Mame 2 2016 by Maito_ja_Me

Maito ja Me

2/2016

Teemana maidon laatu ja terveyden huolto SIVUT 16–46

Maito näytteen matkassa SIVUT 24-25

Kun M.bovis tuli karjaan SIVUT 36–38

LAATUARVIOINTI osaksi uutta Valmaa SIVUT 16–19

SINÄ TIEDÄT, MIKÄ ON PARASTA MAATILALLESI. Mieti hetki tilannettasi ja kuvittele miten tilasi toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdistä tietämyksesi Lelyn kokemuksiin automaattilypsystä ja räätälöi Lely Astronaut -lypsyrobotti oman tilasi tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Voit nyt toteuttaa oman robottisi valitsemalla kuudesta eri valmiiksi mietitystä varustepaketista tai niiden yhdistelmistä oman kokoonpanonsa tai täydentää järjestelmää myöhemmin valmiilla paketeilla. Näin järjestelmä vastaa tilan tarpeita ja on muokattavissa tulevaisuudessakin. Lue lisää myastronaut.lely.com/fi/

Laidunna lehmiä

Tarkenna tiinehtyvyyttä

Kasvata maitotuotosta

Tunne karjasi

Ota yhteyttä robottimyyntiimme ja kysy lisää. Yhteystiedot www.nhk.fi.

Varmista utareterveys

Hallise rehuhyötysuhdetta

KUVA: TAPIO SAARENHEIMO

KUVA: JAANA KIESILÄINEN

2 /2016

[16]

KUVA: TUOMO KAUTONEN

Laatuarviointi avuksi tilalle ja markkinointiin........................................................... 16 Hyödynnä Valio Laatu -tiimin asiantuntemus.............................................................20 VaDia-mittauksia ja lypsyhavaintoja: Mitä tilakäynnillä tehdään?......................................22 Maitonäytteet matkaavat VIP-luokassa........... 24 Laiduntamalla lehmät rehunkorjuuseen......... 28 Rehunsäilöntä vaikuttaa maidon laatuun......30 Miten ruokinnan esteet näkyvät solupitoisuudessa.......................................................33

KANNESSA Uudessa Valmassa voi tehdä maidon laatuarvioinnin itse sähköisellä lomakkeella.

[16]

Maito ja Me

TERVEYDENHUOLTO JA HYVINVOINTI Mycoplasma bovis leviää nopeasti.................... 36 Eroon hiehoautomaatista...................................... 39 Utaretulehdusmikrobit esittelyssä....................40 Nasevasti terveydenhuollosta.............................. 41 Maitotilayrittäjä, ota vastuu hyvinvoinnistasi...........................................................44 Tasapainoinen ruokavalio – tie hyvinvointiin........................................................ 45

VALIOLTA Valiolaisen maidontuotannon kilpailuetutekijät esiin................................................ 26 Valma uudistuu.............................................................27 Lean-koulutus jättää pysyvän jäljen.................. 34 Maitotilayrittäjän kumppani................................... 47 Tule Valion osastolle Okraan.................................50 Naseva täytti 10 vuotta............................................. 51 Valio koekeittiö............................................................. 54 Miten syntyi Valio ValSa® maitosuola?..............57 Uutta Valiolta................................................................. 58 Valiokasvona Elli Siltala............................................ 62

[24]

KUVA: JUKKA ALAHÄIVÄLÄ

MAIDON LAATU

[57]

PALSTAT Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Toimitusjohtajalta 7 Uutiset 8 Hallituksen puheenvuoro 13 Me maitotilayrittäjät 15 Eläinlääkäri 42 Kysy asiantuntijalta 43 Koneklinikka 49 Työ kevyeksi 53 Riitan aamulypsy 61

Maito ja Me -ammattilaissivusto: maitojame.fi

28. vuosikerta Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 039 Valio Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Juha Nousiainen (pj), Kari Aakula, Anu Fräntilä-Riihonen, Heidi Huttunen, Jaana Kiljunen, Riikka Peltola Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 28.9. 2016.

Maito ja Me 2/2016

PÄÄKIRJOITUS

Valioryhmässä vankka taito

aidon laatuennätys viime vuodelta – yli 96 prosenttia Valioryhmässä tuotetusta maidosta parhaimmassa E-luokassa – on huikea osoitus maitotilayrittäjiemme ammattitaidosta. Walter Ehrströmin laatumitalien saajien suuri määrä joukossaan 258 valiolaista tilaa kertoo saman. Maailman parhaimpiin kuuluvasta maitoraaka-aineesta voidaan huipputiedolla, -taidolla ja ennakkoluulottomalla tuotekehittelyllä jalostaa lisäarvotuotteet, jotka mahdollistavat Euroopan parhaan maidon tilityshinnan. SUOMEN eläintautitilanne on ollut pitkään erityisen hyvä. Tähän syynä ovat monet seikat: eläinten hallittu tuonti, hyvä terveydenhuoltojärjestelmä, maantieteellinen sijaintimme ja pieni tilakoko sekä hyvä rehuhygienia. Vakavan taudin kohdatessa tilaa, saa apua Valioryhmän osuuskunnista ja Valion Alkutuotannosta. Toivoa sopii, ettei uusin tulokas M. bovis pääse leviämään edelleen useammille tiloille. Nautojen mykoplasmasta ja tartunnan saaneen tilan tapauksesta kirjoittaa aiheeseen erikoistunut eläinlääkäri Vera Haapala sivuilla 36–38. VALION omistavat Valioryhmään kuuluvat maitotilayrittäjät osuuskuntiensa kautta. Meistä useimmille asia on tuttu, mutta valtaosalle Valion tuotteiden kuluttajille vieras. Siksi valiolaiset omistajayrittäjät on nyt nostettu arvoiselleen paikalle – Helsingin Sanomien kannen lisäksi kevään aikana lukuisiin muihin medioihin. Kuluttajakampanjan #kokorahatuottajalle päätähtinä ovat Valioryhmän yrittäjät, joiden elämästä ja maidontuotannosta maalla pyritään kertomaan kuluttajille realistisesti. Tulevaisuudessa mahdollisimman moni kuluttaja tietää, että ostamalla Valion tuotteita eurot tuloutuvat kotimaiselle maaseudulle. 11. toukokuuta 2016 Onnistunutta kasvukautta, Anu Artjoki Päätoimittaja Twitterissä @anuartjoki

Maito ja Me 2/2016

AJANKOHTAISTA

Mycoplasma bovis – miten estämme taudin leviämisen?

KUVA: VALIO

autojen mykoplasma on sukua sikojen porsasyskälle ja kestävyysurheilijoilla yleiselle myko plasmalle. Tartunnan aiheuttava M.bovis on soluseinätön mikrobi, johon antibiootit tehoavat huonosti. Taudin saneeraaminen maitotilalta on haasteellista. Tärkein saneeraustoimenpide on nuorten eläinten eristäminen vanhemmista taudinkantajista ja kliinisesti sairaiden kantajien poisto karjasta. Tauti ilmenee akuutissa vaiheessa lehmillä utaretulehduksena, mutta kroonistuessaan pesiytyy keuhkoihin ja voi oireilla niveltulehduksina. Nuorella karjalla yleisimpiä ovat juuri hengitystie- ja keuhko-oireet sekä niveltulehdukset. Hyvissä olosuhteissa tauti voi olla piilevänä ilman oireita vuosikausia. Suurin riski saada tauti maitotilalle ovat ostoeläimet. On myös mahdollista, että taudin saa ihmisten tai työvälineiden tms. materiaalin mukana. Uusin tieto riskistä saada tauti sperman mukana on vielä osin epäselvä, mutta näyttää todennäköiseltä. Tulee luoda nopeasti järjestelmä,

jolla tuontisperman riskittömyys voidaan varmistaa. Parhaiten maitotilaa suojaa tautisulku ja pidättäytyminen riskipitoisista elävien eläinten ostoista. Tämä suojaa tilaa myös muilta tarttuvilta taudeilta.

ykoplasma ei ole lakisääteisesti vastustettava tauti. Vastustusta koordinoi ETT ry. Tarkemmat ohjeet taudilta suojautumiseen ja tartunnan saaneiden tilojen toimenpiteisiin löytyvät ETT ryn nettisivuilta: www.ett.fi. Koska tauti ei ole vielä levinnyt laajalti, siltä kannattaa suojautua kaikin keinoin ja käynnistää myös saneeraustoimet. Tartunnan saaneet tilat tarvitsevat tukea. Valioryhmässä terveydenhuoltoeläinlääkäri Laura Kulkas on maitotilojen, neuvojien ja eläinlääkäreiden tukena kaikkien osuuskuntien alueilla. Siis tarvittaessa heti yhteys häneen toimenpideohjeiden saamiseksi (puh. 050 3840 163, s-posti: laura.kulkas@valio.fi). Lisäksi tartuntatila saa Valion kustantaman PCR-analyysipaketin tartunnan hallinnan ja saneeraustoimien tueksi.

KUVA: NINA DODD

aimme Suomeen uuden taudin, nautojen mykoplasman, vuonna 2012. Tauti on maailmalla varsin yleinen, ja nauta-asiantuntijat osasivat odottaa sen tuloa Suomeen jo pitkään. Taudin yleisyys huomioiden on jopa yllättävää, kuinka pitkään nautasektorimme säilyi siitä vapaana. Selityksenä voi olla, että elävien nautojen tuonti ulkomailta on ollut suhteellisen vähäistä ja kohtuullisen hyvin ETT ryn valvonnassa. On kuitenkin todennäköistä, että tauti tuli Suomeen nimenomaan eläintuonnin mukana – ajankohdasta ja kohdemaasta tuskin koskaan saamme täyttä varmuutta. Mykoplasman on saanut tähän mennessä 29 maitotilaa Suomessa. Pääosa tartunnoista on huomattu utareterveysnäytteen analyysin tuloksena. Valion Seinäjoen aluelaboratoriossa on ollut valmius mykoplasman PCR-tunnistukseen keväästä 2012 lähtien. Analysoimme yli 100 000 näytettä vuosittain, mikä antaa hyvän kuvan taudin etenemisestä ja tärkeää informaatiota sen vastustukseen.

Juha Nousiainen

Alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Valio Oy Maito ja Me 1/2016

TOIMITUSJOHTAJALTA

Kiitos yrittäjille – #kokorahatuottajalle KUVA: NINA DODD

uomalainen Valioryhmän maitotilallinen on yrittäjä, jonka osaamisen, sitoutumisen ja intohimon kautta syntyy kovalla työllä maailman puhtain maito. Yhdistettynä innovatiiviseen ja kunnianhimoiseen työhön Valiolla, raaka-aine jalostetaan lisäarvotuotteiksi, joiden ansiosta yritys pystyi maksamaan, yleisestä heikosta taloustilanteesta huolimatta, viime vuonna maidosta omistajayrittäjilleen huomattavasti paremmin kuin Euroopassa keskimäärin. Huhtikuussa Helsingin yliopiston juhlasaliin kokoontui satoja maitotilayrittäjiä, valtaosa valiolaisia. Ylpeinä saimme seurata, kun maatalous- ja ympäristöministeri ojensi Walter Ehrströmin -laatumitalin ja kunniakirjan palkiten satoja maitotiloja katkeamattomasta, jokapäiväistä valppautta vaativasta laatutyöstä. Tilat saavat liian harvoin kiitosta työstään – nyt näillä yrittäjillä oli kiitoksen hetki. Valiossa omistajayrittäjiemme työtä arvostetaan. Ilman suomalaisten maitotilojen ammattitaitoa ja työpanosta ei toimisi myöskään maailman innovatiivisin meijeriyritys. Tämän viestin haluamme kuluttajienkin tietävän: Valion omistaa yli 6 000 suomalaista maitotilaa, jotka saavat palkkana työlleen kaiken Valion tuoton, jonka yritys kykenee vastaanottamastaan maidosta luomaan. Suomalainen maataloustuotanto kestää vertailun kansainvälisesti monella tapaa. Valiolla on käsissään tilalle asti jäljitettävä ja EUn puhtain maitoraaka-aine sekä eettisesti kestävä maitoketju – ne ovat yrityksen valtteja sekä Suomen markkinoilla että viennissä. Myös julkisen sektorin ruokahankintojen kriteerit ovat nousseet vihdoin yleisiin keskusteluihin. Ei ole oikein, että suomalaiselta tuotannolta vaaditut tiukat kriteerit eivät toteudu tuontiruoan kohdalla. Jos me vaadimme omalta maataloustuotannoltamme laatua, on sitä vaadittava myös muilta. Suomalaisen ruoantuotannon eettisyys ja eläinten hyvinvointi voidaan kääntää sekä maitotilayrittäjien että kuluttajien hyödyksi. Käytössä olevat toimintatavat maitotiloilla on kuitenkin pystyttävä osoittamaan ja kertomaan kuluttajille. Siksi Valioryhmän alkutuotannossa tehdään työtä esimerkiksi Hyvän valiolaisen maidontuotannon ohjeiston uudistamisen parissa. Olemme aloittaneet tänä keväänä kuluttajakampanjan, jossa kerrotaan eri puolilla Suomea asuvista valiolaisista omistajayrittäjistä ja heidän arjestaan realistisesti. Näytämme eri digikanavissa ja lehdissä #kokorahatuottajalle-kampanjalla, miten maailman paras maitoraaka-aine vaatii tekijöiltään kovaa työtä joka päivä. Pääviestinä on: Valion tuotteita ostamalla kuluttaja tukee suoraan suomalaista maitotilayrittäjää.

Annikka Hurme Toimitusjohtaja Valio Oy

Valiolla on käsissään tilalle asti jäljitettävä ja EUn puhtain maitoraaka-aine sekä eettisesti kestävä maitoketju.

Maito ja Me 2/2016

KUVAT: ANU ARTJOKI

UUTISET

ǏǏAnneli, Samuli ja Seppo Kujansuu sekä tytär Annika Kujansuu ja tilan pit

käaikainen maatalouslomittaja Hannu Ranne iloitsivat palkinnosta, jonka ti la vastaanotti tuotettuaan yhtäjaksoisesti 50 vuotta parhaan laatuluokan maitoa.

ǏǏTuomo, Raija ja Tuula Ojanen Mäyräjärven tilalta Ruovedeltä

vastaanottivat palkinnon yhtäjaksoisesta E-luokkaisen maidon tuottamisesta 50 vuoden ajan.

Maitotilayrittäjiä palkittiin WE-kultamitalein Lähes 260 valiolaista tilaa sai tunnustuksen laatumaidosta. WALTER Ehrströmin säätiön kultamitalijuhlassa Helsingissä 18.4.2016 palkittiin 258 valiolaista maitotilayrittäjää 25 vuoden yhtäjaksoisesta E-luokan maidon tuotta-

misesta – kaksi Osuuskunta Länsi-Maidon alueen tilaa sai peräti 50-vuotispalkinnon. Yhteensä palkittavia tiloja oli 325. Juhlatilaisuudessa puhuivat Eviran pääjohtaja, Walter Ehrströmin säätiön puheenjohtaja Matti Aho ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Vuonna 1958 perustetun Walter Ehrströmin säätiön

tarkoituksena on elintarvikehygienian, erityisesti maitohygienian, edistäminen. Laatumitaleja on jaettu vuodesta 1973. Lue 50-vuotispalkinnon saaneiden tilojen haastattelu 0 maitojame.fi/sections/maidon-laatu Artikkeli WE -juhlatilaisuudesta 0 maitojame.fi/sections/ajankohtaista

LYSTIKKI Valio vastuullisin brändi 2016 SUOMALAISET valitsivat Valion maan vastuullisimmaksi brändiksi 2016 Skandinavian laajimmassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä tunnettujen yritysten vastuullisuudesta Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Valio valittiin Suomessa vastuullisimmaksi brändiksi nyt kolmantena peräkkäisenä vuonna. Tutkimusta varten kysyttiin yhteensä 30 000 kuluttajan näkemystä 750 brändistä. Suomessa kyselyyn vastasi noin 6 000 kuluttajaa. Arvioitavana oli 130 Suomessa toimivaa brändiä. Sustainable Brand Index™ on Pohjoismaiden laajin vastuullisuusnäkökohtiin keskittyvä bränditutkimus. Tutkimukseen valitaan brändejä markkinaosuuden, liikevaihdon, henkilöstömäärän ja yleisen tunnettuuden perusteella. Vapaa kuin taivahan lintu... eikun lehmä laitumella! Lystikästä helluntaita joka sorkalle!

Maito ja Me 2/2016

#Valiomaitoa

Valio ja Fazer yhteistyöhön suolan vähentämiseksi VALIO ja Fazer ovat yhdessä tarttuneet suolahaasteeseen ja tuovat kauppoihin suomalaisten suosikkituotteet, joissa on täyttä makua mutta vähemmän suolaa. Ainutlaatuinen Valio ValSa® maitosuolainnovaatio mahdollistaa suolan vähentämisen elintarvikkeista ilman, että mausta täytyy tinkiä. Suola on merkittävin kohonneen verenpaineen riskitekijä, ja se on suurin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä maailmassa. Elin-

tarviketeollisuudelta on pitkään odotettu ratkaisuja suolan vähentämiseksi. Valio Polar® 15 % vähemmän suolaa, Valio Oivariini® vähemmän suolaa HYLA® ja Fazerin Oululainen Reilu futissämpylät ovat ensimmäiset tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty Valio ValSa® maitosuolainnovaatiota.

Kurkista valiolaisten maitotilayrittäjien arkeen.

@tuulenkujan_ayrshire Tuulenkujan Noheva #calf#ayrshire#va sikka#maidontuotanto#valiomaitoa

Lue artikkeli Valio ValSa® maitosuolasta sivulta 57 Valio ValSa® maitosuolasta netissä

0 valio.fi/valsa

Valio Akatemia® stipendien haku käynnistyi LASTEN ja nuorten Valio Akatemia® stipendien haku on jälleen alkanut. Alle 18-vuotiaille suunnattuja liikunta- ja ravitsemusstipendejä jaetaan neljättä kertaa. Stipendeillä Valio haluaa tukea ja lisätä lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvinvointia. Stipendiä voivat hakea kaikki vuonna 1998 ja sen jälkeen syntyneet liikuntaa harrastavat tai siitä kiinnostuneet. Hakija voi olla yksilöurheilija, joukkue tai koululaisryhmä. Haettavana on raha-, tuote-, tapahtuma- ja ravitsemusstipendejä. Vuonna 2016 Valio Akatemia® ohjelman

kummeina toimivat jalkapalloilija Joel Pohjanpalo, taitoluistelija Kiira Korpi ja hiihtäjä Kerttu Niskanen. Uutena kummina aloittaa tänä vuonna estejuoksija ja suunnistaja Topi Raitanen. Kummit osallistuvat stipendiaattien valintaan ja kannustavat heitä liikunnan ja terveellisten elämäntapojen pariin Valion verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa sekä tapaamalla heitä eri tilaisuuksissa. Stipendien hakuaika on 2.5.–14.8.2016. Sitpendien haku osoitteessa 0 valio.fi/akatemia

@maitomika #maitoauto #mjölkbil #valiomaitoa #maitoamaalta

Lehmät kesälaitumelle ! VALIO ja osuuskunnat järjestävät toukokuun aikana perinteiset Laitumellelasku-tapahtumat kuudella Valiomaitoa tuottavalla tilalla. Koko perheen tilaisuudet tarjoavat elämyksellisen päivän maitotilalla ja tuovat kuluttajat lähelle laadukkaan, suomalaisen Valiomaidon tuotantoa. Päivän kohokohta on eläinten lasku

@ethodin Spring is in the air #ayshire #calf #vasikka #valiomaitoa

laitumelle. Lisäksi tarjolla on tietoa suomalaisesta maidontuotannosta, lypsylehmistä ja nuorkarjan hoidosta sekä Valioryhmästä. Lapsille on traktorirata ja halukkaat voivat harjoitella lypsyä leikkilehmillä. Tilaisuuksia järjestetään ympäri Suomen. Lisätietoja 0 valio.fi/valiomaitoa

Laitumellelasku -tapahtumat 2016 La 7. 5. klo 10–13 Elina ja Mika Kavander, Riitamaantie 174, Sauvo La 7. 5. klo 11–14 Viikin opetusja tutkimustila, Koetilantie 4, Helsinki Pe 20. 5. klo 9.30–14 Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston perinnepäivä, Uuraistentie 240, Tarvaala

La 21.5. klo 11–13 Anu ja Heikki Hämäläinen, Otavan koulutila, Koulutilantie 12, Otava La 21.5. klo 11–13 Ketolan luomutila, Suovaarantie 12, Sotkamo Ti 31.5. klo 11–13 Oulun seudun ammattiopisto, Matokorventie 175, Muhos

@anettetu Aina on aikaa pikku juttu tuokiolle. Tämä tuokio päättyi poskisuudelmiin. #maatila #maanviljely #maidontuotanto #valiomaitoa #nfnf #cowfie #farm #farming #dairycattle #cow Some-päivityksiä maitotiloilta 0 valio.fi/valiomaitoa Maito ja Me 2/2016

KUVAT: MARKKU OJALA

UUTISET Toimitusjohtaja totesi, että yrityksen on kehityttävä, jotta se toimii myös seuraavat sata vuotta. Ilman uudistumista tuotteissa yritys ei menesty: Valio lanseerasi viime vuonna 138 uutuutta. Valion lisäarvontuottokyky perustuu vahvaan tuotekehitykseen yhteistyössä tuotannon kanssa sekä erinomaiseen brändiarvoon ja hyvään myyntityöhön. Annikka Hurmeen mukaan Valion toimitusvarmuus myynnissä oli viime vuonna yli 99 prosenttia.

Valion hallintoneuvostoon kolme uutta maitotilayrittäjää

ǏǏValion hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala avasi yhtiökokouksen.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen Valio Oy:n varsinainen yhtiökokous sekä Valiokokous pidettiin Helsingissä 6.4.2016. YHTIÖKOKOUKSEN avasi Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala. Vuosi 2015 oli vaikea suomalaisille maitotilayrittäjille ja Valiolle. Haastetta markkinalle on luonut maidon ylituotantotilanne EUn alueella – viidessä vuodessa EUssa tuotettu maitomäärä on kasvanut noin 16 miljardia kiloa. Valio vastaa 97 prosentista maitotuotteiden viennistä ja yritys on Suomen suurin elintarvikkeiden viejä. Santalan mukaan Valion vientikyky turvaa tilityskyvyn suomalaiselle maidolle. Hyvä laatu, turvallisuus, eettiset toimintatavat ja pitkään toimineen yrityksen luotettavuus sekä toimintavarmuus luovat yrityksen menestykselle hyvät edellytykset. Valion innovatiivisuus ja tuotekehitys ovat jatkossakin edellytyksenä uusien markkinoiden luomiseen. Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme esitti kokouksessa yrityksen tilivuoden toimintaa ja tunnuslukuja. Vaikea markkinatilanne ja maidon ylituotanto supisti yrityksen viime vuoden liikevaihtoa 11,9 prosentilla ja maitokatetta 17 prosentilla. Maa-

Maito ja Me 2/2016

ilmanmarkkinoilla vallitsi epätasapaino ja kotimaassa ostovoima oli heikko. Valio pystyi tästä huolimatta jalostamaan vastaanottamansa maidon eurooppalaiseen tasoon verraten hyvin sekä löytämään uusia asiakkuuksia ja vientimarkkinoita – jopa kasvattamaan myyntiä yksittäisillä markkina-alueilla. Valio vie tuotteita yli 50 maahan 450 miljoonan euron arvosta. Valion suurimpia investointeja viime vuonna olivat Riihimäen välipalatehdas, joka valmistuu ensi vuoden alkuun mennessä, Oulun ja Turengin tehtaiden laajennukset sekä Seinäjoen tehtaalla investointi pesukeskukseen ja Haapavedellä pölynpoistoon. Myös ylläpitoinvestointeja on tehty.

Yhtiökokous vahvisti Valio Oy:n tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokouksessa oli edustettuna 13 osakasta Valio Oy:n 17 osakkaasta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Katariina Lampela Tervolasta. Valio Oy maksaa 31.12.2015 rekisteröidylle osakepääomalle 3,3 prosentin osinkoa eli 112,20 euroa osakkeelta. Hallintoneuvoston maitotilayrittäjäjäsenten lukumääräksi vahvistettiin hallintoneuvoston esityksestä entinen määrä eli 23 jäsentä. Hallintoneuvoston paikat jakautuvat omistajaosuuskuntien kesken seuraavasti: Osuuskunta ItäMaito 6, Osuuskunta Länsi-Maito 3, Osuuskunta Normilk 8 ja Osuuskunta Tuottajain Maito 6. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin maanviljelijä Ville Hakala Hartolasta, Esa Karjalainen Puumalasta ja Matti Leikkanen Sastamalasta. Hallintoneuvosto järjestäytyi yhtiökokouksen jälkeen. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Pentti Santala Kauhajoelta. Varapuheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Jaakko Rouhiainen Juvalta. Teksti Anu Artjoki ja Pia Kontunen

ǍǍUusina jäseni

nä Valion hallin toneuvostoon valittiin maan viljelijät Mat ti Leikkanen Sastamalasta (vas.), Ville Ha kala Hartolas ta (kesk.) ja Esa Karjalainen Puu malasta.

ideaalia

Vuodesta 2015 kasvun rakentamiseen VALIO-KONSERNIN liikevaihto vuonna 2015 oli 1 718 miljoonaa euroa. Liikevaihto supistui edellisestä vuodesta 11,9 prosenttia. Liikevaihdon supistumisen aiheutti pääosin Venäjän edellisen vuoden elokuussa asettamien tuontirajoitteiden ylläpitämä yleiseurooppalainen meijerituotteiden ylitarjonta, jota EUn maitokiintiöiden vapauttaminen viime huhtikuussa edelleen pahensi. Kotimaan heikossa taloustilanteessa kuluttajat arvostivat erityisesti tuotteen edullista hintaa. Kotimaan liikevaihto laski 11,7 prosenttia ja ulkomaan 12,3 prosenttia. Konsernin maitokate** oli 806 miljoonaa euroa ja maitotuotto* oli 36,5 senttiä litralta. Keskimääräiseksi tuottajamaidon hinnaksi tuli 38,5 senttiä litralta. Jälkitiliä vuodelta 2015 maksettiin 0,5 senttiä litralta. Noin 35 prosenttia konsernin liikevaihdosta syntyi viennistä ja tytäryhtiöistä. Valio-konsernin kirjanpidollinen tulos oli 13 miljoonaa euroa. Valion omavaraisuusaste oli 42 prosenttia. Investoinnit olivat 119 miljoonaa euroa. *Maitotuotto = (Maitokate - käyttöomaisuuden poistotarve eli investointien rahoitustarve) / omistajien toimittama maitomäärä **Maitokate = liikevaihto - muut kulut paitsi poistot ja omistajille maksettu maidon tuottajahinta ja osakaslainojen korko Valion hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös verkossa 0 valio.fi/yritys/yritystieto

Valio Oy:n hallintoneuvosto 2016 Pentti Santala, maanviljelijä, Kauhajoki, puheenjohtaja Jaakko Rouhiainen, maanviljelijä, Juva, varapuheenjohtaja Kyösti Anttila, maanviljelijä, Jalasjärvi Anu Fräntilä-Riihonen, maanviljelijä, Keuruu Tuomo Haikonen, maanviljelijä, Heinola Jukka Hakkarainen, maanviljelijä, Valtimo Ville Hakala, maanviljelijä, Hartola Arto Heikkinen, maanviljelijä, Pyhäntä Jari Hekkala, maanviljelijä, Kalajoki Esa Karjalainen, maanviljelijä, Puumala, 6.4.2016 alkaen Raimo Kielenniva, maanviljelijä, Kärsämäki Esa Kotala, maanviljelijä, Lapua Jarno Kämäräinen, maanviljelijä, Kiuruvesi Katariina Lampela, maanviljelijä, Tervola Marketta Laukkanen, maanviljelijä, Tohmajärvi

Tapio Lehto*, tuotepakkaaja, Seinäjoki Matti Leikkanen, maanviljelijä, Sastamala Pirjo Louhevirta*, myyntiedustaja, Sauvo Janna Luotola*, kehityspäällikkö, Helsinki, 6.4.2016 alkaen Lassi Mäkinen, maanviljelijä, Lieto Markku Mäkinen, maanviljelijä, Nivala Anne Nykänen, maanviljelijä, Mikkeli, 6.4.2016 asti Vesa Parvinen, maanviljelijä, Parikkala Mauri Penttilä, maanviljelijä, Vesilahti Jarkko Pirinen, maanviljelijä, Iitti Päivi Saarentola*, markkinointipäällikkö, Helsinki, 6.4.2016 asti Risto Sonninen, maanviljelijä, Maaninka Juhani Ylikauma*, tuotantovastaava, Haapavesi Päivi Ylä-Outinen, maanviljelijä, Lappeenranta *) Henkilöstön edustaja

Suosi

suomalaista! Ota käyttöön A-Rehun laadukkaat tuotteet ja ruokintaratkaisut. Teemme yhteistyötä kaikkien Valion meijeriosuuskuntien kanssa. Halutessasi voit ottaa rehujen laskutuksen oman meijerisi kautta. Ilmoita tästä rehutilausta tehdessäsi.

www.atrianauta.fi

HALLITUKSEN PUHEENVUORO

Sauli Lähteenmäki Valion hallituksen jäsen

Maailmanluokan laatua ja osaamista

uhtikuun loppupuolella Valion hallituksella oli kunnia osallistua joka keväiseen Walter Ehrströmin -säätiön kultamitalien jakotilaisuuteen. Mitalinsaajien ennätyksellisen suuri määrä oli edellyttänyt järjestäjiltä uuden, entisiä juhlatiloja suuremman salin etsintää. Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalin puitteet ja tilat vastasivat mainiosti arvokkaan juhlan vaatimuksiin. Valtaosa palkituista maitotilayrittäjistä edusti valiolaisia osuuskuntia. Ja mikä hienointa, erityisen arvon ja huomion saivat oman osuuskuntani Länsi-Maidon kaksi tilaa, jotka vastaanottivat harvinaiset kunnianosoitukset 50 vuotta jatkuneesta yhtäjaksoisesta parhaan laatuluokan maidon tuottamisesta. Toki 25 vuottakin laatutyössä päivästä toiseen onnistuen on loistava saavutus. Se, että yhä useampi tila vuosittain tämän palkinnon kriteerit täyttää, on hyvä mittari ja osoitus siitä, että suomalaisen maidon korkea laatu on vakaalla pohjalla.

aailman parhaimpiin kuuluva maitoraakaaine on tietenkin myös tärkein lenkki valiolaisessa tuotantoketjussa. Paras maito ansaitsee maailman innovatiivisimman meijerin jalostajakseen. Valion maine tuotekehityksen ja tuotteistuksen osaajana ja yhdistäjänä on kiirinyt laajalti. Valion tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö on kerta toisensa jälkeen näyttänyt miten maidosta aina löytyy uusia mahdollisuuksia.

