Luonnonsuojelija 3/2015

Page 1

Suomen luonnonsuojeluliiton j채senlehti 3/2015 hinta 5 euroa sis. alv

Kouluta koirastasi sienikoira

Lapsi tarvitsee luppoaikaa luonnossa

KOHTUUS KAIKESSA

Timo J채rvensivu tyrm채채 luontoa tuhoavan talouskasvun

Mihin katosi majava?


2

Luonnonsuojelija 3/2015

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity. Tilaa uutiskirje: sll.fi/asiakaspalvelu. Fiilistele Facebookissa: facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Yleisö äänesti Luonnonsuojelijan vuoden laatulehdeksi. Kiitos!

•Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Fennovoimasanoja Kesän kenties merkittävin poliittinen päätös oli Fennovoima. Samalla puntarissa oli tietenkin hallituk­ sen energiapolitiikka. Puntaria piteli kieli keskellä suuta elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.). Lopputu­ los kiertoilmaisuna: Suomi jätti käyttämättä merkit­ tävän mahdollisuuden edistää uusiutuvaa energiaa. Vaikea tapaus sai hetkittäin farssin piirteitä. Ydin­ voimayhtiön nimikin alkoi tuntua vääristelyltä. Fen­ novoima lupaa nimenä rehtiä ja suoraselkäistä Suo­ mi-voimaa. Voimalan laitteet ja polttoaine tulevat kuitenkin Venäjältä, joka omistaa nyt kolmanneksen Fennovoimasta. Lainarahansa kautta myös suoma­ lainen suuryritys SRV rakentaa ydinvoimalaa Venä­ jän tuella. Laitoksen toimittavasta yhtiöstä Rosato­ mista vastaa Vladimir Putin. Venäjällä presidentil­

le kuuluvat niin ydinvoima kuin ydinaseet. Suomessa ydinvoimalan perustamistoiveiden ym­ pärille kasattua yhtiötä omistavat raskas teollisuus ja eräät kunnat. Kuluttajia palveleva kauppa- ja elin­ tarviketeollisuus on pitkälti irtautunut hankkeesta. Rehnin ratkaisun paikka ei ollut kadehdittava. Vielä viime vuonna hän kirjoitti näin: ”Suomesta uh­ kaa tulla epäonnistuneiden ydinvoimahankkeiden ulkomuseo, joka putoaa kelkasta vihreän talouden kehittämisen saralla.” Vaalien jälkeenkin hän oli vie­ lä vastahakoinen. Tällaisessa tilanteessa ihminen saattaa mennä po­ liitikonroolinsa taakse. Kohtuutaloutta tutkinut Timo Järvensivu suosittelee kuitenkin, että teki­ simme päätöksiä kokonaisina ihmisinä (s.10–13).

Hänen mukaansa ”vain työntekijänä” tehty päätös on suurella todennäköisyydellä väärä. Rehn on julkisissa kannanotoissaan tarkka, jopa virkamiesmäinen. Todellista sanomista jää kansalai­ silta kuulematta. Rehnin ratkaisua odottaessa tuntui kuin vaimeaa puhetta olisi kuulunut jostakin kansa­ laisilta suljetuista kabineteista. Jalkapallotaustansa mukavasti esiin tuova Rehn olisi voinut mainiosti ottaa erotuomarin pillin tas­ kustaan Migrit Solanan paljastuessa bulvaaniyh­ tiöksi ja puhaltaa pelin poikki. Mutta Rehn halusi pelattavan jatkoaikaa. Vaihtopenkiltä löytyi Fortum ja pian jo tuuleteltiin suurinvestointeja. Lienee vieläkin mahdollista, että rankkarit vedel­ lään rakentamisluvan käsittelyn yhteydessä ja maa­ litolppina ovat eduskuntatalon pylväät. Paljonkaan ei ole kyselty pääministeri Sipilän (kesk.), valtiovarainministeri Stubbin (kok.) ja ulkomi­ nisteri Soinin (ps.) kantoja, vaikka puolueiden puheen­ johtajien on täytynyt keskustella polttavasta kysymyk­ sestä. He päättivät kuitenkin seurata pääosin sivusta Rehnin kesäisiin lehtiin käärityn rosvopaistin valmis­ tusta. Eipä silti, kaikki äänestivät viime vuoden lopul­ la kansanedustajina Fennovoiman luvan puolesta. Suomessa on kaipuu miljardi-investointeihin. Miksei valtiollisesti johdettuja hajautettuja ratkaisu­ ja voi nähdä sellaisina?

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 3/2015, elokuu | 41. vuosikerta ISSN 0788-8708 sll.fi/luonnonsuojelija Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimitussihteeri: Heidi Moisio Taitto: Jaana Koskio Verkkotoimittaja: Maija Lielahti Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 3/2015: Tuula Ainasoja, Salla Kosunen, Jouni Tikkanen, Ismo Tuormaa. Kannen kuva: Teemu Kuusimurto Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2015: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jäsenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa: 5.3., 21.5., 25.8., 1.12. Ilmoitus­hinnat 2015: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton jäsen


3

Luonnonsuojelija 3/2015

Eero Heinonen

Euroopanmajavaa kaivataan takaisin Lapin jokiin. s. 16

•Sisällys

5 Vihreää välittämistä vanhuksista

Elli Gromov

Ikäihminenkin kaipaa luontokokemuksia.

7 Tauko aurinkoisella kalliolla Kolovesi on melojan paratiisi.

8 Parhaat sienikaverit ja reseptit

Laura Blomqvist

Sieniretkelle voi lähteä porukalla tai koiran kanssa.

s. 26

s. 14

10 Kohtuus kaikessa Timo Järvensivu haluaa murtaa talouden ylivallan.

16 Mihin katosi majava? Euroopanmajavalle olisi tilaa Lapin joissa.

22 Vesiyhtiö ei saa rakentaa luonnonsuojelualueelle Tekovesipohjalaitoksen hakemus Natura-alueelle hylättiin.

24 Lapsi tarvitsee luppoaikaa luonnossa Miten tukea lapsen luontosuhdetta?

26 Leikkikentänä luonto

Jorma Mäntylä

Luonnonsuojeluliitto järjestää luontokertotoimintaa.

