Raumalla tänä vuonna 570-vuotisjuhlat
Vilkasta kaupunkielämää Raumalla – jo vuodesta 1442
M
e raumalaiset olemme olleet kaupunkilaisia jo 108 vuotta ennen helsinkiläisiä. Koko Suomen pääkaupunkia ei ehkä edes olisi, ellei Kustaa Vaasa olisi määrännyt raumalaisia Vantaanjoen suulle Helsinkiä rakentamaan. Raumam bojill ja flikoill oli kuitenkin koko ajan kova ikävä kotikonnuille, joten takaisin sieltä tultiin heti kun Juhana Herttua luvan siihen antoi. Raumalla on vahvat ”city”-perinteet. Alue oli kaupungin tavoin asuttu jo ennen vuotta 1442, jolloin kuningas Kristoffer antoi Rauman asukkaille ensimmäisen tunnetun privilegiokirjeen. Kirjeen päiväys, 17. huhtikuuta, on vakiintunut Rauman viralliseksi syntymäpäiväksi.
Rauman historiaa 1400-1500-luvuilla: Rauma sai ensimmäiset kaupunkioikeudet ja Rauman ja Lajon kylien tuntumaan perustettiin luostari, jonka kuningas Kustaa Vaasa 1527 kuitenkin väkivaltaisesti lakkautti. Kaksi kaupunkipaloa turmeli Raumaa 1500-luvulla,
54
raumalaiset määrättiin Helsinkiä perustamaan ja Juhana herttua lahjoitti Rauman kaupungin ympäristöineen sekä Lapin ja Laitilan pitäjät huomenlahjaksi puolisolleen Katariina Jagellonicalle.
1600-luvulla: Tätä vuosisataa voidaan Raumalla pitää koettelemusten aikana, koska tuolloin Raumaa tuhosivat kaupunkihistorian suurimmat tulipalot. Vuoden 1640 suurpalossa paloi kolmasosa kaupungista ja Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Kohtalokkain oli vuoden 1682 tulipalo, joka tuhosi koko kaupungin Ruotsinvallan ajan melko puutteellisen palontorjunnan vuoksi. Tulliaita pystytettiin 1626 kaupunkiin tulevan ja sieltä lähtevän tavaran tarkastamista ja verottamista varten. Ruotsi-Suomen hallitsijat palkitsivat 30-vuotisessa sodassa kunnostautuneita lahjoittamalla verovapaita maaomaisuuksia. Rauman näkyvin aatelisherra oli Michel Jordan, joka rakennutti kaupunkiin kaksi kartanoa ja teki kirkolle merkittäviä lahjoituksia.