Paras maito ansaitsee maailman innovatiivisimman meijerin jalostajakseen. Viime vuoden tärkeimpiä lanseerauksia oli sokeritalkoot. Kansanterveydellisesti tärkeä teema jatkuu myös tänä vuonna. Luonnollinen hyvä maku ilman lisättyä sokeria ei ole helppo toteuttaa. Tänä keväänä julkistettu innovaatio on – jos mahdollista – vielä haastavampi ja kansainvälisestikin jo huomiota ja kiinnostusta saanut Valio ValSa® mai-

tosuola. Liika natriumsuolan syönti on terveysongelma kaikkialla. Valio ValSa® maitosuolan ensimmäiset sovellukset, Valio Polar® 15 % vähemmän suolaa juusto, Valio Oivariini® vähemmän suolaa levite ja Oululainen Reilu futissämpylät, jotka tulevat markkinoille toukokuussa, ovat vasta alkusoittoa. Tätä innovaatiota myydään jatkossa varmasti erilaisina tuotteina ja patentteina ympäri maailmaa. Maitotilayrittäjät kaikkialla ovat tänään suurissa talou dellisissa vaikeuksissa. Samaan aikaan osuneet suurvaltapoliittiset pakotteet ja vastapakotteet, EUn järjettömäksi tiedetyn maitokiintiöiden loppumisen seuraukset ja talouden yleinen alavire pitävät kaikkien maidosta tehtyjen bulkki- ja teollisuustuotteiden hintoja matalina vielä pitkään.

uomen maitomarkkinat ja Valion mahdollisuus kilpailla kotimaassa kulutusmaidolla romutettiin viranomaismääräyksillä jo ennen edellä kuvattuja tapahtumia maailmalla. Korkein hallinto-oikeus antaa päätöksensä Valion valitukseen aikanaan. On päätös sitten mikä tahansa, ei se kaupan maitohyllyn isoa kuvaa suuresti muuta. Trendi kaupassa on nyt halpa hinta ja kuluttaja on opetettu tarttumaan private label -maitopurkkiin. Perusmaitobisneksessä on lähitulevaisuudessa vaikea nähdä voittajia. Maitotuotto on löydettävä muualta. Valion strategian pääviesti on yhä: Teemme parasta! Valio tuo jatkossakin markkinoille tuotteita, joihin kuluttajat haluavat tarttua yhä uudelleen. Niissä pitää olla makua, käyttömukavuutta, puhtautta ja terveellisyyttä. Tuotteita, joita on pakko löytyä kaupan hyllystä. Tätä strategiaa vaalitaan kotimarkkinalla ja yhä painokkaammin vientimarkkinoinnissa – sekä tuotteissa että patenteissa. Me valiolaiset maitotilayrittäjät voimme olla luottavaisia ja ylpeitä omistamastamme yrityksestä. Valiolla on vahva omistuspohja meissä tuottajissa osuuskuntiemme kautta. Talous on pidetty vakaana vaikeanakin aikana. Tarmokas ja sitoutunut johto ja henkilöstö tietävät mitä heiltä odotetaan: vahvaa osaamista ja kykyä tuottaa uutta. Ajat ovat haastavat, mutta tällä joukkueella pärjäämme jatkossakin. Suotuisaa kasvukautta toivottaen,

Sauli Lähteenmäki

Maito ja Me 2/2016

Premium goes Prime Esittelyssä itseimevän pumpputeknologian uusi standardi: Alfa Laval LKH Prime Alfa Lavalin huippuluokan keskipakopumppujen LKH-sarjaan on juuri lisätty uusi tuote, Alfa Laval LKH Prime. Tämä energiatehokas, itseimevä pumppu yhdistää

Alfa Laval LKH Prime

potkuritekniikan ja pitkälle kehittyneet suunnitteluratkaisut eri teollisuudenalojen tiukimpienkin vaatimusten täyttämiseksi, elintarviketeollisuudesta lääketeollisuuteen. Tämä erityisesti kiertopesukäyttöön suunniteltu monipuolinen ja luotettava huippuluokan pumppu tarjoaa pienet kokonaiskustannukset ja paremman käytettävyyden. On aika siirtyä Primeen. Lue lisää osoitteesta alfalaval.com/lkhprime

Alfa Laval LKH Prime UltraPure

Alfa Laval LKH

Alfa Laval LKH UltraPure

Alfa Laval LKHPF

Alfa Laval LKH Multistage

Alfa Laval LKH Evap

Alfa Laval LKH Ex

ME MAITOTILAYRITTÄJÄT

Valioryhmässä on 6 410 maitotilayrittäjää. Iistamot ovat Osuuskunta Maitosuomen omistajayrittäjiä.

Laitumelta robotille PERHE Tiina (45) ja Jussi (44) Iistamo isännöivät 70 lypsävän maitotilaa Jyväskylän Korpilahdella. Perheessä on kaksi poikaa, Lassi (16) ja Aleksi (13). Tiina on koulutukseltaan agrologi ja Jussi viljelijä-maatalouskoneasentaja. Hän on hankkinut lisäkoulutusta myös metsäpuolelta. TILA JA VILJELY Iistamoiden tilan historia alkaa 1850-luvulta. Nykyisen isäntäparin hoitoon tila siirtyi Jussin vanhemmilta vuonna 1997. Viljeltyä alaa on vuokramaineen sata hehtaaria, joista 20–30 hehtaaria rehuohralla ja loput nurmella. Timotei-nurminata-perusseosta täydentää osalla lohkoista ruokonata ja puna-apila. Pellot ovat hiesu savia, jotka sietävät paremmin märkiä kuin kuivia kasvukausia. Tilan karjakoko on kasvanut isäntäparin aikana 10 lypsävästä 70:een, ja suurin osa eläimistä on holstaineja. Pihatto valmistui vuonna 2002 ja lypsyrobotti hankittiin 2013. Nyt remontoidaan vanhaa kivinavettaa, jonne tulevat tilat hiehoille. ELÄINTEN HYVINVOINTI Lehmät laiduntavat kesäisin ja laidunalaa on 8,5 hehtaaria kolmessa lohkossa. Matkaa navetasta laitumelle on 200 metriä, joka taittuu metsän halki. Portit navettaan pidetään auki yötä päivää. ”Lehmä on viisas eläin, joka osaa toimia itsenäisesti, jos siihen annetaan mahdollisuus. Ihmisten tehtävä on poistaa turhat esteet eläinten tieltä. Olimme esimerkiksi hankkineet erotteluportin, mutta se purettiin turhana pois”, Tiina Iistamo kertoo.

Motto: Yhdessä olemme enemmän. Eläimiä ei haeta laitumelta lypsylle, mutta lypsyviiveitä ei ole tullut. Laitumelle ei tarjota vettä. Myös laidunkauden ulkopuolella lehmät pääsevät päivisin tarhaan. ”Lumihanki ja pieni pakkanen kohottavat vastustuskykyä ja parantavat sorkkien terveyttä”, Tiina Iistamo vahvistaa. Tilan navetassa on kuivalanta ja kerran viikossa 7 paalia jauhetaan kuivikkeeksi. Hyvä kuvitus estää eläinten kinnervaurioita.

ǏǏTiina ja Jussi Iistamo sekä pojat Lassi (vas.) ja Aleksi (oik.) ovat rakentaneet tilalla paljon. Muun muassa asuinrakennus on remontoitu täydellisesti.

MAIDON LAATU Maito on ollut pitkään E-luokassa, mutta aiemmin lypsyaseman ollessa käytössä harmillinen vahinko antibioottimaidon kanssa laski hetkellisesti luokan ja torppasi laatumitalin saannin. Maidon soluluku on 100 000 tietämillä ja viimeisen 12 kuukauden keskituotos on 10 761 kiloa. Maidon rasvaprosentti on 4,16 ja valkuaisprosentti 3,32. ”Lypsyrobotti on parantanut utareter veyttä – tänä vuonna on ollut yksi tulehdus, viime vuonna kolme. Maidosta 99 prosenttia menee meijeriin ja satatonnareita meillä on ollut seitsemän”, Tiina Iistamo kertoo. Tila kuuluu Nasevaan ja järjestelmää he pitävät ehdottoman hyvänä. REHUNTUOTANTO Iisamoilla on kolmen tilan kimppa säilörehun korjuussa. Käytössä on tehokas niittokone ja kaksi pyöröpaalausketjua. Pääsääntöisesti korjataan kaksi rehusatoa, tarvittaessa kolmas. Rehut säilötään biologisilla säilöntäaineilla ja ne tehdään vähintään 30 prosenttin kuiva-aineeseen. Se tuo kustannussäästöä ja parantaa maittavuutta. Iistamot ovat mukana ProAgrian nurmiryhmässä. He arvioivat, että tilan nurmisadot ovat 10–11 000 tuorekilon luokkaa. RUOKINTA Väkirehut jaetaan kioskeista. Puolitiiviste on räätälöity tilan mui-

hin rehuihin, se saa isäntäväeltä kiitosta. Vapaaruokkijassa on merisuola ja täyskivennäinen, umpeen laitettavat saavat umpibolukset. Vasikat ovat olleet terhakoita ja lehmät terveitä. TYÖN ILO, VAPAA - AIKA JA TULEVAISUUS Jussi Iistamo on erämies, joka tykkää kalastella ja metsästää. Myös Tiina on ollut mukana lintu- ja jänismetsällä. Haaveena on, että tulevina kesinä ehdittäisiin laskea verkot Päijänteeseen, rantamaisemissa kun asutaan. ”Meillä on saaressa maapläntti, jonne aiomme pystyttää naapurikylästä hankitun torpan. Numeroidut hirret odottavat, joten rakennusprojektit jatkuvat tulevaisuudessakin – tosin aikatauluttamattomina ja stressittömämpinä”, Jussi Iistamo nauraa. Tiina Iistamo käy ratsastamassa lähitallilla, harrastaa astangajoogaa ja on innokas lukija. Perheen pojat harrastavat motocrossia. Kerran vuodessa Iistamot pyrkivät lähtemään perheen kanssa pitemmälle reissulle. Toisilleen he antavat kiitosta siitä, että yhteistuumin on aina päästy tilan kannalta parhaimpaan lopputulokseen. ”Kyseenalaistaminen on kullanarvoista, mutta teemme sen toista kunnioittaen.” Teksti ja kuva Anu Artjoki Maito ja Me 2/2016

TEEMA : MAIDON LAATU

ǏǏ”Navetan työohjeita säilytetään muun muas

sa valvontahuoneen kansiossa”, Pirkko ja Petri Na tunen esittelevät. Jatkossa Valmaa hyödynnetään entistä enemmän myös työohjeiden teossa.

Maitotiloilla tehtävien laatuarviointien merkitys kasvaa – Valiomaidon laatujärjestelmää hyödynnetään entistä enemmän Valion markkinoinnissa ja tilojen kehittämisessä. Uudistuvan Valman sähköinen lomake tehostaa itsearviointia. Teksti Tuomo Kautonen Kuvat Tapio Saarenheimo

LAATUARVIOINTI avuksi tilalle ja markkinointiin

aliomaidon laatujärjestelmään kuuluvat oleellisena osana laatuarvioinnit. Laatuarviointia ollaan uudistamassa niin, että arvioinnissa käsiteltävät asiat tuovat entistä paremmin lisäarvoa maitotilayrittäjälle, maidonhankintaosuuskunnille, Valiolle sekä Valion asiakkaille. Lisäksi yrittäjän omat tavoitteet ja tilan kehittäminen huomioidaan arvioinnissa entistä paremmin. Yrittäjän tekemät itsearvioinnit näyttelevät jatkossa entistä mer-

Maito ja Me 2/2016

kittävämpää osaa. Ne ovat tilan kehittämisen apuvälineitä, joiden avulla yrittäjä voi peilata tilan toimintoja, valita omat kehittämiskohteensa ja määritellä toteutusaikataulun. Osuuskunnan neuvoja kommentoi ja antaa palautetta arviointien tuloksista. Joroislaisella Pirkko ja Petri Natusen tilalla tehtiin laatuarviointi itsearviointilomaketta käyttäen. Arvioinnin Natuset kokivat erinomaisena tilan kehittämismahdollisuutena. Valion maitotila -opastearviointi on tehty Alatalon tilalle vuonna 2010.

”Meillä laatuarvioinnissa määriteltiin nopeita muutoksia vaativia kohteita sekä lisäksi joitakin tavoitteita kymmenen vuoden tähtäimellä”, Pirkko Natunen kertoo. ”Perusasioitakin on hyvä käydä ajoittain läpi. Miettimällä ja painottamalla oikeita asioita saadaan aikaan parannuksia.” Arviointeja sovelletaan oman tilan tarpeisiin ja kehitysvaiheeseen. Arvioinneissa hyödynnetään laatujärjestelmäaineistoon kuuluvaa asialistaa, josta napataan kuhunkin tarkoitukseen liittyvät kysymykset. Tar-

Määrätietoista kehittämistä Alatalon tilalla

� Valiolaisille maitotiloille kehitetty Valma-verkkopalvelu toimii yrityksen päivittäisenä työkaluna. Näytöllä vielä vanha Valma.

kistettavat asiat ovat joko lakisääteisiä tai valiolaiseen hyvään tuotantotapaan liittyviä erityisohjeita, kuten vaikkapa eläinten hoitoon, antibioottitestien kirjauk seen ja merkintöihin sekä sorkkahoitoon tai nupoutuskipuun liittyviä kysymyksiä. Natusilla itsearvioinnissa asioiden läpikäynti sujui vaivattomasti paperilomakkeiden avulla. Uudistuvan Valman myötä käyttöönotettavan sähköisen lomakkeen he ennakoivat nopeuttavan arviointeja entisestään.

Selvät vastuut ja varahenkilöt Laatujärjestelmään kuuluvat ohjeistokansiot Pirkko Natunen on sijoittanut navetan valvontahuoneeseen. Käytännön työohjeet ovat tarpeen mukaan kätevästi saatavilla työpisteissä. Petri Natunen korostaa johtamisen merkitystä yrityksen menestymisessä, koska Alatalon tila työllistää yrittäjäparin lisäksi kaksi henkilöä ympäri vuoden ja kesällä lisävoimia on peltotöissä. ”Jokaisella on oltava selvä vastuualueensa, 1

SUKUPOLVENVAIHDOS toteutui tilalla Petri Natusen vanhempien jäädessä eläkkeelle 1998–99. Pirkko Natunen tuli palkkatöistä oman tilan töihin vuonna 2009. Perheeseen kuuluu kolme ikähaitariltaan 10–14-vuotiasta lasta. Rakentaminen on Alatalossa tuttua. Edellisen sukupolven aikana tilan navetassa hoidettiin 17 lypsylehmää – nyt lehmiä on kaikkiaan 123 ja lisäksi nuorkarja. Ympäristölupa kattaa yhteensä noin 300 eläintä. Lypsylehmät hoidetaan omassa, moneen kertaan laajennetussa navetassa. Nuorelle karjalle ja ummessa oleville valmistui erillinen kylmäpihatto vuonna 2011. Ensimmäinen lypsyrobotti hankittiin vuonna 2008 ja toinen siitä vuoden kuluttua. Eläinmäärän lisääntyessä karja-aineksen kehittämistä ei ole unohdettu. Tilalta lähtee maitoa meijeriin noin 1,2 miljoonaa litraa vuodessa. Karjan tunnusluvut vuodelta 2015 ovat: keskituotos 10 668 kiloa, rasvaprosentti keskimäärin 4,03, valkuaisprosentti 3,33, siemennyksiä poikimista kohti 1,91, poikimakertoja 2,58, poikimaväli 384 päivää ja hiehojen poikimaikä 24,7 kuukautta. Ayrshire-rotuiseen karjaan hankittiin ensimmäinen holstein samaan aikaan ensimmäisen robotin kanssa. Nyt lehmistä noin kolme neljäsosaa on holsteineja. Emäntä hoitaa siemennykset toimiluvalla ja tehostaa jalostusta käyttämällä seksattua siementä. Petri Natunen suunnittelee eläinten ruokinnan ProAgria Etelä-Savon neuvojan avustuksella. Seosrehun koostumus säädetään erikseen lypsylehmille, ummessa oleville ja hiehoille. Peltoa on käytössä noin 200 hehtaaria, josta noin 130 hehtaaria korjataan säilörehuksi. Maatilan ja karjan kanssa koetut onnistumiset motivoivat ja niistä on lupa nauttia. Esimerkiksi karjan keskituotos nousi viime vuonna, jalostuksessa nähdään tuloksia pitemmällä ajalla, hiehot voivat hyvin uudessa pihatossa, lehmien poikimaväli on lyhentynyt vuosi vuodelta ja äskettäin tilalla juhlittiin myös ensimmäistä satatonnaria. Maito ja Me 2/2016

TEEMA : MAIDON LAATU myös toisten tehtävät on tiedettävä ja jokaiselle on nimettävä varahenkilö”, hän määrittelee. ”Vastuut on kirjattu tilan laatujärjestelmään.” Pirkko Natunen vastaa laatujärjestelmän kokonaisuudesta sekä 123-päisen lypsykarjan hoidosta ja eläinten jalostuksesta. Isäntä keskittyy peltotöiden, koneiden ja talouden lisäksi karjan rehuihin ja ruokintaan. Seosrehun valmistusreseptit säilytetään kätevästi saatavilla kurottajan hytissä. Valmaa Natuset käyttävät päivittäisenä työkaluna. Pirkko seuraa säännöllisesti tietokoneelta maidon analysointituloksia ja Petri täsmää viikoittain ruokintaa seuraten tabletilta tai läppäriltä maidon urea- tai rehuanalyysituloksia. Roboteilta Petri tarkistaa lehmäkohtaiset maitomäärät ja poikkeamat kahdesti päivässä. Tuotantoon liittyvät työohjeet dokumentoidaan ymmärrettävästi ja tuloksia seurataan. Ohjeistoja ensi kerran laadittaessa tarkistettiin joiltakin osin myös vanhoja työtapoja. Esimerkiksi vasikoiden juotto ja lehmien makuuparsien kuivitus muuttuivat tarkastelun tuloksena. Työpaikkapalavereja pidetään Alatalol-

la vain tarvittaessa, mutta työntekijöiden välistä tiedonkulkua korostetaan. Sovitut asiat varmistetaan kirjaamalla myös toteu tusaikataulu.”Laatujärjestelmään kirjattujen ohjeiden avulla kaikki tekevät saman työn samalla tavoin”, Pirkko Natunen kertoo. ”Vaikka ollaan maailmalla molemmat, on selusta turvattu ja lomittajat tietävät tehtävänsä erilaisissa tilanteissa”, Natuset antavat kiitosta.

Arviointeja eri tilanteisiin Valiolaisten maitotilojen laatuarviointeja on tähän saakka tehty vuosittain noin viidelle prosentille tiloista. Jatkossa määrä kasvaa ja päällekkäisyyksien poistamiseksi hyödynnetään myös muita, yhteistyökumppaneiden tekemiä katselmuksia. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen toteutettava arviointi painottuu erityisesti aloittavan yrittäjän asioihin. Samalla osuuskunnan neuvoja tekee tilalle kehityskäynnin. Valio maitotila -opasteen hankkimiseen kuuluu opastearviointi. Uudistuksessa myös opasteiden kriteerit muuttuvat ja arviointikäytännöt tarkentuvat kuluvan vuoden aikana.

Neuvojat tekevät laatusopimusarviointeja lähinnä muiden tilakäyntien yhteydessä tai yleisinä jäsensuhdekäynteinä. Tuotetun maidon laatupoikkeamien, kuten vaikkapa voihappoitiöiden tai makuvirheisen maidon, jäljille päästään poikkeaman syitä jäljittämällä. Valman kautta maitotilayrittäjä saa käyttöön uusia työkaluja ja neuvojat tekevät tiloille tarvittaessa kehityskäyntejä muulloinkin kuin sukupolvenvaihdoksen yhtey dessä. Yhteenvetoja käynneistä saadaan Valmasta, mitä voidaan edelleen käyttää hyödyksi Valion tuotteiden markkinoinnissa: laatujärjestelmän avulla voidaan osoittaa asiakkaille, millainen Valiomaidon tuotantoketju on ja miten sitä valvotaan. Järjestelmän uudistuksessa pyritään huomioimaan asiakkaiden odotukset entistä kattavammin, erityisesti tuotannon vastuullisuus. Pirkko Natusen mielestä jatkuvan parantamisen ajatus liittyy oleellisesti laatujärjestelmään. Tulokset näkyvät suoraan omassa yrityksessä. Lisäksi asiakkaille on hyvä osoittaa koko maitoketjun toimivuus dokumenttien avulla. �

Parasta rehunsäilöntään

Bonsilage – Euroopan ykkönen! Parhaat säilörehut tehtiin Bonsilagella. Kuvassa säilörehukilpailun voittajat Georg ja Christian Harms. Katso lisätietoja: www.eurotrading.fi/säilörehukilpailu

Tilaukset alue-edustajiltamme ja meijeristäsi kautta maan.

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

Itsearviointi työkaluna uudessa Valmassa

ǏǏNatusten moneen kertaan laajennetussa lypsylehmänavetassa suurin osa lehmistä on

VALIOLAISET maitotilayrittäjät ovat tähän asti pohtineet oman tilansa toimintatapoja ja kehittämistarpeita paperisten itsearviointilomakkeiden avulla. Ideana on miettiä itse, vastaako tilan toiminta yhteisiä valiolaisia toimintatapakuvauk sia ja mitä asioita voisi kenties tehdä paremmin. Itsearvioinnin kysymykset räätälöidään vuosittain sovitun teeman mukaisiksi, esimerkiksi tänä vuonna ovat ajankohtaisia hyvinvointiin liittyvät asiat. Uuden Valman käyttöönotto muuttaa käytännön sähköiseen muotoon, kun selvitettävät asiat ja kysymykset ovat jatkossa siellä. Arvioinnista annetaan myös palaute tilalle Valman kautta. Kaikki vastaukset arkistoidaan Valman tietokantaan, joten niistä on nykyistä helpompaa tehdä erilaisia yhteenvetoja. Tällä hetkellä itsearvionti on toteutettu vuosittain vajaalle parille sadalle tilalle, jatkossa määrä tulee lisääntymään sähköisen kanavan ansiosta.

Teksti Hanna Laitinen

holsteineja. Maitoa lähtee meijeriin vuodessa noin 1,2 miljoonaa litraa.

McHale-paalaimet ja -käärimet Paalaaminen helpommaksi kaikissa olosuhteissa

36.900,-

Fusion Vario

Muuttuvakammioinen yhdistelmäpaalain

F5500-yksikköpaalaimet

Sovi koeajo Fusion 3 ja Fusion Vario! puh. 040 500 7509 Pekka Liimatainen

16.900,-

991 BE -käärimet Osta 991 BE -käärin ja saat kaupan päälle 691 RBH -paalinkantolaitteen! (arvo 1.170,-)

McHale ja Turun Konekeskus yhdessä Suomessa 10 vuotta! Hinnat alv 0 %.

www.TURUNKONEKESKUS.FI | 020 7459 700

TEEMA : MAIDON LAATU

Hanna Laitinen

Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@valio.fi

Hyödynnä Valio Laatu -tiimin

ASIANTUNTEMUS Valiolaisella maitotilayrittäjällä on käytettävissään erinomaiset asiantuntijapalvelut. Valio Laatu -palveluiden tavoitteena on olla maitotilayrittäjän tukena niin haastavissa maidon laatuongelmissa kuin toiminnan kehittämisessäkin.

Tukea päivittäiselle laatutyölle Valiolaisen maidon laatutyön tavoitteena on turvata joka päivä raakamaidon jalostuskelpoisuus. Kaikki alkaa tilan tavoitteesta tuottaa E-luokkaista maitoa. Tuotantoneuvojan tehtävänä on olla tilan tukena ongelmia selvitettäessä ja ohjeistaa korjaavissa toimenpiteissä. Äkillisistä, laatua heikentävistä poikkeamista tulee ilmoittaa heti osuuskuntaan tai maitoautoon, jottei tilan maito pilaa suurempaa maitoerää kuormassa tai tehtaalla. Laatutyötä ohjaavat poikkeamailmoitukset maitoautosta tai maidon vastaanotosta sekä tilojen ja kuormien analyysitulosten oikea tulkinta ja nopea reagointi poikkeamiin. Neuvontaan saa yhteyden puhelimella, sähköpostilla tai sähköisesti esimerkiksi Valman kautta.

Maito ja Me 2/2016

KUVA: HEIDI HUTTUNEN

alio Laatu -palvelut sisältävät paljon tuttuja elementtejä puhelinneuvonnasta tilakäynteihin. Kehittämisestä ovat esimerkkeinä tuotantotapaohjeiden (laatukäsikirja) uusiminen, jolla pyritään nykyistä yksinkertaisempaan ja selkeämpään ohjeistoon. Palvelujen kehittämisvastuu on Valio Laatu -tiimillä, mutta palveluja saa kaikilta tuotantoneuvojilta.

ǏǏValiolaisen maitotilan ennaltaehkäise

vään laatutyöhön kuuluu lääkityn eläimen testaus Delvotest® SN-NP -testillä ennen kyseisen eläimen maidon lähettämistä ti lalta meijeriin.

Muita poikkeavia analyysituloksia ovat esimerkiksi poikkeava jäätymispiste, solut, happoluku tai voihappobakteeri-itiöt. Niiden osalta neuvonta selvittää poikkeaman syyn yhdessä tilan kanssa sekä sopii korjaavista toimenpiteistä. Poikkeavien analyysitulosten perusteella tehtävät toimenpiteet käynnistyvät joko maitotilayrittäjän pyynnöstä tai neuvonnan aloitteesta. Maitotilayrittäjän Valmaan asettamat hälytykset ja lisänäytepyynnöt ohjaavat tilan omaa laatutyötä. Neuvonta seuraa tilan analyysituloksia ja on tukena niiden tulkinnassa. Tarvittaessa neuvoja tekee tilakäynnin.

Valitse pesuaineet oikein Kuormatulosten perusteella tehtävät selvitykset ja toimenpiteet vaativat joskus nopeita toimia, toiset taas ovat vähemmän kiireellisiä. Jos maitokuormassa todetaan antibioottijäämä, korkea bakteeripitoisuus tai muu elintarvikekäytön estävä poikkeama (esimerkiksi lämmennyt maito, hajutai makuvirhe, pesuvettä tai verta maidossa), neuvoja ottaa yhteyttä tilaan heti tiedon saatuaan. Poikkeaman syy selvitetään ja korjaavat toimet sovitaan yhdessä mahdollisimman nopeasti.

Maidon tuotantohygienia -palvelussa tila saa neuvontaa pesuihin ja vinkkejä oikeiden aineiden valintaan. Myös haasteelliset pesuongelmaselvitykset kuuluvat tähän palveluun. Apuvälineinä käytetään muun muassa pintojen puhtauden selvittämistä sekä veden pH- ja kovuusmittauksia. Tarvittaessa annetaan apua navetan olosuhteiden kehittämiseen, kuten kuivitukseen ja eläinten puhtauteen liittyvissä kysymyksissä. Neuvonnalla pyritään myös kehittämään tilan taloutta ympäristö huomioon ottaen ja samalla parantamaan eläinten ja hoitajien olosuhteita.

