Maakuntien tilakeskuksen vuosikertomus vuodelta 2034

Maakuntien tilakeskus

MAAKUNTIEN TILAKESKUS

VUOSIKERTOMUS 2023

1 Maakuntien tilakeskuksen esittely

Maakuntien tilakeskus on hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin toimitilajohtamisen strateginen kumppani. Yhtiö toimii valtakunnallisesti lakisääteisenä kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskuksena. Lisäksi tilakeskus palvelee valtionhallintoa ja sen toimijoita.

Maakuntien tilakeskus tuottaa asiakkailleen tietoa arjen tilahallinnan ja strategisen päätöksenteon tueksi. Samalla

yhtiö rakentaa tilannekuvaa hyvinvointialueiden käytössä olevista toimitiloista, niiden kustannuksista, investoinneista ja ympäristövaikutuksista. Osaamiskeskukseen koottu tieto ohjaa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimijoita toimimaan järkevästi terveissä, turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa tiloissa.

Maakuntien tilakeskuksen muodostama tilannekuva hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä

pelastustoimen tilakannasta perustuu luotettavaan ja vertailukelpoiseen tietoon. Sitä edesauttavat tilakeskuksen edistämät yhtenäiset laskenta- ja toimintatavat eri puolilla Suomea. Maakuntien tilakeskuksella onkin merkittävä rooli hyvinvointialueiden kiinteistöjohtamisen toimintaperiaatteiden ja -mallien luomisessa sekä yleisesti yhteisen verkostomaisen toiminnan ylläpitämisessä ja johtamisessa.

1.1 Historia lyhyesti

01/2017

Sipilän hallitus antaa eduskunnalle esityksen maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistuksesta.

2019

03/2019

Sipilän hallitus kaatuu, maakunta- ja sote-uudistus päättyy. Maakuntien tilakeskuksen toimintaa sopeutetaan uuteen tilanteeseen. Yhtiö jatkaa kokoamansa tietokannan ylläpitoa ja siihen liittyvien palveluiden kehittämistä.

2020

01/2020

Yhtiö solmii sote-uudistuksesta riippumattoman palvelusopimuksen valtiovarainministeriön kanssa.

Maakuntien tilakeskuksen tehtävänä on tukea julkisen rakennuskannan hallintaa ja syventää tietopohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä kuntien rakennus- ja toimitilatiedon kokoamisella.

Ensimmäiset sairaanhoitopiirien Modulo-tilatietopalvelun pilottiprojektit käynnistyvät.

Senaatti-kiinteistöille annetaan lupa perustaa tytäryhtiö, jonka omistajiksi tulisivat aikanaan maakunnat. Yhtiö nimetään Maakuntien tilakeskus Oy:ksi.

Yhtiö kokoaa tietokannan sairaanhoitoja erityishuoltopiirien omistamista tiloista.

Tietokantaan liitetään tietoja kuntien omistamista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloista.

10/2019

Kaikki sairaanhoito- ja erityishuoltopiirit saavat käyttöönsä omia tietojaan Maakuntien tilakeskuksen ylläpitämään tilatietopalveluun, joka myöhemmin nimetään Moduloksi.

12/2020

Rinteen ja Marinin hallitukset linjaavat hallitusohjelmissaan uudesta sote-uudistuksesta. Marinin hallitus antaa esityksen hyvinvointialueiden perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksesta.

01/2021

Modulo-tilatietopalvelun pilotoineet sairaanhoitopiirit aloittavat palvelun tuotantokäytön.

2021

05/2021

06/2021

Eduskunta hyväksyy sote- ja pela-uudistuksen keskeiset lait, presidentti Niinistö vahvistaa ne.

Modulo-tilatietopalvelun tuotantokäyttö alkaa myös pelastuslaitoksissa.

Kunta-asiakkaat saavat käyttöönsä oman Skenarios-tilatietopalvelun maaliskuussa käyttöönotettujen johtamisen koontiraporttien lisäksi.

10/2021

Suomen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta nimittää Maakuntien tilakeskuksen hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskukseksi, jonka omistajina toimivat jatkossa hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki, HUS-yhtymä ja valtio.

Uusi asema käynnistää strategiatyön. Samalla yhtiö muokkaa toimintojaan, organisaatiotaan, osaamistaan, järjestelmiään ja toimintamallejaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Ensimmäiset hyvinvointialueet ottavat käyttöönsä Maakuntien tilakeskuksen Modulo-tilatietopalvelun.

Kunta-asiakkaiden 100 sopimuskunnan raja rikkoutuu.

07/2021

Hyvinvointialueet ja niiden väliaikaiset valmistelutoimielimet aloittavat toimintansa.

Maakuntien tilakeskus käynnistää yhteistyön hyvinvointialueiden ja valmistelussa mukana olevien tahojen kanssa.

11/2021

Valtiovarainministeriö antaa uuden toimiohjeen Maakuntien tilakeskuksesta yhtiön omistajalle, Senaatti-kiinteistöille.

12/2021

Kuntien tilatieto -hanke päättyy. Vuoden 2022 alusta kunta-asiakkaat siirtyvät jatkuvien tilatietopalveluiden käyttöön.

1/2023

Valtiovarainministeriö luovuttaa Maakuntien tilakeskuksen osakkeet hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. Valtiolle jää omistuksen siirron jälkeen yksi erisarjainen osake.

3/2022

Hyvinvointialueiden

ensimmäiset aluevaltuustot aloittivat toimintansa.

Kunta-asiakkaiden 150

10/2022

Kuntien tilatietopalvelut siirtyvät liiketoimintakaupalla Maakuntien tilakeskuksesta Senaattikiinteistöihin.

2022

sopimuskunnan raja rikkoutuu. Ensimmäiset kuntien tilajohtamisen kehitysohjelmat alkavat.

2023

Maakuntien tilakeskus solmii palvelusopimukset kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kanssa.

Maakuntien tilakeskuksen uusi hallitus aloittaa. Hallitus jatkaa edellisen hallituksen strategian mukaisesti, mutta päättää kesäkuussa käynnistää uuden strategiatyön vuosille 2024–2028.

10/2023

Maakuntien tilakeskus julkaisee ensimmäisen julkisen tilannekuvaraportin hyvinvointialueiden toimitiloista vuonna 2023.

6/2022

Senaatti-kiinteistöjen, valtion, hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin keskustelut Maakuntien tilakeskuksen omistussuhteen muutoksista, aikatauluista sekä Maakuntien tilakeskuksen vuoden 2023 tehtävistä ja tavoitteista käynnistyvät.

12/2022

Maakuntien tilakeskus Oy:n osakkeet siirtyvät Senaatti-kiinteistöiltä valtiovarainministeriölle ja valtion talousarviotalouteen.

Maakuntien tilakeskus Oy lisätään valtiovarainministeriöstä annettuun valtioneuvoston asetukseen ministeriön toimialaan kuuluvaksi yhtiöksi.

Valtio, hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä solmivat Maakuntien tilakeskus Oy:n osakassopimuksen.

3/2023

Maakuntien tilakeskukselle nimitetään asiakasneuvot telukunta, joka aloittaa varsinaisen toimintansa kesäkuussa.

6/2023

Ensimmäiset hyvinvointialueiden Modulotilatietopalvelun käyttöönottoprojektit saadaan päätökseen ja aloitetaan palvelun jatkuva käyttö.

12/2023

Hyvinvointialueista 19 on saanut päätökseen Modulo-tilatietopalvelun käyttöönottoprojektinsa Maakuntien tilakeskuksen kanssa ja siirtynyt käyttämään palvelua toimitilahallinnossaan arjen työkaluna ja strategisen päätöksentekonsa tukena. Maakuntien tilakeskus solmii palvelusopimuksen sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön kanssa.

1.2 Asema ja rooli

Maakuntien tilakeskus nimettiin vuoden 2021 lopulla hyvinvointialueiden lakisääteiseksi kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskukseksi.

Laissa hyvinvointialueesta (611/2021, § 21) säädetään, että kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskus on hyvinvointialueiden yhteisesti omistama osakeyhtiö, jossa valtio voi olla osakkaana. Hyvinvointialue ei saa myydä, pantata eikä muutoin luovuttaa osaamiskeskuksen osakkeita muille tahoille kuin toiselle hyvinvointialueelle tai valtiolle.

Osaamiskeskuksen tehtävänä on

• ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluja

• antaa vuosittain hyvinvointialueille ja valtioneuvostolle selvitys hyvinvointialueiden tekemistä toimitilojen investointipäätöksistä ja niiden vaikutuksista hyvinvointialueiden talouteen

• hoitaa hyvinvointialueiden osaamiskeskukselle antamia muita toimitila- tai kiinteistöhallinnon tehtäviä

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää osaamiskeskuksen tehtävistä ja käyttövelvoitteen piiriin kuuluvista palveluista.

Osaamiskeskuksen asiakkaita ovat osakkaat ja ne hyvinvointialueiden määräysvallassa olevat, osaamiskeskuksen toimialan tehtäviä hoitavat yhteisöt, jotka eivät toimi laissa hyvinvointialueesta pykälässä 131 tarkoitetulla tavalla kilpailutilanteessa markkinoilla.

Hyvinvointialueen ja sen tytäryhteisön on käytettävä yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluja sekä jos hyvinvointialueet niin sopivat, muita osaamiskeskuksen tuottamia palveluja.

Maakuntien tilakeskus Oy on myös valtiovarainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (610/2003, § 2) mukainen ministeriön toimialaan kuuluva erityistehtäväyhtiö.

1.3 Toiminnan tavoitteet

Maakuntien tilakeskuksen toiminnan tavoitteena oli vuonna 2023 yhteistyössä hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän, Helsingin kaupungin ja valtion kanssa kehittää toimitilajohtamiseen ratkaisuja, jotka mahdollistavat alueille terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat sekä palveluverkot.

Lisäksi tavoitteena oli hillitä hyvinvointialueiden toimitilojen kustannusten kasvua vuoteen 2030 mennessä ja edistää ympäristöystävällisyyttä, jolla Suomi saavuttaisi ilmastopolitiikan mukaisen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.

Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Maakuntien tilakeskus tarjosi hyvinvointialueille kiinteistö- ja toimitilajohtamisen asiantuntijapalveluita sekä Modulo-tilatietopalvelun toimitilajohtamisen arjen työkaluna.

