6
Luonnonsuojelija 3/2018
Maskulaisella Kaiturin tilalla voi joogata lampaiden keskellä.
• Ekoelämää
Luonto parantaa
Luonnon tärkeys ihmisen hyvinvoinnille on kiistaton. Luontohyvinvoinnin ympärille syntyykin yhä uusia palveluja sotealan toiminnasta luontopäiväkoteihin ja tapahtumapalveluihin. Tekstit ja kuvat Laura Rantanen
Kesällä halusin yhdistää suomalaisesta luonnosta nauttimisen uusiin paikkoihin ja liikuntalajeihin tutustumiseen. Kesän parhaiden kokemusten kärjessä olivat lammasjooga maskulaisella Kaiturin tilalla sekä sauna-, metsä- ja laiturijooga Punkaharjun hotellilla. Kokemus on perustavalla tavalla erilainen, jos liikkuu luonnossa sisätilojen sijaan. En koskaan unohda sitä hetkeä, kun juoksimme ystäviemme kanssa suoraan saunajoogasta viereiseen järveen ja uimme yli puolen tunnin lenkin maisemista nauttien. Jo kokemuksen muistelu saa hengityksen kulkemaan vapaammin ja huulet kääntymään hymyyn. Sekä Kaiturin tilan että hotelli Punkaharjun rakennukset ovat perinteisin menetelmin ja perinteitä arvostaen remontoituja vanhoja puurakennuksia, jotka sopivat ympäristöönsä. Hotelli Punkaharjua ympäröi luonnonsuojelualue, jonka suuret männyt tekevät lähtemättömän vaikutuksen. Suomalaiset tunnetaan luonnonläheisenä kansana, jolla on elävä yhteys luontoon. Jatkuvan kaupungistumisen myötä Suomeen on kuitenkin syntynyt rakennettuja elinympäristöjä, joissa luontoa ei juuri pääse kokemaan. Tutkimusten mukaan jo lasten kohdalla on valtava ero siinä, liikkuvatko he luonnossa vai sisätiloissa.
Luonnosta vieraantuneet aikuiset eivät vie lapsiaankaan luontoon. Siksikin tarvitsemme palveluita, jotka tekevät luontoon pääsystä kaikille mahdollista ja helppoa. Kaupunkien ulkopuoliset luontoalueet vaikuttavat etenkin henkiseen hyvinvointiin tehokkaammin kuin kaupungeissa sijaitsevat viheralueet, mutta kaupunkiluonnollakin on väliä. Hollantilaisessa tutkimuksessa todettiin viheralueiden lähellä asuvien ihmisten terveydentila paremmaksi kuin tiukempaan rakennetuilla alueilla. Yhteys viheralueiden ja terveyden välillä oli voimakkainta kotiäitien, vanhusten ja alemman tulotason ja sosioekonomisen aseman omaavien ihmisten keskuudessa. He ovat mahdollisesti muita riippuvampia lähiympäristön tarjoamasta virkistymisestä ja palautumisen mahdollisuuksista. Britanniassa seurattiin 18 vuoden ajan ihmisiä, jotka olivat muuttaneet kaupunkimaiselta alueelta luonnonmukaisemmalle alueelle. Luonnon läheisyyteen muuttaneillä ihmisillä oli vähemmän masennukseen liittyviä oireita ja he olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin kaupunkilaiset. Viime vuosikymmeninä luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon ja luontoon liittyviä vaikutusmekanismeja on onnistuttu avaamaan. WHO:n arvion mukaan fyysisen ja henkisen kuormituksen aiheuttama stressi yhdessä liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden kanssa ovat länsimaissa kaksi keskeisintä ennenaikaiseen kuolemaan johtavaa tekijää. Luonto on parasta lääkettä stressiin ja suorituskeskeisyyteen, se on hidas ympäristö. Mitä enemmän aikaa ihminen käyttää luonnossa ulkoiluun, sen paremmin hän palautuu rasituksista ja voi hyvin henkisesti. Kaikkein parhaiten ihminen elpyy luonnossa sijaitsevissa lempipaikoissaan. Mikä sinun lempipaikkasi luonnossa on ja kuinka usein ulkoilet siellä?
