KAUNIS KATTAUS JA KARJALAN

liittyviä juttuja alkoi Emäntälehdessä näkyä vuodesta 1914 alkaen. Ensimmäiset tekstit käsittelivät Marttojen pääsiäismyyjäisiä Helsingissä. Kerrottiin, kuinka myynnissä oli ”runsas valikoima hauskoja kotiteollisuuden tuotteita ja hyviä ruokatavaroita”. Vuonna 1921 yleisöä houkuteltiin paikalle kertomalla, että ”mämmiä ja limppuja, pullia, piparkakkuja, munia ja muuta sellaista aijotaan tarjota”.

Varsinaisia pääsiäisen ruokareseptejä lehdessä julkaistiin ensi kertaa vuonna 1927: täytettyjä munia pinaattimuhennoksessa sekä munajuustoa. Vuonna 1929 Emäntälehden ohjeilla leivottiin mausteleipää, pääsiäiskakku ja mummin piparkakkuja, vuonna 1931 pääsiäisvehnänen. Vuonna 1938 tehtiin murekemunia ja munahyytelöä.

Mainos sotavuoden 1944 lehdessä kauppasi mämmijauhetta, ”kun imellysmaltaita on vaikea saada”.

Pääsiäisjutuissa 1920- ja -30-luvuilla keskityttiin kodin koristeluun. Pöydän kattaminen kauniisti oli tärkeää, mutta myös kodin siivouksesta muistutettiin. Ommeltiin pääsiäisliinoja ja askarreltiin tipuja ja noitia. Vuonna 1933 neuvottiin tekemään mämmiropeen ympärille koristeellinen paperiröyhelö. Vuonna 1942 pöytäkoristeet tehtiin kreppipaperista, lastuvillasta ja pajunoksista, vuonna 1947 käytettiin rairuohoa, munankuorikukkia, sammalta, varpuja ja olkia. Vuonna 1952 esiteltiin valokuvin kolme erilaista mallikattausta: lasten oma pääsiäispöytä, pääsiäislounas ja pääsiäisillallinen.

Sodanjälkeisissä Emäntälehdissä muisteltiin menetettyä Karjalaa ja pidettiin karjalaisia perinteitä elossa, myös ruokajutuissa. Vuoden 1949 jutussa Raja-karjalaisia pääsiäisherkkuja esiteltiin koppustudenia, kulitsaa, ryynirokkaa, pashaa. Vuonna 1957 kerrottiin, miten Karjalassa pääsiäisaamuna litsattiin munia eli lyötiin keitettyjä kanamunia yhteen. Vuoden 1980 ruokajuttu otsikoitiin Pääsiäinen karjalaiskodissa.

Elintarvikkeiden säännöstely loppui vuonna 1954, ja elintason koheneminen alkoi näkyä ruokaohjeissakin. Vuonna 1957 tehtiin pääsiäiseksi junttapullaa, juustokeittoa, munavoita, linnanrouvan pataa ja lakkaleivoksia, vuonna 1959 maksapiirasta ja lampaanpaistia. Vuonna 1966 valmistettiin suklaapashaa, keitettyä pashaa, erittäin hyvää pashaa ja hyvää vanhanajan pashaa. Vuonna 1964 pääsiäisaterian jälkiruokana tarjottiin hobbelibobelia; valkuaisvaahtoa, sokeria ja mehua. Vuonna 1965 muistutettiin, että tukeva aamiainen on tärkeä pyhinäkin.

1980- ja -90-luvut olivat Emäntälehdessä pääsiäisruokajuttujen kulta-aikaa. Lehti ilmestyi joka kuukausi, joten pääsiäinen osui aiheena aina sopivasti maalis- tai huhtikuun numeroon. Tehtiin pääsiäisaiheisia kansikuvia ja näyttäviä ruokajuttuja. Valmistettiin lammasta ja vasikkaa, paistia ja lihahyytelöä (eli studenia), piiraita ja pashaa. Samalla kehotettiin käyttämään säilötyt ja kuivatut sienet loppuun, sillä kohta alkaisi uusi satokausi. Kuivatuista tateista kokattiin paastonajan tattipaistia eli griba schargoita.

Noista päivistä lehden ilmestymistiheys on vähentynyt, mutta pääsiäinen on näkynyt ruokajutuissa aina, kun lehti on ilmestynyt sopivasti pyhien alla. Ajatus kauniista kattauksesta kulkee edelleen mukana. Näin sanailtiin ruokajutussa vuonna 2017: ”Juhlava tunnelma luodaan pitkälti kattauksella, kukilla, liinoilla, kynttilöillä – mutta ei kaunis esillepano ole kielletty arkenakaan!”. HK