Lisäksi yhtiö kokosi, käsitteli, analysoi ja raportoi toimitilajohtamisessa tarvittavaa tietoa paikallisen ja valtakunnallisen tilannekuvan rakentamiseksi ja tiedolla johtamisen mahdollistamiseksi.

”Maakuntien tilakeskus tuotti tietoa, palveluita ja ratkaisuja hyvinvointialueiden toimitilajohtamiseen.”

Maakuntien tilakeskus myös edisti ja johti hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilajohtamisen yhteistä ja verkostomaista toimintaa.

Vuoden 2023 toiminta perustui edellisen omistajan viitoittamaan visioon, missioon ja strategiaan, joita Maakuntien tilakeskuksen hallitus päätti kesällä 2023 tarkentaa seuraavaksi viisivuotiskaudeksi eli vuosille 2024–2028. Uutta missiota, visiota ja strategiaa on kuvattu kappaleessa Maakuntien tilakeskuksen visio, missio ja strategia.

1.4 Organisaatio ja osaaminen

Maakuntien tilakeskus on pieni asiantuntijaorganisaatio. Sen päivittäistyötä johtavat toimitusjohtaja ja kolmen hengen johtoryhmä. Vuonna 2023 Maakuntien tilakeskuksen henkilöstö kasvoi 21 työntekijästä 34:ään. Yhtiön tulovaihtuvuus oli 48 ja lähtövaihtuvuus 12 prosenttia. Sukupuolijakauma naisten ja miesten välillä oli vuoden 2023 lopussa 40:60. Henkilöstön keski-ikä oli 43 vuotta.

Maakuntientilakeskuslaiset työskentelivät vuonna 2023 eri puolilla Suomea, suurin osa kuitenkin pääkaupunkiseudulla. Kaikilla oli mahdollisuus työskennellä etänä ja läsnä. Koko organisaatio kokoontui kerran kuussa Helsingin Pasilassa sijaitsevalle toimistolle henkilöstökokoukseen.

Vuonna 2023 Maakuntien tilakeskus sai työsuojelutoimikunnan. Se kokoontui syyskaudella noin kerran kuukaudessa. Toimikunta laati työsuojelun toimintaohjelman, joka jalkautetaan henkilöstölle vuoden 2024 aikana. Työsuojelutoimikunnan tarkoituksena on vuonna 2024 yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tuottaa työpaikkaselvitys.

Asiantuntijaorganisaationa Maakuntien tilakeskuksen toiminnan menestys perustuu osaavaan, motivoituneeseen ja hyvinvoivaan henkilöstöön. Vuonna 2023 yhtiö tuki työntekijöidensä osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista mahdollistamalla osallistumisen erilaisiin alan koulutusohjelmiin ja verkostoihin. Kaikille halukkaille tarjottiin mahdollisuus tehdä itsestään DISC-analyysi ja samalla lisätä vuorovaikutustaitojaan. Osa esimiehistä suoritti johtamisen erikoisammattitutkinnon (Kiinko JET). Lisäksi yhtiö järjesti esihenkilövalmennuksen kaikille esihenkilöasemassa oleville työntekijöilleen. Yhtiön johtoryhmän jäsenet suorittivat loppuun kiinteistö- ja rakennusalan johdon koulutusohjelman (Kiinko KiRaJoko).

Henkilöstön sitoutuneisuutta mitattiin vuosittaisella kyselyllä. Vuoden 2023 tulos oli Suomen asiantuntijanormia parempi ja kehittyi myönteisesti edellisvuodesta. Lisäksi jokainen maakuntientilakeskuslainen kävi vähintään kerran vuodessa esimiehensä kanssa keskustelun henkilökohtaisista osaamisensa kehittämiskohteistaan ja yrityksen tavoitteista johdetuista vuositavoitteistaan.

Asiantuntijatyöstä palautumista sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistettiin puolestaan lounas-, kulttuuri- ja hyvinvointieduin. Maakuntien tilakeskuksen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli selvästi alhaisempi kuin vertailuryhmänä käytetyillä kunta-alan toimistotyöntekijöillä. Vuonna 2023 yhtiössä ei tapahtunut tapaturmia eikä siirtymisiä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Vuonna 2024 yhtiön on tarkoitus laatia ensimmäinen työyhteisön kehittämissuunnitelma, joka sisältää henkilöstön määrää, rakennetta ja yhdenvertaisuutta, tasa-arvon toteuttamista ja edistämistä, työkyvyn ylläpitämistä sekä osaamisen kehittämistä edistävät toimenpiteet.

1.5 Tapa toimia

Maakuntien tilakeskuksessa nykymuotoisen toiminnan käynnistysvaiheessa on puhuttu arvojen sijaan äänensävyistä. Niiden avulla on kuvattu, millaista mielikuvaa yrityksestä ja sen toiminnasta halutaan välittää. Äänensävyt raamittavat Maakuntien tilakeskuksen työntekijöiden tapaa toimia.

Valitut äänensävyt vuodesta 2020 ovat olleet vakuuttava, innostava, ihmisläheinen, keskusteleva ja ratkaisuhakuinen. Seuraavassa on kuvattu, miten äänensävyt näkyvät Maakuntien tilakeskuksen työntekijöiden arjen tavassa toimia.

Tarjoamme ratkaisuja asiantuntemuksemme ja kokemuksemme perusteella.

Olemme johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä, seisomme sanojemme takana.

Olemme oman alamme näkemyksellinen toimija, joka on valmis jakamaan näkemyksiään.

Ymmärrämme oman roolimme ja tehtävämme. Keskitymme hoitamaan oman tonttimme mahdollisimman hyvin, emme rönsyile sen ulkopuolelle.

Kerromme onnistumisistamme sekä saavutetuista tuloksista. Uskallamme iloita niistä.

Tuomme esiin osaamisemme ja tiiviin yhteisyön asiakkaidemme kanssa.

Uskomme omaan tehtäväämme ja olemme ylpeitä roolistamme.

Jaamme kokemuksiamme paitsi valmiista myös keskeneräisistä asioista.

Annamme asiakkaidemme loistaa.

Puhumme

ymmärrettävästi ja ymmärtäen – tunnemme kohderyhmämme ja ymmärrämme, mitkä asiat heitä kiinnostavat.

Kerromme toiminnastamme omien asiantuntijoidemme suulla ja nostamme esiin myös asiakkaamme ja sidosryhmämme omine näkemyksineen. Viestimme ihmiseltä ihmiselle.

Kohdistamme viestimme ja puhuttelemme vastaanottajaa.

Olemme selkeitä, johdonmukaisia ja kiinnostavia –osaamme kiteyttää monimutkaisetkin asiat helposti lähestyttävään muotoon.

Työskentelemme usein keskeneräisten ja meistä riippumattomien asioiden kanssa. Olemme mahdollisimman avoimia ja kerromme myös sen, että kerrottavaa ei vielä ole.

Käymme dialogia, emme monologia. Keskustelemme, emme neuvo. Meihin kohdistuu paljon erilaisia odotuksia ja kysymyksiä, joihin emme pysty vielä vastaamaan. Kuuntelemme sidosryhmiämme, pidämme heidät ajan tasalla ja palaamme asiaan, kun vastauksia on.

Kyselemme, keräämme palautetta ja tutkimme. Kerromme tuloksista avoimesti ja annamme dataa myös muiden käyttöön.

Ymmärrämme

asiakkaitamme, autamme tietoon ja analyyseihin perustuvan näkemyksemme avulla.

Pyrimme aina yhteistyöhön – emme ole sormea osoittava valvontaviranomainen.

Korostamme yhteistyötä eri tahojen kanssa ja kerromme siitä käytännön tasolla. Näytämme, miten kehitämme toimintaamme ja miten työssämme edistymme.

Olemme joustavia, suosimme nopeaa toimintaa ja ratkaisuja pitkien kehittämishankkeiden sijaan.

Asetumme viestinnässä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan asemaan.

Kun nostamme esiin ongelmia, tarjoamme samalla tukea muutokseen ja vaihtoehtoja ratkaisuiksi. Ihmisläheinen

Kehitämme jatkuvasti palveluitamme asiakkaidemme tarpeita vastaaviksi.

2 Toimitusjohtajan

katsaus vuodesta 2023

Vuosi 2023 oli Maakuntien tilakeskukselle uusien kumppanuuksien vuosi. Muutoksen ajurina toimi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueille. Muutoksen seurauksena Maakuntien tilakeskus sai uusia omistajia hyvinvointialueista sekä HUSyhtymästä ja Helsingin kaupungista.

Valtion omistus yhtiössä jatkui. Vastuuministeriönä toimi valtiovarainministeriö, jonka toimialaan kuuluvaksi erityistehtäväyhtiöksi Maakuntien tilakeskus oli vuodenvaihteessa 2022–2023 asetuksella lisätty. Valtiovarainministeriö

vastasi myös Maakuntien tilakeskuksen omistajaohjauksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tila-asioissa yhteistyötä tehtiin läheisesti sosiaali- ja terveysministeriön ja pelastustoimen tila-asioissa sisäministeriön kanssa.

Maakuntien tilakeskuksen uusi hallitus aloitti toimintansa hyvinvointialueiden tiukassa taloudellisessa tilanteessa ja toimintaympäristön vasta rakentuessa. Asetelma konkretisoi Maakuntien tilakeskuksen tarvetta ja tehtävää kumppaneidensa kiinteistö- ja toimitilahallinnan kehittämisessä niin arjessa kuin strategisessa päätöksenteossa sekä tila- ja kustannustietojen kokoamisessa.

Kumppanuuksia uusien omistaja-asiakkaiden kanssa rakennettiin monella rintamalla: Asiakasneuvottelukunta ja erilaiset teemaverkostot aloittivat toimintansa. Samanaikaisesti Maakuntien tilakeskuksen asiantuntijat ja hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin kiinteistö- ja toimitila-ammattilaiset vetivät lakisääteisen Modulo-tilatietopalvelun aluekohtaisia käyttöönottoprojekteja. Tila- ja taloustietoja koottiin Moduloon niin tilakeskuksessa kuin alueilla. Muutama erillisprojektikin ehdittiin käynnistää ja saada päätökseensä.

Muutokset omistajissa, asiakaskunnassa ja toimintaympäristössä edellyttivät, että myös Maakuntien tilakeskuksen sisäinen toiminta haki aktiivisesti ja tietoisesti uudenlaista uomaansa. Osaamista kasvatettiin kouluttamalla ja uusia asiantuntijoita palkkaamalla. Prosesseja ja toimintatapoja uudistettiin. Palveluiden kehitystä jatkettiin aktiivisesti ja uusia muotoiltiin asiakaskeskeisesti.

