Pappilansaaren Etusaaressa oli ennen vuotta 1945 vain yksi asunto. Se sijaitsi Välisalmen rannalla nykyisellä Järveläisen tontilla. Isäntäpari Emil ja Johanna Muuri tulivat saareen vuonna 1914. Heillä oli kuusi lasta, joista kolme syntyi Pappilansaaressa. Sodan aikana putosi pommi talon edessä olevaan salmen ja särki ikkunat ja seinät. Asunto rakennettiin uudelleen 50-luvun alkupuolella. Muurin talon lisäksi Etusaaressa oli sotaväelle tarkoitettu uimaranta ja laituri. Sotilaat pääsivät salmen yli pienellä lautalla, jonka airot ja avain oli noudettava sotaväen rantasaunan hoitajalta. Kesällä 1932 RUK:n pioneerilinja rakensi harjoitustöinä 125–metrisen riippusillan yli Pappilansalmen. Haminan sotilaskotiyhdistys kustansi suurimman osan uuden riippusillan rakennustarvikkeista. Riippusilta purettiin, kun pioneerit rakensivat uuden kiinteän sillan 1940-luvun lopulla.
Riippusilta Pappilansaareen n. vuonna 1940 Sodan jälkeen saapuivat Pappilansaareen myös siirtolaiset. Ensimmäiset perheet Toivarit, Rynöt, Hurtat, Suomalaiset ja Hantut tulivat vuonna 1947 Säkkijärveltä ja Koivistolta. Nämä perheet asettuivat Takasaaren keskiosaan ja rakensivat sinne oman talon. Rakennustarvikkeiden saaminen saareen oli hankalaa koska etu- ja takasaaren väliltä ei ollut siltaa. Tarvikkeet kuljetettiin rantaan veneellä tai kannettiin ns ”juoniaisiä” pitkin salmen yli. Takasaareen johtava silta valmistui vasta vuonna 1949. Muita siirtolaisperheitä ovat mm. Mutru, Pönkä, Hovi, Hirn, Suni, Risu, Siitonen, Oksman, Peippo, Naski, Esko, Hallikainen, Iitti, Ämmälä, Salakari ja Marttila. Monet heistä ja/tai heidän jälkeläisistään asuvat vieläkin Pappilansaarissa. Pappilansaaren lapset kävivät koulua Ristiniemessä ainakin vuoteen 1953, jolloin saaret siirtyivät Vehkalahden kunnalta Haminan kaupungin omistukseen.
Paavo Toivari 63