Page 1

3 /201 5


Tässä numerossa

4 Kolovuorot 5 Osastojen retket & Kehukehykset 6­7 Kesäleirin tyyli 8­9 Sipe Sudenpennun leiripäiväkirja 10 Haastattelussa: Max Millner Turun Metsänkävijöistä 11 Gallup 12 Kolumni 13 Testi: Minkä maalainen olet henkisesti? 14­15 Miksi partio on parasta kesäleirillä 16­17 Festarikokemuksia 18­19 Jamboree ­ elämää suurleirillä 20­21 24h Elina Jalon kanssa 22­23 Vaeltajien Saksanmatka 24­25 Klik! 26 Häropallo 27 Arvaa kuka 28 Takakansi

TOIMITUS (Minne haluaisit matkustaa?) Päätoimittaja Suvi Ojala (Lempibändien keikoille) Toimittajat Vanessa Mabonso (Kuuhun), Elina Jalo (Jokaiseen maahan maailmassa), Esko Raikunen (Maailman ympäri), Suvi Koivula (Filippiineille), Ida Salminen (Alaskaan), Mikko Jalo (Mongoliaan), Urho Vyyryläinen (Ranskan maaseudulle), Otto Snellman (Lappiin), Elina Knuutinen (Paratiisisaarelle), Enni Ustinov (Mahdollisimman moneen eri maahan), Eeva Riivari (Itä­Euroopan pääkaupunkeihin) Kannen kuva Mikko Jalo Oikoluku Otto Snellman Taitto Vanessa Mabonso ja Suvi Ojala Painatus Am Digipaino 160 kpl Toimitukselle voi lähettää postia osoitteeseen suvi.ojala@maahiset.net


PÄÄKIRJOITUS

Hurraa kansainvälisyydelle! Partio on kansainvälinen harrastus. Mahdollisesti yksi kansainvälisimmistä. Tänä kesänä pidettiin joka neljäs vuosi järjestettävä suurleiri Jamboree, jonne osallistui partiolaisia ympäri maailmaa. Maahisiakin oli paikalla luomassa uusia kansainvälisiä tuttavuuksia. Myös oma kesäleirimme Borneo oli kansainvälinen, joskin pienemmässä mittakaavassa. Maahisten lisäksi mukana menossa oli nelisenkymmentä israelilaista partiolaista. Kun leirin alussa kaikki olivat kokoontuneet yhteen, toinen heidän johtajistaan sanoi, että kielimuurista huolimatta, tulemme varmasti toimeen sillä olemme kaikki partiolaisia ja partio on yhteinen kielemme. Eikä siinä vielä kaikki! Vaeltajat kävivät Saksassa partioleirillä, jonka teema ilmeisesti liittyi myös melko oleellisesti kansainvälisyyteen. Tarkemmin vaeltajien kokemuksista voit lukea sivuilta 22—23. Itselleni kansainvälisyys on tärkeä arvo, ja siksi olen iloinen, että sillä on niin merkittävä rooli myös partiossa. Äidin äitini on syntynyt Tanskassa, ja minulla on siellä enemmän sukulaisia ja ystäviä kuin osaan laskea. Vaikka en nykyään näekään heitä niin usein kuin olisi suotavaa, koen ystäväni ulkomailla rikkautena. Jos et ole jo innostunut kansainvälisyydestä, mieti miten usein James Bond sanoo esimerkiksi: ”Minulla on kontakti Intiassa”, ja mieti sitten, mistä hän on kontaktinsa saanut. Kenties Bond oli mukana partiossa…