KUVAT: IRMA KLEMETTI

PÄIVITTÄISEN LAATUTYÖN TUEN TYÖKALUT TILATASON SELVITYKSET � Puhelinneuvonta: kiireelliset ongelmaselvitykset � Sähköpostit: ei-kiireelliset selvitykset, jatkoselvitykset ja ohjeistus � Tilakäynnit: ongelmat, joita ei pysty selvittämään puhelinneuvonnalla � Valma: analyysitulokset � Maidon keräilyn KAMU-kuitti ja tekstiviesti: analyysitulokset ja keräilyn aikaiset poikkeamat ENNALTAEHKÄISEVÄ LAATUTYÖ � Valma: laatukäsikirja, näytetilaukset, näytesaatteet ja muu informaatio (esim. Delvotest-asiat) � Neuvonnalliset tiedotteet ja koulutukset

ǏǏATP -mittauksella selvitetään pintojen puhtautta. Tulos saadaan heti paikan päällä.

KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET � Talousvesianalyysi

Hyvän tuotantotavan ohjeet Valiolaisen maidontuotantotavan ohjeissa on kuvattu parhaat tiedossa olevat toimintatavat, Valio-tason pakolliset vaatimukset ja keskeiset lainsäädännön vaatimukset. Niiden avulla valiolainen maitotilayrittäjä tietää hyväksyttävät ja riittävät toimintatavat. Tämän lisäksi ohjeissa on kuvattu suositeltavia, vapaaehtoisia toimintatapoja. Tuotantotapaohjeita noudattamalla vahinkojen riski pienenee. Niitä kannattaa hyödyntää myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Ohjeiden avulla myös Valion asiakkaille voidaan osoittaa hyvät toimintatavat koko maidontuotantoketjussa. Kaikille maitotilayrittäjille yhteiset ohjeet muodostavat valiolaisen maidontuotannon standardin. Ajantasainen maidontuotantotavan ohjeisto löytyy Valmasta.

Apua arviointiin ja kehittämiseen Tuotantotapaohjeiden toteutumista käytännön työssä sekä kehittämistarpeita kartoitetaan tilakäynneillä. Kehityskäynnit ovat tärkeitä koko Valioryhmän kannalta, sillä niillä osoitetaan asiakkaille tuotantoketjun vaatimustenmukaisuus. Käynneistä tehtäviin raportteihin kirjataan yhdessä sovitut korjaavat toimenpiteet aikatauluineen sekä tulevaisuuden kehityskohteet. Näin maitotilayrittäjät saavat tie-

toa toimintansa vahvuuksista ja asioista, jotka vaativat kehittämistä joka tilalla tai koko Valioryhmässä. Osuuskuntien tuotantoneuvojat tai muut asiantuntijat tekevät kehityskäyntejä esimerkiksi tiloille, joilla tehdään sukupolvenvaihdosta tai joilla edellisestä käynnistä on kulunut aikaa. Käynnin aiheena voi olla myös tilalla havaittu maidon laatuongel-

Tila voi itse pyytää käyntiä aina tarvitessaan neuvojan apua. ma tai tilanne, jossa keräilyolosuhteet vaativat toimenpiteitä. Tila voi myös aina itse pyytää käyntiä tarvitessaan neuvojan apua. Toiminnan arvioinnin ja kehittämistarpeiden kartoituksen apuna käytetään myös maitotilayrittäjän itsearviointia. Kysymykset räätälöidään vuosittain sovitun teeman mukaisiksi. Jatkossa itsearviointi toteutetaan uuden Valma-verkkopalvelun avulla, josta saadaan myös arviointien yhteenvedot. Maitotilayrittäjä saa itsearvioinnista palautteen. �

� Pesutapahtumien

seuranta (pH, veden kovuus, pesulämpötilat) � ATP-laite pintojen puhtausmääritystä varten � Kamera maitoputkiston kuvaamiseen � Pesuainerekisteri � Vedinkastoluettelo � Kuivitusopas

KEHITTÄMISEN TYÖKALUT VALMA: tilan perustiedot, laatutiedot, arviointikysymysten pankki, tehdyt kehityskäynnit ja itsearvioinnit päivämäärineen � Paperilomakkeet = Aikaisemmat arvioinnit � Taustamateriaali: Sovitut arviointiteemat, palvelupaketit (Valio Laatu, Lypsy, Terveys, Artturi®, Kehitys, Laboratorio)

Valio Laatu -tiimin 1 asiantuntijat Maito ja Me 2/2016

TEEMA : MAIDON LAATU

Valio Laatu -tiimin asiantuntijat LAATUTIIMIN kuuluu yksi tuotantoneuvoja jokaisesta isosta osuuskunnasta. Valio Alkutuotannosta mukana ovat laatupäällikkö Hanna Laitinen (tiimin vetäjä) sekä kehityspäällikkö Heidi Huttunen. ValioLaatu -palvelujen kehitystyön lisäksi tiimi tekee paljon yhteistyötä näyteasioissa Seinäjoen Aluelaboratorion kanssa. Tiivistä yhteyttä pidetään myös tuotantolaitosten maidon vastaanottoihin. Tiimi vastaa maidon keräilyn ohjeiden ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä kuljetuspäälliköiden kanssa. Hanna Laitinen

Valio Alkutuotanto

Mirja Heikkinen Osuuskunta Tuottajain Maito

Sirpa Helin

Osuuskunta Maitosuomi

Heidi Huttunen

Valio Alkutuotanto

VaDia-mittauksia ja lypsyhavaintoja:

MITÄ TILAKÄ TEHDÄÄN? ”Jonkun verran on ollut utaretulehdus ongelmia eikä vedintenkään kunto ole kovin hyvä – haluaisimme tietää onko lypsyssä kaikki kunnossa?” Tämä tyypillinen toteamus käynnistää usein Valio Lypsy -asiantuntijoiden tilakäynnin.

alioryhmän VaDia-asiantuntijat ovat käyttäneet lypsyn mittalaitteitaan viime syksystä lähtien. Pikku hiljaa osaamista ja kokemusta on kertynyt sekä perinteisen lypsykoneen että lypsyrobottien mittauksista.

Ennen lypsyä

Anne Ikävalko, Osuuskunta Länsi-Maito

Eija Kontio,

Osuuskunta Pohjolan Maito

Arja Rissanen, Osuuskunta ItäMaito

Käytetyt lypsyrobotit ja karjatalouskoneet

Tilakäynnillä ennen lypsyä varmistetaan, mikä on käynnillä ensisijaisesti selvitettävä asia. Tämän perusteella asiantuntija päättää, mitä hän tekee lypsyn aikana. Etukäteen käynnistetyt alipainetallentimet kiinnitetään lypsimiin. Tilanteesta riippuen alipaine voidaan mitata myös lypsykoneen kiinteistä maitoja hanaputkistoista. Tämä on usein tarpeen etenkin parsinavetoissa, koska niissä putkistojen pituudet ovat suuret sekä sisähalkaisijat ja kaltevuudet pienet. Kun loggerit (tallentimet) on asennettu, lypsy voi alkaa.

Lypsyn aikana

www.staldmaeglerne.dk Yhteyshenkilö Suomessa: Jouko Pasi p.(040) 723 6010 www.joukopasi.ﬁ

Jos tilan huolenaiheena on vedinten kunto, keskittyy asiantuntija vedinten kunnon arviointiin lypsimen irrotuksen jälkeen. Vedinten kuntohavainnoista pidetään kirjaa ja samalla tarkastetaan utareen tyhjeneminen ottamalla neljänneskohtainen jälkimaito käsin lypsäen. Näiden havaintojen aikana alipainetal-

Esa Manninen

Neuvontapäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut esa.manninen@valio.fi

KUVAT: ESA MANNINEN

YNNILLÄ

ǏǏLypsimen irrotuksen jälkeen arvioidaan

vedinten kunto ja otetaan jälkimaitosuihkeet tyhjälypsyn arvioimiseksi.

lentimet toimivat itsenäisesti eikä niiden toimintaan juurikaan tarvitse kiinnittää huomiota. Toki on seurattava, että mittausletkut ovat kiinni. Jos tilaa kiinnostaa ensisijaisesti lypsytapahtuma kokonaisuutena, voi asiantuntija keskittyä lypsyrutiinin seurantaan ja työvaiheiden kirjaamiseen, jolloin vedinten kuntoarviointi jää vähemmälle huomiolle. Loggerit tallentavat alipaineet ja asiantuntija kirjaa ylös mitattujen lehmien numerot ja maitomäärät. Näin saadaan tietoa lypsyrutiinista ja lehmäkohtaisista alipaineista. Alipainekäyrät voivat paljastaa esimerkiksi liian hätäisen lypsyrutiinin ja antavat siten lypsyrutiinihavaintoja tukevaa tietoa. Jos on mahdollista, että tilakäynnillä on kaksi asiantuntijaa, saadaan molemmat edellä kuvatut pääkohdat arvioitua.

Anu Potila

Tuotantoneuvoja Valio Lypsy -palvelut Osuuskunta Länsi-Maito anu.potila@valio.fi

Lypsyn jälkeen Lypsyn päätyttyä loggerit irrotetaan ja letkut pestään. Tallentuneet tiedostot siirretään tietokoneelle ja mittaustuloksia arvioidaan karkealla tasolla yhdessä maitotilayrittäjän kanssa. Näin on syytä tehdä, jotta suuret laitteistovirheet (esimerkiksi täysin väärä lypsyalipaine) saadaan korjattua mahdollisimman pian.

Raportointi Alipainetallentimien tallentamat tiedot analysoidaan ohjelmalla, jonka avulla tuotetaan mittauksessa mukana olleiden lehmien yksilötasoiset tiedot sekä yhteenveto mittaustuloksista. Tilalle jälkikäteen toimitettavan raportin tärkein osa on kuitenkin sanallinen yhteenveto ja oleellisimmat toimenpidesuositukset perusteluineen. �

ǏǏAlipainetallennin kiinnitetään yleensä

oikeaan takaneljännekseen, josta mitataan lypsyalipaine, tykytys ja nännikumin kaulus alipaine. Neljäs mittauskanava liitetään va semman etuneljänneksen kaulukseen. Liit tämiseen käytetään pieniä putkia ja ohuita silikoniletkuja.

ǏǏJokaisen lehmän lypsystä tallentuu alipainekäyrät lypsyalipaineesta (punainen),

kaulusalipaineista (musta ja vihreä) sekä tykytyksestä (ei näy kuvassa). Lypsyalipai neesta nähdään alipaineen taso, paineiskut ja tyhjälypsy. Kaulusalipaineista nähdään nännikumin sopivuus ja myös tyhjälypsy. Maito ja Me 2/2016

ǌǌKuljettaja ei avaa

näytepikarin kantta käsin, vaan avaajalla. Näytteenottolaitteen suojus suojaa pikaria näytteenoton aikana. Hanna Laitinen

Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@valio.fi

KUVA: PETTERI TAHVANAINEN

TEEMA : MAIDON LAATU

MAITONÄYTTEET matkaavat VIP-luokassa

Valiolaisten maitotilojen tilasäiliömaidon näytteenotossa ja analysoinnissa tapahtui muutos vuoden 2015 syksyllä – näyte otetaan jokaiselta tilalta joka hakukerralla. Seinäjoen aluelaboratoriossa analysoidaan nyt maitonäytteitä viikon jokaisena päivänä.

alion Seinäjoen aluelaboratorioon matkaa kylmäketjussa 30 millilitran näyte kaikilta tiloilta jokaiselta maidonhakukerralta. Maitoauton kuljettaja ottaa näytteen esikoodattuun saranakannelliseen näytepikariin. Ennen näytteenottoa hän lukee pikarin koodin auton KAMU-laitteen viivakoodilukijalla, jolloin koodi yhdistyy tilan tietoihin. Näyte otetaan automaattisesti 35 tippana eli sykäyksenä maitovirrasta. Tieto edellisen haun maitomäärästä määrää tippojen ottotaajuuden. Mitä isompi tilan maitomäärä on, sitä harvemmin tippoja tulee näytteeseen. Kuljettaja ei avaa näytepikarin kantta käsin, vaan avaajalla. Näytteenottolaitteen suojus suojaa pikaria näytteenoton aikana. Näyte laitetaan heti auton jääkaappiin, jonka lämpötilaa seurataan anturilla. Jos näytteenottolaite tai jääkaappi ei toimi kunnolla, kuljettaja tekee poikkeamaraportin, jotta tilanne saadaan nopeasti korjatuksi. Tällöin koko reitin näytteet jäävät analysoimatta. Havaitessaan näytteenotto-ongelman yksittäisellä tilalla, kuljettaja merkitsee tussilla ruksin pikarin kanteen. Merkattua näytettä ei analysoida.

Maito ja Me 2/2016

Tuotantolaitokseen saavuttuaan kuljettaja vie näytteet kylmiöön ja lähettää näyte- ja lämpötilatiedot sähköisesti Seinäjoen aluelaboratorioon. Näytetiedosto kertoo, mikä koodi vastaa kunkin tilan tietoa. Siellä näyte analysoidaan tai hävitetään sen mukaisesti, mitä analysointisuunnitelmassa on määritelty. Näytteenotto, kuljetus ja analysointi muodostavat pitkän ketjun, joka pitää hallita joka päivä. Jos kuormanäytteestä on löytynyt antibioottijäämiä, jäämät testataan tilakohtaisista näytteistä maidon vastaanotossa.

Kuriiri vie näytteet Seinäjoelle Maitoautot jättävät näytteet pääsääntöisesti tuotantolaitosten näytekylmiöihin. Lisäksi Kouvolassa on näytteiden jättöpaikka. Kuriiriautot kuljettavat näytteet Seinäjoen aluelaboratorioon aamukuudeksi. Etelän kuriiri lähtee Kouvolasta ja ajaa Riihimäen ja Tampereen kautta Seinäjoelle. Idän kuriirin lähtöpiste on Joensuu, josta matka taittuu Lapinlahden, Äänekoskeen ja Jyväskylän kautta. Pohjoinen alkaa Oulusta ja välipysähdykset ovat Haapavedellä ja Toholammilla. Lisäksi Lapinlahdelta Seinäjoelle päivittäin ajava kerma-auto tuo kuriirin lähdön

jälkeen Lapinlahdelle tulleet näytteet Aluelaboratorioon iltapäivisin. Kylmiöissä ja kuriirin kyydissä näytteiden lämpötilaa seurataan loggereilla, joiden tiedot puretaan laboratoriossa ennen analysointia.

Automaatio tunnistaa ja lajittelee Aluelaboratorion kylmiöstä maitonäytteet ohjataan automaatiolinjalle tunnistamista ja käsittelyä varten. Autojen lähettämät näytetiedot luetaan ja näytteet tunnistetaan niiden perusteella. Tunnistusyksikkö ohjaa näytteet analysaattoreille, mikäli niille löy-

FINAS-LABORATORIO � Valion Seinäjoen

aluelaboratorio on akkreditoitu (FINAS). Lisäksi raakamaitonäytteistä tehtävillä analyyseillä on Eviran hyväksyntä. Akkreditointi ja hyväksyntä edellyttävät, että FINAS arvioi laboratorion toiminnan vuosittain.

KUVAT: HANNA LAITINEN

ǏǏHavaitessaan näytteen

otto-ongelman yksittäisellä tilalla, kuljettaja merkitsee tussilla ruksin pikarin kan teen – näin merkittyä näy tettä ei analysoida.

ǍǍMaitonäytteet ohjataan

aluelaboratorion kylmiöstä automaatiolinjalle tunnistamista ja käsittelyä varten. Tunnistusyksikkö ohjaa näytteet analysaattoreille, mikäli niille löytyy analyysitilaus.

tyy analyysitilaus. Jos tilausta ei ole, näytepikarit ohjautuvat hävitettäviksi. Aluelaboratorio tekee joka kuukaudelle etukäteen analysointisuunnitelman reittikohtaisesti siten, että kaikille reittien tiloille tulee kolme hinnoittelunäytettä ja yksi lisänäyte. Suunnitelma tehdään tietokoneohjelmalla, joka arpoo näytteenottopäivät kaikille reiteille. Jos tila on jostain syystä kahdella reitillä tai vaihtaa reittiä kesken kuukauden, voi näytteiden määrä olla suurempi tai pienempi. Näytteeseen tulee eri tunnus sen mukaan, vaikuttaako se maidon hinnoitteluun vai ei. Jos näyte on suunnitelmassa merkitty hinnoittelunäytteeksi (H), sen tulokset ovat mukana hinnoittelun laskennassa, toisin kuin lisänäytteiksi (L) merkittyjen. Tunnukset H ja L ovat näkyvissä myös Valmassa analyysitulosten kohdalla Analyysit Hinnoittelu / Lisä -näytöllä. Analysointisuunnitelmaan tulee lisäyksiä tiloilta ja neuvonnasta sekä automaattisesti järjestelmästä. Tilat tekevät tilaukset Valman näytetilaus -toiminnon kautta. Järjestelmä lisää suunnitelmaan myös automaattisia pyyntöjä: tilalle lisätään analysointitilaus seuraavalle mahdolliselle kerralle, mikäli bakteeritulos on yli 50 tai solutulos yli 250. Jos hinnoittelunäytetilaus ei jostain syystä toteudu, järjestelmä lisää tilan kohdalle uuden tilauksen seuraavalle mahdolliselle kerralle. Näin käy esimerkiksi silloin, kun

näytteet todetaan lämmenneiksi tai jäätyneiksi.

Aluelaboratorio varmistaa laadun Näytteiden laadunvarmistus perustuu bakteeritulosten osalta näytteiden lämpötilan seurantaan ja reitin bakteerien tulostason valvontaan. Jos lämpötilakriteerit eivät täyty, näytteitä ei analysoida tai niiden tulokset hylätään. Lämpötilan seuranta tapahtuu maitoautojen KAMU-järjestelmän lähettämien tietojen ja loggereiden tietojen perusteella. Laboratorion LATO-järjestelmä seuraa myös reitin bakteerien tulostasoa. Jos bakteeritulokset poikkeavat reitin normaalitasosta tai reitillä on peräkkäin useita korkeita tuloksia, kaikki tulokset hylätään. Tällöin on syytä epäillä, että näytteet eivät ole edustavia esimerkiksi näytteenottolaitteen vian vuoksi.

Jos lämpötilakriteerit eivät täyty, näytteitä ei analysoida tai niiden tulokset hylätään.

Tieto poikkeavista tuloksista tulee neuvojalle, joka käynnistää korjaavat toimenpiteet yhdessä liikennöitsijän kanssa näytteenoton edustavuuden parantamiseksi. Analysoinnin laatua varmistetaan jatkuvasti laboratorion analysaattoreiden kalibroinnin ja laadunvarmistusnäytteiden avulla. Jos laadunvarmistusnäytteiden tulokset ovat poikkeavia, laite kalibroidaan ja tarvittaessa huolletaan. Tulokset, jotka saattavat olla virheellisiä, poistetaan. Laadunvarmistuksen piirissä ovat kaikki hinnoittelu- ja lisänäytteistä tehtävät analyysit (rasva, valkuainen, laktoosi, solut, bakteerit, kuiva-aine, jäätymispiste, urea ja happoluku). Kalibrointinäytteillä analysaattorit säädetään mittaamaan analyysit oikein. Samoja näytteitä käytetään myös päivittäisessä tulostasojen seurannassa aina ennen analysoinnin aloittamista. Päivittäisen analysointityön aikana laitteiden tulostasojen oikeellisuutta seurataan kontrollinäytteellä. Koostumussoluanalysoinnissa joka sadas näyte on kontrollinäyte, joilla on hyväksymisrajat: jos tulos ei ole hyväksytyissä rajoissa, syy selvitetään ja kaikki edellisen kontrollinäytteen jälkeen analysoidut näytteet analysoidaan uudelleen. Maitolaboratoriossa kontrollinäyte mitataan noin 50–60 kertaa työpäivän aikana. Analysaattoreilta tulokset siirtyvät laboratorion tietokantaan raportoitavaksi. Ennen raportointia tarkistetaan vielä kylmäketjun toimivuus ja näytteiden ikä. � Maito ja Me 2/2016

TEEMA : MAIDON LAATU

Heidi Huttunen

Kehityspäällikkö Valio Alkutuotanto, Valio Laatu -palvelut heidi.huttunen@valio.fi

Valiolaisen maidontuotannon kilpailuetutekijät esiin Menestyminen erittäin kilpailluilla kansainvälisillä maitomarkkinoilla edellyttää asiakastarpeiden huomioimista. Valiomaidon uusi laatujärjestelmä astuu voimaan vuoden 2018 alusta.

aatujärjestelmäuudistuksen tavoitteena on päivittää järjestelmä vastaamaan paremmin valiolaisten omistajayrittäjien ja Valion asiakkaiden odotuksiin. Sen avulla nostetaan esiin sellaisia valiolaisia maidontuotannon kilpailuetutekijöitä, joita ei ennen ole hyödynnetty. Uudistus jättää maidon laatukäsikirjan historiaan ja tuo tullessaan Hyvän valiolaisen maidontuotannon ohjeet.

Uudistus painottaa eläinten hyvinvointia Laatujärjestelmäuudistus ottaa huomioon eläinten hyvinvoinnin sekä maidontuotannon ympäristövaikutukset vanhaa laatujärjestelmää kattavammin. Sen avulla voimme osoittaa vastuulliset toimintaperiaatteemme niin kuluttajille kuin asiakkaillekin. Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotantotapaohjeet on laadittu hyvinvointistandardi Welfare Qualitya noudatellen. Uudistukset kohdistuvat muun muassa nupoutustapaan, Naseva-jäsenyyteen ja sorkkahoitoon. Tuotantotapaohjeiden ympäristöasioista on nostettu esiin muutamia lainsäädännön vaatimuksia. Suosituksena on esimerkiksi maitotilan energiatehokkuusohje, joka antaa monipuolisia vinkkejä maitoti-

Maito ja Me 2/2016

lan energiankulutukseen. Suosituksena on jokaiselle maitotilalle energia-asiantuntijan tekemä energiasuunnitelmaa, joka on myös Neuvo2020-tuettu neuvontapalvelu.

Kehityskäynneiltä vinkkejä Hyvän maidontuotantotavan toteutumista arvioidaan yhdessä tuotantoneuvojan ja maitotilayrittäjän kesken. Arvioinnissa käydään läpi maidontuotantoon liittyviä onnistumisia ja kehityskohteita. Tilan oman eläinlääkärin tekemillä Nasevan terveydenhuoltokäynneillä käydään

läpi eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Näiden lisäksi yrittäjä voi itsearvioinnin avulla arvioida omaa toimintaansa. Itsearvioinnin työkalu tulee uuteen Valmaan. Osuuskunnat järjestävät omistajayrittäjille koulutusta sekä laatujärjestelmä- että Valma-uudistuksesta kuluvan ja ensi vuoden aikana. Lisätietoja laatujärjestelmäuudistuksesta antavat kehityspäällikkö Heidi Huttunen, alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen sekä osuuskuntien toimitusjohtajat.

Ohjeisiin uudistuksia LAIDUNNUS Laiduntaminen ja ulkoilu ovat jatkossakin suositeltavaa. Eläinten ympärivuotisiin ulkoilumahdollisuuksiin kannattaa panostaa, sillä asiakkaat ja kuluttajat arvostavat ulkoilua suuresti. Joissakin tapauksissa laiduntaminen voi olla jopa kaupan syntymisen ehtona. Eläinten ympärivuotinen ulkoilu parantaa myös eläinten hyvinvointia parsinavetoissa. NUPOUTUS Jos vasikat nupoutetaan, se on tehtävä rauhoitusta ja kivunlievitystä käyttäen. Tämä on Valioryhmän yhteinen vaatimus kaikille maitotilayrittäjille viimeistään 1.1.2018 alkaen. Se sisältyy todennäköisesti uuteen eläinsuojelulakiin, ja jos uusi lainsäädäntö astuu voimaan ennen vuotta 2018, kivunlievitys on kaikille nupouttaville nautatiloille pakollista siitä lähtien. Nupoutus ilman kivunlievitystä on yksi kritisoiduimpia maitotilan toimenpiteitä, jolla on suora eläimen hyvinvointia heikentävä vaikutus.

NASEVA Suunnitelmallinen eläinter veydenhuolto ja Naseva-jäsenyys ovat osa jokaisen Valioryhmän maitotilan toimintaa viimeistään vuonna 2018. Nasevan avulla on mahdollista saada kaikilta Valioryhmän maitotiloilta kattavat ja vertailukelpoiset tiedot eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Näin voimme todistaa asiakkaille esimerkiksi yhden parhaista kilpailueduistamme, erinomaisen eläintautitilanteen. SORKKAHOITO Jokaisen lehmän sorkat tulee hoitaa vähintään kerran vuodessa. Hoidon voi teettää sorkkahoitajalla tai tehdä itse, jos on riittävä asiantuntemus ja osaaminen asiaan. Terveet ja hoidetut sorkat edistävät lehmän hyvinvointia ja kestävyyttä, kun taas sorkkaongelmat vaikuttavat nopeasti lehmän taloudelliseen tulokseen. Sorkkahoitotiedot kannattaa ehdottomasti tallentaa Maatalouden Laskentakeskuksen tietokantaan.

VALMA UUDISTUU

Hanna Laitinen

Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut hanna.laitinen@valio.fi

Toomas Valjakka

Tietojärjestelmäpäällikkö Valio Tietohallinto toomas.valjakka@valio.fi

Kirjautumiseen tarvitaan s-postiosoite ja kännykkänumero.

aliolaisten maitotilojen verkkopalvelu Valma uudistuu vuoden 2016 aikana. Uudessa Valmassa on enemmän sisältöä ja toiminnallisuuksia, joiden lisäksi kirjautuminen ja käyttäjähallinta uudistuvat täysin. Käyttöönottoaikataulusta, kirjautumisesta ja käyttäjähallinannasta julkaistaan yksityiskohtaiset ohjeet vanhassa Valmassa ennen muutosta. Nyt on päivitettävä vanhaan Valmaan kirjautumisessa tarvittavat sähköpostiosoitteet ja matkapuhelinnumerot. Uuden Valman ulkoasu noudattaa valiolaista värimaailmaa. Päävärinä on sininen, mutta vihreätäkään ei ole unohdettu. Lehmälogo vaihtuu Valion lehdykkään, johon Valma liittyy vihreänä. Ulkoasu pyritään pitämään mahdollisimman selkeänä ja yksinkertaisena. Valmassa säilyvät nykyiset, hyväksi todetut ominaisuudet. Lisäksi siihen toteutetaan täysin uusia toiminnallisuuksia. Tila voi selata omaa tuotantoaan koskevia tietoja, kuten maidon määrää, laatua, hintaa ja tilityksiä sekä lukea ohjeita ja tiedotteita.

Kirjautuminen sähköpostiosoitteella Uudessa Valmassa käyttäjätunnuksena toimii sähköpostiosoite. Ensimmäisellä kerralla Valmaan kirjautumisessa tarvitaan lisäksi matkapuhelinnumeroa. Voimassa oleva sähköpostiosoite ja matkapuhelinnumero pitää tallettaa vanhaan Valmaan kohtaan ”Omat tiedot”, jotta käyttöönotto sujuu ongelmitta. Jos yrittäjällä ei vielä ole käytössä sähköpostiosoitetta, se on syytä hankkia jo ennen uuden Valman käyttöönottoa ja tallettaa vanhaan Valmaan. Yleisimmät, ilmaiset sähköpostiratkaisut ovat Gmail ja Outlook.com.

Käyttäjähallinta uudistuu täysin Nykyisenkaltaiset rinnakkaistunnukset poistuvat käytöstä. Jatkossa kaikki Valman käyttäjät, kuten tilan työntekijät ja yhteistyökumppanit, esimerkiksi eläinlääkärit, kirjautuvat Valmaan käyttäjätunnuksena toimivalla sähköpostiosoitteellaan ja salasanalla. Luvituksen tekee maitotilayrittäjä, joka päättää kenelle Valman oikeudet antaa ja millaiset oikeudet ovat. Käyttäjähallinta eli eri yhteistyökumppaneiden luvittaminen Valman käyttäjiksi tapahtuu uudessa Valmassa Ylläpito-valikon kautta. Uudistuksen myötä yhteistyökumppanit voivat samalla kirjautumisella selata kaikkien tilojen tietoja, joihin heille on annettu oikeudet.

Kirjautuminen Valma verkkokauppaan muuttuu Uuden Valman käyttöönoton yhteydessä kirjautuminen Valmakauppaan muuttuu. Verkkokauppaan ei kirjauduta erikseen vaan sinne pääsee Valman sisältä ilman erillistä kirjautumista. Maitotilayrittäjä päättää itse kenelle käyttäjistä annetaan oikeus tehdä tilauksia verkkokaupasta. Ostokset laskutetaan normaaliin tapaan maitotilin yhteydessä.

MITEN LUON S-POSTIOSOITTEEN? � Gmail-tilin saa luotua alla olevassa

osoitteessa www.google.com/intl/fi/mail/help/ about.html � Outlook-tilin saa luotua alla olevassa osoitteessa www.microsoft.com/fi-fi/outlookcom/ • Kokeile Outlook.comia

Uutta Valmassa l Laajemmat perustiedot

tilatietojen ja ruokinnan osalta (ylläpito osittain maitotilayrittäjän vastuulla). l Monipuolisemmat tilastot, uutena maitobudjetti ja havainnolliset rehuanalyysien tulkinnat. l Ostojen tilanne päivittyy päivittäin ja palveluun tuodaan muutkin kuin maitotilin yhteydessä laskutettavat ostot. l Laatukäsikirja muuttuu Hyvän valiolaisen maidontuotantotavan ohjeistoksi ja sen käytettävyys paranee. l Tila voi jatkossa tehdä itsearvioinnin Valmassa.