29 Apurahoja luonnonsuojeluun Suomen Luonnonsuojelun Säätiö tuki ajankohtaisia tutkimuksia.

s. 8

34 Varoitusmerkkejä & Luonnostelija Vilkaisu yritysmaailmaan ja kaupunkiviljelyä.


4

Luonnonsuojelija 3/2015

• Suomen Luonto

•Vink vink

Koonnut: Maija Lielahti

Hämäläisen Härkätiellä Härkätielle Hämeenlinnasta Somerolle osuu sekä kulttuuri- että luontokohteita, kerrotaan Suomen Luonnossa 6/2015. Löytöretkellä Suomessa -sarjassa toimittaja Alice Karlsson seikkailee niin niitty- ja peltomaisemissa kuin kosken rantamilla. "Härkätie oli pitkään vain pahainen polku tai tallattu ura, joka vaati niin hevoselta kuin ajajalta paljon", kirjoittaa Karlsson. Niistä ajoista maantie on jalostunut moderniksi ajoväyläksi, jota kelpaa kulkea. Härkätien luontoetappeihin lukeutuvat muun muassa Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot sekä Saaren kansanpuisto. Kivilammen torpalle pysähtyvä aistii 1700-luvun tunnelman, vaikka torppaa sopii kurkkia vain aidan takaa. Lue koko seikkalu lehdestä. Suomen Luonto 6/2015 myynnissä syyskuun 10. päivään saakka.

Norppahaaste tulee taas

Kata juhlakahvit metsään tai rantakalliolle! Lähde soutelemaan, tarkkaile lintuja ja nauti kesän viimei­ sistä uintiretkistä – valitse oma tapasi juhlia luon­ toa. Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 29.8. Nostetaan liput salkoon upean luontomme kunniaksi! // sll.fi/suomenluonnonpaiva.fi //

Syyskuun Norppahaasteessa on tavoitteena on saada Luonnonsuojeluliittoon yhtä monta uutta jäsentä kuin on saimaannorppia eli 320. Viime vuonna onnistuimme yli odotusten, ja nyt yritetään tehdään uusi ennätys. Haasta sinäkin kaverisi mukaan! // sll.fi/norppahaaste //

Etsimme suojelijoita

Ota kuva ilmaston puolesta

Oletko sinä metsän, veden, norpan tai koko luonnon suojelija? Voit valita oman suojelukohteesi, ja jo pienellä kuukausittaisella summalla suojelet sinulle tärkeää luontoa. Suojelijaksi ryhtyminen onnistuu helposti netissä! // sll.fi/kuukausitukija //

X on merkki siitä, että nyt saa riittää – on ratkaisu­ jen aika ilmastonpolitiikassa. Osallistu omalla X-kuvallasi ja vaadi vahvaa kansainvälistä ilmasto­ sopimusta! Jaa kuvasi sosiaalisessa mediassa tunnis­ teella #ilmastoX. // ilmastoX.fi //

•Vinkki arkeen

Teksti ja kuva Heidi Moisio

Rämät laitteet kierrätykseen

Tue kaivostyötämme sll.fi/lahjoita Teemme koko ajan töitä kaivosten ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Voimavaramme eivät nykyisellään kuitenkaan riitä vastaamaan laajentuneeseen haasteeseen. Tue meitä, me laajennamme tuellasi kaivos­ vaikuttamistamme!

Yli puolet elektroniikkaromusta (SER) katoaa viral­ listen kierrätyskanavien ohi. Suomalaiset kierrätti­ vät viime vuonna elektroniikkaromua 10 kilogram­ maa asukasta kohden. Kaikki laitteet, jotka tarvitsevat toimiakseen verkkovirtaa, paristoja, akkua tai aurinkoenergiaa, ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteita. SER-jätteelle on Suomessa 400 alueellista ke­ räyspistettä. Myös myymälät ottavat vastaan pieniä laitteita kuten lamppuja, kihartimia, partakoneita ja keittiön pienkoneita. Isommat sähkölaitteet voi jättää myymälään aina uuden vastaavan laitteen oston yhteydessä. Elektroniikkaromua heitetään silti edelleen vir­ heellisesti metallinkeräykseen ja jopa sekajättei­ siin. Luontoon kipatuista laittomista jätekasoista löytyy usein sähkölaitteita. Kotien pöytälaatikoi­ hin jäävät erityisesti matkapuhelimet ja erilaiset sähkötyökalut.

Näin heitetään hukkaan käyttökelpoista paljon käyttökelpoisia maametalleja. Vuonna 2011 tärkeis­ tä maametalleista saatiin takaisin hyötykäyttöön vain alle prosentti. Kierrättämällä voitaisiin välttää esimerkiksi yhden uuden kaivoksen avaaminen. Lähteet: serkierratys.fi, kierratys.info, serty.fi

Kuvat:Heidi Moisio, instagram.com/ptemus

Harri Nurminen

Heidi Moisio

Juhlista luontoa


5

Luonnonsuojelija 3/2015

Muistot ovat ikkuna luontoon Anna-Kaisa Sinkkonen tarjoaa vanhuksille vihreää välittämistä. Teksti Heidi Moisio

Luonnon tutkituista terveysvaikutuksista hyötyvät myös ikäihmiset. Vanhustyön parissa työskentelevä lähihoitaja Anna-Kaisa Sinkkonen pohtii keinoja, joilla luonnon voisi tuoda likemmäs ikäihmisiä. Poh­ dinnoista syntyy kuluvan vuoden aikana opinnäy­ tetyö, jonka myötä Sinkkonen valmistuu geronomik­ si Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Opinnäytetyötään varten Sinkkonen järjesti kol­ legansa kanssa ikääntyville ihmisille tapahtuma­ päivän maatilalla luontoelämyksineen. Opinnäyte­ työ nojaa tapahtumapäivän antiin työnimellä Luontopäivästä voimaa ikäihmisen arkeen. Yksi sen avain­ sanoista on luontoliikunta. ”Yksinkertaisimmillaan luontoliikunta on sitä, että lähdetään yhdessä ulos kävelylle”, Sinkkonen sanoo. Osalle vanhuksista ulos lähteminen on liikunta­ rajoitteiden tai terveydentilan takia vaikeaa. Sinkko­ nen on huomannut, että monia luontoon liittyviä viriketuokiota voi tuoda sisätiloihin vaikkapa kes­ kustelun muodossa. Ikkunasta ulos katseleminen­ kin voi olla luontoelämys. ”Vuodepotilaalle voi tuoda sängyn luokse tarjotti­ men, jolla on luonnon materiaaleja kuten sammaleita tai vaikkapa mustikan varpuja. Niitä voi kosketella ja haistella ja niiden synnyttämistä elämyksistä jutella.” Myös muistelu on polku luontoon. Luonto elää kaikenikäisten ihmisten mielikuvissa vahvoina muistoina. Sinkkonen on saanut virikkeitä niin arjen työhön­ sä kuin suuntaviivoja opinnäytetyöhön Luonnon­ suojeluliiton julkaisemasta Adela Pajusen ja Marko Leppäsen kirjoittamasta teoksesta Pappa pitkospuille, mummo marjaan – opas ikäihmisten luontopolulle (2014). Opas on ladattavissa verkosta osoitteesta // sll.fi/pappa-pitkospuille //

Liisa ja Anna-Kaisa kiersivät palvelutalon ja tarkastivat marjapensaiden ja luumupuiden tilanteen.