Kaiken perustana oli yhtiön vakaa talous ja muutosmyönteinen ilmapiiri. Kehitystä tuki hallitus, joka päätti vauhdittaa muutosta käynnistämällä uuden strategiatyön.

Se saatiin päätöksen loppuvuodesta. Uusi strategia vuosille 2024–2028 vahvistaa entisestään Maakuntien tilakeskukselle annettua tehtävää valtakunnallisena kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskuksena. Yhtiön tehtävänä on tukea asiakkaitaan taloutensa tasapainottamisessa sekä tehokkaan ja kestävän kiinteistöhallinnan saavuttamisessa. Yhtiö tuottaa tietoa, luo innovatiivisia ratkaisuja ja jakaa asiantuntijuuttaan sekä parhaita käytäntöjä.

Palaamme Maakuntien tilakeskuksen uusiin strategisiin tavoitteisiin ja vaikuttavuuteen vision, mission ja strategian läpikäynnin yhteydessä. Nyt kiitämme nöyrimmin kumppaneitamme työntäyteisestä vuodesta 2023. Tähdätkäämme siihen, että Maakuntien tilakeskuksesta rakentuu asiakkaidensa luottama asiantuntija, joka yhdistää älykkäästi talouden, vastuullisuuden ja hyvinvoinnin.

Jukka Latvala

toimitusjohtaja

Maakuntien tilakeskus Oy

”Vuonna 2023 saimme

Maakuntien tilakeskuksessa todistaa kumppanuuden voimaa ja kykyämme sopeutua nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön.

Maakuntien tilakeskukselta voi

odottaa jatkossakin monitahoista

yhteistyötä, laaja-alaista tietoa ja alan asiantuntijuutta.”

3 Maakuntien tilakeskuksen

liiketoiminta vuonna 2023

Maakuntien tilakeskuksen liiketoiminta oli vuonna 2023 jaettu organisatorisesti kahteen liiketoimintayksikköön: tietopalvelu ja tietohallinto sekä asiakkuudet ja viestintä.

Vuosi 2023 oli molemmissa yksikössä vahvaa kehittämisen aikaa. Tietopalveluyksikössä pääpaino oli hyvinvointialueiden Modulo-tilatietopalvelun käyttöönottoprojektien

loppuunsaattamisessa, raportoinnissa ja jatkuvien palveluiden käynnistämisessä. Asiakkuusyksikössä panostettiin Maakuntien tilakeskuksen palveluiden ja erityisesti kiinteistö- ja toimitilajohtamisen asiantuntijapalveluiden sisällön kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Työn tuloksena syntyivät mm. nykyinen palvelurakenne ja viitekehys toimialueeseen kuuluvista asiantuntijuuden osa-alueista.

”Maakuntien tilakeskuksen asiakkaita vuonna 2023

olivat kaikki hyvinvointialueet, HUS-yhtymä, Helsingin

kaupunki sekä Suomen valtio.”

3.1 Kumppanuudet hyvinvointialueiden kanssa

Vuonna 2023 Modulo-käyttöönottoprojektit jatkuivat hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin kanssa. Yhteensä 23 projektista 19 saatiin päätökseen syksyllä 2023. Loput neljä valmistuvat vuoden 2024 alkupuolella.

Käyttöönottoprojektit osoittautuivat vaativiksi. Ne etenivät hyvässä yhteistyössä, mutta tarvitsivat jatkuvaa aktiivista sovittamista hyvinvointialueiden ja Maakuntien tilakeskuksen resurssien sekä projektin tavoitteiden kesken. Resurssien niukkuus ja paikallinen priorisointi näkyivät erityisesti hyvinvointialueilla työn etenemisvauhdissa. Etenkin talous- ja vuokrasopimusasiat vaativat ennakoitua enemmän aikaa ja Modulon edelleenkehitystyötä.

Maakuntien tilakeskuksen nykymuotoinen asiakastyö hyvinvointialueiden kanssa käynnistyi vuoden 2023 aikana, kun asiakkuusyksikköön saatiin lisää asiantuntijoita ja asiakastyössä käyttöönotettiin edellisenä syksynä laadittu asiakkuuksien johtamisen toimintamalli. Toimintamalli antoi raamit asiakastyön tavoille ja aikatauluille.

Vuoden 2023 alussa asiakkuustiimiin rekrytoitiin kolme uutta asiakkuuspäällikköä asiakkuusjohtajan ja yhden aiemman asiakkuuspäällikön lisäksi. Kumppanivastuut hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin kanssa jaettiin neljän asiakaspäällikön kesken. Vuoden jälkipuoliskolla tiimiä täydennettiin vielä yhdellä asiakkuuspäälliköllä ja yhdellä investointi- ja asiakkuuspäälliköllä, jonka vastuulle siirtyi kumppanuus valtionhallinnon kanssa.

Resurssoinnin varmistamiseksi yhtiö kilpailutti lisäksi loppuvuodesta 2023 puitesopimuksia kiinteistö- ja toimitilajohtamisen asiantuntijapalveluista. Puitesopimukset ja vuoden aikana käyttöönotettu asiakkuudenhallintajärjestelmä tarjosivat asiakkuuspäälliköille arjen työkaluja hyvinvointialuekumppanuuksien johtamiseen. Puitesopimusten tavoitteena oli laajentaa Maakuntien tilakeskuksen asiantuntijuutta sekä vastata 21 hyvinvointialueen, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin kysyntään toimitila- ja kiinteistöjohtamisen palveluille.

Maakuntien tilakeskuksen palvelut hyvinvointialueille

Modulo-tilatietopalvelu

• tilahallintajärjestelmä

• vuokrauksen hallintajärjestelmä

• asukasvuokrauksen järjestelmä

• toimitilojen taloustieto

Tieto- ja analytiikkapalvelut

• dynaaminen tilannekuva- ja vertailutieto

• toimitilajohdon mittaristo

Kiinteistö- ja toimitilajohtamisen asiantuntijapalvelut

• yhteiset ohjeet ja toimintamallit

• asiakaskohtaiset neuvonantopalvelut

• hyvinvointialueiden yhteistyöverkostot

Vuonna 2023 asiakasprojektit toteutettiin vielä pääsääntöisesti Maakuntien tilakeskuksen omin resurssein. Hyvinvointialuekohtaisia erillisprojekteja tuotettiin esimerkiksi toimitilaverkkosuunnittelusta sekä kiinteistö- ja toimitilastrategioista. Näitä projekteja on esitelty tarkemmin kohdassa asiakaskohtaiset lisäprojektit. Maakuntien tilakeskus antoi myös moninaista neuvonantoa hyvinvointialueille toimitilavuokrauksen kysymyksissä.

Tilatietopalvelun erillisratkaisuista hyvinvointialueita kiinnostivat erityisesti asukasvuokrauksen ja vuokralaisvalinnan palvelut. Asukasvuokrauksen palvelu mahdollistaa yhdenmukaisen prosessin tuetun asumisen vuokrauksen hallintaan. Vuodenvaihteeseen 2023–2024 mennessä asukasvuokrauksen palvelun oli jo ottanut tai oli ottamassa käyttöönsä 13 hyvinvointialuetta, joista viidellä oli käynnissä myös asukasvalintaa tukevan palvelun käyttöönottoprojekteja.

Hyvinvointialueilla tunnistettiin myös tarvetta toimitilojen käyttöasteen seuranta- ja tilavarauspalveluille. Maakuntien tilakeskus käynnistikin näistä kilpailutuksen vuoden 2023 lopussa. Palveluiden avulla hyvinvointialueet saavat käyttöönsä ratkaisun, joka mahdollistaa entistä tarkemman tiedon keräämisen tilankäytöstä ja todelliseen tietoon pohjautuvan tuen johtamiseen ja päätöksentekoon.

Maakuntien tilakeskuksen tilatietopalvelun työllistävin urakka vuonna 2023 oli toimitilojen vuokrasopimusten vienti Modulo-tilatietopalveluun. Sopimuksia oli yhteensä noin 9 000 kappaletta, joista jokainen oli erilainen. Erityisesti kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien vuokrasopimuksien selvitykset olivat monitahoisia. Asukasvuokrauksen sopimusten lukumäärä näyttäisi olevan vielä toimitilojen vuokrasopimusmäärää huomattavasti suurempi.

Tiedon raportoinnissa ja visualisoinnissa edistyttiin iso loikka. Maakuntien tilakeskus tuotti vuonna 2023 hyvinvointialuille toimitilojen perustietoraportit sekä ensimmäiset hyvinvointialueiden väliset vertailuraportit. Laadukkaan raportoinnin varmistamiseksi myös tietorakenteita edelleenkehitettiin. Maakuntien tilakeskuksen valtakunnallinen tilannekuvaraportti hyvinvointialueiden toimitiloista valmistui suunnitelman mukaisesti lokakuussa 2023.

Hyvinvointialuekumppanuuksien tärkeimmiksi ja vaikuttavimmiksi viestintäkanaviksi osoittautuivat erilaiset projekti-, ohjausryhmä- ja verkostopalaverit sekä raportointiklinikat, joilla tuettiin alueiden toimintaa ja joita hyödynnettiin kehitysideoiden keräämiseen. Hyvinvointialuekohtaisten tapaamisten lisäksi Maakuntien tilakeskus järjesti hyvin -

vointialueille reilut 30 yhteistilaisuutta tai tapahtumaa, joista merkittävin oli ensimmäistä kertaa järjestetty kiinteistö- ja toimitilajohdon päivät.

Henkilökohtaisen viestinnän lisäksi käytettiin laajasti Maakuntien tilakeskuksen Teams-yhteistyöalustaa sekä Oma tila -palveluportaalia. Myös Maakuntien tilakeskuksen kotisivujen sekä sosiaalisen median kanavien sisällöt suunnattiin hyvinvointialueille. Asiakaspalvelussa käyttöönotettiin takaisinsoittopalvelu.

Maakuntien tilakeskuksen vuoden 2023 toiminnan onnistumista mitattiin loppuvuodesta asiakaskyselyllä. Hyvinvointialueiden mukaan Maakuntien tilakeskuksen tärkeimmät vahvuudet olivat yhteistyön sujuvuus ja helppous, asiantuntemus, tilatietopalvelun toimivuus sekä projektijohtaminen. Suositteluhalukkuus (NPS: Net Promoter Score) nousi hyvälle tasolle ollen 37.