Suvi


Kolovuorot Klo

MA

TI

KE

Partiokarhut

17.00.­18.30 17.00.­18.30 Tiikerit Huuhkajat

18­19

Mikromursut

18.30.­19.30 Karhukopla

19­20

Miniaarnikotkat

19.30.­20.30 Pinkit Pullat

17­18

4

TO

18.30.­19.30 18.30.­19.30 #Special Kultapandat Boys


Kehukehykset: lippukunnanjohtaja Sini Koivula Teksti: Otto S, Kuva: Suvi O

Sini on Maahisissa synonyymi innok­ kuudelle ja iloisuudelle. Positiivinen energia näkyy kaikessa, mihin hän ryh­ tyy. Sinin johtamissa kokouksissa pää­ tyy usein kokeilemaan piristävän kum­ mallisia leikkejä ja hänen tekemänsä kokousmuistiot ovat kuin värikylläs japanilainen ilotulitus. Sinin positiivisuus on tarttuvaa sorttia, muttei sattumalta: lippukunnanjohtajana hän on pyrkinyt jatkuvasti ja määrätietoisesti paran­ tamaan Maahisten yhteishenkeä. 5


Mitä sinulla on päälläsi?

Teksti ja kuvat: Suvi O

Maahisten kesäleiri Borneo osui sopivasti yhdelle kesän lämpimimmistä viikoista. Tosin ajoittain saattoi tuntua melko kylmältä, koska leiripaikkana oli tuulinen Partiosaari. Selvitimme millaisiin pukeutumisratkaisuihin leiriläiset päätyivät tässä noin 17­asteisessa ja melko aurinkoisessa säässä sekä miten he yleensä tykkäävät pukeutua partiossa.

Stella Keinänen, sudenpentu: "Mulla on päällä partiopaita ja partiohuivi sekä ulkoiluhousut ja lenkkarit. Lisäksi vielä päässä heimoissa tehty huivi."

Esko Raikunen, samoaja: "Tykkään pukeutua kevyesti ja lämpimästi, kauluspaita on aika ehdoton, lisäksi lippis ja skeittikengät. Ostan yleensä aika halpoja vaatteita partioon, ettei harmita jos ne menevät rikki. Toki vaeltamista varten ostan sitten laadukkaampaa ja kestävämpää vaatetusta. Ja maahishuivi on aina messissä!"

6


Elina Knuutinen, vaeltaja: "Anorakki on Pihlajamäen torin kirpparilta. Ajattelin, että se on kiva ja käytännöllinen kesäleirillä. Kaiken lisäksi se on maahisenvihreä. Ostin vaelluskengät vuonna 2012. Ne eivät vielä ole olleet kovin kovassa käytössä, mutta kesäleirillä osoittautuneet turvallisiksi ja käytännöllisiksi kallioilla ja ovat mukavat jalassa. Partiossa yleensäkin tykkään käyttää mahdollisimman mukavia ja käytännöllisiä vaatteita."

Peppi Vuorikoski, seikkailija: "Mulla on tällaiset farkkulegginsit ja tämmönen neule. Farkkulegginsit on tosi hyviä partioon, koska ne ovat siistit ja hyvät. Neule on suhteellisen lämmin, mutta ei kuitenkaan kuuma, ja paita oli äidin mielestä hyvä."

7


Sipe Sudenpennun leiripäiväkirja

Teksti: Eeva R, Kuvat: Mikko J

Vanhempi sudenpentu Sipe tarjosi Maahiselle jälleen mahdollisuutta raottaa niger­teltan helmaa ja kurkistaa sisään. Lue Sipe Suden­ pennun leiripäiväkirjasta, mitä Lompololla oikeasti tapahtui. pennun vaaleisiin nii, aika nopeesti meidän heimo oli siis voitettu, mut pisteytyksestä.)

”Sunnuntai 2.8. Eka leiriaamu. Mä heräsin aamulla sikaväsyneenä. Valuin koko yön mäkee alas, ja kerran heräsin nii, että pää oli ulkona teltasta! Hyttyset söi mun naamaa. Tiiän, koska se kutittaa – täällä ei oo peilejä.

hiuksiin. Mut kävi ilmi, että paras. (Ei kyl se johtu vaan

Maanantai 3.8. Tänää päästiin meloo! Mä roiskin ihan sairaasti vettä johtajien päälle ennen kuin sain mennä kanoottiin. Me otettiin kans kisa Sapen kanssa, kumpi ehtii eka vastarantaan. Voittaja ei selvinny, koska meitä kiellettiin menemästä liian kauas (johtajat ei vaan tajuu).