Näin kirjaudut ensimmäistä kertaa 1. Kirjautumissivulle kirjoitetaan käyttäjätunnuksena toimiva sähköpostiosoite, joka on talletettu vanhaan Valmaan kohtaan ”Omat tiedot”. 2. Painetaan kohtaa ”Vaihda salasana”. Järjestelmä lähettää ko. sähköpostiosoitteeseen kirjautumislinkin, jota klikkaamalla pääset varsinaiseen kirjautumiseen. 3. Varmistussoitto tulee matkapuhelinnumeroon, joka on talletettu Valmaan kohtaan ”Omat tiedot”. 4. Kirjautuminen etenee näytölle tulevien ohjeiden mukaisesti.

Maito ja Me 2/2016

KUVA: SARI KAJAVA

TEEMA : MAIDON LAATU

Auvo Sairanen MMT, erikoistutkija Luonnonvarakeskus Luke auvo.sairanen@luke.fi

� Laidunnus

lisää lehmien hyvinvointia.

LAIDUNTAMALLA

lehmät rehunkorjuuseen Oikealla suunnittelulla lehmien laiduntaminen onnistuu karjakokoon katsomatta. Laidunta ei tarvitse säilöä, joten se on hinnaltaan edullisinta rehua.

aidunkauden onnistuminen edellyttää etukäteissuunnittelua. Suunnittelu sisältää laidunkiertojen, laidunalan ja lisäruokinnan yhteensovittamista. Huonosti toteutettuna lehmien maitotuotos voi pudota, jolloin edullisesta rehusta tulee kallista. Laiduntaminen täytyy suunnitella lehmien ehdoilla tuotostaso turvaten. Suomessa laiduntamisen suosio on laskenut etenkin suurilla karjatiloilla. Euroopassa, varsinkin Irlannissa, laidunnetaan useiden satojen lehmien karjoja. Suuri karjakoko ei siten ole este laitumen hyödyntämiselle.

Osa-aikainen vai kokoaikalaidun Suunnittelun ensimmäinen vaihe on laidunstrategian valinta: aiotaanko lehmiä laiduntaa koko ajan, pelkästään osan kesää tai osan aikaa vuorokaudesta. Osa-aikainen laidun on Suomen vaihteleviin nurmen kasvuolosuhteisiin sopivin vaihtoehto varsinkin suurella karjakoolla. Kokoaikalaidun sopii parhaiten nuorkar-

Maito ja Me 2/2016

jalle, joka voidaan pitää ulkona läpi kesän. Vähiten peltoalaa tarvitaan, kun lehmiä käytetään ulkona vain jaloittelemassa. Tässä tapauksessa ruokintasuunnittelussa laitumelta ei lasketa saatavaa rehua ollenkaan. Osa-aikaisella laiduntamisella tarkoitetaan käytännössä joko päivä- tai yökauden kestävää laiduntamista lypsyjen välillä. Tässä versiossa lehmien karkearehujen saantia täytyy rajoittaa, jotta lehmät söisivät laidunrehua. Osa-aikalaidun soveltuu myös robottitiloille. Matkaa kauimmaiselle lohkolle ei saa olla yhtä kilometriä enempää, jotta lypsykertojen määrä ei vähene. Kokoaikalaidun on perinteinen tapa toteuttaa laiduntaminen. Tällöinkin täytyy varautua lisäkarkearehujen syöttöön kuivan kauden aikana esimerkiksi paalisäilörehun avulla. Tarvittavan laitumen määrää voidaan myös vähentää väkirehua lisäämällä. Kokoaikalaitumella väkirehuprosentti ei saisi nousta yli viidenkymmenen prosentin, koska lypsyn yhteydessä annettava korkea väkirehumäärä altistaa hapanpötsille. Lisäkarkearehusta käytetään nimitystä puskuriruokinta.

Laidunkierto toimivaksi Nurmi kasvaa samalla tavalla riippumatta mikä eläin peltoa laiduntaa. Suomea eteläisemmissä maissa käytetään raiheinää, joka soveltuu jatkuvaan laidunnukseen. Suomessa käytössä oleville kasvilajeille soveltuu laidunlohkojen kierto. Laidunkierrossa yhtä lohkoa laidunnetaan 2–3 päivää, ja syöttökertojen välillä nurmen annetaan kasvaa rauhassa syöttökuntoiseksi. Lohkojen syöttökertoja on yleensä viisi kesässä. Alkukesällä syöttökertojen väli on kaksi viikkoa, ja loppukesällä nurmen kasvun hidastuessa syöttökertojen väli on jo neljä viikkoa. Kesän alussa laidunkierrossa olevan nurmen määrä kasvaa, ja syksyn viimeisellä syöttökierroksella lohkoilla varastossa oleva nurmi syötetään pois. Laidunalan mitoituksessa nyrkkisääntönä on kokoaikalaitumella aari lehmää kohti päivässä ja puolipäivälaitumella puoli aaria päivässä. Heikkokuntoisilla laitumilla pinta-alaa tarvitaan enemmän. Laidunta ei kannata syöttää koskaan aivan loppuun, koska lehmien maitotuotos alkaa laskea, kun laidunnurmen kuiva-ainemäärä vähe-

nee alle 1 000 kiloa hehtaaria kohti. Hyvällä laitumella sitä on tähän verrattuna kaksinkertainen määrä. Päivittäisen laidunalan mitoituksen lisäksi alkukesän suunnitteluun kuuluu peltoalan varaus kesän eri vaiheissa. Osaaikaisella laitumella laidunalaan ei tarvitse laskea varmuusvaraa, koska lehmät saavat päivittäin säilörehua navetassa. Pinta-alavaraus voi tällöin olla esimerkiksi 0,2 ha/ lehmä. Laidunalan riittämättömyys on laiduntamisen este vain harvoilla maatiloilla. Loppukesällä laidunalaa joko kasvatetaan, tai laidunkierron lopussa lehmiä pidetään sisällä. Vesi on yhtä aikaa halvin ja kallein rehu. Laiduntaminen tulee tuotosmenetysten kautta kalliiksi, jos lehmät juomaveden puutteessa alentavat maitotuotosta. Yksinkertaisin vaihtoehto vesihuoltoon on vesivaunu, mutta myös painevedellä toimiva automaatti navetan lähellä on hyvä vaihtoehto. High-Tensile eli kiristyslanka-aita on peruslohkojen aitaukseen kestävin vaihtoehto. Aidassa on vahvat, kyllästetyt aitatolpat pitkillä pylväsväleillä. Aitalankana on paksu rautalanka. Päivittäin vaihdettavat syöttölohkot toteutetaan kevyillä tolpilla ja muovirunkoisella langalla.

Osa-aikainen laidun on Suomen vaihteleviin nurmen kasvuolosuhteisiin sopivin vaihtoehto varsinkin suurella karjakoolla. Suunnittelu takaa hyödyt Toisinaan väitetään, että lehmille ei laidunrehu maistu. Lehmät vain makoilevat ulkona ja tallaavat nurmen maahan. Tämä pitää paikkaansa, jos lehmät saavat kaiken tarvitsemansa karkearehun sisällä. Lehmät ovat hieman ”mukavuudenhaluisia” ja syövät mieluummin valmiiksi eteen kannettua säilörehua kuin laiduntavat rehun itse. Lehmät käyttävät rehunsyöntiin keskimäärin 5–6 tuntia vuorokaudessa, joten lypsyjen välillä lehmät ehtivät syödä vuorokaudessa tarvitsemansa määrän. Lehmät saadaan syömään laidunrehua rajoittamalla karkearehun määrää sisällä. Tuotostaso ei tästä pienene. Ruokintasuunnitelmaa tehtäessä laidunrehun määrä vakioidaan esimerkiksi viisi kiloa kuivaainetta päivässä. Optimointi kertoo kuinka paljon säilö- ja väkirehua tarvitaan tämän lisäksi. Onnistuneessa laidunkierrossa laitumen D-arvona voidaan käyttää vakioitu-

na 700 g/kg ka. Ruokinnansuunnitteluun on vaikea antaa yleispätevää ohjetta, joten se täytyy aina tehdä tapauskohtaisesti.

Onnellinen lehmä laiduntaa Miksi laiduntaa, jos lehmät haluavat syödä rehunsa valmiiksi eteen kannettuna? Tutkimusten mukaan vapaassa valintatilanteessa lehmät viettävät aikaa myös ulkona. Laitumelle mennään sulattelemaan sisällä syötyä rehua ja makoillaan ilman parsirakenteiden aiheuttamia rajoituksia. Lehmien kannalta katsottuna laidunmahdollisuus lisää lehmien hyvinvointia. Tämä tietysti edellyttää, että ulkona ei ole hellelukemia eikä kylmää vesisadetta. Laidun toimii myös suomalaisen maidontuotannon käyntikorttina. Osa-aikaisesti toteutettuna laidunkierron järjestäminen ei ole vaikeaa eikä se lisää tuotantokustannusta. Tällöin laiduntavat lehmät ovat edullista markkinointia alati kiristyvässä kilpailutilanteessa. �

Laatumaitoa Kanta-asiakkaille Tieto on voimaa. Kun tiedät lehmiesi tarkan soluluvun, se vähentää soluluvun vaihtelun aiheuttamaa stressiä. OCC:n reagenssi värjää solut, kamera laskee ne ja OCC antaa tarkan tiedon soluluvusta. Nyt myös älykäs solumittaus, jonka avulla reagenssia kuluu 30-40% vähemmän. Kysy lisää! OCC-solulaskuri VMS:hin - myös vanhempiin malleihin - ja DCC parsinavetoihin kanta-asiakastarjouksena 1.5.-31.8.2016!

OCC-solulaskuri -25% DCC- solulaskuri 1995 € Art no 92740080

+ 1 pkt DCC- /kasetteja kaupan päälle

(72 kpl)

Art no 92865881

arvo edun 70 € yli 6

Maito ja Me 4.2016 OCCja DCC We live milk.indd 1

26.4.2016 9:14:19

TEEMA : MAIDON LAATU

Rikard Westerlund

Tuotantoneuvoja Valio Artturi® -palvelut Osuuskunta Länsi-Maito rikard.westerlund@valio.fi

Jari Korva

Tuotantoneuvoja Valio Artturi® -palvelut Osuuskunta Pohjolan Maito jari.korva@valio.fi

REHUNSÄILÖNTÄ

vaikuttaa maidon laatuun Lypsylehmä syö säilörehua kymmeniä kiloja päivässä – valtaosa pötsin tilavuudesta on säilörehun täyttämää. Vaikka säilörehu ei ole kosketuksissa maitoon missään vaiheessa, vaikuttaa sen laatu myös maidon laatuun.

aidon voihappoitiöt yhdistetään yleensä säilörehun laatuun: jos maidosta löytyy voihappoitiöitä, ne ovat lähtöisin virhekäyneestä säilörehusta. Nykyisellä meijeritekniikalla voihappoitiöiden haitallista vaikutusta voidaan estää esimerkiksi juuston valmistuksessa, mutta voihappoitiöt ovat siitä huolimatta riski maidon jalostuksessa. Voihappoitiöt aiheuttavat maitoon makuvirheitä. Paras tapa ehkäistä voihappoitiöiden esiintymistä maidossa on panostaa hyvään rehunsäilöntään. Jos rehussa on ”epäkurantteja” kohtia (pintarehu ym.), ne tulee erotella pois lypsävien rehusta.

Maidon solupitoisuus Maidon solupitoisuuden ja säilörehun laadun yhteydestä kuulee puhuttavan paljon maitotiloilla. Lähes jokaisella on havaintoja siitä, että kun säilörehun laatu on heikompaa, se näkyy myös kohonneena solupitoisuutena. Tämä on varmasti usein aivan oikea havainto, mutta suoran yhteyden löytäminen asioiden välillä on kuitenkin vaikeampaa. Virhekäyneen säilörehun syöminen laskee lehmän immuunipuolustusta, jolloin

Maito ja Me 2/2016

herkkyys sairastua on suurempi. Lehmä syö virhekäynyttä rehua vähemmän, jolloin ravinteiden saanti häiriintyy ja pötsin toiminta ei ole normaalia. Jos rehu on korjattu liian myöhään ja sulavuus on alhainen, se aiheuttaa helposti ruokinnan energiavajetta, joka edelleen voi aiheuttaa piilevää ketoosia ja alttiutta utaresairauksille. Listaa asioista voisi jatkaa, mutta riittänee kun todetaan, että panostamalla säilörehun laatuun panostaa samalla

parempaan utareterveyteen ja maidon solupitoisuuteen.

Maidon makuvirheet Maidon maku on tärkeä asia tuotteiden valmistuksen kannalta. Edellä mainittiin jo, että voihappoitiöt aiheuttavat maitoon makuvirheitä. Jos säilörehu on pahan hajuista syötettäessä, on todennäköistä, että se maistuu myös maidossa. Samoin aikaisemmin puheena olleet ruo-

Varsinaissuomalaisen tilan Valio Artturi® -rehuanalyysi ANALYYSI

TULOS

TAVOITE

Säilönnällinen laatu pH

4,86

Ammoniakkityppi, g/kg N

alle 4,00 (ka 181 g/kg)

114

alle 70

Maito- ja muurahaishappo, g/kg ka

35–80

Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka

alle 20

Liukoinen typpi, g/kg N Sokeri, g/kg ka Arvosana

618

alle 500

50–150

Koostumus Kuiva-aine, g/kg

181

ǏǏEnsimmäisessä Valio Artturi

-rehuanalyysissä märkänä tehdystä, biologisilla säilöntäaineilla säilötystä 2-sadon rehusta näkyi huono säilönnällinen laatu. ®

KUVA: JENNI UUSITALO

säilöntäaineilla säilötystä 2-sadon rehusta näkyi huono säilönnällinen laatu. Pitkin koko siiloa otetuissa Valio Artturi® -analyyseissa tulos oli sama. Jo ensimmäisellä tilakäyntikerralla osuuskunnan säilörehuosaaja ehdotti rehun poistamista lypsylehmien seosrehusta. Sovittiin, että seosrehusta vähennetään 2-sadon osuutta ja karsitaan se kaikkein huonoin rehu siilon päältä pois ja korvataan pyöröpaalirehulla. Nämä toimenpiteet eivät vielä kuitenkaan riittäneet. Huhtikuussa säilönnälliseltä laadultaan heikko rehu poistettiin kokonaan lehmien ruokinnasta. Paremmin säilöttyä rehua saatiin hankittua toiselta maitotilalta muutaman kilometrin päästä. Tilat tekevät muutoinkin yhteistyötä rehunkorjuussa. Kun seosrehussa käytetyn säilörehun laatu parani, korjaantui myös happoluku normaalille tasolle – siis alle yhteen. Toisen säilörehun myötä maitotuotos nousi noin neljä kg/lehmä/pv. Tuotos oli 34–35 kg/lehmä/pv, kun se alimmillaan oli noin 30,5 kg/ lehmä/pv.

Lisäkustannukset huonosta säilörehusta

ǏǏOlisiko pohjalla oleva silmin nähden parempi rehu mahdollisesti syömäkelpoista

lehmille? Valio Artturi® -analyysillä se selviää, tietää maitotilayrittäjä Karoliina Koivisto.

kinnan häiriöt vaikuttavat maidon makuun (ketoosi) ja muokkaantumisherkkyyteen, joka lisää makuvirheiden riskiä.

Happoluku Maidon happoluku kertoo, kuinka paljon maidossa on rasvan hajoamisen tuloksena syntyneitä vapaita rasvahappoja. Happolukuun vaikuttaa paitsi maidon muokkaantuminen myös säilönnälliseltä laadultaan huono rehu. Jos happoluku on korkea, maistuu maito eltaantuneelta. Happoluku analysoidaan tilan hinnoittelunäytteistä, mutta se ei vaikuta maidon hinnoitteluun. Mitä suurempi luku, sitä enemmän vapaita rasvahappoja maidossa on ja makuvirheiden riski kasvaa. Normaalitaso on alle yksi ja yli 3 tulokset huonoja. Tilasäiliömaidon happolukua kannattaa

seurata ja maitoa myös maistella ja haistella säännöllisesti varsinkin silloin, kun happoluku lähtee nousemaan. Syy nousuun on syytä selvittää: onko se epäkuntoinen laitteisto vai onko mahdollisesti ruokintaan otettu uusi, epäkurantti säilörehuerä, joka on nostanut happolukua. Happoluvun nousua alettiin pohtia maaliskuussa varsinaissuomalaisella Kalle Nikulan ja Karoliina Koiviston maitotilalla Liedossa, kun maidon happoluku lähti nousemaan. Normaali tilasäiliömaidon happoluku oli robottitilalla 0,8–1, mistä se nousi maaliskuun aikana 1,8 saakka. Tilalta otettiin yhteyttä Osuuskunta Länsi-Maidon Valio Artturi® -säilörehuosaajaan, jonka kanssa tilannetta alettiin selvittää. Ensimmäisessä Valio Artturi® -rehuanalyysissä märkänä tehdystä, biologisilla

Tilalla yhdeksän lehmän laskettiin sairastuneen utaretulehdukseen syötössä olleen heikon säilörehun vuoksi. Hoidetuilta lehmiltä jouduttiin erottelemaan noin 2 000 kiloa maitoa viemäriin. Lisäksi pitää laskea vielä ylimääräinen työ, minkä utaretulehdukset aiheuttivat, sekä eläinlääkäri- ja lääkekulut. Muuttuneen ruokinnan myötä maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet laskivat, joten maidon hinnassakin tapahtui muutos huonompaan suuntaan.

Mitä tästä opimme? Tulevina vuosina ja kesinä säilörehun valmistuksessa tapauksen oppi hyödynnetään. Kun käytössä on biologiset aineet, on rehun säilönnässä otettava huomioon raaka-aineen kuiva-ainepitoisuus. Korjuuhetkellä vallitsevalle säätyypille ei voi mitään, mutta tekotapaan voi vaikuttaa omilla ratkaisuilla. Hapolla säilörehua tehtäessä käy märempikin raaka-aine. Mutta biologisilla säilöntäaineilla pitää muistaa, että ne vaativat esikuivatuksen vähintään 30 prosenttiin, jotta epäonnistumisen riski olisi mahdollisimman pieni. Näitä asioita on hyvä pohtia ja sopia hyvissä ajoin ennen säilörehun korjuuta, huolimatta siitä, korjataanko rehu omin voimin, naapuriavun tai -porukan voimin vai urakoitsijan työnä. � Maito ja Me 2/2016

Nuolukivisanko Mg Plus, 25 kg Reilusti magnesiumia ja A- D- ja E-vitamiineja. Seleeniä 30 mg/kg (15 mg/kg seleenistä suojattua). Ei sisällä kuparia. Hyvin säänkestävä. Lavalla 30 kpl. 501118603

Ajankohtaiset

2695

tarvikkeet

/kpl

Nyt vuoropesunesteet EDULLISESTI suoraan tilalle!

KEVÄÄN NEET PESUAI NOIN!

Annostelu 0,4 - 0,8 dl/10 l. Kehitetään ja valmistetaan Suomessa.

SHIN TARJOU y lisää

Kys . loudesta K-maata

K-Agro Aamupesuneste

K-Agro Iltapesuneste

• Emäksinen, klooripitoinen pesuneste lypsykoneen ja tilasäiliön pesuun. Vuoropesuun K-Agro Iltapesunesteen kanssa. Kiiltoclean.

• Hapan, typpihappopohjainen pesuneste lypsykoneen ja tilasäiliön pesuun. Vuoropesuun K-Agro Aamupesunesteen kanssa. Kiiltoclean.

20 l 501413473 60 l 501413474

20 l 501413476 60 l 501413477

2995

200 l 501413475

8990

/astia

23300

/astia

K-Agro Yhdistelmäpesuneste • Tehokas pesu- ja desinfioimisaine lypsykoneille ja tilatankeille, hellävarainen kumiosille. Kätevä tynnyri isommille tiloille. Kiiltoclean. • Annostelu: 0,4 - 0,6 dl/10 l.

Pesuainetarjous koskee K-Agro -pesuaineita ja on voimassa 31.5.2016 asti. Tilatoimitusmaksu 40 €/tilaus (sis. alv). Minimitilaus tilatoimituksessa 60 l tai 60 kg.

Kiertopesu jauheella

Suevia WT 600

K-Agro Yhdistelmäpesujauhe, 20 kg • Jauhemainen emäksinen pesuaine lypsykoneille ja tilasäiliöille. Kotimaista! Hellävarainen kumiosille, sisältää desinfiointiaineen, hyvät raudansidontaominaisuudet. Kiiltoclean. 500748501

Suevia WT 400

6790

3095

/astia

500729308

Lasikuitupylväs K-Agro

10 kpl/pkt

95 /pkt

Nauhaeristin K-Agro

• Laatikossa 100 kpl eristimiä. Sopii nauhoille 40 mm leveyteen asti. 500983495

Laidunallas Suevia WT 600 Laidunallas Suevia WT 400 • Koko: 125 cm x 82 cm x 63 cm. • Tilavuus 400 litraa. 500722926

/astia

27900 /kpl

24500 /kpl

19900

Herkän koiran täysravinto. • Koostumuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota herkimpien koirien ruokintaan ja erityistarpeisiin. Runsaasti kananlihasta peräisin olevaa valkuaista ja hyvin sulavaa rasvaa. 15 kg/sk.

1795

501086446

/pkt

Josilac® classic Tehokkaaseen pH:n alennukseen. /ltk

23800

KANA & RIISI JEPPE

/kpl

/astia

Perustana tuore liha!

1995

200 l 500752465

8990

• 98 cm x 40 cm x 30 cm. Tilavuus 80 l. • R 1/2”, uimurin tuotto 25 l/min. 500733629

Suevia WT 80

110 cm 500800781 10 kpl/pkt

/astia

Juoma-allas uimurilla Suevia WT 80

/sk

• Kahdella eristimellä - toinen siirrettävissä. Sopii 5 - 20 mm nauhoille ja ohuille langoille.

140 cm 500807167

24200

/astia

• Koko: 140 cm x 100 cm x 63 cm. • Tilavuus 600 litraa. 500728385

Aitanauha K-Agro 20 mm/200 m • Johtimet 6 x 0,20 mm teräs.

8990

20 l 500746137 60 l 501141583

2995

200 l 501413478

Josilac® ferm

T, OSTA NY ä- Kissanruoka kes Julius, 5 kg maksa ! • Sisältää lohiöljyä, jossa a s kuus runsaasti omega-rasva-

Jälkilämpenemisen ehkäisyyn.

happoja. 501086445

Hinnat (sis alv 24%) ovat voimassa 31.5.2016 tai niin kauan kuin kampanjaerät riittävät. Osa tuotteista toimitusmyyntinä ja mahdolliset rahtikustannukset lisätään hintoihin.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

/kpl

RUOKINNAN ESTEET / OSA 2

Ruokinnan esteet -sarjassa käsitellään lehmien syöntiin ja maidontuotannon kannattavuuteen liittyviä aiheita.

Laura Nyholm

Kehityspäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Artturi® -palvelut laura.nyholm@valio.fi

Miten ruokinnan esteet näkyvät

SOLUPITOISUUDESSA Hyvälaatuinen säilörehu on ruokinnan perusta – sen laatu ja saatavuus sekä syönti vaikuttavat lypsylehmien terveyteen ja vastustuskykyyn. Vastustuskyvyn heikkeneminen altistaa lehmät sairauksille.

yvälaatuisen säilörehun varaan on helppo rakentaa onnistunut ruokinta. Jos rehun säilöntälaadun kanssa on ongelmia, voivat ongelmat heijastua myös maidon solupitoisuuteen ja lypsylehmien utareterveyteen. Somaattiset solut kuvaavat lehmän utareen terveyttä. Terveellä lehmällä maidon solupitoisuus on matala.

Säilörehun laatu Säilöntälaadultaan huonolaatuinen säilörehu ei ole maittavaa ja sen vuoksi on riskinä, että lypsylehmien väkirehun osuus voi nousta suunniteltua korkeammaksi. Lehmä valikoi rehua syödessään ja huonolaatuisen säilörehun seurauksena väkirehun osuus ruokinnassa voi nousta niin, että pötsin toiminta häiriintyy ja pötsi happamoituu. Koska lehmä on märehtijä, pitäisi lypsylehmän ruokinnan perustua energia- ja valkuaistarpeiden tyydyttämiseen maltillisella väkirehuosuudella niin, että pötsin toiminta säilyy normaalina. Kun säilörehun osuus

rehuannoksessa pienenee, myös kuidun osuus ruokinnassa vähenee. Normaali pötsin toiminta turvataan riittävällä kuidun saannilla. Koko rehuannoksen NDF-pitoisuus tulisi olla vähintään 250 grammaa syötyä kuiva-ainekiloa kohti. Säilörehun laatuominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka paljon lehmät rehua syövät. Valio Artturi® -rehuanalyysissä syöntiindeksi kuvaa säilörehun suhteellista syöntipotentiaalia. Hyvälaatuista rehua tulisi olla koko ajan lypsylehmien saatavilla. Vähentynyt syönti heikentää lehmän vastustuskykyä ja eläin voi sairastua. Säilöntälaadultaan tai sulavuudeltaan heikkolaatuinen säilörehu heikentää lehmän syöntiä, mikä voi aiheuttaa lehmille energiavajetta. Etenkin alkulypsykaudesta riski energiavajeeseen on suuri. Lehmät, joiden energiatase on negatiivinen, ovat riskiryhmää vastustuskyvyn heikkenemisen kannalta ja myös niiden utareen puolustustoiminnot voivat heikentyä.

Seleenin saanti vaikuttaa vastustuskykyyn Myös seleenillä on vaikutusta lehmän immuunipuolustukseen. Seleenin puute aiheuttaa vasta-ainetuotannon vähenemistä ja puolustuskyky taudinaiheuttajia vastaan heikkenee. Siksi riittävällä seleenin saannilla voidaan ruokinnan osalta vaikuttaa myös utareterveyteen ja maidon normaaliin solupitoisuuteen.

Hiivat ja homeet Hiivat ja homeet ovat säilörehua pilaavia mikrobeja. Säilöntälaadultaan huonolaa-

tuinen säilörehu voi sisältää hiivoja, homeita ja haitallisia bakteereita. Hiivat ja homeet sekä niiden tuottamat toksiinit aiheuttavat terveysongelmia lypsylehmille. Hiivat voivat aiheuttaa utaretulehduksia etenkin lehmille, joiden immuunipuolustus on jostain syystä heikentynyt. Hygieniatasoltaan heikko säilörehu voi sisältää homeita ja haitallisia bakteereja, jotka lehmän elimistöön kulkeutuessaan voivat aiheuttaa tulehduksia ja näkyä esimerkiksi maidon solupitoisuuden nousuna. Pilaantunutta säilörehua ei saisi syöttää eläimille.

Koko rehuannoksen NDF-pitoisuus tulisi olla vähintään 250 g syötyä kuivaainekiloa kohti. Käytännön neuvo rehun laatuun liittyen on, että jos sateita on tiedossa ja uhkana on esikuivauksen epäonnistuminen, on varminta valita happosäilöntäaine säilönnän onnistumiseksi. Toinen vaihtoehto on myöhäistää korjuuta hieman, jos luvassa on sään puolesta parempia korjuuolosuhteita. Matalampaa sulavuutta voi ruokinnassa paikata väkirehuilla, mutta huonoa säilöntälaatua tai hometoksiinien aiheuttamia ongelmia ei jälkikäteen voi paikata millään. � Maito ja Me 2/2016

LEAN - JOHTAMISFILOSOFIA / OSA 2

Jaana Kiljunen

Kehityspäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Kehitys -palvelut jaana.kiljunen@valio.fi

LEAN-KOULUTUS jättää pysyvän jäljen Leanin jatkuvan parantamisen toiminnassa poistetaan hukkaa, karsitaan turhaa ja vähennetään vaihtelua juuri oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen.

ǎǎMaitotilayrittäjät Jussi Tunkkari

(edessä) ja Hannu Kemoff havainnol listivat eri työvaiheiden tehokkuutta ja parempaa virtausnopeutta legoil la: yhdessä tekemällä ja sarjatyönä rakennetaan lentokonetta.

alio käynnisti pari vuotta sitten maitotiloille suunnatun Lean-koulutuksen osana Suomen Yrittäjäopiston liiketoimintakoulutusta. Valion teollisuudessa on paljon Lean-filosofian osaamista, ja Tanskassa nähdyt Lean-maatilat innostivat soveltamaan menetelmää myös Suomeen. Ensimmäinen pilottikurssi valmistui viime syksynä ja tarkoituksena on jatkaa ryhmän kanssa maitotilayritysten kehittämistä jatkuvan parantamisen keinoin, toisiamme sparraten. Pilottikurssilla olleet yrittäjät suorittivat yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon ja asiantuntijat yritysneuvojan vastaavan tutkinnon. Kokonaisuudessaan koulutus kesti reilun vuoden. Pilotin kokemusten rohkaisemana Lean on istutettu osaksi tulevia koulutuksia. Valiolaisia omistajayrittäjiä on kaiken kaikkiaan osallistunut erilaisiin SYO:n liiketoimintakoulutuksiin jo yli 800.