3.1.1 Verkostotoiminta

Maakuntien tilakeskuksen ja hyvinvointialueiden yhteistoiminnan keskiössä olivat vuonna 2023 erilaiset verkostot. Verkostoissa yhtiö edisti strategiansa mukaisesti alueiden valtakunnallisten toimintatapojen ja -mallien yhtenäistämistä sekä alueiden vastuuhenkilöiden verkostoitumista.

Maakuntien tilakeskuksen roolina erilaisissa verkostoissa ja työryhmissä oli

• tarjota osallistujille työkaluja ja vertaistukea oman työnsä toteuttamiseen

• laatia hyvinvointialueille valtakunnallisia tilannekatsauksia

• antaa hyvinvointialueille tietoja päätöksenteon tueksi

• toimia verkoston koollekutsujana.

3.1.1.1 Kiinteistö- ja toimitilajohdon verkosto

Hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilajohdon verkosto aloitti toimintansa vuonna 2023. Verkosto jatkoi sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen valmistelun aikana Maakuntien tilakeskuksen perustaman hyvinvointialueiden kiinteistöjohdon verkoston työtä.

Uusi verkosto oli kohdistettu erityisesti hyvinvointialueiden toimitiloista ja kiinteistöistä vastaaville johtajille. Verkoston toimintaan osallistuivat kaikki hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän edustajat. Verkosto kokoontui vuoden aikana viisi kertaa.

Hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilajohdon verkostossa jaettiin ajatuksia, osaamista ja kokemuksia hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloista ja niiden johtamisesta. Verkoston tarkoituksena oli mahdollistaa ajankohtaisten kiinteistöja toimitilajohtamiseen liittyvien asioiden esittely, keskustelu, kehittäminen ja pohdinta yhteistyössä kaikkien hyvinvointialueiden kesken.

Verkosto kokoontuu vuonna 2024 lähinnä Teams-alustalla noin kahden kuukauden välein.

3.1.1.2 Toimitilavuokrauksen verkosto

Hyvinvointialueiden toimitilavuokrauksen verkosto aloitti toimintansa kesällä 2023. Verkoston tavoitteena oli tukea alueita toimitilavuokrauksen kysymyksissä, määritellä vuokraamistoimintaan suositeltavia periaatteita ja luoda malliasiakirjoja hyvinvointialueiden käyttöön. Verkostossa kehitetään jatkossa ratkaisuja muihin tunnistettuihin hyvinvointialueiden vuokrauksen haasteisiin.

Vuonna 2023 verkosto kokoontui kesän ja syksyn aikana yhteensä neljä kertaa, minkä lisäksi vastuunjakotaulukkoa käsittelevällä alatyöryhmällä oli kaksi kokousta.

Yhteistyön tuloksena laadittiin sopimusmalliluonnokset kolmesta erilaisesta vuokraamisen tavasta. Työskentelyssä hyödynnettiin myös ulkopuolista juridista sopimusasiantuntijaa. Verkoston työ jatkuu vuonna 2024, kun materiaaleja täydennetään ja niistä viimeistellään työversiot kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön.

3.1.1.3 Liikenteellisen saavutettavuuden työryhmä

Liikenteellisen saavutettavuuden työryhmä sai alkunsa vuonna 2023 Maakuntien tilakeskuksen ja Pirkanmaan hyvinvointialueen välisissä keskusteluissa hyvinvointialueiden liikenteellisestä saavutettavuudesta.

Pirkanmaan lisäksi työryhmään osallistui edustajia HUS-yhtymästä sekä Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais- Suomen hyvinvointialueilta. Osallistujien työnkuvat sisälsivät pääsääntöisesti palveluverkon suunnittelua tai toimitilahallintoa.

Maakuntien tilakeskus toimi työryhmän fasilitaattorina sen kokoontuessa kevään 2023 aikana neljä kertaa Teams-alustalla.

Työryhmätyön lopputuloksena syntyi opas hyvinvointialueiden liikenteellisen saavutettavuuden perusteisiin. Oppaaseen koottiin seikkoja, joita hyvinvointialueen tulisi huomioida liikenteellistä saavutettavuuttaan arvioidessaan. Sen sijaan työryhmä havaitsi, ettei toistaiseksi ole mielekästä laatia kaikille hyvinvointialueille yhteistä liikenteellisen saavutettavuuden arvioinnin mallia alueiden erilaisuuden vuoksi.

Oppaan lisäksi laadittiin tekninen pilotti liikenteellisen saavutettavuuden laskennasta ja tulosten kytkemisestä Maakuntien tilakeskuksen raportointiympäristöön. Pilotti sai myönteistä palautetta mukana olleilta hyvinvointialueilta.

Työryhmätyön jo päätyttyä sen havaintoja ja tietoja hyödynnetään jatkossa Maakuntien tilakeskuksen raportoinnin, paikkatietoanalytiikan ja saavutettavuuslaskennan kehityksessä osana palvelutilaverkkotyökaluja.

3.1.1.4 Modulon pää- ja talouskäyttäjien verkosto Maakuntien tilakeskuksen hyvinvointialueiden Modulotilatietopalvelun pää- ja talouskäyttäjien verkosto aloitti toimintaansa vuonna 2023. Verkostoon osallistuivat kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän nimeämät Modulon pää- ja talouskäyttäjät.

Modulon pää- ja talouskäyttäjien verkoston tarkoituksena on nimensä mukaisesti jatkossakin saattaa yhteen tilatietopalvelun pää- ja talouskäyttäjät, kouluttaa ja perehdyttää osallistujia palvelun ominaisuuksiin sekä yleensä tiedottaa ja keskustella palvelun käytöstä ja kehityskohteista.

Verkosto kokoontui vuoden 2023 aikana kaksi kertaa Helsingissä ja kerran Teamsissä. Vuonna 2024 Modulon pää- ja talouskäyttäjien verkosto tapaa neljä kertaa, joista kaksi tapaamista on suunniteltu pidettäviksi läsnätilaisuuksina ja kaksi Teams-alustalla.

”Maakuntien tilakeskuksen johtamissa kiinteistö- ja toimitilahallinnon verkostoissa edistettiin hyvinvointialueiden valtakunnallisten toimintatapojen ja -mallien yhtenäistämistä sekä alueiden vastuuhenkilöiden verkostoitumista.”

3.1.1.5 Modulon asukasvuokrauksen verkosto

Modulo-tilatietopalvelun asukasvuokrauksen verkosto sai alkunsa keväällä 2023 järjestetystä hyvinvointialueiden asukasvuokrauksen teemapäivästä. Päivän aikana huomattiin tarve koota yhteen hyvinvointialueilla asian parissa työskentelevät asiantuntijat.

Verkoston toimintaan vuonna 2023 osallistuivat sellaiset hyvinvointialueet, jotka olivat jo ehtineet ottaa Modulossa käyttöönsä vuokrauksenhallinnan tai asukasvalinnan toiminnallisuudet. Vuoden lopussa verkostoon oli liittynyt 12 hyvinvointialuetta. Verkosto ehti vuoden aikana kokoontua kaksi kertaa Teams-alustalla.

Verkostossa jaettiin parhaita käytäntöjä Modulon työkalujen käytöstä eri alueilla ja ratkottiin arjessa vastaan tulleita kysymyksiä. Koska osallistujat olivat työkalujen aktiivikäyttäjiä, keskustelut Modulon ja toimintamallien kehityksestä koettiin erityisen hyödyllisiksi. Verkostomaisen työskentelyn myötä myös hyvinvointialueiden välinen suora yhteistyö asiantuntijoiden kesken lisääntyi.

Verkosto tapaa vuonna 2024 neljä kertaa – kolmesti Teams-alustalla ja kerran läsnätilaisuudessa.

3.1.1.6 Kestävän kehityksen verkosto

Hyvinvointialueiden kestävän kehityksen verkoston käynnistyminen siirrettiin alkuvuoteen 2024. Verkoston tarkoitukseksi määriteltiin kuitenkin jo vuonna 2023 hyvinvointialueiden yhteisen keskustelun, kehittämisen ja pohdinnan mahdollistaminen vastuullisesta päätöksenteosta ja toiminnasta. Verkostotyössä aiotaan tunnistaa ja ratkoa kestävän kehityksen yhteisiä tarpeita sekä toteuttaa malleja yhtenäisille toimintatavoille hyvinvointialueiden vastuullisuustyössä.

Verkoston toimintaan voivat osallistua hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin toimitilojen ja kiinteistöjen ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen sekä kulttuurisen kestävyyden vastuuhenkilöt. Verkosto kokoontuu 2–3 kuukauden välein pääasiassa Teams-alustalla.

3.1.2 Hyvinvointialuekohtaiset erillisprojektit

Maakuntien tilakeskus toteutti halukkaiden hyvinvointialueiden kanssa kiinteistöja toimitila-alan erillisprojekteja. Poimimme mukaan pari esimerkkiä.

5–11/2023

Etelä­ Karjalan

hyvinvointialueen

palveluverkkoselvitys

Maakuntien tilakeskus tuotti

Etelä- Karjalan hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen osana alueen toimitila- ja kiinteistöohjelman laatimisprosessia. Selvityksen painopisteenä olivat vuoden 2023 kiinteistökäytöltään merkittävimmät perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen palvelukokonaisuudet.

Selvityksessä analysoitiin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sote- ja pela-palveluverkon nykytilaa teknisestä ja toiminnallisesta näkökulmasta. Lisäksi arvioitiin tulevaisuuden palveluverkkomuutostarpeita kiinteistöjen näkökulmasta.

Maakuntien tilakeskuksen tekemän palveluverkkoanalyysin tavoitteena oli tarjota Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle informaatiopohja alueen palveluverkosta ja sen kehitysmahdollisuuksista. Näin selvitys tuki alueen päätöksentekoa huomioiden myös väestönkehityksen ja kiinteistöihin kohdistuvan kulurakenteen sopeuttamistarpeen. Selvityksen avulla hyvinvointialue voi kohdentaa resurssejaan taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävällä tavalla.