Luonnonsuojeluliitto kannustaa viemään ikäihmisiä luontoon erityisesti Suomen luonnon päivänä, jota vietetään lauantaina 29.8.

•Peukut Sanna Pudas (CC BY-NC 2.0)

Koonnut Salla Kosunen

LuontoPortti auttaa tunnistamisessa

Pohjois-Karjalassa pohditaan kohtuutta

Näitkö jotain kaunista, mutta nimi uupuu? Luonto­ Portti-sivusto esittelee kuvineen satoja eläin-, kasvija sienilajeja. Mukana on näppärä tunnistustyökalu: Jos etsit vaikkapa mystistä kukkakasvia, voit syöttää työkaluun havainnointiajan ja -paikan ja kasvin eri ominaisuuksia. Ruudulle ilmestyy kuvaukseesi sopi­ via vaihtoehtoja. // luontoportti.com //

Kohtuus vaarassa V: Tieto muuttuu toiminnaksi on kai­ kille avoin kansalaisseminaari, joka järjestetään Joensuussa ja Kolilla 8.–11.10. Tapahtumassa kuullaan puheenvuoroja talouskasvun jälkeisistä haasteista, keskustellaan ryhmissä ja julkistetaan Kohtuuspamfletti. Kolin kirkossa konsertoidaan. // kohtuusvaarassa.com //

Saimaannorppa seikkailee lastenkirjassa

Uudessa lastenkirjassa seurataan maailman uhan­ alaisimman hylkeen, saimaannorpan, ensimmäistä vuotta Saimaalla. Suomeksi ja englanniksi rinnakkain kulkevaa tarinaa värittävät upeat Daga Ulvin maa­ laukset ja Juha Taskisen valokuvat. Sari Kanala: Saippa Saimaannorppa. Amusantti oy 2015. // sll.fi/luontokauppa //


6

Luonnonsuojelija 3/2015

• Töissä täällä Aluepäällikkö Yli 20 vuotta Suomen luonnonsuojeluliitolla työskennellyt Hannu Klemola huolehtii Varsinais-Suomen piiristä ja toimii sen 15 yhdistyksen ja 3200 jäsenen yhteyshenkilönä. Aluepäällikkönä hän pitää yhteyttä paitsi liiton toimijoihin, myös viranomaisiin, yhteistyötahoihin ja suureen yleisöön. "Lähes viidenkymmenen vapaaehtoisen kanssa olen juonut kahvit ja jutellut minkälaisiin toimin­ toihin he voisivat mennä mukaan", Klemola kertoo. Työpäivä koostuu pääasiassa viestinnästä: sähköpostitse, puhelimessa, palavereissa ja sosiaalisessa mediassa. "Paikallistuntemus on tärkein taitoni", Klemola sanoo. "Tunnen oman alueeni luonnon erityispiirteet ja toimijat. Ihmiset ovat tulleet tutuiksi." Myös sääntömääräisten kokousten, jäsen­ iltojen, talkoiden ja leirien järjestäminen kuuluvat Klemolan työsarkaan. Sisällöllisesti hän on tekemisissä kaikenlaisten luonnonsuojeluaiheiden kanssa Itämeren suojelusta kaavoitukseen ja suurpedoista liito-oraviin. Osa työajasta on pyhitetty myös valtakunnallisille tehtäville, kuten luonnonkuk­kien teemapäivän järjestämiseen.

• Termi Termi Planetaariset rajat Planetaarisilla rajoilla tarkoitetaan kynnysarvoja, joiden sisällä ihmiskunta voi turvallisesti toimia. Konsepti esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 tiedelehti Naturessa. Malli pyrkii määrittelemään mitattavia rajoja maapallon kantokyvylle yhdeksällä eri osa-alueella. Välttääkseen katastrofaalisen tason ympäristön muutoksen ihmiskunnan toiminnan tulisi pysyä turvarajojen sisäpuolella. Mikäli planetaariset rajat ylitetään, ennakoimattomien ja peruuttamattomien ympäristöriskien määrä kasvaa. Rajat on jo ylitetty neljällä osa-alueella yhdeksästä: ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja lajikato, typpi- ja fosforikiertojen häiriintyminen, ja maankäytön muutokset ovat esimerkkejä siitä, miten ihmisen toiminta aiheuttaa ennennäkemättömiä paineita Maan ekosysteemille. Tutkijoiden mukaan monia asioita pitää uudistaa ja nopeasti, ja planetaariset rajat auttavat luomaan kestävää politiikkaa. On keksittävä entistä parempia tapoja elää hyvin luonnon asettamien rajojen puitteissa. Luonto kun on hyvinvointimme perusta. Anna Latva-Pukkila

Eero Yrjö-Koskinen kestävän kaivostoiminnan edistäjäksi Kestävän kaivostoiminnan pääsihteeri toivoo Suomesta kaivostoiminnan vastuullisinta maata. Teksti Matti Nieminen Kuva Heidi Moisio

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen siirtyy Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeriksi. Uusi tehtävä alkaa syys­ kuun alusta ja on alkuun kolmivuotinen. Verkosto aloitti työnsä toukokuussa 2014 Sitran tukemana. Se toimii kaivosalan ja sen sidosryhmien yhteistyöfoorumina kehittäen Suomeen työkaluja vastuullisen kaivostoiminnan edistämiseksi ja kon­ fliktien ennaltaehkäisemiseksi. Yrjö-Koskinen on toiminut aiemmin kaivosver­ koston varapuheenjohtajana ja sen ympäristötyöryhmän puheenjohtajana. Verkoston puheenjohta­ jana toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Verkosto on laatimassa uutta vastuullisuusjärjes­ telmää Suomessa toimiville kaivosyhtiöille. Järjestel­ mää voi verrata pankkien luottoluokitusjärjestel­ mään. Kaivokset saavat vastuullisuustasoaan kuvaa­

van kirjaimen. Mukaan lähtevistä kaivoksista kaikki pääsevät suomen lainsäädännön tasoa nou­ dattavaan C-luokkaan. Yhtiöt voivat halutessaan nousta parhaaseen AAA-luokkaan, mikäli ne kehit­ tävät toimintaansa vastuullisuusjärjestelmän mu­ kaisesti. Suomessa on tällä hetkellä 51 kaivosta. ”Toiveena on, että tulevaisuudessa jokainen Suo­ messa toimiva kaivosyhtiö ottaisi käyttöön uuden vas­ tuullisuusjärjestelmän, joka toteutuessaan nostaisi Suomessa toimivat kaivosyhtiöt maailman kärkeen vastuullisuusasioissa”, Eero Yrjö-Koskinen sanoo. Valtiotieteen maisteri Yrjö-Koskinen on ollut Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja elokuusta 2002 alkaen. Liiton hallitus nimeää hänelle elokuus­ sa sijaisen, joka toimii aluksi puoli vuotta tehtäväs­ sä. Uuden toiminnanjohtajan valitsee liittovaltuusto keväällä 2016. // kaivosvastuu.fi //