Onneks väsymys ei kuitenkaa haitannut olympialaisissa. Meidät jaettiin heimoihin, jotka kisasivat toisiaan vastaan. Mei­ dän heimoon tuli varmaa kymmenen israelilaista, koska ne oli ihastuneet Sissi Suden­

“Tytöt suunnittelevat, miten saavat riippukeinut kokonaan itselleen.”

8


Tiistai 4.8.

Meil on tyttösudenpentujen kanssa biiffii. Ne valtaa heti aamusta Verkun riippukeinun, eikä päästä siihen ketään. Me ollaan Sapen kanssa tehty suunnitelma, miten saadaan Sissi ja Susse häädettyä lopullisesti.

Israelilaiset oli eilen poissa, mut tänää oon tutustunu ainaki kolmeen tyyppiin. Ne nauraa koko ajan. Onneks Sape uskal­ taa jutella niille, mä en haluu puhuu enkkuu, ku sit ne huomais, miten pal­ jon virheitä teen. Antti­johtaja sanoo, et israelilaiset puhuu keskenään hepreaa. Oiskohan se vai­ keeta oppii, ku ei enkusta tuu mitään? Ai nii, unohin melkee kertoo et me pyy­ dystettiin tänään eläintenrääkkääjä! Tehtiin sairaan hie­ noi ansoja, johon se sit tietty jäi. Hähää, lopuksi saatiin heittää rääkkääjä mereen!

Torstai 6.8. Juoni meni pieleen! Johtajat älys, mitä yritettiin ja pilas kai­ ken (ottamalla riip­ pukeinun pois). Iha tyhmää!

Lauantai 8.8. “Tyhmää, kun israelilaiset lähtivät pois!”

Oho, oon vähä unohtanu kirjottaa. Tulin just kotiin ja oon nii sikaväsyny,

että meen päikkäreille. Voin kertoo joskus myöhemmin, miten leiri loppu. Paras kesäleiri ikinä!”

Keskiviikko 5.8.

“Kun tätä kuvattiin, päästiin melkein livahtamaan johtajien katseen alta vastarannalle.”

9


Haastattelussa: Max Millner Turun Metsänkävijöistä

Teksti: Elina J, Kuva: Maxin arkisto

Japanin Jamboreen Nyyti­leirilippukuntaan kuului jopa viisi maahisleiriläistä. Mutta millaista oli kokea Jamboree leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ)? Pyysin LLPKJ:tamme Maxia jatkamaan seuraavia lauseita: Tulin Jamboreelle leirilippukunnanjohtajaksi, koska... ...Nyytin turkulainen johtajaporukka oli yhtä johtajaa vajaa, ja Antti Karhunen kysyi minua mukaan. Olin alun perin lähdössä Jamboreelle ISTiksi*, mutta leirilippukunnanjohtajan pesti osoit­ tautui aivan mahtavaksi.” Parasta pestissäni oli se, että… ...pääsi kokemaan Jamboreen uudelleen leirinä, eikä niinkään työleirinä. Oli paljon vapaa­aikaa, pääsi mukaan hyviin ohjelmiin sekä johtamaan välillä jopa hyvin käyttäytyviä Nyytejä.”