9–11/2023

Itä ­ Uudenmaan hyvinvointialueen tilakannan nykytilakartoitus sekä kiinteistö ­ ja toimitilastrategian koostaminen

Maakuntien tilakeskus toteutti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa yhteistyössä alueen toimitilakannan nykytilakartoituksen. Projektin tavoitteena oli kartoittaa alueen käytössä oleva tilakanta ja tunnistaa sen ominaispiirteet. Lisäksi projektin tarkoituksena oli nostaa esiin kriittisimmät päätöksiä tai toimenpiteitä vaativat asiat sekä laatia päätöksenteolle ja toimenpiteille tarvittava aikajana. Tiedot tilakannasta, ominaispiirteistä ja aikajanasta koottiin yhdeksi helposti viestittäväksi kokonaisuudeksi.

Nykytilakartoituksen jälkeen Maakuntien tilakeskus ja Itä- Uudenmaan hyvinvointialueen kiinteistöpalveluyksikkö laativat toimitilastrategian. Toimitilastrategiassa hyödynnettiin Maakuntien tilakeskuksen johdolla aiemmin luotua hyvinvointialueiden toimitilastrategiamallia. Strategiassa otettiin alusta asti huomioon hyvinvointialueen vastuullisuustavoitteet, kuten panostukset energiatehokkuuteen ja tehokkuuskehityksen seuraamiseen.

3.2 Yhteistyö valtionhallinnon kanssa

Maakuntien tilakeskus työskenteli vuonna 2023 tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden ja muiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa.

Yhtiö neuvotteli valtionvarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön kanssa palvelusopimuksen, jossa sovittiin valtioasiakkuuden sisällöistä ja toimintatavoista.

Palveluiden tuottaminen ministeriöille konkretisoitui lakisääteisen selvityksen sisällön suunnittelussa hyvinvointialueiden vuotuisista rakennus- ja toimitilainvestoinneista. Suunnitteluprosessin aikana tunnistettiin myös tarve hyvinvointialueiden yhteiselle investointi- ja hankesuunnittelun toimintamallille, josta käynnistettiin oma projektinsa.

Maakuntien tilakeskus osallistui valtiovarainministeriön kanssa myös Julkiset tilat Suomi -hankkeen valmisteluun ja tuki ministeriön Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hanketta jakamalla tietoja hyvinvointialueiden toimitiloista.

Lisäksi yhtiö osallistui sosiaali- ja terveysministeriön vuosittaisen valtakunnallisen selvityksen laatimiseen hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta vuonna 2023.

Kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskuksen roolissaan

Maakuntien tilakeskus toimitti valtionhallinnon toimijoille avainlukuja ja tietoja hyvinvointialueiden toimitiloista ja investoinneista erilaisia valtakunnallisia raportteja varten. Maakuntientilakeskuslaiset osallistuivat vuonna 2023 myös lukuisiin erilaisiin julkishallinnon toimijoiden verkostoihin ja yhteistyöfoorumeihin.

3.3 Vastuullisuus ja vastuullisuustavoitteet

Maakuntien tilakeskuksessa vastuullisuus on osa yhtiön jokaisen

työntekijän jokapäiväistä toimintaa. Vastuullisuuden toteuttamisesta vastaa toimitusjohtaja,

Maakuntien tilakeskukselle ei toimintavuonna 2023 ollut asetettu vastuullisuustavoitteita ja -mittareita, eikä niistä näin ollen ole vielä raportoitavaa.

Yhtiön tarkoituksena on vuoden 2024 aikana määritellä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun tavoitteet ja mittarit. Yhteiskuntavastuun tavoitteiksi on jo uuden strategiatyön yhteydessä määritelty seuraavat:

• hyvinvointialueiden vuotuisten toimitilakustannusten tehostaminen 300 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä

• hyvinvointialueiden toimitilojen hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä.

Vastuullisuustavoitteiden toteutumista seuraavat Maakuntien tilakeskuksen johtoryhmä ja hallitus.

3.4 Vuosi 2023 lukuina

Henkilöstön lukumäärä vuoden aikana:

21

Asiakas-organisaatioiden lukumäärä:

21 hva + HUS-yhtymä + Helsingin kaupunki + valtio=

Modulo-tilatietopalvelun

päättyneitä käyttöönottoprojekteja

8,6 liikevaihto:

miljoonaa euroa

käyttäjätunnusta

Maakuntien tilakeskuksen

Oma tila -palveluportaaliin

0,5 tilikauden tulos:

miljoonaa euroa

9 500

540 000

toimitilavuokrasopimusta

Modulo-tilatietopalvelussa

rakennusta Modulotilatietopalvelussa

tilaa listattuna

Modulo-tilatietopalvelussa

11

000

000

hum² Modulo-tilatietopalvelussa

4 Maakuntien tilakeskuksen toimintaympäristö

Maakuntien tilakeskuksen liiketoiminnan toimintaympäristö on muutoksessa. Avainasemassa ovat etenkin hyvinvointialueiden toiminnan muotoutuminen ja kehittäminen, mutta myös suuremmat trendit, kuten ilmastonmuutos ja varautumisen merkityksen kasvu.

Hyvinvointialueiden talouden tasapainottaminen ja sopeuttaminen ovat kriittisiä tekijöitä. Taloudelliset paineet vaikuttavat hyvinvointialueiden tilatarpeisiin, investointeihin ja ylläpitoon sekä näihin liittyviin palveluihin. Maakuntien tilakeskuksen on kyettävä tukemaan tiedolla ja asiantuntijuudella hyvinvointialueita talouden tasapainottamisessa sekä kestävässä kehityksessä.

Hyvinvointialueiden väestön demografiset muutokset haastavat kaikkia alueita sijaintiin ja kokoon katsomatta. Alueilla palveluiden eriytyminen ja alueiden välinen erilaistuminen jatkuvat esimerkiksi väestön ikääntymisen ja muuttoliikkeiden seurauksena. Demografisten muutosten huomioiminen tilajohtamisessa edellyttää Maakuntien tilakeskukselta proaktiivista otetta palvelutarjontansa kehittämisessä.

Hyvinvointialueilla vaativan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot keskittyvät. Samalla myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluverkot tiivistyvät. Tämä asettaa uusia vaatimuksia Maakuntien tilakeskuksen palveluille ja tuotettavalle tiedolle, kuten tilatehokkuuden ja saavutettavuuden tarkemmalle mittaamiselle. Osansa toimintaympäristön muutokseen tuovat myös osaavan työvoiman saatavuuden vaikeutuminen sekä liikkuvien ja digitaalisten palveluiden roolin kasvaminen.

Hyvinvointialue- ja kuntarakenteiden uudistukset jatkuvat. Maakuntien tilakeskukselta muutos vaatii monitahoista yhteistyötä eri julkishallinnon toimijoiden kanssa. Vuosina 2024 ja 2025 yhteistyön tarpeen odotetaan näkyvän esimerkiksi kunnilta hyvinvointialueille vuokrattujen toimitilojen vuokrasopimusten ja vastuunjaon kohdalla, sillä näillä tiloilla on mittavasti korjausvelkaa eivätkä siksi enää kaikilta osin tarjoa houkuttelevia vaihtoehtoja alueiden tarpeisiin.

Poliittiset päätökset ja lakimuutokset voivat vaikuttaa merkittävästi Maakuntien tilakeskuksen toimintaan. Tilakeskus seuraa aktiivisesti poliittisia linjauksia ja mukauttaa tarvittaessa toimintaansa säilyttääkseen tehokkaan ja lainmukaisen roolinsa hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskuksena.

Maakuntien tilakeskus myös edistää omalta osaltaan

Suomen nykyisen hallitusohjelman kirjauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi julkisen sektorin tilaohjelman laatiminen, kiinteistöjen nykyistä tehokkaampi käyttö ja nykyisen kiinteistömassan huomioiva investointien ohjauksen kehittäminen.

Maakuntien tilakeskus tukee myös Suomen hallituksen pyrkimystä hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää aktiivisia toimia muun muassa tilojen energiatehokkuudessa ja ympäristöystävällisyydessä.

Korona-pandemian ja Ukrainan-sodan myötä kiinteistö- ja rakennusalalla on tapahtunut merkille pantava muutos varautumisessa. Kun epävarmuustekijät korostavat varautumisen merkitystä, Maakuntien tilakeskuksen liiketoiminnassa se näkyy esimerkiksi suhtautumisessa hyvinvointialueiden käytössä olevien toimitilojen omistamiseen ja vuokraamiseen sekä vuokranantajan kansallisuuteen.

5 Maakuntien tilakeskuksen visio, missio ja strategia

Maakuntien tilakeskus laati vuonna 2023 yhtiölle uuden vision, mission ja strategian vuosille 2024–2028.

VISIO

Visiomme on olla asiakkaiden luottama asiantuntija, joka yhdistää älykkäästi talouden, vastuullisuuden ja hyvinvoinnin.

MISSIO

Olemme valtakunnallinen hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskus, jonka tehtävänä on tukea asiakkaita talouden tasapainottamisessa sekä tehokkaan ja kestävän kiinteistöhallinnan saavuttamisessa tuottamalla tietoa, luomalla innovatiivisia ratkaisuja sekä jakamalla asiantuntijuutta ja parhaita käytäntöjä.

Strategiakauden 2024–2028 tavoitteita ovat

• tiedolla johtamisen tukeminen yhtenäisen, ajantasaisen ja vertailukelpoisen tiedon sekä tietojärjestelmien avulla,

• yhteisen ja verkostomaisen toiminnan syventäminen asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa,

• asiantuntijuuden kasvattaminen, yhtiön roolin vahvistaminen ja jatkuvuuden varmistaminen osaavan, kehittyvän ja omistautuneen henkilöstön sekä laadukkaan toiminnan avulla.

Vuonna 2024 Maakuntien tilakeskus tukee hyvinvointialueiden tiedolla johtamista. Tiedon painopisteinä vuonna 2024 ovat toimitilakustannus-, vuokrasopimus- ja energiankulutustiedot. Tilatiedoissa keskitytään tiedon laadun ja kattavuuden parantamiseen, joiden tavoitetaso on 95 prosenttia. Vuoden aikana julkaistaan myös ensimmäinen lakisääteinen investointiselvitys. Lisäksi hyvinvointialueille tuotetaan tietoa erityisesti palveluverkkomuutosten johtamisen tueksi.