Ympäristöhallinto säilyy mutta säästää Ympäristöhallinnon organisaationta ei fuusioida, mutta hallitus vaatii säästöjä. Teksti Matti Nieminen

Ensin eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvot­ teluissa pelastui ympäristöministeriö. Sitten maa­ talous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) päätti peruuttaa ympäristöministeriön orga­ nisaatiouudistukset, joista Luonnonsuojeluliitto ehti huolestua. Ministeri antoi myös Suomen ympäristö­ keskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) jatkaa omina organisaatioinaan. Loppukesän valoisat uutiset ilahduttivat Syken ylijohtajaa Lea Kauppia. Myös Luken pääjohtaja Mari Walls on pitänyt fuusion peruuttamista hyvä­ nä ratkaisuna. Tiilikainen antoi näin valtion ympä­ ristötutkimuslaitoksille työrauhan, varsinkin kun Luken organisaatiouudistuksen aiemmat liimaukset ovat tuskin kuivuneet. Kauppi arvioi, että laitosten välisellä yhteistyöllä päästään hyvään lopputulokseen. Hän näkee tutki­ muslaitosten erillisyydellä olevan etuja myös demo­ kratian kannalta. ”Syken ja Luken näkökulmissa on eroja. Demo­ kraattisessa yhteiskunnassa asiat menevät parhaiten eteenpäin, kun niitä voidaan katsoa eri tulokulmista.”

Tiukennusta talouteen Valtion tiukentuvat säästötavoitteet osuvat silti voi­ malla ympäristöhallintoonkin. 700 työntekijän Syke säästää jo päätettyjen 3,5 miljoonan euron lisäksi vie­ lä kaksi miljoonaa. Henkilöstöltään kaksi kertaa suu­ rempi Luke leikkaa ensi vuonna kymmenen miljoo­ naa euroa. Lea Kauppi kertoo, että Sykessä säästöjä etsitään ensin hallinnollisista ratkaisuista, toimitiloista ja digitalisaatiosta. Pääjohtaja pohtii, kuuluuko jokin asia valtion tutkimuslaitoksen sijasta toiminnan­ harjoittajien tehtäväksi. Syke on onnistunut kompensoimaan talouttaan etsimällä rahoitusta. ”Tästä eteenpäin ulkopuolisen rahoituksen saanti kiristyy”, Kauppi ennakoi. Valtiovarainministeriön budjettiesitys kohdistaa säästöjä myös suoraan luontoon. Metsiensuojelun määrärahat supistuvat kolmannekseen. Tiilikainen painottaa, että vaikka esimerkiksi METSO-suoje­ luohjelma hidastuukin, sitä tullaan jatkamaan yli hallituskauden.


7

Kanootti vie lähelle veden elämää.

• Lempipaikka Tauko aurinkoisella kalliolla Koloveden kansallispuisto on melojalle elämys. Kallioisten rantojen ja pystysuorien seinämien vastapainoksi kansallispuistosta löytyy vehreitäkin paikkoja. Tunnelmaa tuovat kaiut menneisyydestä: kalliomaalaukset ja Ukonvuori. Kuva on otettu kuumana kesäpäivänä, pari päivää kestäneen melontaretken tauolla. Erja ottaa tapansa mukaan lähikontaktia luontoon eräällä taukopaikoista. Kansallispuistossa on hyvät palvelut melojille: teltta- ja nuotiopaikkoja on riittävästi. Uimaan voi pulahtaa niin rantakiveltä kuin laiturilta. Kolovedellä pääsee myös patikoimaan luontopoluille melomisen lomassa. Esimerkiksi Nahkiaissalon luontopolku kannattaa käydä kiertämässä. Melominen on leppoisa mutta nopea tapa liikkua paikasta toiseen. Kanootista käsin kohtaa ihan erilaiset maisemat kuin jalkaisin rannalta katsottuna. Kanootti vie lähelle vettä ja sen elämää: kasveja sekä hyönteisiä ja muita eläimiä. Kun on itsekin veden varassa, voi nauttia pienistä suurista elämyksistä kaikessa rauhassa istuskellen. Esimerkiksi sudenkorennot sävähdyttävät aina. Erja Laakkonen ja Mika Lappalainen Pohjoiskarjalaisia Luonnonsuojeluliiton jäseniä, jotka harrastavat retkeilyä meloen, patikoiden ja lumikenkäillen.

Kuva Mika Lappalainen


8

Luonnonsuojelija 3/2015

Keittiömestari Heikki Ahopellon resepteillä metsän aarteiden maut esiin Sienikeitto 0,3 kg kantarelleja 0,3 kg herkkusieniä tai tatteja 1 sipuli 1–2 rkl voita 3 perunaa 1 valkosipulin kynsi 1 tl suolaa Mustapippuria Tuoretta timjamia 0,75 l kasvislientä tai maitoa 0,3 l kuohukermaa 1 rkl sokeria tai hunajaa 1/3 sitruunan kuorta Oliiviöljyä

Apujoukoin apajille

Tee näin: 1. Pilko sienet ja hienonna sipuli. Ruskista ne hyvin kattilassa voissa keskilämmöllä. Ota vähän sieniä talteen koristelua varten.

Tuntuvatko ystävät palaavan sienimetsältä vuosi toisensa jälkeen korit kukkuroillaan, mutta itse et oikein tiedä, mistä aloittaa? Ei hätää. Oikeassa seurassa sinäkin onnistut.

2. Lisää kattilaan kuoritut ja pilkotut perunat. Lisää joukkoon hienonnettu valkosipulin kynsi, suola, pippuri, timjami, kasvisliemi tai maito sekä kuohukerma. Keitä kunnes perunat ovat kypsiä.

Teksti Salla Kosunen Kuvat Heikki Ahopelto, Satu Ylönen, Raisa Ranta

3. Lisää sokeri tai hunaja ja raastettu sitruunan kuori. Soseuta tehosekoittimessa sileäksi. 4. Kaada keitto takaisin kattilaan ja mausta tarvittaessa lisää. 5. Koristele annokset oliiviöljyllä ja paistetuilla sienillä.