10


Siisteimmät jutut Jamboreella olivat... ...aivan mahtava Food festival ­tapahtuma** ja päivälliset jol­ loin vaihdettiin osa lippu­ kunnasta syömään eri maalaisen lippukunnan kanssa. Mielenkiintoisimmat ulkomaalaiset, joiden kanssa puhuin olivat... ...paluumatkalla Osakassa tapaamani hollantilaiset, jotka olivat olleet Jamboreella ISTeinä. Kävin heidän kanssaan syömässä ravintolassa, joka toimi “Grillaa itse oma ruokasi” ­periaatteella. Siellä maistoimme erilaisia naudan osia, kuten aorttaa ja kieltä. Loistava ilta päättyi kapselihotellin aulaan, josta sai isoja annoksia typellä jäähdytettyä maitoa. Maistui hieman paremmalta kuin Jamboreen riisi ja kaalisalaatti. Japanin Jamboree erosi Ruotsin Jamboreesta... ...ohjelmallaan. Japanissa ohjel­ ma oli parempaa, mutta Ruotsissa leiri oli ehkä enemmän suomalaiseen makuun paremmin järjestetty. Japanissa asioiden kannatti antaa mennä omalla painollaan. Ruokaa riitti, ja aurinko lämmitti mukavasti, joten kyllä Japanin reissu oli parempi. Ruotsin Jamboree oli liian samanlainen kuin suoma­ laiset leirit. Leirilippukuntani Nyyti oli... ...aivan mahtava porukka: sopi­ valla tavalla johtajan hermoja raastava ja kulttuurishokin koke­ nut (niin ulkomaalaisten kuin turkulaistenkin takia). *IST = International Service Team = Jamboreelle työskentelevä yli 18­vuotias vapaaehtoinen **Savuissa (leirilippukunnan majoitusalue) kokkailtiin kunkin maan perinteistä ruokaa, ja leiriläiset kiertelivät

11

Gallup

Teksti ja kuvat: Suvi O ja Elina J

Mikä on paras muistosi joltakin ulkomaanmatkalta? Indiira Hyvärinen, tarpoja: “Me ollaan nyt kaksi kertaa vietetty mun synttäreitä ulkomailla ja ollaan nyt menossa viettämään kolmannenkin kerran!”

Lumi­Tuuli Lehtosaari, samoaja: “Kun oltiin Thaimassa ja snorklattiin ja snorklasin siellä haiden kanssa”

Mikko Jalo, vaeltaja: "Kun näin Kölnin tuomio­kirkon"


Uusi olotila

KOLUMNI

Teksti: Vanessa

Odotimme jonossa yhteen leirintäalueen supermarkettiin. Aurinko paistoi melkein kohtisuoraan isolla asfalttipark­ kipaikalla. Edessämme kolmella henkilöllä oli pahvikyltit, joissa luki “Free Hugs”. He halasivat edessään olevia, ja me suomalaiset nauroimme huvit­ tuneina siitä, mitä seuraavaksi meille tapahtuisi. No, ensinnäkin halailijat katsoivat meitä no­ peasti, ja me katsoimme vaivau­ tuneina takaisin. Heh okei. Yksi heistä kääntyi uudestaan ja kysyi haluammeko halit. Käy! Pian juttelimme suomalaisten lempiaiheesta eli Suomen kyl­ mästä ilmastosta ja ihmet­ telimme Filippiinien saarten määrää. Jamboreen tunnelma oli yllättävä. Kenelle vaan pystyi mennä juttelemaan, ja yleensä tämä henkilö oli tosi mukava. Siis tosi mukava. Hullua, että me kaikki 152 maan tosi mukavat ihmiset olimme kokoontuneet yhteen paikkaan. Nämä 152 maata olivat kahden viikon ajan varmaan tosi kylmiä ja tylsiä mukavien partiolaisten lomaillessa Japanissa. Millaista Suomessa oli? Toivon, että imin vaikutteita leirin kohteliaasta ilmapiiristä. Ainakin imin paljon Fantan rypälelimua, jota en ollut ennen leiriä maistanut. Ainakin tunnen katsovani maailmaa eri tavalla. Paljon avoimemmin.

12


Testi: Mikko J

13


FESTARIKOKEMUKSIA


Millainen olisi sinun festarikes채si? Piirr채 siit채 kuva!


JAMBOREE


24h


Maahinen 3/15