Maakuntien tilakeskuksen ja hyvinvointialueiden keskinäisten verkostojen toimintaa laajennetaan ja syvennetään. Vuonna 2024 jatkavat kiinteistö- ja toimitilajohdon verkosto, toimitilavuokrauksen verkosto, Modulon pää- ja talouskäyttäjien verkosto sekä Modulon asukasvuokrauksen verkosto. Uutena verkostona käynnistyy kestävän kehityksen verkosto. Yhteisen toiminnan painopistealueita vuonna 2024 ovat kiinteistö- ja toimitilastrategian yhteisten toimintaperiaatteiden ja -mallien jalkauttaminen osaksi hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilajohtamista, investointisuunnittelun yhteisten toimintaperiaatteiden luominen yhteistyössä hyvinvointialueiden ja ministeriöiden kanssa sekä yhteisen vuokrasopimusmallin jatkokehittäminen ja jalkauttaminen sekä neuvonanto. Lisäksi tuetaan hyvinvointialueiden

palvelutilaverkkomuutoksia ja tilankäytön tehostamista.

Hyvinvointialuekohtaisten projektien tavoitteena on tuoda Maakuntien tilakeskukselle vuonna 2024 yhteensä 300 000 euron liikevaihto.

Vuonna 2024 yhtiön roolia vahvistetaan kiinteistö- ja toimitilajohtamisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämisellä sekä julkisen hallintotehtävän haltuunotolla. Henkilöstön asiantuntijuutta puolestaan kasvatetaan yksilöllisten kehityspolkujen ja toteutettavien projektien avulla. Laadukkaan toiminnan sekä osaavan, kehittyvän ja omistautuneen henkilöstön avulla tavoitellaan asiakkailta vähintään 30 pisteen suositteluindeksiä eli niin kutsuttua NPS-lukua.

Yrityskohtaisten strategisten tavoitteiden lisäksi Maakuntien tilakeskus on asettanut toiminnalleen kaksi vaikuttavuustavoitetta:

• hyvinvointialueiden talouden kestävyyden ja investointikyvyn vahvistuminen kiinteistö- ja toimitilajohtamisen parhaiden käytäntöjen ja investointisuunnittelun yhteisten toimintaperiaatteiden avulla,

• kestävän kehityksen edistyminen tilojen ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden toimintaperiaatteiden ja -mallien sekä parhaiden käytäntöjen jakamisen avulla.

Tavoitteena on, että hyvinvointialueiden vuotuisia toimitilakustannuksia saataisiin tehostettua 300 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä. Vuonna 2024 Maakuntien tilakeskuksen tehtävänä on määrittää hyvinvointialueuudistuksen jälkeinen toimitilakustannusten lähtötaso ja kustannuskehityksen peruskäyrä.

Kestävän kehityksen tavoitteena on, että hyvinvointialueiden toimitilojen hiilineutraalisuus saavutettaisiin vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2024 Maakuntien tilakeskus määrittää, mikä on hyvinvointialueiden omistamien rakennusten nykyinen energiankulutus hyvinvointialuetasolla. Maakuntien tilakeskuksen taloudelliset näkymät vuodelle 2024 ovat vakaat, sillä yhtiö ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, vaan se on hyvinvointialueiden ja valtion niin kutsuttu inhouse-yhtiö.

6 Maakuntien tilakeskus Oy:n

tilinpäätös vuodelta 2023

6.1 Hallituksen

toimintakertomus

6.1.1 Yhtiön perustiedot

Nimi: Maakuntien tilakeskus Oy

Osoite: Firdonkatu 2 T 83, 00520 Helsinki

30.1.2017

6.1.2 Osakkeenomistajat ja osakesarjat

Maakuntien tilakeskuksen osakkeenomistajina 1.1.2023 alkaen ovat olleet hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä H-sarjan osakkeillaan (taulukko) sekä

Suomen valtio yhdellä V-sarjan osakkeellaan.

6.1.3 Katsaus Maakuntien tilakeskuksen

vuoden 2023 toimintaan

Maakuntien tilakeskus toimi vuonna 2023 hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin toimitilajohtamisen strategisena kumppanina. Lisäksi sillä oli rooli ja asema hyvinvointialuelain mukaisena kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskuksena. Yhtiö palveli myös valtionhallinnon toimijoita. Kaiken perustana toimi yhtiön vakaa talous ja muutosmyönteinen ilmapiiri.

Maakuntien tilakeskuksen toiminnan tavoitteena vuonna 2023 oli yhteistyössä hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän, Helsingin kaupungin ja valtion kanssa kehittää toimitilajohtamiseen ratkaisuja, jotka mahdollistavat alueille terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat sekä palveluverkot. Lisäksi tavoitteena oli hillitä hyvinvointialueiden toimitilojen kustannusten kasvua ja edistää Suomen ilmastopolitiikan tavoitteita.

Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Maakuntien tilakeskus tarjosi hyvinvointialueille kiinteistö- ja toimitilajohtamisen asiantuntijapalveluita sekä Modulo-tilatietopalvelun

toimitilajohtamisen arjen työkaluna. Lisäksi yhtiö kokosi, käsitteli, analysoi ja raportoi toimitilajohtamisessa tarvittavaa tietoa paikallisen ja valtakunnallisen tilannekuvan rakentamiseksi ja tiedolla johtamisen mahdollistamiseksi. Tilakeskus myös edisti ja johti hyvinvointialueiden kiinteistöja toimitilajohtamisen yhteistä ja verkostomaista toimintaa.

Vuoden 2023 toiminta perustui edellisen omistajan viitoittamaan visioon, missioon ja strategiaan, joita Maakuntien tilakeskuksen hallitus tarkensi vuoden aikana seuraavalle viisivuotiskaudelle. Samalla Maakuntien tilakeskus uusiutui sisäisesti. Osaamista kasvatettiin kouluttamalla asiantuntijoita ja palkkaamalla uusia. Prosesseja ja toimintatapoja uudistettiin, ja palveluiden kehitystä jatkettiin asiakaskeskeisesti.

Maakuntien tilakeskuksen liiketoiminta oli vuonna 2023 jaettu organisatorisesti kahteen liiketoimintayksikköön, jotka olivat tietopalvelu ja tietohallinto sekä asiakkuudet ja viestintä. Vuosi oli molemmissa yksiköissä vahvaa kehittämisen aikaa. Tietopalveluyksikössä pääpaino oli hyvinvointialueiden Modulo-tilatietopalvelun käyttöönottoprojekteissa, raportoinnissa ja jatkuvien palveluiden käynnistämisessä.

Asiakkuusyksikössä panostettiin Maakuntien tilakeskuksen palveluiden – erityisesti kiinteistö- ja toimitilajohtamisen asiantuntijapalveluiden – sisältöjen kehittämiseen ja tuotteistamiseen hyvinvointialueille.

Maakuntien tilakeskus neuvotteli vuonna 2023 valtionvarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön kanssa palvelusopimuksen. Palveluiden tuottaminen ministeriöille konkretisoitui lakisääteisen hyvinvointialueiden vuotuisten rakennus- ja toimitilainvestointien selvitystyön suunnittelussa. Prosessin aikana tunnistettiin tarve alueiden yhteiselle investointi- ja hankesuunnittelun toimintamallille. Näiden lisäksi Maakuntien tilakeskus osallistui alansa asiantuntijana useisiin valtionhallinnon hankkeisiin ja yhteistyöfoorumeihin.

6.1.4 Yhtiön hallinto

6.1.4.1 Hallitus

Hallituksen jäseninä toimivat vuonna 2023:

• tekninen johtaja Ollipekka Huotari, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

• hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

• neuvotteleva virkamies Pauliina Pekonen, valtiovarainministeriö

• toimitilajohtaja Elina Purmonen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

• talousjohtaja Ismo Rouvinen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

• konsernijohtaja Jari Sarjo, Senaatti-kiinteistöt

• kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalo, HUS-yhtymä

• hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue

Hallituksen puheenjohtajana toimi Vesa Vainiotalo ja varapuheenjohtajana Jari Sarjo.

Yhtiön hallituksen palkitsemisen periaatteista vuodelle 2023 päättivät 30.12.2022 pidetty ylimääräinen yhtiökokous ja kevään varsinainen yhtiökokous. Vuonna 2023 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita seuraavan taulukon mukaisesti.

6.1.4.2 Asiakasneuvottelukunta

Maakuntien tilakeskuksen osakassopimuksessa on sovittu, että yhtiöllä on sen asiakasohjausta ja toiminnan kehittämistä tukeva hallituksen valitsema asiakasneuvottelukunta.

Asiakasneuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä

Palkkioperuste

Palkkiot

1/2023 lähtien

Palkkiot

5/2023 lähtien

hallituksen puheenjohtaja 2 400 euroa/kk 1 200 euroa/kk

hallituksen

varapuheenjohtaja 1 300 euroa/kk 650 euroa/kk

hallituksen jäsen 1 000 euroa/kk 500 euroa/kk

kokouspalkkio osallistutusta

hallituksenkokouksesta 600 euroa/kokous 300 euroa/kokous

matkakustannukset

hallituksen jäsenille valtion matkustusohjesäännön mukaan

esimerkiksi yhtiön

• toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja

• palvelujen kehittämissuunnitelmia, palvelujen priorisointia ja muita palvelujen kehittämiseen liittyviä asioita

• palvelujen laatuun ja asiakastyytyväisyyteen liittyviä asioita

• palveluista perittäviä hintoja ja hinnoittelumalleja koskevia asioita

Maakuntien tilakeskuksen hallitus kokoontui 11 kertaa

vuonna 2023.

• palveluista perittävien hintojen muodostumisen perusteena olevaa kustannusrakennetta ja kustannusten kehittymistä

• muita vastaavia asioita, joilla on yksittäistä asiakasta laajempaa merkitystä yhtiön palvelujen tuottamiseen, kehittämiseen tai käyttöön.