Sesongin pyttipannu

Pirjo Itkonen

Koiran johdolla: Luna etsii Erkku Kottoselle sienisaaliin pöytään. Eläinkouluttaja Erkku Kottosella on metsässä apu­ naan 8-vuotias cockerspanieli Luna. Kun Luna hais­ taa kantarellin tai suppilovahveron, se viilettää sienen luo ja istahtaa tai kellahtaa löydön viereen. Kuono on herkkä: toukallisten tattien lue Luna ei vie, vain puh­ taat kelpaavat. Kottosen mukaan kaikki koirat pystyvät oppimaan sienestyksen, mutta joillain roduilla siihen voi olla paremmat edellytykset luontaisten etsimisominai­ suuksien vuoksi. Harjoittelu kannattaa aloittaa sisäl­ lä käyttämällä apuna reiällistä purkkia, jossa on teepussi: Aluksi koiran annetaan haistella purkkia, minkä jälkeen se saa makupalan. Sitten purkki piilo­ tetaan. Lopuksi koira oppii ilmoittamaan löydöstään. Sitten teen hajun voi korvata sienen hajulla. Kottonen on opettanut Lunalle 10 eri sienilajin ha­ jua. Vain myrkyllinen korvasieni aiheutti ihmetystä. ”Koira ei halunnut tehdä sille mitään. Se näytti sil­ tä, että ethän sinäkään voi olla tästä kiinnostunut. Se haistoi selvästi, että se on myrkyllinen.”

Ohjatulla retkellä: Anne-Marie Hovi oppi ryhmäretkellä tunnistamaan sienilajeja ja -maastoja. Työterveyshuollossa työskentelevä Anne-Marie Hovi osallistui viime syksynä iltapäivän mittaiselle sieniretkelle Nuuksiossa. Oppaat johdattivat 20-henkistä joukkoa sopiville sienestyssuunnille, ja välillä pysähdyttiin tutkimaan porukalla kiinnos­ tavia löytöjä. Aloittelijaksi itsensä luokittelevan Hovin mieles­ tä sienestyksessä on vaikeinta varmuus lajien tun­ nistamisessa, ja siihen retki toikin apua. Aluksi kan­ nattaa opetella tunnistamaan kymmenkunta sientä ja jättää muut lajit suosiolla metsään. Myös omien suosikkiruokien raaka-ainesienet kannattaa opetel­ la: kastikkeisiin ja munakkaisiin sopivat kantarellit, tatit ja suppilovahverot, suolasieniksi rouskut ja haperot. Hovi oppi retkellä myös tuntemaan eri lajeille tyy­ pillisiä maastoja. Nykyään hän ottaakin aina luon­ toon lähtiessään mukaansa kassin – sieniä kun löy­ tyy melkein aina, kun on sopivaan aikaan liikkeellä ja osaa katsoa oikeista paikoista.

Sienikoirakursseja: //elainkoulutuskeskus.fi //

Ohjattuja sieniretkiä: //sieniretki.fi //

Uusia perunoita 1 kukkakaali 1 rkl rypsiöljyä 1⁄2 keräkaali 1 sipuli 2 rkl voita Suolaa Mustapippuria Ripaus currya 1 tl sokeria 1 dl tuoreita herneitä (Jos käytät pakasteherneitä, lisää ne lähes valmiiseen ruokaan.) 0,5 l metsäsieniä tai viljeltyjä sieniä (Jos käytät tatteja, paista ne etukäteen rapeaksi ja lisää lähes valmiiseen ruokaan.) Tuoreita yrttejä Oliiviöljä Tee näin: 1. Keitä perunat ja siirrä ne jäähtymään. 2. Paista kukkakaalinnuppuja rypsiöljyssä pannulla keskilämmöllä 5 minuuttia. 3. Lisää joukkoon paloiteltu keräkaali, suikaloitu sipuli ja voi. Paista hetki ja lisää suola, pippuri, curry ja sokeri. Sekoita. 4. Lisää tuoreet herneet ja pilkotut jäähtyneet perunat. Paista hetki ja lisää pilkotut sienet. Paista hetki. Lisää yrtit ja mausta tarvittaessa lisää. 5. Lisää annoksiin oliiviöljyä ja tarjoile heti. Reseptit: Heikki Ahopelto, Saarioinen Foodservicen kehityspäällikkö ja Armas Keittiö & Viinitupa -yrittäjä


9

Luonnonsuojelija 3/2015

• Sujahda someen Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Twitter: @luonnonsuojelu

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton somessa pääset keskustelemaan päivänpolttavista ympäristöuutisista meidän ja muiden kanssa sekä ihailemaan liikuttavia luontokuvia. Tänä syksynä kannattaa osallistua myös #ilmastoX-kuvakampanjaamme – palkitsemme kekseliäimmät otokset! #rakkaudestaluontoon, www.ilmastox.fi amp Some-k

anjan a

vittama

na

te töminis ympäris n e s k u vetoom i kirjoitt eksi alle is m a t pelas stävää. o n n o ny lu 0 0 9 64

Instagram

Twitter

riön

Facebook.com

Luonno

nsuojelu

liiton

jen ok-sivu Facebo n 17.4. klikattii u k k u e .p 50 000 tää! ;) n sen tie Pöllöhä

Kesän hilpeimmät kuvat nappasivat ehdottomasti Pulahdus-vesiensuojelutempauksen osallistujat. Varsinkin Instagram täyttyi 12.7. onnellisista molskahduksista eri puolilta Suomea. Kuvassa pulahtaa @hyvasan. #pulahdus

Mitä sinä haluat suojella? Onko luodolla pötköttävä norppa sukulaissielusi, vai löydätkö onnen ikimetsien kätköistä? Luonnonsuojeluliiton suojelijana voit valita suojelukohteeksesi saimaannorpan, metsän, vedet tai koko luonnon. Valitse itsellesi tärkein suojeltava ja päätä sopiva kuukausitukisumma (vähintään 8 €/kk). Suojelijaksi ryhtyminen on helppoa ja nopeaa: tarvitset vain pankkitunnukset. sll.fi/lahjoita/kuukausitukijat Suojelija saa Luonnonsuojelija-lehden kotiin kannettuna neljä kertaa vuodessa sekä kuukausittaiset uutiskirjeemme. Kysyttävää kuukausitukijuudesta? Ota yhteyttä sähköpostitse kuukausitukijat@sll.fi tai puhelimitse 09-228 08224 (arkisin klo 9–15).


