kunnos kom beli alkava, Laaksone sano. – Pali o semssi treenei ko viimäs suvenakki, mutt uutt o se, ett met treena vaan gerram bäeväs. Äksiisi ovak kyll pidemppi ja rankemppi, klaara Laaksone. Jere Laaksose miälest o erinomane asi, ett omi asjoi kerkke hantteerama ja sortteerama. Aikka jää vaikk sulkapallon daikk tenniksem belamisse. Viäl ei pelimiäs ol hingun luistima. – Ko suvi ruppe kallistuma lopuilles, ruppe ai enemän gaippama jääll, Laaksone sääkrä. Kerkkekköst suvilysti pitämä? – Kai mar stää sendä jongu reisun däyty tehd ja mökills sitt vaa olla ja oteta lungist.
Ko sais Luko arpjaismasiina lainaks! LS-arkisto/Kai Jalonen
Janne Rantanen Kimmo Hörkkö o Iirotten gapteen.
Juuso Aalto o Iirottem belindekki.
Olis mar se siunatt asi ko sais lainat Luko arpjaismasiina. Sill olis kuulkka monengaltast käyttö. Fundeerakkast ny. Luko aparaatt pela niingo se endine juna hyyskä. Kerran doises jälkke alstant pyärittä saman doevotu numra ja tulokse. Niin gäve tänäki suven: – Lahjomaton arp heitt Luko ja Ässä vastuksin goht aamun doisse matsihin, ko alka aamust neljänest yli kymne. Ja mnää takka, ett halli o sillo jällen däyn viimäst paikka myäde, auningoitte Lukon doimitusti-
rehtöör Timo Rajala. Täsä on gysymys tiätystengim Pitsturnauksest, mist Lukko kokko aika luanikka rahapoti ennen ko matsit todem bääll alkava. Ei tarvit oll milleskä, vaikk kyse ongi vaa harjotuspeleist ja yks ja toinem barhamist pelimiähist huilaskle. Halli tlee täytte joka vuas. Pitkäm bäevä aikank kaffe ja kali ja makkrambätkät tekeväk kyll kauppas. Luko ja Ässätten gans sama alksarjaha arvotti Vaasa Sport. Toises lohkos pelava SM-loppupelihi viimättellk kaudellp päässyp Pelicans Lahdest, Il-
ves Tamprelt ja Palloseor Suamen Turust. Lukko o voittant turnamenti viis kertta. Ässill ja Tepsill o neli voitto. Turnaus pelatam berjanda 3. päev elokuut kell 9 aamust alkkaten gell 10 jpp. saakk.
Rakka viholise. Jälle vastuksin goht perjanda-aamust.
UUS RAUM
Suvell 2012 – 23
mep palvele suvells sunnundaisin gans www.k-marke
t.com
a]`bSW S\S[Ă&#x2021;\ Y] [WaaĂ&#x2021; [ccVOZZa acO[Sa dOZbYc\\O VSZd][O 67<</
acdW
Ab
C ;/A9
Trekoolpenkk. 126 x 56 x 74 cm. Valuraut / puu.
59,SoďŹ a pĂśyt + 6 kapplett 7-asenttoho ändrättävi toolei. PĂśyt 200 x 91 senttimeetteri. Färi kaputsino 995,-. Valkosen 1295,-. Topningi myydä erikses.
995,KWA o värkänt trekoolmÜÜpelei vuadest 1946 alkkate. Monet tunnetu disaineri ova riitingei fundeeran ruatlaisest tihuvsyisest Norrlanni männyst hyvä sorttissi mÜÜpelei, ko ovat teht Knäredi fabriikis ammattsnikkreitten gäsis. * Osta nyt, maksa ostoksesi takaisin TUOHI MasterCard -tililuotolla 40 tasaerässä ilman
MAKSOAIKKA
40 24
*
taikk
taikk
12 kuukautt KORKO 0 â&#x201A;Ź
Rahoituskampanja voimassa vain 31.8.2012 asti.
Koskee yli 1500,- ostoja ja vain uusia tililuottoja.
Raumall, Kairakatu 10, telef. 0207 890590* arkkipäevänk kell 10-18 ja lauandan gell 10-15
korkoa. Maksat vain tilinhoitomaksun 5 euroa/kk. Avatessasi uuden vuosimaksuttoman TUOHI MasterCard -tililuoton saat ensiostolle 40 kk maksuaikaa tasaerissä. Maksat tasaeräajalta tilinhoitomaksun 5 euroa/kk. TUOHI MasterCard -tililuoton muusta käytÜstä maksat korot ja kulut sopimusehtojen mukaisesti.
Todellinen vuosikorko laskettuna 1500 euron käytÜssä olevalle TUOHI MaterCardtililuotolle on 22,49%. Laskennassa on käytetty 3 kk:n euriborkorkoa (06/2011) ja siinä on huomioitu kuukausittainen tilinhoitomaksu. Luoton korko on 3 kuukauden euriborkorko + 12%. Tilinhoitomaksu on 5 euroa. Luottoraja on 1000-10 000 euroa. TUOHI MasterCard on voimassa toistaiseksi. Luotonantaja on Nordea Rahoitus Suomi Oy.
myynti@maskurauma.com
*Telefuneeraukse hint: -slangtelefoonist 8,28 snt/puh + 7 snt/min -plakkarfoonist 8,28 snt/puh + 17 snt/min
www.masku.com
UUS RAUM
24 – Suvell 2012
Unelmittes rahotuspakett. Mitä köykäseve, sem bareve. Järjelist huushollimbitto o se, ett osta siält mist fiksummi saa, jos sitt on gysymykses huvila, paatt, automopiil taikk uus köökk. Osuspangin durvaline ja huakki träkkis pitäväisellk korkoll o laina hyvä päätös, jos vaikk piilfeeper iske taikk pesomasiin teke topi. Meill isovekim bakett on göykänen gantta. Kys lissä snuu likemälttä olevast konttuurist taikk kattel nuukemi osottest op.fi/rahaa
Yhdes hyvä tlee.