Maakuntien tilakeskuksen hallitus nimeää asiakasneuvottelukunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet kahdeksi vuodeksi. Hallitus nimesi 14.3.2023 Maakuntien tilakeskuksen asiakasneuvottelukuntaan seuraavat jäsenet

• toimitilajohtaja Johanna Aitamurto, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

• kiinteistöpäällikkö Eija Arvaja, Keski-Suomen hyvinvointialue

• toimitusjohtaja Jyrki Gerlander, Kymenlaakson hyvinvointialue

• tekninen johtaja Kari­Matti Haapala, Satakunnan hyvinvointialue

• tukipalvelujohtaja Jari Hakala, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

• toimialuejohtaja Timo Halonen, Kainuun hyvinvointialue

• tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

• toimitilajohtaja Otto Heikkinen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

• kiinteistöpäällikkö Riikka Hopealinna, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

• tekninen johtaja Anne Korhonen, Lapin hyvinvointialue

• tilahallintapäällikkö Hannu Lahti, Pohjois-Savon hyvinvointialue

• toimitusjohtaja Jukka Latvala, Maakuntien tilakeskus Oy

• kiinteistöjohtaja Petri Laurikka, Pirkanmaan hyvinvointialue

• yksikön päällikkö Pasi Leppänen, valtiovarainministeriö

• talouspäällikkö Antti Luostarinen, HUS-yhtymä

• tekninen johtaja Pekka Nevanperä, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

• hallintopäällikkö Sannamari Nousiainen, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

• rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

• tekninen päällikkö Ville Pitkänen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

• tekninen johtaja Juha Rantasalo, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

• vuokrauspäällikkö Pirita Rintala, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

• tilakeskuspäällikkö Pasi Salo, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

• tilapalvelupäällikkö Carl Slätis, Helsingin kaupunki

• kiinteistöjohtaja Ulf Stenbacka, Pohjanmaan hyvinvointialue

• tila- ja tukipalvelujohtaja Velimatti Thure, Etelä-Savon hyvinvointialue

Vuoden aika neuvottelukunnan jäsenet vaihtuivat seuraavasti

• 3.6.2023 Timo Halosen tilalle nimettiin sairaalainsinööri Veli­Pekka Mustonen, Kainuun hyvinvointialue

• 20.11.2023 Pirita Rintalan tilalle nimettiin tilapäällikkö Yrjö Herva, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Asiakasneuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Jari Hakala ja varapuheenjohtajana Velimatti Thure.

Asiakasneuvottelukunnan palkitsemisesta ja sen periaatteista päättää yhtiön hallitus. Vuonna 2023 asiakasneuvottelukunnan jäsenille ei maksettu palkkioita.

Maakuntien tilakeskuksen asiakasneuvottelukunta kokoontui kolme kertaa vuonna 2023.

6.1.4.3 Toimitusjohtaja

Maakuntien tilakeskus Oy:n toimitusjohtajana toimi vuonna 2023 Jukka Latvala. Samalla hän hoiti talousjohtajan tehtäviä.

6.1.4.4 Tilintarkastusyhteisö ja tilintarkastaja

Maakuntien tilakeskus Oy:n tilintarkastusyhteisönä toimi liiketoimintavuonna 2023 PricewaterhouseCoopers Oy ja nimettynä tilintarkastajana JHT-, KHT-tilintarkastaja

Anne Karanta.

6.1.4.5 Riskienhallinta, sisäinen tarkastus ja vakuutukset

Maakuntien tilakeskuksen riskienhallinta keskittyi vuonna 2023 yhtiön toiminnan käynnistämisen riskeihin ja riskienhallinnan suunnitteluun. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyivät tiedon keräämisen loppuun saattamiseen (pohjakuvat, vuokrasopimukset, taloustiedot), uusien kiinteistö- ja toimitilajohtamisen palveluiden käynnistämiseen sekä toimittajariskeihin.

Riskienhallinnan konkreettisesta organisoinnista Maakuntien tilakeskuksessa vastasi yhtiön toimitusjohtaja. Hallitus seurasi yhtiötason riskien toteutumista ja riskienhallintaa

hallitusraportoinnin avulla, ja johtoryhmä puolestaan projektitason riskienhallintaa projektiraportoinnin yhteydessä. Juridiseen tukeen käytettiin ostopalveluita.

Vuonna 2023 Maakuntien tilakeskus Oy:ssä ei realisoitunut merkittäviä riskejä. Sisäisen tarkastuksen toiminnon perustamista valmisteltiin loppuvuodesta 2023. Kumppanivalinta ja ensimmäiset vuosisuunnitelman mukaiset tarkastukset toteutetaan vuoden 2024 aikana.

Tilikauden aikana ei ilmoitettu yhtään lähipiirirekisteriliiketointa, joten niistä ei ole raportoitavaa tilinpäätöksen yhteydessä.

Yhtiöllä oli tilikauden aikana PEP-ilmoitusvelvollisuus toimitusjohtajasta ja kolmesta hallituksen jäsenestä.

Yhtiöllä oli vuonna 2023 voimassa oleva toiminnan vastuuvakuutus.

6.1.5 Henkilöstö ja resurssit

Maakuntien tilakeskus on pieni asiantuntijaorganisaatio. Sen päivittäistyötä johtavat toimitusjohtaja ja kolmen hengen johtoryhmä.

Vuonna 2023 Maakuntien tilakeskuksen henkilöstö kasvoi 21 työntekijästä 34:ään. Yhtiön tulovaihtuvuus oli 48 ja lähtövaihtuvuus 12 prosenttia. Sukupuolijakauma naisten ja miesten välillä oli vuoden 2023 lopussa 40:60. Henkilöstön keski-ikä oli 43 vuotta.

Maakuntien tilakeskus perusti vuonna 2023 työsuojelutoimikunnan. Se laati vuonna 2023 työsuojelun toimintaohjelman. Vuonna 2024 toimikunta tuottaa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työpaikkaselvityksen ja laatii tasa-arvosuunnitelman.

6.1.6 Palkitseminen

Maakuntien tilakeskuksella oli vuonna 2023 käytössään yksi yhteinen hallituksen vahvistama kannustinpalkkiojärjestelmä koko henkilökunnalle. Kannustinpalkkion suuruus oli enintään yhden kuukauden palkkaa vastaava summa.

Vuoden 2023 suorituspalkkioiden toteumat saadaan ja maksetaan keväällä 2024.

Maakuntien tilakeskuksen johdon ja henkilöstön palkkiot muodostuivat vuonna 2023 kiinteästä palkkiosta (peruspalkka, lounasetu, liikunta- ja kulttuurietu sekä matkapuhelinetu) ja muuttuvasta palkitsemisesta palkitsemisjärjestelmän ehtojen mukaisesti.

Kannustinjärjestelmän periaatteet vahvistaa yhtiön hallitus, ja ne arvioidaan vuosittain. Kannustinjärjestelmässä noudatetaan valtion omistajaohjauksen periaatteita.

6.1.7 Talous ja tilikauden tulos

Maakuntien tilakeskuksen taloudellinen asema vuonna 2023 pysyi vakaana ja vahvistui edellisvuoteen.

Asema perustui omistajien vahvaan sitoutumiseen yhtiön liiketoiminnan kehittämiseen sekä yhtiön positiiviseen tulokseen.

6.1.7.1 Rahoitus

Vuonna 2023 Maakuntien tilakeskus rahoitti toimintaansa liiketoimintojensa kassavirralla ja -varoilla.

Yhtiöllä ei ollut pitkäaikaista vierasta pääomaa.

6.1.7.2 Liikevaihto

Maakuntien tilakeskuksen liikevaihto vuonna 2023 oli

8,6 miljoonaa euroa.

Liikevaihto muodostui pääosin hyvinvointialueiden kuukausittaisten peruspalveluiden ja erillisprojektien maksuerien mukaisten suoritteiden laskutuksesta. Lisäksi liikevaihtoa kasvatti valtiovarainministeriön kanssa solmittu palvelusopimus.

6.1.7.3 Liiketoiminnan kulut

Maakuntien tilakeskuksen liiketoiminnan kulut koostuivat vuonna 2023 henkilöstökuluista, poistoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Liiketoiminnan muiden kulujen suurimmat erät olivat IT ja tietoliikenne sekä hallintopalvelut.

6.1.7.4 Tunnusluvut

Maakuntien tilakeskuksen vuosien 2022 ja 2023 omavaraisuusasteet, pääoman ja sijoitetun pääoman tuottoprosentit sekä maksuvalmiussuhdeluvut (quick ratio) on koottu seuraavaan taulukkoon.

Tärkeimmät tunnusluvut 2023 2022

omavaraisuusaste

%

% oman pääoman tuotto

% -112,61

Tunnuslukujen laskentakaavat:

• Omavaraisuusaste, % = oikaistu oma pääoma / (oikaistun taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut) x 100

• Oman pääoman tuottoprosentti = vuoden nettotulos / oma pääoma vuoden alku- ja loppuarvojen keskiarvo

• Sijoitetun pääoman tuottoprosentti = vuoden (nettotulos + rahoituskulut + verot) / sijoitettu pääoma vuoden alku- ja loppuarvojen keskiarvo

• Quick ratio =

(Lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit) / (lyhytaikainen vieras pääomalyhytaikaiset saadut ennakkomaksut)

6.1.7.5 Tilikauden tulos

Maakuntien tilakeskuksen vuoden 2023 tilinpäätös osoitti odotetusti 467 986,23 euroa voittoa.

Hallitus esittää, että tilikauden tulos siirretään yhtiön vapaaseen omaan pääomaan voitto-/tappiotilille ja ettei osinkoa jaeta.

6.1.8 Muuta huomioitavaa tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen

Vuonna 2023 Suomen talouteen vaikuttivat edelleen

vuonna 2020 käynnistynyt koronapandemia, vuonna 2022 Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan ja niistä seuranneet energiakriisi ja nopea inflaation nousu. Näillä ei kuitenkaan ollut suoria vaikutuksia Maakuntien tilakeskuksen liiketoimintaan muutoin, kuin että hybridityöt jatkuivat ja suurin osa tilaisuuksista järjestettiin eri sidosryhmien kanssa edelleen Teams-alustalla.

Yhtiöllä ei ole olennaisia tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia.

6.1.9 Maakuntien tilakeskuksen

näkymät vuodelle 2024

Maakuntien tilakeskuksen liiketoiminnan toimintaympäristö on muutoksessa: Hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisen ja sopeuttamisen paineet heijastuvat alueiden tilatarpeisiin, investointeihin, toimitilakannan ylläpitoon ja näihin liittyviin palveluihin. Väestön demografiset muutokset haastavat kaikkia hyvinvointialueita. Alueilla palveluiden eriytyminen ja alueiden välinen erilaistuminen jatkuvat. Vaativan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot keskittyvät ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluverkot tiivistyvät. Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu ja digitaalisten palveluiden rooli kasvaa. Julkishallinnon rakenneuudistukset jatkuvat.