10

Yksi juttu taloudesta Kauppatieteiden tohtori Timo Järvensivu haluaa murtaa talouden ylivallan ja nostaa luonnon etusijalle. Teksti Jouni Tikkanen Kuvat Teemu Kuusimurto

T

imo Järvensivu ei muista mitään tiet­ tyä hetkeä. Hänen havahtumisensa ny­ kyisen talousmallimme mahdottomuu­ teen liittyi yleisemmin siihen aikaan, kun hän oli valmistunut kauppatietei­ den tohtoriksi, kun hän oli jo naimisissa ja toinen lapsikin oli tulossa. Elämä alkoi tuntua valmiilta. Järvensivu muistaa jutelleensa veljensä Paavon kanssa, joka viimeisteli omaa väitöskirjaansa samal­ ta laitokselta. He alkoivat pohtia, olisiko tämä tässä: oli luettu markkinointia ja taloustieteitä, ja nyt jat­ kettaisiin Aalto-yliopiston tutkijoina tai mentäisiin töihin johonkin firmaan. Arvot olivat kiinnostaneet jo aiemmin. Järven­sivu oli lukenut Sarasvuon Sisäisen sankarin ja muuta­ mia muita kirjoja. Hän muistaa miettineensä ensin vähän pinnallisesti, mikä elämässä on tavoittelemi­ sen arvoista ja minkä takia teemme työtä. Nyt nuo kysymykset syvenivät. Kauppatieteiden tohtorina hän tiesi, että työtä teh­ dään, jotta saadaan talouskasvua. Tämä vastaus ei enää riittänyt. Järvensivu alkoi esittää professoreille jatkokysymyksiä:

Miksi talouskasvua tarvitaan? Koska tarvitaan hyvinvointia, he vastasivat. Ovatko talouden kasvu ja hyvinvoinnin kasvu siis sama asia? Ei… eivät ole. Eihän bruttokansantuotteen kasvu sinällään ole tärkeää vaan hyvinvoinnin kasvu. Voiko bruttokansantuotteen kasvusta sitten tinkiä? Ei oikeastaan. Onhan se kuitenkin taustalla hyvinvoinnin kasvussa. No entäs, kun tutkimusten mukaan käytämme aivan liikaa luonnonvaroja. Pitäisikö meillä olla vaih­ toehtoinen suunnitelma? Ei… ulkoiskustannukset saadaan kyllä haltuun, kunhan vain järjestetään päästökauppa ja verotus kuntoon. Se on poliittinen, ei taloustieteen ongelma. Ulkoiskustannuksilla professorit tarkoittivat muun muassa ympäristöongelmia. Järvensivu huo­ masi, että he pyörittelivät kehäpäätelmiä ja sysäsivät ongelmansa poliitikoille, jotka vuorostaan eivät teh­ neet mitään. Näin siksi, että jos ulkoiskustannusten hinta nostettaisiin niin korkealle, että asialla olisi todellista vaikutusta, talouskasvu hidastuisi. Talo­ ustieteilijät ovat opettaneet meille kaikille, että talou­ den on ensin kasvettava, ja vasta sen jälkeen meillä

on vara ajatella ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Järvensivu huomasi, että näin ei voi enää olla. Että meidän aikanamme luonnon on tultava ensin.

Degrowthin synty Havahtumisen yhtenä seurauksena Timo Järven­sivu perusti veljensä kanssa blogin nimeltä degrowth.fi. Tuolla sivulla he kertovat pitkän aikavälin tavoit­ teensa: 1. 2. 3.

Talouden kulttuurinen ylivoima kumoutuu – talous palautuu itseisarvosta välineeksi. Taloudellinen tuotanto saavuttaa tasapainon ekologisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Talousjärjestelmä uudistuu sellaiseksi, että se ei lähtökohtaisesti eriarvoista eikä kriisiydy kasvuttomuuden myötä.

Rohkeita päämääriä. Järvensivut eivät kuitenkaan pyri niihin yksin, vaan ne ovat kansainvälisen degrowth-liikkeen tavoitteita. Oikeastaan ne ovat yhtä kuin degrowth. Sanalle on ehdotettu monia eri suomennoksia,


11


12

Luonnonsuojelija 3/2015

Kulutamme puolentoista maapallon edestä luonnonvaroja. Kasvu on pakko, jonka olemme itse luoneet. jaetaan. Kakku ei voi pienentyä kuin siinä ta­ pauksessa, että jakaisimme vähää tasaisemmin ja ymmärtäisimme, että hyvinvointi on muutakin rahaa ja tavaroita. Taloustiede kuitenkin olettaa ihmisten aina haluavan itselleen paremman aineel­ lisen elintason, joten tämä ei vaikuta mahdolliselta. Asia on toisin, jos meille sittenkin riittää vähempi. Järvensivun mukaan taloustiede ei silti välttämät­ tä pidä kasvua tavoitteena. Kasvu voi olla myös väis­ tämätön seuraus ihmisten kekseliäisyydes­ tä, joka synnyttää yhä tehokkaampia au­ toja, induktioliesiä, tietokoneita ja ledivalaisimia. Tehokkuus luo tuot­ tavuutta, joka johtaa varsin vaiku­ tusvaltaisen näkemyksen mukaan talouden kasvuun. Mutta kasvu on myös lukko. Se on pakko, jonka olemme itse luoneet ja josta emme pääse helposti irti. Järvensivun mukaan koko yhteiskun­ tamme lukitsee talouskasvuun velka. Raha on aina velkaa joltakin jollekin. Se on velka­ suhde, joka on alun perin luotu pankissa tyhjästä tie­ tokoneen nappia painamalla. Siksi palkkamme on maksettu velalla ja talomme ja asuntomme on ostettu velaksi. Mökistä voi olla velkaa, samoin autosta, kat­ toremontista ja veneestä. Yritykset ovat tehneet inves­ tointinsa velaksi, ja valtiolla on velkaa, joka on luotu pankeissa ja jonka valtio on sitten lainannut itselleen vaikkapa sairaaloiden ja teiden rakentamiseen. Kaikki tuo velka on maksettava takaisin korko­ jen kanssa, mikä on mahdollista vain, jos rahaa on joskus tulevaisuudessa käytettävissä enemmän kuin nyt. Korkoihin tarvitaan talouskasvua. Voim­ me pyrkiä kasvuttomaan talouteen vain, jos velko­ ja maksetaan pois tai aletaan antaa anteeksi, niin että pankkeja omistavat sijoittajat kärsivät tappion­ sa nahoissaan. Toinen kahlitseva tekijä on se, että talouden kas­ vu hallitsee kulttuuriamme ja ajatteluamme. Olem­

Kasvu on itse luotu pakko.