Kohti pohjantähteä – tuottavuus kasvuun Vuoden aikana pilottiryhmän porukka kävi hyvin tutuksi – keskustelut olivat avoimia ja keskinäinen sparraus hedelmällistä. Lean oli toki kaikille aluksi vierasta virtaustehokkuuksineen, mutta mitä enemmän filosofiaan tutustui, sitä suuremmalta jutulta se alkoi tuntua. Pikku hiljaa teoria avautui ja opimme näkemään Lean-filosofian mukai-

Maito ja Me 2/2016

sen toiminnan mahdollisuuksia arkisessa tekemisessä. Liiketoimintakoulutukseen liittyy paljon oman tilan kehittämisen elementtejä, talouden tunnuslukuja ja liiketoimintasuunnitelman teko. Leanin ryydittämänä yrityksen visiosta rakennettiin pohjantähti, jota kohti vievä strategia pilkottiin pienemmiksi, lyhyemmän ajan kehittämissuunnitelmiksi ja yksittäisiksi parannusprojekteiksi. Haastavinta oli tuottavan työn määrittely: meillä jokaisella on mielityömme, joihin käytämme paljon aikaa ja jonka näemme tärkeäksi. Maitotilalla käytettävissä olevan työajan, niin oman kuin palkatun, määrä on kuitenkin rajallinen ja turha työ on hukkaa samoin kuin ylilaatu – työn määrä ja jaksaminen kulkevat käsi kädessä. Kurssilla mukana olleiden yritysten pohjantähdet olivat hyvin kypsytettyjä ja pitivät sisällään niin yrityksen taloudellisen menestyksen, ympäristön kuin eläinten, perheen ja työntekijöiden hyvinvoinnin. Kehittämistoimet keskittyivät juuri tapahtuneen maidon hinnan laskun vuoksi tuottavuuden kasvattamiseen. Taloustunnuslukuja ja budjetteja laskiessa kehittämisen tarve kirkastui jokaiselle varsin karusti. Keinot olivat neuvonnan viesteistä tuttuja: vasikka-, hiehoja umpilehmä-managementin parantamista, nurmi- ja säilörehuprosessin tehostamista ja johtamiseen panostamista.

Sarjassa käsitellään Lean-pilottiryhmän ajatuksia ja tapoja toteuttaa Lean-ideologiaa maitotilalla.

Lean lisää suunnitelmallisuutta

Käytännössä tavoiteltiin enemmän maitoa olemassa olevissa rakennuksissa ilman työn lisääntymistä. Kaikki kurssilaiset rakensivat huolella mietittyjä ja hyvinkin erinäköisiä, juuri oman yrityksensä toimintaa tehostavia kehittämisprojekteja.

Sparrausta, lähiopetusta ja jälkilöylyt Kehittämisryhmät kokoontuivat sparraustilaisuuksiin useamman kerran matkan varrella osuuskunnittain ja yhteisesti lähiopetuspäivillä. Lopuksi kaikki esittelivät kehittämisprojektinsa. Tämän vuoden puolella kokoonnuimme vielä jälkilöylyille ja kävimme läpi kunkin etenemisen kehityspolulla. Yrittäjät olivat hienosti pysyneet pohjantähden tavoittelussa, joskin maidon hintatilanteesta johtuen kehityshankkeet kohdistuivat erityisesti talouden parantamiseen. Lean ei toki ole pelastusrengas, mutta kurssilaiset totesivat haasteiden motivoivan toiminnan kehittämiseen ja Lean on siihen toimiva työkalu. Monet yrityksistä olivatkin pystyneet suunnitelluilla kehittämistoimilla kompensoimaan puuttuvaa tulovirtaa. Kehittäminen oli toteutettu yrityskokonaisuudessa Leanin mukaisesti eikä sorruttu osaoptimointiin. Lisämaitoa oli tavoiteltu paitsi parantamalla keskituotosta myös lisäämällä lehmämäärää. Keskituotosta oli saatu ylös muun muassa 3 kertaa/vrk lypsyyn siirtymisellä, panostamalla eläinten hyvinvointiin ja parantamalla rehuketjua.

ǏǏTilan tavoitteita ja töitä visualisoidaan navetassa valkotauluilla. Kaikki tilalla työskentelevät osallistetaan kehittämi seen, ja valkotauluilla asiat ja työmene telmät ovat kaikkien nähtävissä.

Monet toimenpiteet kuten ilmanvaihdon tehostaminen, vasikoiden oloihin panostaminen, umpilehmien ja hiehojen siirto ulos kaarihalliin tai muihin tiloihin sekä nurmentuotannon kehittäminen tulevat tuomaan myös pitkän tähtäimen hyötyjä, jotka eivät näy maitotilissä heti.

Mitä enemmän filosofiaan tutustui, sitä suuremmalta jutulta se alkoi tuntua.

Lean oli kypsynyt jokaisen korvien välissä mukavasti matkan varrella. Myös työkaluja oli jo otettu käyttöön, kuten työmaakokoukset valkotaulun äärellä, SOP-työohjeita ja tavarat paikoilleen -ajattelu. Yleinen mielipide oli, että oman yrityksen talous ja tuotanto on tunnettava, tarvittavia mittareita seurattava, päätöksiä esimerkiksi maidon hinnan laskiessa tehtävä heti ja toteutettava kehittämistoimet saman tien. Leanin avulla tekemiseen tulee lisää suunnitelmallisuutta ja ennustettavuutta. Tiloilla, joilla on työntekijöitä, Lean on hyvä keino osallistaa ja sitouttaa koko työporukka yhteisiin tavoitteisiin, vastuuseen ja jatkuvaan parantamiseen. Leanista löytyy paljon kirjallisuutta ja nettilähteitä. ProAgrialla on tarjolla erilaisia SOP-pohjia muokattavaksi oman tilan prosessien näköisiksi. Oulussa sovelletaan Leanin elementtejä tilan prosesseihin neuvontatyössä ja Etelä-Pohjanmaalla käynnistyi Leaniin perustuva hanke Työtehoseuran vetämänä. SYO:n liiketoimintakursseja on koko ajan meneillään ympäri Suomea ja uusia aloitetaan kysynnän mukaan. Valmasta löytyy lypsy-SOP vaikkapa lomittajan ohjeeksi. Lean on loppujen lopuksi tuotteistettua maalaisjärkeä, kuten kurssilla ollut maitotilayrittäjä Jukka Määttä kiteytti. Lue lisää artikkeleita Leanista 0 maitojame.fi/ sections/tilan-kehittaminen

� Yhteisissä tapaamisissa

mietittiin muun muassa oman tilan pohjantähteä, jota kohti vievä strategia pilkottiin pienemmiksi, lyhyen aikavälin kehittämissuunnitelmiksi ja parannusprojekteiksi.

Maito ja Me 2/2016

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO

Vera Haapala

ELL, tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Helsingin yliopisto vera.haapala@helsinki.fi

Mycoplasma bovis

LEVIÄÄ NOPEASTI

ycoplasma bovis voi aiheuttaa naudoilla muun muassa utaretulehduksia, hengitystietulehduksia, niveltulehduksia, hedelmällisyysongelmia ja korvatulehduksia. Tauti on vaikea hoitaa, koska esimerkiksi penisilliini ei siihen tehoa ja bakteerilla on vastustuskykyä muillekin antibiooteille. Saneerauskin on hankalaa, koska oireettomat eläimet voivat kantaa tautia pitkään ja niiden diagnosoiminen on vaikeaa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa parannetaan M.boviksen diagnostiikkaa ja selvitetään, miten tauti käyttäytyy Suomessa. Kolmivuotisessa hankkeessa (2014–2017) otetaan näytteitä 20 positiiviselta lypsykarjatilalta puolentoista vuoden ajan. Hankkeessa ovat muka-

na Helsingin yliopisto, Evira, Valio, ETT, HKScan ja Atria. M.boviksen aiheuttamiin utaretulehduksiin ei ole sopivaa antibioottia. Tulehdus voi levitä useampaan neljännekseen ja bakteeria erittyy vaihtelevasti. Suosituksena onkin teurastaa M.bovis utaretulehdusta sairastavat lehmät. Utaretulehdus voi tulla vetimen kautta, mutta myös verenkierron mukana esimerkiksi hengitysteistä. Ulkomailla on raportoitu isojen tilojen jopa sadasta M.bovis -utaretulehduksesta. Suomessa hanketiloilla on tapauksia ollut yhdestä kahdeksaan. Yhdellä tilalla on lisäksi kolme lehmää poistettu keuhkotulehdusten vuoksi, toisella kolme nivelǏǏJoillain hanketiloilla lehmillä ja vasikoilla on esiintynyt voimakkaita niveltulehduksia. tulehduksien vuoksi ja muutamilla vasikat Kuvassa turvonnut etujalan vuohisen alue. ovat oireilleet voimakkaasti. Lisäksi usealla tilalla on yksittäinen nuori eläin lopetettu. Yhdellä hankkeeseen kuulumattomal- 1

ENNALTAEHKÄISYSSÄ AVAINASEMASSA OVAT OSTOELÄIMET JA LIIKENNE NAVETASSA. 36

Maito ja Me 2/2016

M. BOVIS

M. bovis viihtyy kosteassa ja viileässä mutta on herkkä auringolle. M. bovis säilyy 23–28 asteen lämpötilassa � lannassa pimeässä jopa 8 kk (valossa 5 kk) � juomavedessä pimeässä 23 vrk (valossa 1 vrk)

KUVA: REIJO JUNNI

Mycoplasma bovis -bakteeria on maaliskuun loppuun mennessä löydetty Suomessa 72 nautatilalta, joista 29 on lypsykarjoja. Ensimmäinen tapaus oli vuonna 2012. Taudin oireiden määrä vaihtelee tilakohtaisesti hyvin paljon.

KUVA: VERA HAAPALA

� Soluttelevien

lehmien maito näytteiden tutki minen PCR:llä on tärkeää.

Vahinko ei tule kello kaulassa

arja-Liisa ja Pauli Kohvakan tila Etelä-Savossa on yksi mykoplasma-tartunnan kokeneista. ”Akuutissa vaiheessa elämä oli kiireistä ja välillä epätoivoista, kun ei tiennyt mikä lehmä oirehtii seuraavaksi. Parhaan taitomme mukaan olemme hoitaneet lehmiä. Silti elämä yllättää joskus näinkin negatiivisesti.” Karja on korkeatuottoinen ja tilalla asiat pyritään hoitamaan kunnolla, eläimiä ei ole ostettu vuoden 2011 jälkeen. Kaikki eläimet ovat samassa rakennuksessa ja vieraille on tilan saappaat ja haalarit. Erillistä tautisulkua ei ole. 60 lehmän robottipihatossa on raikas ilma. Eläimet voivat hyvin, nuorkarjalla ei ole ollut yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta hengitystie- eikä niveltulehduksia. 6.11.2015 tavallisen, äkillisen utaretulehduksen näytevastaus oli Mycoplasma bovis. Kyseinen lehmä eristettiin heti ja lopetettiin samana päivänä. Kaikki utaretulehdukset ja soluttelevat on tutkittu jo aiemmin PCR:llä, samaa käytäntöä jatkettiin. Tilalla otettiin tankkimaitonäyte joka toinen päivä kahden viikon ajan. 22.11.2015 ilmeni kaksi uutta M.bovis -utaretulehdusta. Isäntäväki rakensi pihaton päätyyn kaksi eristettyä aluetta, toiseen laitettiin epäilyttävät ja toiseen positiivisiksi todetut lehmät. Eristyksessä olevat eläimet lypsettiin erillisellä lypsimellä. Varmistuksen jälkeen positiiviset utaretulehduslehmät menivät teuraaksi. Tartuntapainetta yritettiin laskea pesemällä ja desinfioimalla pihaton vesikupit ja rehuautomaatit säännöllisesti. Ruo-

kintapöytä pestiin ja desinfioitiin. Lisäksi lypsimet pestiin ja desinfioitiin päivittäin muutaman viikon ajan. Joulukuun puolessa välissä todettiin neljäs utaretulehdus. Tänä vuonna uusia M.bovis -utaretulehduksia ei ole todettu. Tankkimaitonäytteitä otettiin alun jälkeen kerran viikossa, ja kun ummessa olleet olivat poikineet, näytteenottoa vähennettiin kertaan kuussa. Yksi hieho jouduttiin lopettamaan voimakkaiden hengitystietulehdusoireiden vuoksi. Tautipaineen alentamiseksi uudet vasikat laitetaan puhdistettuihin karsinoihin heti syntymän jälkeen. Ryhmäkarsinoiden välillä estetään vasikoiden turpakosketus. Keväällä vasikoille tehdään erilliset tilat rehuvarastoon, jolloin navetan karsinat saadaan kunnolla pestyä. ”Asian kanssa voi elää, mutta vaikeaa se on. Esimerkiksi eläinlääkäri tulee tilallemme päivän viimeisenä, samoin vasikoiden ja teuraiden hakijat, jotta tämä ei leviä muille. M.bovis -tilan välitysvasikoille ei ole paikkoja, kun vasikoista on ylitarjontaa. Jalostuseläinten myynnin voi unohtaa. Olemme oppineet tästä, että kukaan ei enää tule omilla vaatteillaan navettaan, vaan meidän suojavaatteet puetaan päälle aina.”

”ASIAN KANSSA VOI ELÄÄ, MUTTA VAIKEAA SE ON.” Maito ja Me 2/2016

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO

Tartunnan ennaltaehkäisy

la tilalla useat lehmät oireilivat epämääräisesti ja teuraslöydöksissä monella oli keuhkotulehdus.

TAUTI LEVIÄÄ helpoiten turpakosketuksessa ja eläinten eritteiden mukana. Ennaltaehkäisyssä avainasemassa ovat ostoeläimet ja liikenne navetassa. Myös muita tartuntareittejä täytyy miettiä, sillä muutamilla hankkeen tiloilla ei ole ostettu eläimiä vuosikausiin ja tautisuoja on hyvällä tasolla. Muutamalla tilalla epäillään, että tartunta olisi tullut tilalle positiivisen siemennesteen mukana. Asian tutkinta on kesken.

Onko tilasi tautisuoja kunnossa?

KUVAT: VERA HAAPALA

Mycoplasma bovis on vakavasti otettava taudinaiheuttaja, sillä se voi aiheuttaa yksittäiselle tilalle todella suuria taloudellisia tappioita. Useilla hanketiloilla on alun tautipurkauksen jälkeen palattu suhteellisen normaaliin tilanteeseen. Silti muutamat tilat kamppailevat vielä utaretulehdusten kanssa ja eläimillä on lisäksi hengitystieoireita ja niveltulehduksia. Jalostuseläinten myynti on tiloilla seisahtunut toistaiseksi. Taudin välttämiseksi kannattaa tarkastella oman tilan rakennetta ja miettiä ennaltaehkäisyn keinoja. Aina taudin tuloa ei voi estää, mutta suojaavat toimenpiteet vähentävät riskiä. Ne myös auttavat pitämään tartuntapaineen alhaisena ja mahdollisesti vähentävät oireita ja kustannuksia, jos tartunta kaikesta huolimatta karjaan pääsee. �

ǏǏMuutamalla hanketilalla on vasikoille rakennettu erilliset tilat

esimerkiksi vanhaan navettaan tartuntaketjun katkaisemiseksi.

ǏǏHarvalla nautatilalla on kunnon tautisulku. Yksi vaihtoehto on poikittain oleva penkki, jonka yli ei pääse vaihtamatta saappaita ja haalaria. 38

Maito ja Me 2/2016

1. Vältä uusien eläinten ostoja. Älä osta välitysvasikoita. Osta vain tiloilta, jotka kuuluvat Nasevaan. 2. Hyvä tautisulku. Anna vierailijoille AINA tilan saappaat ja haalari. 3. Erillinen lastauslaituri. Jos tällaista ei ole, siirrä eläimet itse ulos navetasta. 4. Navettaan vain kunnolla pestyä ja desinfioitua välineistöä, jos sitä on käytetty toisilla tiloilla. 5. Pese ja desinfioi tilojen yhteiset, tartuntaa mahdollisesti levittävät työkalut ja ajoneuvot. 6. Hyvä lypsyhygienia. Tutki soluttelevien maitonäytteet PCR-menetelmällä. 7. Estä turpakosketus vasikoiden ryhmäkarsinoiden välillä. 8. Älä sekoita eläinryhmiä nuorkarjassa. 9. Älä siirrä rehuja eläinryhmästä toiseen. 10. Raikas ilma, riittävästi tilaa ja kuivat olosuhteet vähentävät hengitystieinfektioiden leviämistä.

Tartunnan saaneilla tiloilla 1. M. bovis -positiiviset utaretulehduslehmät erotetaan heti muista ja lypsetään viimeiseksi, robotillakin kunnon lypsimien pesu jälkikäteen. Tuloksen varmistuttua suositellaan, että eläin laitetaan teuraaksi, jos positiivisten eläinten määrä ei nouse liian suureksi. 2. Kaikki soluttelevat tutkitaan PCR:llä. Tankkimaidon säännöllinen seuranta. Jos tankkimaitonäyte on positiivinen, otetaan ryhmänäytteet, tai yksilönäytteet jos lehmiä on vähän. 3. Tarvittaessa pihatossa tehostetaan lypsimien, vesikuppien, rehukaukaloiden ja ruokintapöydän pesua ja desinfiointia, kunnes uusia tapauksia ei ilmene. 4. Tautipainetta alennetaan nuorkarjasta käsin. Syntyvät vasikat pidetään erillään positiiviseksi tiedetyistä ja karsinat pestään ja desinfioidaan ennen uusien, puhtaiksi oletettujen vasikoiden siirtoa niihin. Vasikoiden turpakosketukset estetään ryhmäkarsinoiden välillä ja tuttien pesua tehostetaan. 5. Vasikoille ei juoteta pastöroimatonta solumaitoa, ellei sitä ole todettu M.bovis -negatiiviseksi. 6. Sairas eläin eristetään heti. Sairaskarsina pestään ja desinfioidaan käytön jälkeen. 7. Eloeläinliikenne pysäytetään toistaiseksi. Yksityiskohtaisempia ohjeita M.bovis tiloille ETT:n nettisivuilla 0 ett.fi/ajankohtaista/ohjeita-mbovis-tartuntatilalle

Anna-Maija Heikkilä

Erikoistutkija Luonnonvarakeskus Luke anna-maija.heikkila@luke.fi

Eroon hiehoautomaatista Viime vuosien tuotosseurannan tulokset osoittavat, että lypsylehmien kestävyydessä on saatu aikaan käänne parempaan päin. Silti aiheen ympärillä riittää haasteita.

Nuorkarjan määrä Lähtökohtaisesti nuorkarjan tarve riippuu karjan uudistusnopeudesta. Lisäksi siihen vaikuttaa, kuinka onnistuneesti syntyneet lehmävasikat saadaan kasvatettua poikiviksi hiehoiksi. Nuorkarjan määrän laskemiseen on rakennettu lypsykarjojen ikäluokkamalleja, joiden avulla voidaan muun muassa mitoittaa eri ikäluokkiin kuuluvan nuorkarjan vaatimia tiloja. Malleihin voidaan sisällyttää sen eri parametreihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Etukäteen ei tiedetä

Uudistusnopeuden vaikutus nuorkarjan määrään 50 lehmän karjassa Nuorkarja, kpl

50 40

Pikkuvasikat Hiehot

Vasikat Yhteensä

30 20 10 0

LÄHDE: MTT: N SELVITYKSIÄ 112

ypsylehmien kestävyys on vaikeasti mitattava asia, koska kaikkiin mittareihin vaikuttavat pakollisiksi luokiteltavien poistojen ohella tuottajien tekemät poistopäätökset. Päätökset voivat olla hyvinkin perusteltuja, mutta eivät välttämättä aina kuvasta lehmän kestävyyttä. Joskus ne voivat kertoa pikemminkin tuottajan kestävyydestä. Hiehoautomaatti on yksi tekijä, joka voi johtaa nopeampaan uudistamiseen kuin karjan todellinen kestävyys tai taloudelliset perusteet vaatisivat. Jos uudistus halutaan varmistaa kasvattamalla hiehoja enemmän kuin todellinen tarve vaatii, vanhempia lehmiä poistetaan herkästi poikivien hiehojen tieltä ennen kuin lehmät ovat päässeet taloudellisen käyttöikänsä päähän. Seurauksena on uudistuskustannusten kasvu, vanhempien lehmien korkeiden maitotuotosten menetys ja liharotusiemennysten käyttömahdollisuuden väheneminen. Jotta hiehoautomaatin negatiivisilta seurauksilta vältyttäisiin, uudistuseläinten kasvatus tulisi mitoittaa kunkin karjan todellisen tarpeen mukaan.

25 30 35 40 45 Uudistus-%

varmuudella esimerkiksi hiehojen tiinehtymisen onnistumista. Oheisessa kuviossa esitetään yhteen malliin perustuva tulos nuorkarjan määrästä uudistusprosentin vaihdellessa. Kuvio osoittaa selvästi, kuinka nuorkarjan määrä lisääntyy uudistusprosentin kasvaessa. Kun uudistusprosentti nousee 45:een, uudistukseen tarvittavan nuorkarjan eläinmäärä kasvaa suunnilleen samaan kuin lehmämäärä. Jos uudistusprosentti on 35 ja tiinehtymättömien hiehojen osuus nousee 5:stä 15 prosenttiin, nuorkarjan määrä 50 lehmän karjassa kasvaa 37:stä 40:een.

Tavoitteellinen uudistuseläinten kasvatus Lehmien poiston optimaaliseen ajoitukseen rakennetuista malleista on johdettavissa uudistusprosentti, jota voidaan pitää tavoitteena uudistuseläinten kasvatusta suunniteltaessa. Mallit viittaavat siihen, ettei uudistusprosentin tulisi olla juuri suurempi kuin 30, vaikka hiehon kasva-

tuskustannus olisi edullinenkin. Tyypillisesti uudistusprosentti asettuu noin 27:ään. Uudistusprosentin perusteella voidaan asettaa suuntaa antavat tavoitteet nuorkarjan määrälle ilman erityisiä karjamalleja. Jos oletamme karjassa olevan 100 lehmää ja uudistusprosentin olevan 30, vuosittain tarvitaan 30 poikivaa hiehoa korvaamaan poistetut lehmät. Jos hiehot poikivat viimeistään 24 kuukauden iässä ja kaikki hiehot saadaan tiineiksi, riittää, että jatkuvasti on kasvamassa 60 uudistuseläintä, puolet alle vuoden ja puolet yli vuoden ikäisiä. Lehmien poikimaväleistä puolestaan riippuu, kuinka syntyvien vasikoiden määrä kattaa tarpeen. Vasikkakuolleisuus ja sukupuolilajitellun siemenen käyttö on otettava huomioon, kun arvioidaan mahdollisuuksia liharotusiemennyksiin. Nykyisillä keskiarvoluvuilla eli uudistusprosentin ollessa 32,5 ja hiehojen poikimaiän 26,7 kk, uudistuseläimiä tarvitaan 100 lehmän karjassa noin 72 (32,5 % × 100 × (26,7/12)). Jos lisäksi oletetaan, että hiehoista 10 prosenttia ei tiinehdy tai joudutaan muusta syystä poistamaan, eläimiä tarvitaan noin 80. Jos uudistustavoite voidaan asettaa 27 prosenttiin, hiehojen poikimaikä 25 kuukauteen ja ”hiehotappiot” 5 prosenttiin, uudistuseläimiä tarvitaan noin 59. Nuorkarjan kasvatus tulee suunnitella tilakohtaisesti sen mukaan, mitkä ovat realistiset tavoitteet karjan uudistusprosentille ja hiehojen poikimaiälle. Tuottajan riskiasenteet puolestaan vaikuttavat siihen, kuinka suuren varmuusvaran hän katsoo aiheelliseksi laskea edellä mainituista arvoista johdettujen eläinmäärien päälle. Riskien suhteenkin tulisi joka tapauksessa olla realisti, jotta hiehoautomaatista oikeasti päästäisiin eroon. � Maito ja Me 2/2016

UTARETULEHDUSMIKROBEJA

Laura Kulkas

Streptococcus dysgalactiae Streptococcus dysgalactiae on ympäristöperäinen ja tartunnallinen utaretulehduksen aiheuttaja – se lisääntyy merkittävästi sekä ympäristössä että lehmässä. Tämä on utaretulehdusta aiheuttavalle bakteerille suhteellisen harvinaista. Vuonna 2013 Valion aluelaboratorioon lähetetyistä näytteistä 16,2 prosentista löytyi Str. dysgalactiae. OIREET JA HOITO Str. dysgalactiae aiheuttaa sekä piileviä että selvin oirein ilmeneviä utaretulehduksia. Noin kolmannes paranee itsestään ja kaksi kolmesta tapauksesta penisilliinillä. Karjojen välillä on vaihtelua riippuen altistavista tekijöistä ja immuunipuolustuksen tehokkuudesta.

Maito ja Me 1/2016

[ 2]

ESIINTYMINEN Bakteeria löytyy eläinten suusta, emättimestä ja iholta, mutta erityisesti tulehtuneesta utareesta ja sen erittämästä maidosta. Sitä on paljon myös haavoissa, varsinkin vetimissä, jos ne nirhaantuvat liian tiukan kytkyen, lyhyen parren tai niukan kuivituksen vuoksi. Bakteeria löytyy myös makuualustoista ja lannasta. Se voi lisääntyä laitumien makuualueilla, erityisesti kosteissa oloissa. Str. dysgalactiae leviää tulehduseritteistä makuualustoihin ja lantaan, joissa bakteerit lisääntyvät ja pääsevät tarttumaan avointen vedinkanavien kautta tai huonon lypsyhygienian/lypsytekniikan (paineiskut) avulla utareisiin. Vedinhaavoista on lyhyt tie vedinkanavan kautta utareeseen. Ummessaolokauden alussa ja lopussa tartuntariski ympäristöstä on suurentunut, koska vedinkanavat ovat auki. Lehmien immuunipuolustus on poikiessa ja alkulypsykaudella heikentynyt, mikä lisää riskiä sairastua. Puolustusta heikentävät erityisesti puutteellinen ruokinta, seleenin puute ja monet tarttuvat taudit kuten BRSV ja corona-virusripuli. Vedinten ihon puolustus voi heikentyä vedinkastoon tai parren desinfiointiin käytettävien ärsyttävien aineiden vuoksi. Samoin vaikuttaa vetimien päitä vaurioittava lypsy. Vedinsyylät aiheuttavat haavaumia vetimiin. Eloeläinten ostoon liittyvä eläinten siirtostressi lisää altistusta.

[3]

ENNALTAEHKÄISY Puhtaat makuualustat navetassa, laitumella ja jaloittelutarhassa, ehjät vetimet ja kintereet sekä hyvä lypsyhygienia ja -tekniikka ovat avainasemassa Str. dysgalactiae -utaretulehdusten ennaltaehkäisyssä. Parsien siivous 3–4 kertaa päivässä ja kuivittaminen puhtaalla kuivikkeella 1–2 kertaa päivässä on suotavaa. Erityisesti tulee huolehtia hygieniasta ummessa olevien lehmien ja hiehojen makuualueilla. Poikimakarsinat on siivottava joka lehmän välillä ja kuivikkeet uusittava. Kestopehkupoikimakarsinoiden kuivituksen tulee olla runsasta. Ryhmäpoikimakarsinoissa voidaan utareliiveillä ja sanomalehdillä ennaltaehkäistä tartuntaa ennen poikimista epidemian aikana. Tartunnan leviämisen kannalta olisi hyvä pitää poikivat hiehot ja lehmät erikseen pihatossa, varsinkin ennen poikimista. Vedinkasto vähentää tartunnan leviämisriskiä jonkin verran tappamalla vetimien päällä olevia bakteereita, mutta ei korvaa hyvää makuualue- ja lypsyhygieniaa. Epidemiatilanteessa voi harkita parsien tai makuualustojen desinfiointia lyhyen aikaa. Runsas ja pitempiaikainen käyttö ärsyttää yleensä vetimen ihoa liian paljon. Umpeenpano-antibioottituubit ovat suositeltavia erityisesti epidemian aikana.

KUVITUS: OSSI HIEKKALA

[1]

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas@valio.fi

NASEVASTI TERVEYDENHUOLLOSTA

Kohti nautaketjun turvallista toimintatapaa KULUTTAJA arvostaa eläinten terveyttä, hyvinvointia ja tuoteturvallisuutta, kun kyse on ruoantuotannon vastuullisuudesta. Suomessa asiat ovat hyvin verrattuna moneen muuhun EUmaahan, mutta tarvetta uudelle toimintatavalle nautasektorilla on. Hyvän eläintautitilanteemme takia eläinliikenne nautatiloilla on ollut vapaata, mutta liikenne on lisääntynyt tilojen yksikkökoon kasvaessa. Riskit tautien leviämiseen kasvavat sekä sairastumisriskit ja lääkitystarve lisääntyvät. Hallitsemattoman eläinkaupan yhteydessä leviävät taudit voivat aiheuttaa niin nautatiloille kuin jalostavalle teollisuudellekin huomattavia taloudellisia tappioita ellei vapaaehtoisiin toimiin ryhdytä. Tavoitteemme on luoda turvallinen toimintapa eläinkauppaan ja ohjata eläinliikennettä siten, etteivät terveet eläimet sairastu ja tautiriskit eläinliikenteessä pystytään minimoimaan. Työkaluna on nautatilojen terveydenhuoltojärjestelmä Naseva.