Toimintaympäristön muutokset edellyttävät Maakuntien tilakeskukselta monitahoista yhteistyötä sekä laaja-alaista tietoa ja alansa asiantuntijuutta. Yhtiö seuraa tarkasti poliittista päätöksentekoa ja edistää Suomen hallitusohjelman kirjauksia muun muassa julkisen sektorin tilaohjelman laatimisesta. Yhtiö myös tukee pyrkimyksiä hiilineutraalisuuteen huomioimalla hyvinvointialueiden toimitilojen energiatehokkuus- ja ympäristöystävällisyyskysymyksiä.

Korona-pandemian ja Ukrainan-sodan myötä erilaiset epävarmuustekijät huomioidaan nyt kiinteistö- ja rakennusalalla entistä tarkemmin. Maakuntien tilakeskuksen liiketoiminnassa varautuminen näkyy esimerkiksi suhtautumisessa hyvinvointialueiden toimitilojen omistamiseen, vuokraamiseen ja vuokratilojen omistussuhteisiin.

Muutokset yhtiön omistuksessa ja asiakkuuksissa tilikausien 2022 ja 2023 taitteessa yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa raamittivat Maakuntien tilakeskuksen strategiatyötä vuonna 2023 yhtiön uudeksi visioksi, missioksi ja strategiaksi.

Maakuntien tilakeskuksen visiona on olla asiakkaiden luottama asiantuntija, joka yhdistää älykkäästi talouden, vastuullisuuden ja hyvinvoinnin.

Maakuntien tilakeskuksen missiona on olla

valtakunnallinen hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskus, jonka tehtävänä on tukea asiakkaita talouden tasapainottamisessa sekä tehokkaan ja kestävän kiinteistöhallinnan saavuttamisessa tuottamalla tietoa, luomalla innovatiivisia ratkaisuja sekä jakamalla asiantuntijuutta ja parhaita käytäntöjä.

Maakuntien tilakeskuksen strategiana on strategiakaudella 2024–2028

• tukea tiedolla johtamista yhtenäisen, ajantasaisen ja vertailukelpoisen tiedon sekä tietojärjestelmien avulla.

• syventää yhteistä ja verkostomaista toimintaa asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

• kasvattaa asiantuntijuuttaan, vahvistaa rooliaan ja varmistaa jatkuvuuttaan osaavan, kehittyvän ja omistautuneen henkilöstön sekä laadukkaan toiminnan avulla.

Vuonna 2024 tiedolla johtamisen painopisteinä ovat toimitilojen kustannus-, vuokrasopimus- ja energiankulutustiedot. Tilatietojen laadun ja kattavuuden tavoitetaso on 95 prosenttia. Vuoden aikana julkaistaan myös ensimmäinen lakisääteinen investointiselvitys.

Vuonna 2024 jatkavat kiinteistö- ja toimitilajohdon verkosto, toimitilavuokrauksen verkosto, Modulon pää- ja talouskäyttäjien verkosto sekä Modulon asukasvuokrauksen verkosto. Uutena verkostona käynnistyy kestävän kehityksen verkosto.

Vuonna 2024 hyvinvointialuekohtaisten projektien liikevaihtotavoite on yhteensä 300 000 euroa. Maakuntien tilakeskus luo ja jalkauttaa yhteisiä toimintaperiaatteita mm. kiinteistö- ja toimitilastrategiaan ja investointisuunnitteluun yhteistyössä alueiden ja ministeriöiden kanssa. Tahot myös jatkokehittävät hyvinvointialueille yhtenäistä vuokrasopimusmallia.

Vuonna 2024 Maakuntien tilakeskus vahvistaa asemaansa henkilöstönsä asiantuntijuutta kehittämällä ja julkisen hallintotehtävänsä haltuunotolla. Laadukkaan toiminnan sekä osaavan, kehittyvän ja omistautuneen henkilöstön avulla tavoitteena on saavuttaa vähintään 30 pisteen asiakassuositteluindeksi.

Yrityskohtaisten strategisten tavoitteiden lisäksi Maakuntien tilakeskus on asettanut toiminnalleen kaksi vaikuttavuustavoitetta:

• hyvinvointialueiden talouden kestävyyden ja investointikyvyn vahvistuminen kiinteistö- ja toimitilajohtamisen parhaiden käytäntöjen ja investointisuunnittelun yhteisten toimintaperiaatteiden avulla,

• kestävän kehityksen edistyminen tilojen ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden toimintaperiaatteiden ja -mallien sekä parhaiden käytäntöjen jakamisen avulla.

Tavoitteena on, että hyvinvointialueiden vuotuisia toimitilakustannuksia saataisiin tehostettua 300 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä. Vuonna 2024 Maakuntien tilakeskus määrittää hyvinvointialueuudistuksen jälkeisten toimitilakustannusten lähtötason ja kustannuskehityksen peruskäyrän.

Kestävän kehityksen tavoitteena on, että hyvinvointialueiden toimitilojen hiilineutraalisuus saavutettaisiin vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2024 Maakuntien tilakeskus määrittää hyvinvointialueiden omistamien rakennusten nykyisen energiankulutuksen hyvinvointialuetasolla.

Maakuntien tilakeskuksen taloudelliset näkymät vuodelle 2024 ovat vakaat, sillä yhtiö ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, vaan se on hyvinvointialueiden ja valtion niin kutsuttu inhouse-yhtiö.

6.2 Tase

6.3 Tuloslaskelma

6.4 Liitetiedot

6.4.1 Tilipäätöksen laatimisen liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu pien- ja mikroyritysten tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista annetun asetuksen PMA 2-3 luvun pienyrityssäännöstöä.

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät

Pysyviin vastaaviin kuuluvan aineettomien hyödykkeiden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu vuosina 2019, 2020 ja 2021 hankitut ohjelmistot, jotka poistetaan arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoin viidessä vuodessa.

Koneisiin ja kalustoon kirjatut toimistokalusteet poistetaan 25 prosenttia vuotuisin menojäännöspoistoin.

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 v

Koneet ja kalusto menojäännöspoisto 25 %

6.4.2 Taseen vastaavan liitetiedot

Muut pitkävaikutteiset menot

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

Hankintameno

6.4.3 Taseen vastattavan liitetiedot

käsittely

Vuoden 2023 tilinpäätös osoittaa 467 986,23 euroa voittoa. Hallitus esittää, että tilikauden tulos siirretään yhtiön vapaaseen omaan pääomaan voitto-/tappiotilille ja ettei osinkoa jaeta.

Muut oikean ja riittävän kuvan aikaansaamiseksi tarvittavat liitetiedot

Vertailutilikaudella 2022 alaskirjattiin 201 297,43 euroa muihin pitkävaikutteisiin menoihin aktivoituja kuntaliiketoimintakauppaan liittyviä menoja.

6.4.4 Muut liitetiedot

31.12.2023

31.12.2022

Yhtiön henkilöstö

Henkilöstön määrä tilikauden

aikana keskimäärin 34 25

Vakuudet ja vastuusitoumukset

Muut vastuut:

Leasingvastuut

Drivalia

Seuraavalla tilikaudella

maksettavat

Alv 0 %

Alv 24 %

Triplan Torni 1 KY

Seuraavalla tilikaudella maksettavat

Vuokravastuut yhteensä

Nordea Rahoitus Suomi Oy / 3 Step It

Seuraavalla tilikaudella maksettavat

320,40 171 517,32

648,10 614 603,73

968,50 786 121,05

6.4.5 Tositteiden säilytys

Kirjanpitokirjat

Päiväkirja Sähköinen arkisto, Procountor

Pääkirja Sähköinen arkisto, Procountor

Tilinpäätös Sähköinen arkisto, Procountor

Tase-erittelyt Sähköinen arkisto, Procountor

Tositelajit ja säilyttämistapa

Myyntilaskut Sähköinen arkisto, Procountor

Ostolaskut Sähköinen arkisto, Procountor

Verkkolaskut (ostolaskut) Sähköinen arkisto, Procountor

Palkat Sähköinen arkisto

Tiliotteet, maksutositteet Sähköinen arkisto, Procountor

ALV-laskelmat Sähköinen arkisto, Procountor

Kausiveroilmoitukset Sähköinen arkisto, Procountor

71 106,12 88 171,59

Myöhemmin maksettavat 65 231,55 80 887,12

Vuokravastuut yhteensä 136 337,67 169 058,71

Muut vuokravastuut

Alv 0 % Alv 24 %

Tapiola KR I Ky 3 154,71 3 911,85

Vuokravastuut yhteensä 3 154,71 3 911,85

Danske Finance / Office Innovations Finland

Seuraavalla tilikaudella

maksettavat

Myöhemmin maksettavat

Vuokravastuut yhteensä

394,24

930,84 2 394,24

788,48

Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat

Ei olennaisia tapahtumia.

Alkuperäiset paperilla vastaanotetut ostolaskut säilytetään kirjanpitovelvollisen toimesta paperilla. Jos paperilla oleva lasku on skannattu, säilytetään lasku vain sähköisenä paperittomassa arkistossa. Matka- ja kululaskuihin liittyvät tositteen liitteenä olevat alkuperäistositteet säilytetään kirjanpitovelvollisen toimesta paperilla. Jos paperilla oleva lasku tai sen liitteet ovat skannattuja, säilytetään ne vain sähköisenä paperittomassa arkistossa.

6.5 Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset

Helsingissä maaliskuun 15. päivänä 2024

Vesa Vainiotalo hallituksen puheenjohtaja

Jari Sarjo hallituksen varapuheenjohtaja

Ollipekka Huotari hallituksen jäsen

Tero Järvinen hallituksen jäsen

Pauliina Pekonen hallituksen jäsen

6.6 Tilipäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä maaliskuun 19. päivänä 2024

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Elina Purmonen hallituksen jäsen

Ismo Rouvinen hallituksen jäsen

Jukka Latvala

toimitusjohtaja

Kirsi Varhila hallituksen jäsen

Anne Karanta

KHT, JHT

6.7 Tilintarkastuskertomus

Maakuntien tilakeskus Oy:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Maakuntien tilakeskus Oy:n (Y-tunnus 2809806-2) tilinpäätöksen tilikaudelta

1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos yhtiö aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhtiö pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausumat

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä (sekä muun vapaan oman pääoman jakamisesta) on osakeyhtiölain mukainen.

Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 19.3.2024

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Anne Karanta

KHT, JHT

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus Oy

Firdonkatu 2 T 83, 00520 Helsinki

#hyvinvointialue #toimitilat #kiinteistöt

#tilajohtaminen #kiinteistöjohtaminen

#julkinentalous #valtiontalous maakuntientilakeskus.fi