Kestävä kehitys:

Kolmen kehän mallit Mikään Järvensivun henkilöhistoriassa ei ennusta­ nut, että hän päätyisi pohtimaan näitä asioita. Hän ei kokenut nuorena ympäristöherätystä. Hänen perheellään ei ollut erityistä luontosuhdetta; patikointia ei harrastettu. Häntä ei pantu edes partioon. Järvensivun isä on lääkäri yksityisellä sektorilla ja äiti teki uransa terveydenhuollossa julkisella puo­ lella. Lapsuus oli kaupunkilainen, turvattu ja tasai­ nen. Järvensivu harrasti kitaransoittoa ja uintia ja eteni onnellisessa sumussa kohti tulevaisuuttaan kauppatieteilijänä. Perhetausta vaikutti kuitenkin siihen, että hän alkoi tutkia verkostojohtamista juuri sosiaali- ja ter­ veysalalla. Näin hänestä tuli yrittäjä, joka nykyisin konsultoi sairaaloita johtamisessa. Toistaiseksi Järvensivun on ollut vaikea sovittaa arkityötään verkostojohtamisen tutkijana ja konsult­ tina siihen aktivismiin ja tutkimukseen, jota hän har­ rastaa kohtuutalouden alalla. Kauppatieteilijän taus­ tasta on kuitenkin hyötyä, koska hän tuntee tark­ kaan taloustieteen perusteet ja tietää, ettei se uusklassinen taloustiede, jota päättäjämme kuunte­ levat, ole ainoa taloustiede. Se on vain se taloustiede, jota he kuuntelevat. Uusklassinen taloustiede on painanut merkkinsä muun muassa kestävän kehityksen käsitteeseen, joka tunnustetaan aika laajasti Euroopan unionin toimin­ nassa, Suomen valtion organisaa­tioissa tai vaikka Pekka Himasen Sinisessä kirjassa. Järvensivu selittää, että kestävä kehitys hahmote­ taan usein kolmen ympyrän – talouden, sosiaalisen

Kohtuutalous:

Talous

Ympäristö

So

Luonto

linen hyvin v is aa Talous

Miksi talouden pitää kasvaa? Kohtuutalouden esittämä peruskysymys on edel­ leen hyvä: miksi talouden pitäisi kasvaa? Vastatessaan Timo Järvensivu alkaa kuulostaa niiltä professoreilta, joilta hän itse on asiaa kysel­ lyt. Hän sanoo, että niin kauan kuin ihmisten määrä lisääntyy tai me haluamme nostaa elinta­ soamme, jostakin täytyy tulla sen kakun, joka

me tottuneet siihen, että palkat nousevat ja että jos tänä vuonna voimme lentää kaksi kertaa vuodessa Thaimaahan, kymmenen vuoden päästä niin voi teh­ dä neljästi. Siihen tarvitaan talouskasvua. Aivan ensiksi kohtuutalous haluaakin katkaista tämän päätämme puristavan vanteen.

ti oin

kuten ei-kasvu, laskutalous ja kohtuutalous, joista yk­ sikään ei ole aivan tarkka. Tässä jutussa käytämme sanaa ”kohtuutalous”, koska jokin sana on valittava, ja koska kohtuutalous on hyvä käsite. Suomalaiset tajuavat sen heti: kohtuus kaikessa, taloudessakin. Kohtuutalouden juuret ovat vuoden 1973 öljykrii­ sissä ja vuotta aiemmin julkaistussa Kasvun rajat -raportissa, jossa Rooman Klubin palkkaamat tutki­ jat loivat pitkän aikavälin ennusteita maailman tilas­ ta. Viimeistään niiden myötä alkoi hahmottua, että rajallisella maapallolla ei riittäisi luonnon­ varoja rajattomasti, jos väestö, kulutus ja talous aina vain kasvaisivat. 2000-luvulla Maan kantokyky on­ kin monin osin ylitetty, ja me eläm­ me velaksi. Kulutamme vuosittain puolentoista maapallon edestä luon­ nonvaroja, eikä suunta näytä aina­ kaan paranevan. Olemme aiheutta­ neet kuudennen sukupuuttoaallon ja ajaneet ilmaston kaaokseen. 2000-luvun alussa ranskalainen taloustie­ teen professori Serge Latouche nostikin kasvun ra­ jat uudelleen keskusteluun alkamalla puhua décroissancesta, degrowthista. Latouchen mukaan käsite oli sana­panos, kasvupuheen rattaisiin heitettävä kapu­ la, jonka on tarkoitus aiheuttaa häiriötä. Sitä kasvu­ talouden olisi vaikea kaapata omakseen ja alkaa myydä enemmän, niin kuin se tekee poikkeuksetta kaikille kauniille ja hyvää tarkoittaville ideoille. Eikasvusta ei saa kasvua tekemälläkään. Itse degrowth-liike laajeni kuitenkin 2000-luvun alussa nopeasti Italiaan, Espanjaan, Britanniaan ja Kanadaan. Ranskassa perustettiin jopa degrowthpuolue. Suomeen liike tuli viiveellä, samaan aikaan kun Järvensivut alkoivat kirjoittaa blogiaan. Räväkkä alku vuonna 2010 oli samalla liikkeen huippukohta. Luonnonsuojeluliitto järjesti Helsingin Vanhalla yli­ oppilastalolla Kasvu murroksessa -konferenssin, jon­ ne saatiin kolme supertähteä: Serge Latouche sekä britti Tim Jackson ja kanadalainen Peter Victor. Lehdet kirjoittelivat. Valtionvarainministeri Jyrki Katainen myönsi audienssin. Lyhyen kuherruskuukauden jälkeen degrowth eli kohtuutalous painui kuitenkin samaan marginaa­ liin, josta se oli tullut. Oliko ajoitus huono? Vuoden 2009 finanssikriisi oli saanut ihmiset poh­ timaan talousjärjestelmämme järkevyyttä, mutta paradoksaalisesti se teki kasvun pakosta jopa entis­ tä pakottavamman. Mitään välihuutoja ei haluttu kuunnella, kun köhivään kasvukoneeseen lapioitiin lisää polttoainetta. Kiisteltiin vain siitä, miten kasvu käynnistettäisiin uudelleen.

Sosiaalinen hyvinvointi


13

Luonnonsuojelija 3/2015

Käytännössä kohtuutalous tarkoittaa, että pitää ymmärtää maapallon rajallisuus.

hyvinvoinnin ja luonnon hyvinvoinnin – muodosta­ mana kolmiona. Yhteiskunnan tasapainon pitäisi löytyä kolmen ympyrän keskeltä, sieltä, missä ne leikkaavat. Todellisuudessa talouskasvusta huoleh­ ditaan kuitenkin ensin, sosiaalisesta hyvinvoinnista jos pystytään ja luonnosta ei käytännössä ollenkaan, koska siihen asti ei uusklassisessa ajattelussa kos­ kaan ehditä. Niin sanottu ekologinen taloustiede pitää tärkeys­ järjestystä hölmönä. Sen mukaan sosiaalinen hyvin­ vointi voi todellisuudessa nousta vain luonnonvaro­ jen riittävyydestä ja talous voi toimia vain niissä rajoissa, jotka sosiaalinen pääoma mahdollistaa. Ekologisessa taloustieteessä ympyrät piirretään sisäkkäin, ja talous on niistä pienin. Tämä on hyvin keskeinen ajatus kohtuutalouden taustalla.