Yhteiset pelisäännöt eläinliikenteelle ETT ry sai kansallisen ruokaketjun kehittämisavustusta vuosille 2015–2016 tavoitteena luoda turvallinen toimintapa nautaketjun eläinliikenteeseen. Vuoden 2015 aikana hankkeen työpajoissa on käyty läpi, mitä uusi toimintatapa käytännössä tarkoittaisi maitoja lihanautatiloilla, hiehohotelleissa, alkiohuuhteluasemilla ja puhdasrotukasvattamoissa. Tärkein pelisääntö on nautatilan liittyminen nautatilojen terveydenhuoltojärjestelmään Nasevaan. Turvallinen toimintatapa saadaan eläinliikenteessä käytäntöön, kun Nasevaan kertyvien tietojen avulla eläinliikennettä voidaan ohjata terveysriskeihin perustuen. Kun terveydenhuoltokäynnit on tehty säännöllisesti, on eläinlääkärin havainnot ja tutkimustulokset kirjattu Nasevaan ja tieto karjan terveystilanteesta on tilan valtuuttamien tahojen (esimerkiksi meijeri, teurastamo, hoitava eläinlääkäri, neuvonta ja jalostus) käytössä. Tilojen välisen eläinkaupan avuksi Nasevaan on kehitetty koontiraportti karjan terveystilanteesta. Raportti toimii ostajan apuna terveysriskien arvioinnissa. Ostaja edellyttää myyjätilalta raportin nähtäväkseen etukäteen ostopäätöksentekoa varten. Myyjä voi toimittaa raportin sähköisesti Nasevasta. Teurastamon ohjaamassa eläinliikenteessä voidaan hallita eläintautiriskejä Nasevan tietojen avulla, kun tilan terveystilanne tiedetään. Ajojärjestys, viivästetty nouto tai erilliskuljetus on vaihtoehtoja, joilla tarttuvien tautien leviämistä voidaan estää. Mikäli tila ei ole Nasevassa, on tilan terveysstatus tuntematon ja se on eläinliikenteen kannalta riskitila. Turvallisen eläinliikenteen toimintatapa vaatii avoimuutta, sitoutumista sekä kaukonäköistä yhteistyötä, jonka tuloksena ketjun jokainen toimija on edunsaaja. Tuottajan kannalta terve karja voi hyvin ja lääkkeiden käyttötarve on vähäistä, mitä myös kuluttaja valinnoissaan arvostaa. Vuoden 2016 aikana nautaketjun turvallisesta toimintatavasta järjestetään koulutusta sekä tiedotetaan maatalousyrittäjiä, eläinlääkäreitä ja sidosryhmien asiantuntijoita. Pirjo Kortesniemi, hankkeen johtaja, ETT ry Kati Kastinen, hankevetäjä, ProAgria Liha Osaamiskeskus Lisätietoja hankkeesta ETT ry:n nettisivuilta kohdasta Ruokaketjuhanke 2015–2016 0 ett.fi

ELÄINLÄÄKÄRI Parantaako laiduntaminen lehmien hyvinvointia? LAIDUNNUS lisää pääsääntöisesti lehmien terveyttä ja hyvinvointia: se vähentää stressiä ja konfliktitilanteita, kun eläimet voivat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Laiduntava lehmä kävelee päivässä 2–8 kilometriä, pihatossa asuva noin 400– 800 metriä. Liikunta edistää nautojen hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, mikä parantaa yleiskuntoa ja immuunipuolustusta. Myös lihaskunto ja nivelten liikkuvuus säilyy. Liikunta vähentää poikimisongelmia, jälkeisten jäämistä sekä poikimahalvauksia ja asetonitautia, joihin vaikuttaa vahvasti myös ruokinta. Vedinpolkemia esiintyy enemmän navetassa kuin laitumella. Tutkimusten mukaan vähintään kahden kuukauden laidunnus vähentää sorkkasairauksia ja parantaa kinnerten ihovaurioita. Laiduntamisella on positiivinen vaikutus hedelmällisyyteen. Laiduntamista kannattaa suosia –

vaikka se lisää aidanteko yms. töitä, vähentää se merkittävästi esimerkiksi siivoustöitä navetassa. Laiduntavat eläimet lisäävät myös positiivista mielikuvaa maidontuotannosta kuluttajien keskuudessa. Isoilla tiloilla kannattaa harkita ainakin osa-aikaista laidunnusta.

Ohjeita laidunkauden ongelmiin Hellepäivät (yli 24 C°) rasittavat nautoja. Jos navetta on viileä, voi lehmät hellepäivinä pitää navetassa ja vain yöllä ulkona. Korkeatuottoisilla lypsylehmillä on vaikeinta oman korkean lämmöntuotantonsa takia. Lämpö lisää utaretulehdusbakteereita ja erityisesti ympäristöperäiset S.uberis ja Klebsiella lisääntyvät. Laidunnus saattaa vähentää utaretulehduksia, jos navetan olosuhteet ovat altistaneet tulehduksille. Ostertagia-sukkulamadot voivat aiheuttaa ripulia ensimmäistä kesää

laiduntaville. Riski kasvaa, jos eläimiä laidunnetaan lohkoilla, joilla on ollut aiemmin nautoja. Ajan kanssa kaikki eläimet saavat immuniteetin ja oireet häviävät. Ongelmaa voidaan ennaltaehkäistä laittamalla ensimmäistä kesää laiduntavat lohkoille, joilla ei ole edellisenä kesänä ollut nautoja. Laidunkierto siten, että hevoset tai lampaat tms. syövät alkukesällä laidunta ja myös Ostertagian toukat, on suositeltavaa. Eprinex-lääkityksellä saadaan matoaltistus kuriin. Sinilevien tuottamat myrkyt voivat tappaa eläimiä, joten saastuneet rannat on aidattava pois laitumilta. Eläimiä ei tule pitää glyfosaatilla tai muilla torjunta-aineilla käsiteltyjen peltojen naapurilohkoilla varoajan aikana. Lehmät syövät herkästi vanhoista aidoista jääneitä rauta- tai piikkilangan pätkiä, mistä voi koitua vakavia vaikeuksia tai jopa kuolema – kaikki romut tulee kerätä laitumilta pois.

Laura Kulkas

Terveydenhuolto eläinlääkäri Valio Terveys -palvelut laura.kulkas@valio.fi

Tällä palstalla eläinlääkäri vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

OIKE A AN NOS RAVI NTEI TA

VAUH DIK KASV AS U!

PRIMO – VASIKAN PARHAAKSI Primo-juomarehuissa yhdistyvät huipputekniikka ja uusin ravitsemusosaaminen maidon luontaisia hyviä ominaisuuksia unohtamatta. Primo-juomarehujen raakaaineet ovat tarkkaan valittu huomioiden vasikoiden ruuansulatuskanavan kehitys ja luontainen ravintoaineiden imeytyminen.

Patentoitu Progut yhdistettynä hyvin sulaviin ja tasapainoisesti koottuihin ravintoaineisiin varmistavat vasikoiden hyvän kasvun sekä suolistoterveyden. Valitse vasikoillesi parasta – tutustu Primo-juomarehuihin!

www.hankkija.fi • www.suomenrehu.fi

KYSY ASIANTUNTIJALTA Milloin karjatilan vesi on analysoitava ja millaista veden on oltava? LYPSÄMISESSÄ ja maidon käsittelyssä käytettävien laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun käytettävän veden laatu on tärkeä osa maidon elintarviketurvallisuutta. Vedestä on tutkittava vähintään Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä väri ja haju. Nämä tutkimukset kertovat muun muassa kaivon kunnosta ja siitä, pääseekö kaivoon valumavesiä. Jos on syytä epäillä, että vedessä on muita maidon elintarviketurvallisuutta vaarantavia tekijöitä (esimerkiksi pohjaveden likaantumisen johdosta), yrittäjän on teetettävä vedestä myös näitä tekijöitä koskevat tutkimukset. Veden tulee olla tutkittu ennen vesilähteen tai kaivon käyttöönottoa (vaatimus koskee vesilähteitä tai kaivoja, jotka on otettu käyttöön 1. 3. 2006 jälkeen). Käyttöönoton jälkeen veden laatu on tutkittava uudelleen säännöllisesti, kuitenkin

vähintään kolmen vuoden välein. Todistus käyttöönottotutkimuksista tulee säilyttää pysyvästi ja kolmen vuoden välein tehtävistä seurantatutkimuksista vähintään viisi vuotta. Vesinäytteet on tutkittava hyväksytyssä omavalvontalaboratoriossa, viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyssä laboratoriossa tai kansallisessa vertailulaboratoriossa. Oman kunnan elintarvikevalvonnasta voi kysyä tarvittaessa neuvoa laboratorion valintaan. Tutkimuksia veden laadusta ei vaadita, jos lypsämisessä ja maidon käsittelyssä käytettävien laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun käytetään terveydensuojelulain mukaisesti valvotun talousvettä toimittavan laitoksen vettä, esimerkiksi kunnallisen vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan vettä. Maitotilayrittäjän on osoitettava olevansa liittynyt vesilaitoksen tai -osuuskunnan verkostoon esimer-

kiksi veden hankinnasta tehdyllä sopimuksella tai yrittäjälle veden käytöstä osoitetulla laskulla. Yrittäjän on varmistuttava, että tällaisessa tapauksessa vaaditut tutkimukset sisältyvät veden toimittajan viranomais- tai omavalvontatutkimuksiin. Yrittäjän on hyvä myös itse tarkkailla veden laatua (haju ja väri). Jos veden laadussa havaitaan poikkeama tai se ei tutkimustulosten perusteella täytä sille asetettuja vaatimuksia, tulee yrittäjän tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta vesi on jälleen vaatimusten mukaista. Toimenpiteistä voi tarvittaessa kysyä neuvoa oman kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Tietoa veden laatuvaatimuksista alkutuotannossa 0 evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ alkutuotanto/veden + laatuvaatimukset Lisätietoa kaivovedestä 0 ymparisto.fi/fi-FI/Vesi

Noora Tolin

Ylitarkastaja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira noora.tolin@evira.fi

Maitotilayrittämisen asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Kuvat: Alex Arkink

Tehokasta toimintaa! X-Vik-siemenellä saat kaikki uudistukseen tarvitsemasi vasikat lupaavimmista hiehoistasi ja parhaista lehmistäsi. Samalla voit kasvattaa liharotusiemennysten osuutta ja saat mahdollisimman paljon risteytyslisiä. Muista myös y-lajitellut blondi- ja limousin-sonnit. Nopeasti kasvavilla sonnivasikoilla on aina menekkiä!

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat, me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme www.faba.fi.

Faban kumppani

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO

Sarita Sahlström

Työhyvinvointivalmentaja Valio Oy sarita.sahlstrom@valio.fi

Maitotilayrittäjä, ota vastuu hyvinvoinnistasi Maitotilayrittäjä on itse tilansa tärkein työkalu ja investointi. Kuormittavassa ja sitovassa työssä jaksaa sitä paremmin, mitä parempi on kokonaisvaltainen työkyky ja terveys.

yysisen ja psyykkisen terveyden säilyttämisessä on tärkeää ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Fyysisellä ja psyykkisellä hyvinvoinnilla on myös yhteys itseluottamukseen. Hyvinvoiva ihminen useimmiten näkee ja kokee onnistuvansa helpommin kuin henkilö, joka voi huonosti. Oman hyvinvoinnin johtaminen on harjoiteltava taito. Se on kykyä tunnistaa itselle merkitykselliset asiat ja arvot. Itseään voi johtaa paremmin vain tuntemalla itsensä ja oppimalla aktiivisesti kyseenalaistamaan ja haastamaan myös omat ajattelutapansa ja toimintansa. Mistä sitten kumpuaa motivaatio itsensä johtamiseen ja itsestään huolehtimiseen arjen tohinan keskellä? Ihminen on motivoitunut, kun hänellä on toiminnalleen selkeä päämäärä ja tavoite. Mitkä asiat Sinä haluaisit pystyä tekemään elämäsi aikana? Koetko, että Sinulla on elämäntehtävä, joka on tärkeä myös muille? Elämän merkitykselliset asiat voi kiteyttää arvoihin. Arvot ohjaavat jokapäiväisiä valintoja, ainakin silloin kun ne ovat itselle selkeitä ja tiedostettuja. Jos koemme työn tekemisen tärkeäksi elämänarvoksi, pyrimme tekemään valintoja ajankäytössä sen mukaisesti. Vastuulliseen työn tekemiseen liittyvä arvo voi merkitä myös omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Hyvinvoivana jaksamme toteuttaa merkityksellistä työtämme ja

Maito ja Me 2/2016

muita itsellemme tärkeitä arvoja. Silti arkisessa valintatilanteessa saatamme helposti asettaa oman hyvinvointimme viimeiselle sijalle ajankäyttölistalla. Toimimmeko silloin arvojemme mukaisesti? On hyvä välillä pysähtyä miettimään omaa elämäntilannettaan. Pystynkö arjessa tekemään omien elämänarvojeni mukaisia valintoja? Mitkä asiat elämässäni ovat hyvin, mihin taas haluaisin muutosta? Pohdi motivaatiosi ja voimavarojesi perustaa ohessa listattujen kysymysten avulla. Mieti, mitä käytännössä voimme tehdä, jotta saavuttaisimme hyvän työkyvyn sekä terveyden nyt ja myöhemmin. Erityisesti haastavina aikoina kannattaa suunnata niiden asioiden ääreen, jotka tuovat itselle lisää voimavaroja ja jaksamista. Pienet hyvinvoinnin mikromuutokset arjessa eivät vaadi suurta elämänmuutosta. Silti ne tuovat onnistumisen tunteen ja vievät kohti omaa hyvinvointitavoitetta. Perusasioista on hyvä aloittaa: itselle sopivasta liikunnasta, syömisestä, unesta ja levosta. Kaikkein tärkein lenkki on se pieni pururata tuolla korvien välissä: pystyn, haluan, minulla on mahdollisuus, on tärkeää… Tällainen sisäinen puhe auttaa meitä valintojen risteyksissä löytämään ne itselle tärkeimmät askeleet ja sitoutumaan niiden askeltamiseen. Kaikkiin asioihin emme voi vaikuttaa. Voimme opetella hyväksymään ne ja oppia elämään niiden kanssa. Keskitytään sen sijaan niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa ja joita voimme muuttaa.

Motivaatiopohdinnat: 1. Mitkä kolme asiaa elämässäsi ovat sinulle tärkeimpiä? Liittyvätkö ne omaan elämäntehtävääsi, työhön, lähimmäisiin tai harrastuksiisi? Miten oma kuntosi ja terveytesi vaikuttaa näistä tärkeistä asioista huolehtimiseen? 2. Mikä on sinulle riittävän hyvä kunto, terveys ja jaksaminen nyt – entä ensi vuonna, 5 vuoden, 10 vuoden päästä? Mistä asioista haluat pitää kiinni ja minkä asioiden eteen haluat tehdä kaikkesi?

Voimavarapohdinnat: 1. Mitkä asiat tuovat sinulle ja arkeesi lisää voimaa ja jaksamista? Kirjaa ylös 4–8 tärkeintä voimavaratekijää (asiat, tekemiset, paikat). 2. Arvioi niiden nykytila elämässäsi kouluarvosanoin 4–10. 3. Tee toimenpidesuunnitelma niiden tekijöiden kohdalta, jotka tarvitsevat jatkossa enemmän huomiotasi tai aikaasi ja ovat mahdollisia nykyisessä elämäntilanteessasi. 4. Kenelle sinun kannattaa kertoa tavoitteestasi, keneltä saat tukea? 5. Koska aloitat ja mikä on ensimmäinen askel? 6. Miten mittaat ja seuraat onnistumista?

Teija Penttilä

Ravitsemusasiantuntija, laillistettu ravitsemusterapeutti Valio Oy teija.penttila@valio.fi

Monipuolisuus ja kohtuullisuus unohtamatta myöskään nautintoa. Näitä periaatteita noudattamalla saadaan ruoasta sopivasti energiaa ja taataan riittävä ravintoaineiden saanti.

uokavalion perustana ovat ruoka-aineet, jotka sisältävät paljon tärkeitä ravintoaineita, kuten esimerkiksi proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä kohtuudella energiaa. Arkiruoanvalmistuksessa kannattaa painonhallinnan vuoksi suosia vähemmän rasvaa ja energiaa sisältäviä tuotteita ja säästää herkkutuotteet erityisempiin hetkiin. Hyvin koostetut ateriat ja järkevä ateriarytmi auttavat jaksamaan pitkän päivän askareissa. Kulutusta vastaava energiansaanti auttaa painonhallinnassa ja riittävä proteiininsaanti auttaa pitämään yllä lihaskuntoa ja palautumaan raskaimmistakin maatilan töistä.

Lautasmalli tavaksi pääaterioilla Lautasmalli on selkeä ja yksinkertainen käytännön työkalu havainnollistamaan ruokavalion monipuolisuutta ja tasapainoisuutta. Kun aterian kokoaa lautaselle lautasmallin mukaisesti, ateriasta saadaan riittävästi tärkeitä ravintoaineita ja ruokamäärät säilyvät myös aterialla kohtuullisina. Toki tämä riippuu lautasen koosta!

Toimiva ateriarytmi on tärkeä päivärytmistä riippumatta Säännöllinen ruokailu on terveellisen ruokavalion perusta. Käytännössä tämä tarkoittaa 3–5 tunnin välein ateriointia: esimerkiksi aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Maatilalla päivärytmi ei välttämättä ole samanlainen päivästä toiseen, mutta silti säännöllisestä syömisestä kannattaa huolehtia. Omaa välipalan tarvettaan voi arvioida esimerkiksi miettimällä, onko ennen lämmintä iltaruokaa jo hallitsematon nälkä. Käteviä lämpimässä säilyviä välipalavaihtoehtoja kannattaa pitää mukana työn touhussa tai työkoneiden matkassa, jos vähääkään epäilee, että ateriaväli pääsee venähtämään. Usein syötävien välipalojen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Sokerinsaannin saa pysymään helpommin kohtuullisena, kun valitsee arjen välipalavaihtoehdoiksi oman mieltymyksensä mukaan joko sokeroimattomia, vähemmän lisättyä sokeria sisältäviä tai kokonaan maustamattomia vaihtoehtoja.

Tasapainoinen ruokavalio – tie hyvinvointiin Lautasmallin idea l Puolet lautasesta täytetään

kasviksilla (salaattia, lämpimiä kasviksia, raastetta yms.). Tämä osa lautasesta kannattaa täyttää aivan ensimmäisenä. l 1/4 lautasesta varataan kala-, liha-, kana-, palkokasvi- tai munaruoalle. l Viimeinen neljännes täytetään perunalla, runsaskuituisella pastalla tai riisillä. l Lisukkeeksi pala runsaskuituista leipää, jolla sipaisu levitettä, jossa mielellään Sydänmerkki l Ruokajuomaksi rasvatonta tai vähärasvaista maitoa, maitojuomaa tai piimää ja halutessa lisäksi vettä. l Jälkiruoaksi marja- tai hedelmäjälkiruoka. Tämän voi myös nauttia välipalana myöhemmin.

Lautasille lisää kasviksia, hedelmiä ja marjoja Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syötäväksi vähintään 5–6 annosta päivässä. Aikuisella yksi annos on esimerkiksi 2 desiä salaattia, yksi iso tomaatti tai porkkana tai yksi hedelmä. Välipalalla tai iltapalalla marMaito ja Me 2/2016

TEEMA : TERVEYDENHUOLTO jat ja hedelmät tulee syötyään huomaamattaan esimerkiksi rahkapirtelön tai jogurttismoothien joukossa. Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on yleensä riittävää, jos niitä kuuluu jossain muodossa päivän jokaiselle aterialle. Annoksia voi kerätä esimerkiksi seuraavasti: 1) aamulla kasviksia leivän päälle, 2) lounaalla ja päivällisellä puoli lautasellista on täytetty salaatilla ja keitetyillä kasviksilla, 3) välipalalla hedelmä, 4) iltapalalla mukana marjoja.

Maitotuotteet kuuluvat monipuoliseen ruokavalioon Ravitsemussuositusten mukaan päivittäiseen ruokavalioon on hyvä kuulua 5–6 desiä rasvattomia tai vähärasvaisia nestemäisiä maitotuotteita. Lisäksi 2–3 viipaletta enintään 17 pronsenttia rasvaa sisältävää juustoa. Maitotuotteet ovat hyvin tärkeä kalsiumin ja D-vitamiinin lähde ruokavaliossa. Sen lisäksi maitotuotteista saa helposti merkittävän osan päivän proteiinintarpeesta. Aikuisilla proteiinintarve on noin 1,1–1,3 grammaa painokiloa kohti. Proteiinin tarve vaihtelee elämäntilanteen ja aktiivisuuden

mukaan ja voi olla jopa kaksi grammaa painokiloa kohti päivässä. Proteiini on erityisen tärkeää painonhallitsijoille, aktiiviliikkujille, ikäihmisille, raskaana oleville ja imettäville. Proteiini ei juuri varastoidu elimistöön, joten siksi sitä tarvitaan ruokavaliosta jatkuvasti.

Maitotuotteet ovat ruokavalion tärkein jodinlähde Jodin riittävä saanti on ruokakeskusteluissa uudempi tuttavuus. Suomalaiset saavat ruoasta liian vähän elintärkeää jodia. Lähes 80 prosentilla suomalaisista on lievä jodin puutos. Jodia tarvitaan elimistössä kilpirauhashormonien tuotantoon, jotka säätelevät elimistön toimintaa ja vaikuttavat lapsuudessa normaaliin kasvuun ja henkiseen kehitykseen. Maitotuotteet sisältävät luontaisesti jodia ja suositellusta maitotuotteiden määrästä saa helposti yli puolet aikuisen päivittäisestä jodintarpeesta.

Kuidunsaanti kuntoon Runsaskuituisia viljavalmisteita (kuitua yli 6 g/100 g) on hyvä kuulua useimmille aterioille, jotta päivittäinen kuidunsaanti 25–35

grammaa saadaan täyteen. Viljavalmisteiden lisäksi kasvikset, hedelmät ja marjat ovat ruokavaliossa kuidun lähteitä.

Kalaa kahdesti viikossa Kalaa suositellaan lautaselle vähintään kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Kalasta saadaan muun muassa runsaasti hyvälaatuista proteiinia, pehmeää rasvaa sekä D-vitamiinia. Kalalla onkin tärkeä rooli D-vitamiinin lähteenä, maitotuotteiden ja rasvalevitteiden rinnalla.

Askeleet hyviin arkipäivän ruokailutottumuksiin Ruokatottumusten muuttaminen kertaheitolla ei usein onnistu, sillä ihmisellä on taipumus palata totuttuihin tapoihinsa. Sen sijaan ruokavalion muutokset kannattaa toteuttaa pienin askelin. Muutokset tulee miettiä sellaisiksi, että niitä voi noudattaa lopun elämäänsä. Ruoka on iso osa elämän nautintoja, joten stressiä siitä ei itselle kannata tehdä! Voit testata jodinsaannin Valion nettisivujen laskurilla 0 valio.fi/ravitsemus/laskuri/jodilaskuri/

VALIORYHMÄ

Kari Aakula

Toimitusjohtaja Osuuskunta Länsi-Maito kari.aakula@valio.fi

MAITOTILAYRITTÄJÄN KUMPPANI ”Osuuskunnan tarkoituksena on jäsentensä elinkeinon tukemiseksi hankkia ja kerätä ensisijaisesti jäsentensä tuottamaa maitoa ja markkinoida se edelleen sekä muutoinkin tukea ja kehittää jäsentensä maidontuotantoa.”

aliolaisten osuuskuntien toiminnan perusta ja suunta lähtee liikkeelle osuuskunnan säännöistä. Niitä on viimeisen vuoden aikana päivitetty uuden osuuskuntalain mukaiseksi useissa osuuskunnissa. Muutoksista riippumatta säännöissä oleva osuuskunnan tarkoitus ja toimiala ovat pysyneet lähes entisellään. Tekstissäni jätän maitomarkkinat ja maidonhankintaan liittyvät asiat vähemmälle ja keskitytyn osuuskunnan toiseen tärkeään tehtäväalueeseen, maidontuotannon tukemiseen ja kehittämiseen. Viimeisen parin vuoden aikana Valioryhmässä on panostettu ja samalla myös selkeytetty maitotilayrittäjille tarjottavien palveluiden valikoimaan ja sisältöä. Valioryhmän maidonhankinnan tavoitteeksi on asetettu: Olemme maitotilayrittäjien paras kumppani. Tavoite on haastava – mutta täysin realistinen – ja aiomme siinä onnistua. Olemme linjanneet, että palvelut ovat käytettävissä vain valiolaisille maitotilayrittäjille heidän tarpeidensa mukaisesti. Niin Valion kuin osuuskuntienkin asiantuntijat ovat tilojen käytettävissä pääsääntöisesti veloituksetta. Näistä tuottajapalveluista on muodostettu seitsemän kokonaisuutta: Valio Laatu, Valio Artturi®, Valio Kehitys, Valio Laboratorio, Valio Terveys, Valio Lypsy ja Valmakauppa. Esimerkkinä otan esille tähän vuoden aikaan ajankohtaiset Valio Artturi® -palvelut ja niiden sisällön.

Valio Artturi® palvelee valiolaisia yrittäjiä Valiossa ja kaikissa osuuskunnissa on asiantuntija, joilla on viimeisin tieto niin säilörehun tekemisestä, säilönnästä kuin rehun laadustakin. Heihin kannattaa olla yhteydessä, kun tulee kysyttävää säilörehusta. He vastaavat myös Valio Artturi® tiedottamisesta niin omistajakirjeissä, Valmassa kuin Facebookissakin.

Valio Artturi® korjuuaikapalvelun kasvustonäytteiden alueelliset tulokset julkaistaan Valmassa ja niiden avulla voi seurata korjuuajan lähestymistä eri puolilla maata. Omat korjuuaikanäytteet yhdessä omien kasvustojen havainnoinnin kanssa ovat paras apu oikean korjuuajankohdan päättämisessä. Raaka-ainenäytteellä saa helposti selville säilörehun ruokinnallisen arvon. Raaka-ainenäytteen analyysin perusteella voi ennakoida sisäruokintakauden täydennysrehujen tarpeet. Nyt myös korjuuaika- ja raakaainenäytteet kuten säilörehuanalyysitkin ovat valiolaisten osuuskuntien maitotilayrittäjille maksuttomia.

Palvelut ovat käytettävissä vain valiolaisille maitotilayrittäjille heidän tarpeidensa mukaisesti. Kaikkien näiden palveluiden tavoitteena on parantaa valiolaisen maitotilayrittäjän maidontuotannon kannattavuutta ja nostaa tiloilla maidontuotannon tehokkuutta. Tämä onnistuu esimerkiksi tuotostasoa nostamalla, säilörehun laatua ja satotasoa parantamalla, eläinten hyvinvointia ja terveyttä edistämällä, edullisemmilla tuotantopanoksilla jne. Kaikkiin näihin ja moniin muihinkin asioihin Valoryhmän tuottajapalvelut auttavat ja valmentavat maitotilayrittäjää. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja hyödynnä tuottajapalveluita. Onnistunutta kasvukautta ja nautitaan Suomen suvesta! Maito ja Me 2/2016

KOTIMAISET BETONIRATKAISUT KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN USUUTUaLuj i tankk

7tn murtoyys kestäv

NYT MYÖS UUDET PAKSUMMAT RITILÄT (170 MM) JA MUUT VAKIOTUOTTEET SUORAAN VARASTOSTA!

LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN MAATILARAKENTAMISEN TARPEISIIN! - UUTUUS Luja-tankki - kysy lisää myyjiltämme! - betonirungot - tuovat avaruutta navettaasi ja jatkavat sen ikää - Luja 7000 - ritiläpalkit - VTT:n testivoittaja - navetat - lihanautakasvattamot - sikalat - lietesäiliöt - avolantalat - laakasiilot - valmisbetonit Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI

044 585 2320 044 585 2027

Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191 Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää!

www.lujabetoni.fi

KONEKLINIKKA

Turvaa ja mielenrauhaa yksinkertaisella valvontatekniikalla

änään lypsyllä oli kiire. Normaali työrutiini häiriintyi odottamattoman tapahtuman johdosta. Maidonpumppausletku jäi lypsyn jälkeen tilasäiliöön ja lypsykoneen pesu käynnistettiin. Pesuvedet menivät tilasäiliöön. Tilasäiliössä ollut maito jouduttiin hävittämään.” Yllä oleva tapahtumakuvaus on täysin mahdollinen tapahtumaketju, joka valitettavasti joskus myös toteutuu. Seuraavassa työvaiheessa vahinko todennäköisesti huomataan, mutta silloin on jo myöhäistä. Maitomäärästä riippuen taloudelliset vahingot voivat olla isojakin. Hylkyyn joutuvan maidon lisäksi tällaisesta vahingosta aiheutuu myös lisätyötä ja vaivaa. Vahingosta muodostuu erittäin suuri, jos pesuainemaito pääsee maitoautoon ja edelleen meijerin siiloon. Jos muutaman sadan euron laite voi pelastaa monen tuhannen euron vahingolta, niin kannattaako sellainen jättää hankkimatta? Vähän samanlainen kysymys kuin kannattaako vakuutus olla ottamatta. Maidon tai pesuveden joutuminen väärään paikkaan on estettävissä yksinkertaisella ja suhteellisen halvalla maidonpumppausletkun valvonta-anturilla. Tavallises-

ti valvonta-anturi on asennettu maidonpumppausletkun pesuyhteeseen. Anturi tunnistaa onko maidonpumppausletku pesuyhteessä vai ei. Pesua ei saa käyntiin, jos maidonpumppausletku ei ole pesupaikalla, ja lypsyä ei saa käyntiin, jos maidonpumppausletku on pesuyhteessä.

Robotti toimii 24/7, joten jatkuva varmistus on mahdollista vain automatiikan avulla. Tällainen yksinkertainen valvontatekniikka antaa pienellä panostuksella hyvän turvan inhimillisiä virheitä vastaan. Tämä kannatta siis hankkia! Jos omassa lypsykoneessasi ei ole lypsy-/pesuturvakytkintä, keskustele sen asentamisesta oman laitemyyjän tai huoltomiehen kanssa.

Samanlaista valvontatekniikkaa myös roboteissa Lypsyroboteissa maitojen ja pesuvesien ohjautuminen oikeisiin kohteisiin on kiin-

Laatuasiantuntija Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut kaj.nyman@valio.fi

ni sekä käyttäjän järjestelmään syöttämistä tiedoista että maidonohjausventtiilien oikeasta toiminnasta. Robotti toimii 24/7, joten jatkuva tekniikan toiminnan seuranta ja varmistus on käytännössä mahdollista vain hyvän laitesuunnittelun ja automatiikan avulla. Lypsyrobottien suunnittelussa mahdolliset vikatilanteet on kyllä huomioitu. Jos esimerkiksi maidonohjausventtiilejä ohjaavan paineilmasyötön kanssa on ongelmia, venttiilit kääntyvät mekaanisen voiman avulla asentoon, jossa maito ei ohjaudu tilasäiliöön. Tällä tavalla pyritään varmistamaan, että vikatilanteen sattuessa maito tai pesuvesi ei päädy väärään määränpäähän. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi antibioottimaidon lypsyn yhteydessä. Joissain roboteissa maidonohjausventtiilien mekaanista toimintaa voidaan myös valvoa venttiilin asentoanturilla. Anturi varmistaa, että venttiili on ohjauskäskyn mukaisessa asennossa. Jos näin ei ole, robotin toiminto pysähtyy ja robotti hälyttää. Vaikka maidonohjausventtiilien toimintahäiriöiden riski on pieni, niin valvontaanturit kannattaa hankkia, jos sellainen on omaan robottiin saatavissa.

ǏǏDeLavalin perinteisen lypsylaitteiston lypsy-/pesuturva

kytkin. Anturi on asennettu maidonpumppausletkun pesu yhteeseen.

KUVA: ESA MANNINEN

KUVA: KAJ NYMAN

”

Kaj Nyman

ǏǏMaidonohjausventtiilien asennonvalvonta voidaan asentaa jälkikäteen Lely

A3 ja A3 Next lypsyrobotteihin. Hinta asennettuna on noin 250 €. Uusissa Lely A4 roboteissa se on vakiovaruste. Maito ja Me 2/2016

TAPAHTUMAT

KESÄN maatalousnäyttely on tänä vuonna Okra Oripäässä. Valion ja Valioryhmän osuuskuntien yhteisellä osastolla maistatetaan uutuustuotteita: Valio Better™ rahkariinia, Valio Gefilus® Kefir jogurtteja, Valio Play® jogurtteja ja mullistavaa uutuutta, maidon luontaisista mineraaleista koostuvalla Valio ValSa® maitosuolalla maustettua Valio Polar® 15 % vähemmän suolaa juustoa. Valion teltassa esittäytyvät Valioryhmän alkutuotannon palvelut ja erityisesti uudistuvaan Valma, suuren suosion saanut #Valiomaitoa sekä Maito ja Me. Osastolla tapaat Valion, Osuuskunta LänsiMaidon ja Osuuskunta Tuottajain Maidon hallintoa sekä alkutuotannon asiantuntijoita. Maitotilayrittäjille on jaossa lehmä-aiheinen tuottajalahja. Pihapiirissä voi levähtää ja tavata tuttuja. Lapsia viihdyttää traktorirata ja pieni kilpailu. Helteeseen voi hakea helpotusta Valio Hörppy™ -juomapisteestä. Osuuskuntien tarvikemyynti esitte-

KUVA: ANU ARTJOKI

Tule Valion osastolle Okraan lee valikoimiaan yhteistyössä tavarantoimittajien kanssa, mukana Startti-vasikanjuomat. Myynnissä on myös tuttuja lehmäpaitoja. Kesäistä maitojuhlaa vietetään Okran juhlahallissa keskiviikkona klo 11.30–12.30. Tilaisuus on kaikille avoin. Varsinais-Suomen karjakerho järjestää näyttelyn yhteydessä Ammujaiset 2016 -karjanäyttelyn, joka on holsteinrodun vuosinäyttely. Ammujaisissa kilpaillaan eri lypsyrotujen shamppionaattien ohella perinteisesti Junior Handler, Showmanship sekä uutena Showmanship Taitaja -luokissa. Torstai-iltana vietetään Ammujais-partya Okran alueella. Okra Maatalousnäyttely järjestetään Oripään lentokentällä jo 18. kerran. Näyttelyalue laajenee ja sekä näytteilleasettajia että vierailijoita odotetaan aikaisempia vuosia enemmän. Näyttely on auki 6.–9.7. päivittäin klo 10–17.

Teksti Jaana Kiljunen

ǏǏOkrassa järjestetään Ammujaiset 2016

-karjanäyttely. Junior handler nokosilla kave rinsa kanssa kesän 2014 näyttelyssä.

Lisätietoa näyttelystä

0 okramaatalous.fi

VUOTTA 196 6-2 016

Urban vasikanjuottoautomaatit

PAULA ja ALMA - Enemmän kuin vain juottoautomaatti - Ainutlaatuista osaamista

Pellon nostoikkunat Nyt myös Urban vasikkaiglut Pellon Groupilta! Urban Iglu 2

• parempi ilmanlaatu • lisää tuotosta ja kasvua • helppo säätää • nopea asennus myös vanhoihin kohteisiin

Pituus x Leveys x Korkeus

Iglu 2 mitat 200 x 120 x 145 cm Etuaitauksen mitat 150 x 120 x 95 cm

Kysy tarjous! www.pellon.fi/myynti

tai Urban Iglu XXXL 14m2 Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Maito ja Me 2/2016

Naseva täytti 10 vuotta NASEVA on koko nautaketjua hyödyttävä nautaterveydenhuollon tietojärjestelmä. Sen avulla voidaan suojata koko ketjua eläintaudeilta, parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kehittää tiloja lisäten arjen hallintaa ja yrittäjän saamia euroja. Naseva toimii hyvien toimintatapojen ja laadun osoittamisen välineenä tuoden Valiomaidolle lisää arvoa ja kilpailukykyä. Nasevan 10-vuotisjuhlaseminaaria vietettiin Seinäjoella 17.2.2016. Seminaarin avasi ETT ry:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Mervi YliHynnilä esitteli suomalaisen terveydenhuollon ja Nasevan historiikin: Lypsykarjatilojen terveydenhuoltotyö sai sysäyksen vuonna 1998 Suomessa Maitojalosteen hankkeen voimin ja levisi laajemmin maaseutukeskusvetoisesti 2000-luvulla. Hankkeissa kehitettiin toimintatapoja, koulutettiin asiantuntijoita ja luotiin suuntaviivoja eri tahojen väliselle yhteistyölle. Nykyään Nasevaan kuuluu jo valtaosa

tiloista ja suunnitelmallinen terveydenhuolto on osa tilojen arkea. Vieraileva luennoitsija Håkan Landin Ruotsin Växasta esitteli sikäläistä terveydenhuoltojärjestelmää ja toimintatapoja. Hän näki eläinlääkärin roolin yhä vahvemmin tilan yhteistyökumppanina ja konsulttina sekä sairauksien ja tuotantotappioiden ehkäisijänä. Ruotsissa terveydenhuoltoeläinlääkäreille on tarjolla kattava koulutusohjelma ja siellä toimii 112 lypsykarjojen tervey denhuoltoon koulutettua eläinlääkäriä. Tiloille on tarjolla kokonaisuus, joka sisäl-

Tulevaisuudessa Naseva voi ottaa vahvempaa vastuuta nautasektorin kilpailukyvystä.

tää eläinten hyvinvoinnin arvioinnin, toimintasuunnitelman tilan kehittämiseksi ja mahdollisuuden verrata omia terveys- ja tuotostuloksia varsin kattavasti ja havainnollisesti muiden tilojen tietoihin. Maitotilayrittäjä Juha Kantoniemi korosti, että kuluttajan näkemykset suomalaisesta maidontuotannosta nousevat tulevaisuudessa yhä suurempaan rooliin. Toimialan yhteisenä haasteena on hyvän mielikuvan säilyttäminen. Maitotiloilla on hyvät mahdollisuudet menestyä viisaasti toimien ja tilakoon kasvaessa terveydenhuoltotyön rooli vahvistuu. Tulevaisuudessa Naseva voi ottaa vahvempaa vastuuta suomalaisen nautasektorin kilpailukyvystä. Kuluttajan luottamus perustuu tuotantoketjun avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen ja tähän Naseva on oiva työkalu. Teksti Kristiina Sarjokari

Katso seminaarin esitykset 0 ett.fi/sisalto/nasevan-10-vuotisjuhlaseminaarin-esitykset-1722016

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Melica Nurmi Mira – Jauhemainen, runsaasti kalsiumia ja magnesiumia sisältävä kivennäisrehuseos lypsykarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan. Saatavilla 500 kg lavana ja 1000 kg suursäkki Tiedustele tuotteita meijeristäsi ja alue-edustajiltamme.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Maito ja Me 2/2016

TAPAHTUMAT

Maitotilaa kehitettävä hallitusti LAHDESSA maaliskuussa pidetyssä Maitotilan hallittu kehittäminen -seminaarissa oli mukana nelisenkymmentä maitotilayrittäjää pääosin Osuuskunta Tuottajain Maidon ja Länsi-Maidon alueelta. Seminaarissa käsiteltiin taloutta, eläinten hyvinvointia ja rakennushankkeiden toteutusta unohtamatta eläintenhoitajien hyvinvointia. Toisena seminaaripäivänä vierailtiin kahdella tilalla, joilla oli toteutettu navetan laajennushanke ja rakennettu erilliset tilat nuorkarjalle.

Tilaa kehitettävä omista lähtökohdista Kehityspäällikkö Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomesta kertoi otsikolla ”Maidosta saa rahaa” kokemuksiaan maitotilojen talouden suunnittelusta ja toteutuneista investoinneista. Maidontuotannon lähtökohtana ovat oman perheen talouden tarpeet – mikä on maidontuotannon rooli omassa perheessä.

Tärkeintä on tykätä omastaan: ei ole merkitystä onko kyseessä suuri tai pieni tila, sitä on kehitettävä omista tarpeista ja lähtökohdista. Kehittämisessä ei ole yhtä totuutta, mutta suunnitelmallisuus ja talousasioiden tuntemus helpottavat tekemään oikeita ratkaisuja.

Kannattavat investoinnit saavat rahoitusta Navettainvestointien koko on kasvussa, joten rahoittajan näkökulmasta myös rahoituksen riskit ovat kasvaneet. Asiakkuuspäällikkö Jarmo Tulkki Kymenlaakson Osuuspankista kertoi rahoituksen järjestymisestä rakennushankkeelle pankin näkökulmasta. Pankki haluaa olla tilan sparraajana jo investointihankkeen alkutaipaleella, joten on hyvä ottaa yhteyttä pankkiin mahdollisimman aikaisin. Tulkki muistutti, että investoinnin poistoja ei saa maksimoida. Muutamassa vuo-

dessa tehdyt poistot vaikeuttavat myöhemmin lainojen lyhentämistä kasvavien verojen kanssa. Rakennusmestari Ari Vataselle RS AriVa Oy:stä on vuosien varrella kertynyt paljon kokemusta sekä uusien navetoiden suunnittelusta että vanhojen peruskorjauksista. Esityksessään Vatanen keskittyi peruskorjauksiin ja hiehokasvattamoihin. Yhteinen tilavierailupäivä koostui kahdesta parsinavettatilasta, hartolalaisen Elina Juutisen ja Heikki Kuisman sekä kouvolalaisen Mikko Mattilan tiloista. Näillä tiloilla on kehitetty navettaolosuhteita eläinten ja hoitajien hyvinvoinnin näkökulmasta. Vapaailmanvaihdon, niskaputkiparsien ja kylmäpihaton toimivuus kiinnostivat seminaariin osallistuneita. Teksti Antti Vauhkonen ja Kaija Laitinen

Lue molempien tilojen toimenpiteistä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi 0 maitojame.fi/ sections/terveys-ja-hyvinvointi

TILAA ALKUPERÄISET VARAOSAT SVEAVERKENIN LANNANPOISTOLAITTEISIIN JA LIETEPUMPPUIHIN

- mm DeltaMaster, Komprimat, Odin, Elin, ACC ja ACH

Pyydä tarjous uudiskohteen lannanpoistolaitteista tai vanhojen laitteiden modernisoinnista!

Maito ja Me 2/2016

Lukkoaidat, nostoportit, parrenerottajat ja yli 500 muuta tuotetta maailman johtavalta kalustevalmistajalta.

Tilaa tuoteluettelo!

Ransuco Oy, kotimaiselta kalustevalmistajalta poikimaja sairaskarsinat, hygieniasillat ja muut tarkkaa mitoitusta vaativat tuotteet uudis- ja remonttikohteisiin. Luotettava asennuspalvelu.

Ransuco Oy, Verstaantie 4, 31500 Koski Tl, puh. 02 484 080, www.ransuco.fi

TYÖ KEVYEKSI

Siirrä rauhallisesti LAIDUNKAUDEN alla on hyvä muistaa, että nautojen siirtäminen on riskialtista työtä, jossa rauhallisuus on valttia. Pelkäävä eläin on arvaamaton ja vaarallinen, joten luottamus eläimen ja ihmisen välillä on tärkeää. Vakaat olosuhteet ja tutut rutiinit pitävät tunnelman turvallisena. Yhteistyö on sujuvaa, kun hoitaja toimii vuorovaikutuksessa hoidettavansa kanssa ja tuntee tämän lajinmukaisen käyttäytymisen ja persoonan. Nauta on laumaeläin, joka seuraa johtajaa. Omassa ryhmässä naudat tuntevat olonsa turvalliseksi, jolloin niiden käyttäytymistä on helpompi seurata. Kuulo on naudalle tärkeä aisti ja ihmisen kuuloa parempi. Nauta kuulee varsinkin korkeita ääniä, joita ihminen ei kuule. Kimeä-äänisen normaali puhekin voi olla joskus naudalle liikaa. Naudan näkökenttä

on laaja, mutta aivan suoraan eteen tai taakse nauta ei näe. Jos lähestyt nautaa suoraan takaa, voit saada potkun. Nauta havaitsee hyvin liikkeen, mutta syvyysnäkö on huono. Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaa pelko, aggressio, opittu käyttäytyminen ja vaistot. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin ja pelko on saaliseläimen hengissä säilymisen ehto. Pelkäävälle eläimelle rankaiseminen aiheuttaa stressiä. Naudan muisti on hyvä. Uusista asioista kannattaa tehdä miellyttävä muistijälki. Nauta oppii hyvin palkitsemalla ja esimerkistä. Nautojen kanssa on mukavampi toimia, jos tuntee perussäännöt pakoalueesta ja tasapainopisteestä. Pakoalue on naudan yksityinen alue, jonka sisäpuolelle mennessä nauta liikkuu poispäin lähestyjästä. Pakoalueen suuruus riippuu siitä, kuinka tottunut nauta on käsittelijään.

Tasapainopiste on naudan lavan kohdalla. Eläin on parhaiten hallittavissa sivulta, lapojen kohdalta. Jos hoitaja siirtyy tasapainopisteen takapuolelle, eläin kulkee eteenpäin. Jos hoitaja siirtyy tasapainopisteen etupuolelle, eläin kulkee joko taaksepäin tai kääntyy poispäin. Johtajaeläintä seuraava, lauman toisena tuleva eläin, ei normaalioloissa ohita laumanjohtajan lavan tasapainopistettä. Ylempiarvoista nautaa väistävä nauta saattaa paetessaan tönäistä hoitajaa. Myös omasta ryhmästä erotettu arka nauta voi olla pitelemätön. Nautaryhmän yksilöiden ja arvojärjestyksen tunteminen auttaa ennakoimaan riskejä. Kaikesta huolimatta eläin voi käyttäytyä arvaamattomasti, joten turvaa aina pakotiesi. Yksintyöskentely on riski, työskentele kaverin kanssa kun vain mahdollista.

Annariikka Pukari

Työhyvinvointi asioiden tiiminvetäjä Mela

Melan asian tuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista.

VALIO KOEKEITTIÖ Valio maustettu rahka minttu-suklaa antaa herkullisen maun kesän kauneimpaan kakkuun. Voileipäkakkuleivokset ja Valio Eila® grillijuustolla tukevoitettu grillijuusto-mansikkasalaatti tuovat raikkaat tuulet perinteisiin juhlatarjottaviin.

UUTTA KEVÄÄN JUHLIIN

Minttu-suklaakakku mansikoilla 12–15 annosta

KAKKUPOHJA 5 munaa 2 dl sokeria 1 ½ dl vehnäjauhoja 1 dl perunajauhoja 1 tl leivinjauhetta KOSTUTUKSEEN 1 ½ dl Valio maitoa 1 tl vaniljasokeria TÄYTE JA KORISTELU 4 dl Valio vispikermaa 3 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa minttu-suklaa

Maito ja Me 2/2016

750 g tuoreita mansikoita 2 dl mansikka marmeladia minttutäytteisiä suklaamakeisia, esim. After eight mintunlehtiä

zz Pingota leivinpaperi Ø 23 cm:n

irtopohjavuoan reunan ja pohjan väliin. zz Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri paksuksi vaaleaksi vaahdoksi. Sihtaa joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Nostele varovasti tasaiseksi. zz Kaada vuokaan. Paista uunin alaosassa 175 asteessa 45 min. zz Kumoa hiukan jäähtynyt kakku ritilän päälle. Anna jäähtyä hyvin. zz Leikkaa sahalaitaisella veitsellä vaakasuoraan kolmeen yhtä paksuun osaan. zz Vaahdota vispikerma. Yhdistä se rahkan

kanssa. Kuutioi ²⁄₃ mansikoista. zz Nosta alin pohja tarjoiluvadille. Kostuta vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Levitä levylle puolet mansikkamarmeladista, puolet mansikkakuutioista ja n. 1 cm:n paksuudelta kerma-rahkaseosta. zz Nosta päälle keskimmäinen kakkulevy, kostuta. Täytä kuten edellinen väli. Nosta päällimmäinen levy kakun päälle. Kostuta. zz Levitä loppu kerma-rahkaseos kakun pinnalle ja reunoille. Tasoita lastalla. zz Asettele kakun pinnalle loput mansikat puolitettuina, minttusuklaamakeisia ja mintunlehtiä.

Lisää vinkk ejä kevään ja ke sän juhliin valio.fi/rese ptit

Voileipäkakkuleivokset 8 leivonnaista

1 prk (à 160 g) Valio Eila® salaattijuustoa valkosipuli 2 prk (à 120 g) Valio Eila® smetanaa 12 viipaletta (300 g) isoa paahtoleipää ½ dl Valio Eila® maitojuomaa PUNAINEN TÄYTE 30 g etikkapunajuurta LOHITÄYTE n. 100 g graavilohta pala (30 g) purjoa hienonnettuna tai 1 rkl tuoretta tilliä mustapippuria myllystä KORISTELUUN graavilohta varrellisia kapriksia sitruuna- tai limettilohkoja tuoreita yrttejä tai pieniä salaatinlehtiä zz Valuta salaattijuusto

huolellisesti siivilässä. zz Soseuta salaattijuusto ja smetana leikkuuterällä monitoimikoneessa, kunnes seos on tasaista ja vaahtomaista. zz Ota kuorutetta varten reilu 1 dl seosta sivuun. Siirrä jäljelle jääneestä seoksesta puolet erilliseen kulhoon. PUNAJUURITÄYTE zz Lisää punajuuri paloiteltuna monitoimikoneen kulhoon salaatijuustoseokseen. zz Käytä konetta sen verran, että punajuuri hienontuu. LOHITÄYTE zz Leikkaa lohi pieniksi paloiksi. Hienonna purjo tai tilli.

zz Lisää ne toiseen

salaattijuustotäytteistä. KOKOAMINEN JA KORISTELU zz Kostuta leipäviipaleet maidolla. zz Levitä neljälle leivälle lohitäyte, neljälle punajuuritäyte. Kokoa leivät päällekkäin ja nosta leipäkannet päälle. Paina kevyesti, jotta täyte tasaantuu. zz Kelmuta leivät huolellisesti ja anna vetäytyä jääkaapissa 4–5 h tai yön yli. zz Poista kerrosleipien reunat ja leikkaa puoliksi. Kuorruta voileipäleivonnaisten päälipinta ja päädyt, jätä sivuilta täytteet näkyviin. Koristele. VINKKI * Leikkaa kerrosleivät puolittamisen sijaan neljään osaan. Saat 16 pikkuleivosta. Laita ne tarjolle esim. mataliin paperivuokiin. ** Korvaa punajuuret kahdella aurinkokuivatulla tomaatilla ja kahdellla tuoreella tomaatilla (100 g). Poista tuoreista tomaateista siemenet. Leikkaa pieniksi kuutioiksi. Hienonna aurinkokuivatut tomaatit.

Grillijuusto-mansikkasalaatti & jäävinaigrette 4–6 annosta

200 g salaattia 200 g tuoreita mansikoita 1 avokado 2 tl limetin mehua 1 pak (200 g) Valio Eila® grillijuustoa basilikan lehtiä hienonnettuna MANSIKKAJÄÄVINAIGRETTE 200 g kotimaisia pakastemansikoita 1 rkl limetin mehua 2 rkl oliiviöljyä 2 rkl Valio appelsiinitäysmehua 1 rkl hunajaa ¼ tl suolaa ripaus mustapippuria zz Valmista ensin mansikkajää

vinaigrette: yhdistä jäiset marjat ja muut ainekset kannussa. Soseuta sauvasekoittimella tai blenderissä. Nosta pakkaseen tai jääkaappiin salaatin valmistamisen ajaksi. zz Huuhtele salaatti kylmällä vedellä. Kuivaa ja revi salaatti kulhoon tai -vadille. zz Halkaise avokado ja poista kivi. Leikkaa hedelmäliha viipaleiksi.

Pirskota päälle limetin mehua tummumisen estämiseksi. zz Ripottele lohkotut mansikat ja avokadoviipaleet salaattipedille. zz Viipaloi juusto. Paista viipaleet paistinpannulla tai grillissä molemmin puolin kullanruskeiksi, lisää tarvittaessa rasvaa. zz Nosta juustopalat salaattiin. Ripottele päälle basilikan lehdet. zz Lusikoi sorbettimainen mansikkajäävinaigrette salaattiin tai tarjoa erikseen. Viimeistele annos mustapippurilla. VINKKI zz Jäävinaigrette on omiaan kuu mana kesäpäivänä. Jos käytät tuoreita marjoja sen valmistamiseen, soseuta ainekset ja nosta pakastimeen pariksi tunniksi. Sekoita pakastamisen loppupuolella. zz Mansikkavinaigrette maistuu salaatissa myös kastikkeena, ilman jäädytystä.

Kesäinen persikkajuoma 4 annosta

5 dl Valio Gefilus® mehua appelsiinipersikka+kuitu ½ dl sitruunamehua 1 persikka mintunlehtiä jääpaloja 2 dl kivennäisvettä zz Mittaa mehu ja sitruunamehu kan-

nuun. Lisää paloiteltu persikka ja minttu. Anna maustua jääkaapissa hetki. zz Lisää joukkoon kivennäisvesi ja jääpalat juuri ennen tarjoilua. zz Nauti kuuman kesäpäivän janojuomana. Maito ja Me 2/2016

Kun juhlitaan, juhlitaan makeasti. Uusi Valio Viola® mustaherukka tuorejuusto yhdistää viettelevän marjamaun suussa sulavan pehmeään, laktoosittomaan tuorejuustoon. Kaikki Valio Viola® tuorejuustot ovat laktoosittomia, mikä tekee juhlatarjoilujen valmistamisesta asteen helpompaa.

JÄÄTYNYT JUUSTOKAKKU.

Kevään viilein juustokakku nostetaan pöytään raikkaampana kuin koskaan. Katso jäädytetyn mustaherukka-vaniljajuustokakun resepti osoitteesta

valio.fi/jaadytettyjuustokakku

UUTTA VALIOLTA ǍǍValio Polar® 15 % vähemmän suolaa,

Valio Oivariini® vähemmän suolaa HYLA® ja Fazerin Oululainen Reilu futissämpylät ovat ensimmäisiä tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty Valio ValSa® maitosuolainnovaatiota.

sia ja suolaustapoja”, Valion Tuoteryhmät ja T&K toiminnosta vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi kertoo.