Luonto on parasta lääkettä stressiin.
”
Luonnonsuojelija
testaa
Omenapuut kukkivat idyllisen vanhan puutalon puutarhassa. Pieni ja pehmeä karitsa käpertyy kainalooni nukkumaan ja toinen nuuskuttaa pikku lampaannaamallaan kasvojani. Hengitän karitsan lämmintä hengitystä. Hatha-jooga on lempeää, venytykset tuntuvat hyvältä ja rapsutamme lampaita, kun siltä tuntuu. Juuri kun ajattelen, ettei täydellisempää hetkeä voi olla olemassa, lentää joutsen ylitsemme ja tervehtii meitä. Tunnin jälkeen rullaamme joogamatot, hyvästelemme lampaat ja saamme tutustua Kaiturin tilan muihin eläimiin. Kuinka iloiselta ja hyvinvoivalta ne kaikki näyttävätkään! Kyyttö ilta-auringossa on kuin maalaus. Illalla olen niin onnellinen, etten malta nukahtaa. Haluan nauttia voimakkaan hyvästä olosta joka sekunnin, kun sitä on tarjolla. Etsin netistä tietoa lammasjoogaa järjestäneen Osuuskunta Onnenjuuren muista tapahtumista ja haluan mukaan kaikkeen. Kuinka ihanalta kuulostavatkaan esimerkiksi metsäjooga ja luontoyhteysharjoitukset Kurjenrahkan kansallispuistossa ja filosofiset luontokävelyt! Vielä seuraavana aamuna oloni on niin hyvä, että alan jo epäillä, voiko liiallinen hyvänolon tunne ja onnellisuus jotenkin suistaa ihmisen raiteiltaan? Dopamiiniöverit. Puhun koko päivän lammasjoogasta ja Kaiturin tilasta jokaiselle kohtaamalleni ihmiselle. Viisi tähteä. Laura Rantanen
NÄKÖKULMA:
Lapset metsään! Luontosuhde syntyy käytännön kokemusten kautta. Et osaa arvostaa sellaista, mistä sinulla ei ole kokemusta. Luonnossa opitaan liikkumaan pitkälti sen perusteella, miten luontosuhteen perusta on rakentunut lapsuudessa. Luonnon ihmettelyyn pitää tukea ja kannustaa ja lapsille tulee tarjota mahdollisuus viettää monipuolisesti aikaa luonnossa. Sen hyvinvointivaikutukset lapsillekin ovat kiistattomat ja valtavat: Luonto rauhoittaa, rentouttaa, virkistää, vahvistaa itsetuntoa, selkeyttää minäkuvaa ja vähentää stressioireita. Se mahdollistaa yksityisyyden ja yhteisöllisyyden säätelyn, kun yhdessä tekemisen lomassa voi vetäytyä omaan rauhaansa luonnon tarjoamissa puitteissa. Erilaiset ylivilkkausoireet lievittyvät luonnossa. Kunto ja mielikuvitus paranevat. Metsä- ja luontosuhteen vahvistamisen pitäisi olla osa kaikkea opetusta. Koulua voi laajentaa nykyistä enemmän luontoon. Päättäjien pitäisi miettiä lasten luontoon pääsyä kaavoituksessa sekä päiväkotien ja koulujen toiminnan suunnittelussa. Päiväkodeissa ja kouluissa on saatava ja voitava kiivetä puuhun. Luonnonsuojeluliitto on korostanut päiväkotien ja koulujen läheisten metsien suojelun tärkeyttä, sillä metsää käytetään eniten hyödyksi jos se on lähellä, alle 300 metrin päässä. Lue lisää: sll.fi/koulumetsa