Täyttä makua, vähemmän suolaa

Teksti Kaisa Tikkanen ja Jaana Kiesiläinen Kuvat Jaana Kiesiläinen

Miten syntyi Valio ValSa® maitosuola? Valio ValSa® innovaation kehitystyö kesti lähes kymmenen vuotta. Nyt tavoitteena on vähentää 60 000 kiloa suolaa suomalaisten lautasilta seuraavan kolmen vuoden aikana.

uustonvalmistuksen sivutuotteena syntyvä hera ja sen jatkojalostus kuuluvat läheisesti juustojen tuotekehitykseen. Siksi herasta jalostettua Valio ValSa® maitosuolaa hyödyntävän kuluttajatuotteen tarina alkaa Valion juustojen tuotekehitysosastolta. Hera koostuu heraproteiinista ja maidon mineraaleista. Maitosuolassa on maidon luontaisia mineraaleja: kaliumia, jodia, magnesiumia, kalsiumia sekä natriumia. Tavallinen ruokasuola on koostumukseltaan lähes kokonaan natriumkloridia. Maitosuolassa on natriumia lähes 80 prosenttia vähemmän kuin tavallisessa ruokasuolassa. Natriumin sijaan suolaista makua antaa erityisesti maidon kalium. Valio ValSa® maitosuolalla voidaan korvata osa elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävästä tavallisesta ruokasuolasta, ja samalla tuotteiden suolapitoisuus laskee merkittävästi – mausta tinkimättä. ”Hyvänmakuisten tuotteiden valmistaminen maitosuolaa hyödyntämällä ei ole ollut helppo tehtävä, vaan se on vaatinut

ǏǏ”Valio ValSa® innovaation ydin piilee sii nä, miten maitosuola ja esimerkiksi juus ton maku saadaan pelaamaan yhteen”, Valio Valsa® maitosuola lanseerausse minaarissa huhtikuussa puhunut johtaja Tuomas Salusjärvi sanoo.

tuotekehittäjiltämme innovatiivisuutta ja tarkkaa reseptioptimointia. Valio ValSa® innovaation ydin piilee siinä, miten maitosuola ja esimerkiksi juuston maku saadaan pelaamaan täydellisesti yhteen. Tuotekehityksessä on esimerkiksi testattu erilaisia hapateyhdistelmiä, rasvapitoisuuk-

Maitosuolausta kokeiltiin aluksi moniin juustoihin. Vuonna 2008 Valio Polar® valittiin kehityksen pääkohteeksi kolmesta syystä. Ensinnäkin Valion tuotekehityksen tietoon tuli, että maailmasta ei vielä löydy yhtäkään vähäsuolaista kypsytettyä juustoa. Samaan aikaan havaittiin, että Valio Polar® juuston sisältämä propionihappo pelasi hyvin yhteen maitosuolan maun kanssa. Kun Valio Polar® oli vielä Suomen suosituimpia juustoja, päätös oli tehty. ”Maitosuolan käyttöä suunniteltiin alun perin vain juustolle. Tajusimme kuitenkin pian, että ainoastaan juuston suolapitoisuutta vähentämällä vaikutus suolan kokonaissaantimäärään jää aika pieneksi. Aloimme ajatella isommin. Näin syntyi ajatus maitosuolajuustosämpylästä, jossa niin leipä, levite kuin juustokin ovat vähempisuolaisia. Nyt Valio ValSa® maitosuola esitellään maailmalle kolmen tähtituotteen voimin, ja uusia mahdollisuuksia kartoitetaan jatkuvasti”, Tuomas Salusjärvi sanoo. Toukokuussa kauppoihin tulleiden uusien Valio Polar® 15 % vähemmän suolaa juuston ja Valio Oivariini® vähemmän suolaa levitteen lisäksi luvassa on lisää tuotteita, joissa on loistava maku mutta vähemmän suolaa. Valion tavoitteena on vähentää 60 000 kiloa suolaa suomalaisten lautaselta seuraavan kolmen vuoden aikana. ”Suola on maailmanlaajuinen haaste. Osa EU-maista on Suomen ohella alkanut panostaa suolan vähentämiseen kansallisten ohjelmien kautta. Esimerkiksi Iso-Britanniassa suola puhututtaa paljon. Myös Yhdysvalloissa suolan vähentämiseen on etsitty ratkaisuja. Valio ValSa® maitosuolainnovaatiolle on siis mahdollisia vientimarkkinoita, myös muissa kuin meijerituotteissa”, Salusjärvi ennakoi. Valion tuotteiden lisäksi Fazer lanseerasi toukokuussa Oululainen Reilu futissämpylät, joiden valmistuksessa on käytetty Valio ValSa® maitosuolainnovaatiota. Lue lisää Valio ValSa® maitosuolasta 0 valio.fi/valsa Maito ja Me 2/2016

UUTTA VALIOLTA

Täyttä makua, vähemmän suolaa Valion patentoima Valio ValSa maitosuola mahdollistaa hyvänmakuisten tuotteiden valmistamisen vähemmällä suolalla. ®

VALIO POLAR® 15 % VÄHEMMÄN SUOLAA

sisältää 50 % vähemmän suolaa verrattuna juustoihin keskimäärin. Tuotteessa on suolaa 0,6 g/100 g ja se sisältää myös maidosta peräisin olevaa jodia enemmän kuin juustot keskimäärin. Pakkauskoot viipaleille 270 g ja 900 g. Juusto on luontaisesti laktoositon. Valmistaja: Valio Joensuu

VALIO OIVARIINI VÄHEMMÄN SUOLAA HYLA® on uudistunut markkinan vähiten

suolaa sisältäväksi rasvaseokseksi. Se sisältää suolaa 50 % vähemmän kuin rasvaseokset keskimäärin. Tuotteessa on suolaa 0,6 g/100 g ja se sisältää jodia 36 g/100 g, kun tavanomaiset levitteet eivät sisällä jodia juuri lainkaan. Luonnollinen maku syntyy suomalaisesta voista ja rypsiöljystä, ilman lisäaineita tai aromeita. Pakkauskoot 350 g ja 550 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki

Herkkurahka kesän juhlasesonkiin

Houkutteleva kausimaku

VALIO MAUSTETTU RAHKA MINTTUSUKLAA laktoositon yhdistää

maitokahvijuoma tuo vaihtelua maitokahvijuomiin. Se maistuu sekä kylmänä että lämmitettynä. Annospakkauksessa on saman verran kofeiinia kuin pienessä kahvikupillisessa. Nykyisten makujen (minttu ja suklaa) lisätyn sokerin määrää vähennetään 30 % ja uusi kausimaku sisältää myös vähemmän sokeria. Kierrätettävä uudelleen suljettava pakkaus on helppo ottaa mukaan. Pakkauskoko 2,5 dl. Valmistaja: Valio Jyväskylä

kaksi leivonnan ja herkuttelun suosikkimakua. Rahkassa on mukana suklaahippuja. Reseptejä tuotteen käyttöön löytyy pakkauskääreestä ja valio.fi-verkkopalvelusta. Pakkauskoko on 200 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki

VALIO EILA® LATTE IRISH CREAM

Valio Gefilus® uudistuu VALIO GEFILUS® KEFIR jogurtit ovat yhdistelmä

modernia ja raikasta kefiriä sekä samettista, tuttua jogurttia. Hyvänmakuiset tuotteet sisältävät maailman tutkituinta maitohappobakteeria sekä D-vitamiinia ja kalsiumia. Sitruunan ja mansikan makuisissa jogurteissa on 40 % vähemmän lisättyä sokeria kuin tavanomaisissa maustetuissa maitopohjaisissa välipaloissa. Pakkauskoko 1 kg. Valmistaja: Valio Oulu

Valio Gefilus® sarja uudistuu pakkausilmeeltään. Samalla Valio Gefilus® smoothie jogurttijuomista ja Valio Gefilus® tehoshoteista vähennetään sokeria 30 %.

Maito ja Me 2/2016

Raikas sipulinmaku kesäsesonkiin Pienten tuorejuustorasioiden maut täydentyvät VALIO VIOLA® KEVÄTSIPULILLA. Uudenlainen sipulinmaku sopii kesän herkutteluun ja tuo vaihtelua tuorejuustoihin. Kaikki pienet Valio Viola® tuorejuustorasiat ovat laktoosittomia. Pakkauskoko 100 g. Valmistaja: Valio Joensuu

Grilliin sopiva juusto VALIO EILA® GRILLIJUUSTO LAKTOOSITON on ruoanlaittoon

sopiva herkku, joka erottuu muista halloum- ja grillijuustoista laktoosittomana, suomalaisena ja maltillisemmin suolaa sisältävänä vaihtoehtona. Valio Eila® grillijuusto laktoositon on maultaan mieto, kermainen ja rakenteeltaan hieman narskuva. Tuotteessa on suolaa 2 g/100 g ja rasvaa 21 %. Pakkauskoko 200 g. Valmistaja: Valio Lapinlahti

Uusi maku salaattijuustoihin VALIO EILA® MAUSTETTUJEN SALAATTIJUUSTOJEN sarja saa

uuden valkosipulin makuisen vaihtoehdon. Valmiiksi kuutioitu salaattijuusto on helppokäyttöinen ja laktoositon. Suolaveteen pakattuna se on kermaisen pehmeä, jossa maistuu aito valkosipuli. Tuotteessa on rasvaa 17 % ja suolaa 2,8 g/100 g. Pakkauskoko 160 g. Valmistaja: Valio Äänekoski

Tutustu kaikkiin Valion uutuuksiin 0 valio.fi/tuotteet/

Lisää makuja suosittuihin kermavanukkaisiin Herkulliset VALIO EILA® KERMAVANUKKAAT saavat kaksi uutta makua, kinuskin ja sitruunan. Suussa sulava vanukas on helppo jälkiruoka kesän juhliin tai välipalaksi hemmotteluhetkeen. Vanukkaissa on rasvaa 8 % ja ne ovat laktoosittomia. Pakkauskoko 120 g.Valmistaja: Valio Oulu

Entistä paremmat maitojauheet

Rahkabuumi jatkuu VALIO LUMO™ PROTEIINIHERKKU vastaa kuluttajien tarpeisiin herkullisista, terveellisistä, vähän hiilihydraatteja ja lisättyä sokeria sisältävistä välipaloista. Rahkoissa on kolme makua: vanilja, kuningatar ja mandariini-juustokakku ja niissä on lisättyjä hedelmänpaloja. Proteiiniherkuissa ei ole lisättyä sokeria, proteiinia on 9,2 g/100 g ja hiilihydraatteja 4 g/100 g. Pakkauksen kannessa on mukana lusikka, joten tuote on helppo nauttia myös liikkeellä. Tuotteet ovat laktoosittomia. Pakkauskoko 160 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki

VALIO LAKTOOSITON KEVYT MAITOJAUHE INSTANT ja VALIO RASVATON MAITOJAUHE INSTANT ovat

kätevä vara kesän mökkikaudelle. Ne liukenevat helposti suoraan nesteeseen ja jauheita voi käyttää suoraan esimerkiksi kahvimaitona. Jauheet ovat käteviä myös veneessä. Kevyt maitojauhe toimii erinomaisesti ruoanlaitossa ja leivonnassa. Riittoisasta 400 gramman pakkauksesta saa 4 litraa valmista maitoa. Tuote säilyy huoneenlämmössä. Valmistaja: Valio Lapinlahti

Raikkaita uutuuksia Valio Hedelmätarha® sarjaan HEDELMÄTARHA® brändin uutuudet mango

ja lempeä omena lisäävät perusmehujen valikoimaa. Uutuusmaut eivät sisällä sitrushedelmiä eivätkä lisättyä hedelmälihaa. Lempeä omenamehu on suodattamatonta ja siinä on luonnollisen raikas, kotitekoisen omenamehun maku. Mangomehu on pehmeän täyteläinen sekoitus mangoa ja omenaa, joka tuo mehuun makeutta ja sopivan hapokkuuden. Uutuudet sisältävät 100 % puristettua mehua. Pakkauskoko 1 l. Valmistaja: Valio Helsinki

Hörppy-uutuusmaut VALIO HÖRPPY™ saa kolme uutuusmakua: jäätee,

granaattiomena ja seko sokeriton. Hyvänmakuiset ja raikkaat mehujuomat ovat erityisesti nuorten makuun. Kevyen hiilihapotuksen ansioista mehujuomat maistuvat hyviltä myös lämpimänä nautittuina. Ne sisältävät 30 % vähemmän sokeria kuin mehujuomat yleensä. Korkillinen pakkaus on kätevä ottaa mukaan. Sokeriton mehujuoma sisältää vain vähän kaloreita 1,8 kcal/100g. Mehut ovat säilöntäaineettomia. Pakkauskoko 1 l. Valmistaja: Valio Helsinki

Vähemmän sokeria sisältävä luomujogurtti Uudistunut VALIO LUOMU™ JOGRUTTI KELTAISET HEDELMÄT sisältää 50 % vähemmän lisättyä sokeria verrattuna tavanomaisiin maustettuihin jogurtteihin. Luomupersikan (3 %), luomumangon (2 %) ja luomuappelsiinin (2 %) yhdistelmä on miellyttävä ja jogurtti maistuu koko perheelle. Se sisältää asidofilus- ja bifidobakteereita. Tuote on laktoositon. Pakkauskoko 1 kg. Valmistaja: Valio Riihimäki

Lisää tarjontaa luomujuustoihin VALIO LUOMU™ GOUDA juustoa saa myös viipaleina: se on ensimmäinen suomalainen viipaleina myytävä luomujuusto leivänpäällejuustoissa. Tuotteessa on rasvaa 28 % ja suolaa 1,8 g/100 g. Juusto on luontaisesti laktoositon. Pakkauskoko 275 g. Valmistaja: Valio Joensuu Maito ja Me 2/2016

Tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat Suomen suosituin pastasarja lehmille – jo yli kymmenen vuoden ajan.

Correct Magnesium – nopea ensiapu laidunhalvauksen uhatessa Laidunhalvaus on vakava ja helposti lehmän kuolemaan johtava sairaus. Riski on suurin, kun lehmät saavat keväällä ja alkukesällä nuorta laidunruohoa. Magnesiumin puutosoireita voi ilmetä myös sisäruokinnassa käytettäessä magnesiumköyhää säilörehua. Correct Magnesium on nopeasti vaikuttava tehokas ensiapu, joka on tarkoitettu annettavaksi lehmälle heti, kun sillä havaitaan laidunhalvauksen oireita. Correct Magnesium putkilon voi helposti tyhjentää lehmän nieluun tavallisen silikonipistoolin avulla. Laidunhalvaustapauksissa ota aina yhteyttä myös eläinlääkäriin. Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi. Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Maatalouskaupoista ja meijeristäsi. Correct Calcium Pro

Correct Pötsi-Potku

Correct Hiili+tanniini

Correct Ketosis

Uuden sukupolven kalsiumlisä poikimisen turvaksi

Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

Correct-pastat ovat eläinlääkäreiden kehittämiä ja lääketehtaan tarkkuudella valmistettuja tuotteita. Huippulaatuiset pastat valmistaa ranskalainen Virbac-yhtiö, joka on valmistanut tuotteita maanviljelijöille ja eläinlääkintään lähes 50 vuoden ajan.

valio.fi/startti

RIITAN AAMULYPSY

Riitta Brandt

Edunvalvontajohtaja Valio Oy riitta.brandt@valio.fi

Keinot maidon markkinatilanteen korjaamiseksi vähissä

aitomarkkinoilla ei vieläkään näy elpymisen merkkejä. Vaikka suurin syy markkinoiden alavireeseen onkin Kiinan hiipuneessa kysynnässä ja Venäjän vastapakotteissa, niin vähintään yhtä suuri syy on maidontuotannon hallitsematon lisääntyminen EUn alueella. Keinot tuotannon hillitsemiseksi ja tuottajien ahdingon helpottamiseksi ovat vähissä. Yhteisen maatalouspolitiikan keinovalikoimasta on löytynyt tällä kertaa maidontuotannon väliaikainen ja vapaaehtoinen rajoittaminen ja rasvattoman maitojauheen ja voin interventio-ostojen kasvattaminen. Maidontuotannon vapaaehtoinen rajoittaminen on tehty mahdolliseksi siten, että sallitaan tuottajaorganisaatioille tai osuuskunnille oikeus sopia yhteisestä tuotannon rajoittamisesta ilman, että se olisi kilpailulainsäädännön vastaista. Poikkeus on väliaikainen, vain kuuden kuukauden mittainen.

lustavien tietojen mukaan kiinnostus tuotannon rajoittamiseen on todella vähäistä. Portugalin osuuskunnat ovat yhdessä tehneet päätöksen rajoittaa maidon vastaanotto viime vuoden tasolle, mutta muista EU-maista vastaavaa vahvaa sitoutumista ei ole kuulunut. Useat voimakkaasti maidontuotantoaan lisänneet maat, kuten Hollanti, Tanska, Irlanti ja Iso-Britannia päinvastoin ilmoittavat, että he eivät ainakaan lähde mukaan tuotannon rajoittamistoimenpiteisiin. Ranskassa on päätetty lähteä mukaan, jos kaikki muutkin niin teke-

On selvää, että mikään kyseisistä toimenpiteistä ei voi olla yhtä tehokas kuin ylituotannon rajoittaminen. vät. Ilmeisesti Saksan tuottajat ovat varovaisen kiinnostuneita tuotannon rajoittamisesta, mutta toimeenpano edellyttää siellä lainsäädännön muutosta, mikä on mahdollista aikaisintaan kesäkuussa. Maidontuotanto kasvoi EUssa viime vuonna yli kaksi prosenttia. Tahti on nyt kovempi, sillä tammi–helmikuussa maitoa on tuotettu 1,2 miljardia kiloa enemmän

kuin viime vuoden alussa. Toki silloin elettiin vielä kiintiöaikaa ja useissa maissa tuottajat jarruttelivat tuotantoaan. Suurimmat lisämaidon tuottajat ovat Hollanti, Saksa, Puola, Irlanti ja Ranska, mutta kauaksi eivät jää Espanja, Italia, Iso-Britannia tai Belgiakaan. Maitoa tuotetaan laajalla rintamalla runsaasti enemmän kuin aikaisemmin. Kun vapaaehtoiseen tuotannon rajoittamiseen on sitoutunut vain Portugali, niin maitokriisi ei aivan kohta helpota. Toisessa päässä, eli markkinoilla, korjauksen tekeminen on myös vaikeaa. EU on tukenut tuotteiden pitämistä varastoissa pidempään yksityisen varastoinnin tuen turvin. Mutta markkinat eivät ole sillä välin helpottuneet, joten toimenpide ei ole saanut aikaan muuta kuin siirtänyt tuskaa eteenpäin. Toinen välitön keino on ostaa rasvatonta maitojauhetta ja voita EUn interventiovarastoihin. Toimijat eivät ole vielä myyneet yhtään voita interventioon, mutta rasvatonta maitojauhetta on kevään aikana myyty enimmäismäärä, niin että ostokatto päätettiin kriisitoimenpiteenä kaksinkertaistaa. Lisämääränkin arvellaan täyttyvän muutamassa kuukaudessa. Jauhetta pidetään varastossa, kunnes maitomarkkinat paranevat, ja sen jälkeen ne myydään markkinoille eri tarkoituksiin.

uita keinoja ei juuri ole. Työkalupakki on melko tyhjä tilanteen korjaamiseksi. Promootio- ja koulumaitotuet ovat pitkän aikavälin toimenpiteitä, vientitukia ei ole EUssa enää mahdollista maksaa. Uusia keinoja, kuten markkinoiden läpinäkyvyyden lisäämistä, epäreilujen kauppatapojen karsimista, ruokaketjun toimijoiden marginaaleja, vakuutuksia, futuureja jne. pohditaan korkean tason työryhmässä Brysselissä. On selvää, että mikään kyseisistä toimenpiteistä ei voi olla yhtä tehokas kuin ylituotannon rajoittaminen. Vapaaehtoinen tuotannon väliaikainen rajoittaminen tulee osoittautumaan turhaksi yritykseksi maitomarkkinatilanteen korjaamiseksi. On mielenkiintoista nähdä, mikä on seuraava Maatalousneuvoston ja EU komission toimenpide, kun vapaaehtoinen tuotannon rajoittaminen ei toimi ja rasvattoman maitojauheen varastot kasvavat hallitsemattomasti.

Maito ja Me 2/2016

TAVATAAN VALIOLLA

ǌǌElli Siltala kiittää valiolaisia maitotilayrittäjiä, jotka ovat lähteneet innokkaasti mukaan tuottamaan some-sisältöä: Valiomaitoa-sivulla on postauksia jo yli 1 000. ”Valion omistajayrittäjät, jotka haluavat antaa kasvonsa yritykselle, voivat nyt niin tehdä.”

Kotimarkkinan veturi KASVO Elli Siltala (38 v.), johtaja, Suomen myynti ja markkinointi sekä konsernimarkkinointi, Valion johtoryhmän jäsen TYÖNI VALIOLLA Vastaan Valion Suomen myynnistä ja markkinoinnista. Tehtäviimme kuuluu auttaa asiakkaitamme eli vähittäiskauppaa, teollisuutta ja Food service -ammattilaisia menestymään omassa liiketoiminnassaan. Haluamme tarjota ratkaisuja erilaisten kuluttajien tarpeisiin ja ilahduttaa heitä arkea helpottavilla tuotteilla. Asiakkaat ja kuluttajat ovat menestyksemme elinehto. Valiolla on arvokas brändisalkku, jonka hallinta ja arvon maksimointi on tärkeimpiä tehtäviämme. Asetan tiimille selkeät tavoitteet ja autan niissä onnistumisessa – silotan tietä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kotimaan markkinoinnin ja myynnin lisäksi teemme markkinointia esimerkiksi Tanskaan ja Kiinaan. KOTIMAAN MYYNNIN MERKITYS VALIOLLE Suomessa menestyminen on Valion toiminnan kulmakivi. Kotimaan myynnistä kertyi yrityksen liikevaihdosta viime vuonna vajaat 65 prosenttia – noin 1 116 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan myynnin osuus oli tästä noin 85 prosenttia. Viimeisen 10 vuoden aikana päivittäistavarakaupan arvo on kasvanut Suomessa 50 prosenttia. Nyt kasvu on kääntynyt: suomalaiset syövät enemmän kotona, mutta saattavat ostaa halvempia tuotteita. Valio tähtää toiminnassaan lisäarvon luomiseen – vain siten pystymme maksamaan Euroopan parasta maidon tilityshintaa omistajayrittäjillemme. MITEN MARKKINOINTI MUUTTUU Myynnin ja markkinoinnin toiminta käsi kädessä mahdollistaa huippuinnovatiivisten Valion tuotteiden myynnin tehokkaasti tärkeällä kotimarkkinalla, jossa kilpailu on kovaa ja tehokkuus avaintekijä. Markkinoinnissa monikanavaisen digimarkkinoinnin rooli on kasvanut. Kuluttaja vastaanottaa paljon sähköisiä viestejä, joista Valion on erottauduttava. Sekä johtamisessa että markkinointitoimenpiteissä on käytettävä hyväksi sähköisistä kanavista kertyvää tietoa: analytiikkaa on yhdisteltävä luovasti, oltava perillä tulevista trendeistä ja tiedettävä, mikä toimii asiakaspinnassa. Valio.fi-palvelun pääsiäissivustolla vieraili tänä vuonna 800 000 eri kävijää – yhteensä 1,52 miljoonaa vierailua – joka on 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Se osoittaa digitaalisten palveluiden kasvavan merkityksen. Yritystä on tuotava esiin eri näkökulmilla myös sosiaalisessa mediassa.

Maito ja Me 2/2016

#VALIOMAITOA JA #VALIOJENGI Omistajayrittäjämme ovat lähteneet hienosti tuottamaan sisältöä Valiomaitoa-hashtagilla sosiaaliseen mediaan. Some-päivitysten avulla kerromme suomalaisesta maidontuotannosta, lisäämme maitoketjun läpinäkyvyyttä, kirkastamme kuvaa Valiosta vastuullisena toimijana ja viemme eteenpäin markkinoinnillisiakin viestejä. Kaikella tällä on Valiolle liiketaloudellista merkitystä. Yrityksen työntekijöiden postauksia kerätään hashtagilla Valiojengi. Näin saamme leviämään tietoa valiolaisesta huipputyöstä ja tekemisestä sosiaalisen median kanavissa. Onnistumisemme digimarkkinoinnissa ja edellä kuvatussa työntekijälähettiläisyydessä on huomattu – vastaanotimme niillä perusteilla Vuoden digitaalinen suunnannäyttäjä -palkinnon tänä vuonna. TYÖNI HAASTEET Kilpailu maitomarkkinalla on kovaa ja haasteena on löytää kotimaassa kasvua: katse on käännettävä uusiin kategorioihin. Haluamme tarjota kuluttajalle tuotteissamme jotain niin merkityksellistä, että tuote päätyy ostoskoriin. Hienoja uutuuksia onkin tulossa lähitulevaisuudessa esimerkiksi terveystietoisille, mutta herkullisesta mausta pitäville. MITEN TEEMME PARASTA Parasta työssäni on ihmisten kanssa tekeminen. Innostavuus, sparraus ja tuki, joita saamme ja annamme toisillemme, tuo parhaan lopputuloksen. Valiolla on töissä huippuammattilaisia. Esimerkiksi myynnin ja logistiikan yhteistyö tarjoaa asiakkaille erinomaisen asiakaskokemuksen: oikeat tuotteet ovat oikeassa paikassa, haluttuun aikaan. Myynnin asiakastyytyväisyystutkimuksissa olemme alan kärkeä. Markkinoinnissa teemme parasta oivaltavuuden ja tuotteistomme avulla – tarjoamme kuluttajille tuotteita heidän erityisiin tarpeisiinsa. Pyrimme olemaan selkeitä, innostavia ja uutta luovia. TYÖURANI Olen työskennellyt Valiolla 15 vuotta noin 10 eri työtehtävässä. Aloitin juustojen ja levitteiden tuotepäällikkönä vastuullani nykyinen Valio Oivariini®, Valio Aamupala® ja Valio Polar®. Jo 5-vuotiaana olin todennut, että haluaisin Valio voin markkinointipäälliköksi. Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri pääaineena kansainvälinen markkinointi, jota opiskelin Turun kauppakorkeakoulussa. Olen aina halunnut työskennellä kuluttajamarkkinoinnin parissa yrityksessä, jonka pääkonttori on Suomessa. PERHE JA VAPAA - AIKA Ystävät ovat minulle tärkeitä. Alakoulusta saakka on jatkunut 15 hengen tyttöporukan ystävyys, heidän kanssaan tapaamme ja vaihdamme ajatuksia säännöllisesti. Harrastan kuntosalityyppistä liikuntaharjoittelu Fustraa, laskettelua ja kävelyä. Olen syntynyt ja kasvanut Turussa, mutta molemmat vanhempani ovat kotoisin maitotilalta. Perheeseeni kuuluu aviomies sekä kissa Lily, joka on rodultaan venäjänsininen. VALION SUOSIKKITUOTTEET Lempituotteeni on Valio Polar® 15 juusto – sitä saatan syödä suoraan paketista nälkääni. Jogurteista suosikkini on Valio A+™ kreikkalainen luonnonjogurtti, Lily-kissan herkku on Valio Eila® Kermaviili.

KUVA: KIMMO HAIMI

Palstalla esitellään valiolaisia kasvoja työnsä ääressä.

LYHYESTI Luomumaito suurpakkauksiin VALIO on aloittanut Valio Luomu™ maidon myynnin 10 litran suurkeittiöpakkauksissa, joista käytetään nimeä novopakkaus. Suurkeittiöasiakkaat ovat jo pitkään toivoneet novopakkauksissa myytävää luomumaitoa. Luomumaidon kysyntä suurkeittiö asiakkaiden keskuudessa on kasvanut, joten nyt oli sopiva hetki laajentaa valikoimaa suurpakkauksella. Uusi pakkauskoko palvelee laajaa asiakaskuntaa, kuten päiväkoteja ja kouluja. Myös kuluttajien keskuudessa luomumaitojen suosio kasvaa pikku hiljaa. Maito on edelleen suosituin luomutuote Suomessa. Valio myy vuodessa reilusti yli 10 miljoonaa litraa luomumaitoa.

Luomujuustoillakin on imua Myös luomujuustojen kysyntä on Suomessa kasvussa. Valio toi viime keväänä kauppoihin uuden, kotimaisen Valio Luomu™ goudajuuston, mikä on nostanut koko luomujuustojen markkinan Suomessa uudelle tasolle. Kasvavaan kysyntään vastatakseen Valio toi toukokuussa kauppoihin Valio Luomu™ goudajuuston valmiina viipaleina. Suurkeittiöasiakkaille suunnatut luomugoudaviipaleet lisättiin valikoimiin jo tammikuussa. Valio on suurin yksittäinen luomutoimija Suomessa, ja Valioryhmän maitotilayrittäjät tuottavat 82 prosenttia Suomen luomumaidosta. Viime vuoden lopussa Valioryhmässä oli 128 luomumaitotilaa. Valion luomuvalikoimaan kuuluu parikymmentä erilaista tuotetta: maitoja, piimä, kermoja, jogurtteja, viili, juusto, voi, mehuja ja marjakeittoja. Kuluttajien kestosuosikkeja ovat Valio Luomu™ vanhanajan täysmaito sekä Valio Luomu™ kevytmaito, jotka pakataan täysin uusiutuvasta materiaalista valmistettuihin maitotölkkeihin.

Maito ja Me 2/2016

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon LAC-MAXI-PARRENKUIVITTAJA Säästää aikaa ja terveyttä • heittää kuivikkeen noin 90-120 cm Ruostumatonta terästä. • säiliön tilavuus 215 l • mukana älylaturi • 50-100 partta noin 1-2 minuutissa • soveltuu monille kuivikemateriaaleille • tyytyväiset käyttäjät

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

ALL-IN-ONE

Jalostuksen hallintaan! Näet HETI mitä tapahtuu kännykällä ja tabletilla Kaikki toiminnot samassa ruudussa Ajantasainen tieto

LAC-KARJAHARJA • käynnistyy eläimen koskiessa harjaa • varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms. • kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto sisältyvät toimitukseen • käyttöjännite 230 VAC

LAC-SORKANHOITOTELINE • • • • • • •

Automaattinen lukitus Isot siirtopyrörät, helposti siirrettävissä Edistyksellinen nostojärjestelmä Liukueristematto Uusi Säädettävä pään lukitus malli! Erittäin tukeva rakenne Mitat: 195 x 130 x 215cm, 350 kg

KIIMA - POIKIMINEN - TERVEYS - MÄREHTIMINEN Ratkaisu moneen tarpeeseen Kukapa ei olisi haaveillut karjan jalostuksesta etänä? Tulevan poikimisen ennakoinnista? Siemennys juuri oikeaan aikaan? Ruokinnan häiriöiden ja terveystilan havainto heti ensimmäisistä oireista? Medria tarjoaa nyt tämän mahdollisuuden parantaa tilasi tuottavuutta. All-in-one Seuraa ruokintaa ja märehtimistä, kiimaa ja poikimista sekä yleistä terveyttä. Medria mahdollistaa kaikkien ominaisuuksien käytön, tai voit ottaa käyttöön vain osan niistä. Medria näyttää mitatun tiedon helppolukuisessa muodossa: tekstiviestihälytyksenä ja/tai ruudulla graafisesti. Seuranta auttaa parantamaan tuotosta. 100% kartalla DWS-sovellus lisää tehokkuuttasi: oikea-aikainen tieto tapahtumista, grafiikka nyt ja historiatieto. Pääset käsiksi tietoihin 24/7 missä ja milloin vain selainpohjaisella DWS-ohjelmalla. Tarvittaessa Medria lähettää hälytykset tekstiviestillä. Voit myös jakaa haluamasi tiedot siementäjille, eläinlääkärille jne.

LAC-PARSIPETI

EASYFIX-PARRENEROTIN

• • • •

Eläinystävällinen ja turvallinen • Easyfix-parrenerotin tuo laitumen vapauden navettaasi • Easyfix-parrenerottimet on valmistettu erikoisvalmisteisesta joustavasta ja kestävästä muovista • Voidaan asentaa vanhojen metallisten erottimien tilalle

Saumaton rakenne Hygieeninen Helpostit puhdistettava Liukkautta vähentävä pintamateriaali • Venymätön rakenne • DLG-testattu

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA PALVELUT

10 vuoden täystakuu