Mitä on tehtävä

me sellaisen mainonnan, jonka ainoa tehtävä on ihmisten rationaalisen päätöksenteon ohittaminen? Mielikuvamainonta on hyvän markkinatalouden vastaista, Järvensivu huomauttaa. Taloustieteissä kohtuutalouteen siirtyminen tar­ koittaisi muun muassa sitä, että niin sanotut ulkois­ vaikutukset, kuten ympäristöhaitat, pitäisi ottaa tosissaan. Pitäisi myöntää, ettei lajien monimuotoi­ suuden, hiilinielujen, puhtaan juomaveden tai vaik­ ka lehtometsän rahallista arvoa voi kerta kaikkiaan laskea. Siksi talouskasvu on riskipeliä. Kaikki edellä sanottu yhdessä tarkoittaa Järven­ sivun mukaan sitä, että jokainen elämämme taso on läpeensä poliittinen. Politiikasta irrallisia saarekkei­ ta ei ole, ja kaikkein vähiten irrallaan on talous. Valtakunnan politiikassa luonto ja ihmisistä huolehtiminen pitäisikin hänen mieles­ tään nostaa etusijalle ja talous ohjaava­ na voimana panna palvelemaan näitä kahta. Talous ei tällöin välttämättä lähde laskuun, Järvensivu sanoo, mutta sekin riski on otettava. Kas­ vun tavoitteleminen ei meidän aika­ namme saa olla enää itseisarvo. Sitä se kuitenkin on, muun muassa Suomen nykyiselle hallitukselle. Timo Järvensivu on lukenut Sipilän hallituksen hallitusohjelmaa ja tunnistaa sieltä tuttuja sanankäänteitä: Suomen hallitusohjelma viit­ taa kestävään kehitykseen, mutta se laimentaa jo ai­ emmin vesittyneen käsitteen lopullisesti. Kestävä kehitys muuttuu hallituksen suussa ”kestäväksi kas­ vuksi”. Enää ei vaivauduta esittämäänkään, että luonnon tai ihmisten hyvinvointi voisivat olla kovin merkityksellisiä. Vain talouskasvun on jatkuttava.

Kohtuutalous on kyseenalaistamisen väline.

Käytännössä kohtuutalous tarkoit­ taa, että pitää ymmärtää maapallon rajallisuus, Järvensivu sanoo. Toiseksi meidän kaikkien pitää tajuta olevamme kokonaisia ihmisiä, hän jatkaa. Oravanpyörässäkin pitää ottaa sen verran aikaa omaan ajatte­ luun, ettemme koskaan ole ”vain töissä” vaan aina samaan aikaan myös isiä, äitejä, lap­ sia tai luontoharrastajia. Jos nimittäin havahdumme siihen, että olemme tekemässä jotakin päätöstä ”vain työntekijöinä”, päätös on suurella todennäköisyy­ dellä väärä. Yritysten roolia kohtuutalous tahtoo kohtuullis­ taa. Jos nimittäin hyväksymme sen taloustieteilijöi­ den usein hellimän ajatuksen, että yritysten ainoa tehtävä on takoa voittoa, niiltä pitäisi johdonmukai­ sesti kieltää kaikki osallistuminen poliittiseen pää­ töksentekoon. Pelurien ei koskaan pidä antaa osal­ listua pelisääntöjen luomiseen, Järvensivu sanoo. Mielikuvamainonta pitäisi kohtuutalouden näkö­ kulmasta kieltää kokonaan. Vallitseva uusklassinen taloustiedekin olettaa, että ihminen on rationaalinen, laskeva olento, joten miksi edes sen nimissä sallim­

Ihminen omassa pyörässään Järvensivu pitää kohtuutaloutta ennen kaikkea ky­ seenalaistamisen välineenä, jonka avulla me voim­ me hypätä pois siitä, mitä nyt sokeasti teemme. Omassa elämässään hän ei ole vielä hypännyt ko­ vin kauas, mutta tietoisuus kasvun rajoista on kyllä

muuttanut häntä. Kun Järvensivu joitakin vuosia sit­ ten havahtui kasvun rajoihin, hänen ekologinen oma­ tuntonsa alkoi herätä. Järvensivu päätti järjestää työnsä yhden vuoden kuluessa niin, että hän voi luopua autosta, ja hän myös luopui. Hän luopui paljolti lentämisestä, mutta ehdoton hän ei tahdo olla: syksyllä tytär pääsee kymmenvuo­ tismatkalleen toivomaansa maahan, Kreikkaan. Järvensivu alkoi pitää päiväkirjaa, jossa hän ky­ selee aika ajoin itseltään: onko tämä, mitä teen juuri nyt, hyväksi maailmalle ja minulle? Päiväkirjan avulla hän on hypännyt pois kauppa­ tieteilijän oravanpyörästä. Hän on hypännyt omaan pyöräänsä, jossa tutkimus, konsultintyö ja aktivismi yhdistyvät. Se pyörä pyörii yhä kiivaammin, mutta sitä hän ei edes tahdo pysäyttää, koska sellaisessa pyörässä, joka on laajemmin merkityksellinen, ihminen pyörii mielellään.

Mitä se on?

Kohtuutalous eli degrowth on aatesuunta sekä kansainvälinen liike, joka tahtoo syrjäyttää talouskasvun yhteiskuntaa hallitsevana ideologiana. Tähän tavoit­tee­seen se pyrkii 1) vastustamalla talouden ideologista ylivaltaa, 2) tutkimalla vaihtoehtoisia talousjärjestelmiä sekä 3) vähentämällä kulutusta teknologisen kehityksen rinnalla.

Lähteet: degrowth.fi sekä Serge Latouche: Jäähyväiset kasvulle 2010 Lue Luonnonsuojeluliiton kohtuutaloushankkeesta. // sll.fi/kohtuutalous// ja seuraavalta sivulta.


14

Luonnonsuojelija 3/2015

Talous muuttuu yhteistuumin Luonnonsuojeluliiton kohtuutaloushanke antaa kaikille keinoja puhua taloudesta ja muistuttaa, että jatkuvaan talouskasvuun tähtäävälle politiikalle on vaihtoehtoja. Teksti Heidi Moisio Kuvitus Elli Gromov


15

Luonnonsuojelija 3/2015

Viesti päättäjille on yksioikoinen. Marssijärjestyksen on muututtava.

T

alouteen liittyvät päätökset ja toiminta pohjaavat useimmiten haluun lisätä kasvua ja kulutusta – niin globaalisti kuin valtioiden ja yritysten tasolla. Myös yksilöt tavoittelevat korkeaa elin­ tasoa. Tämä toiminta tuhoaa usein luontoa: se esi­ merkiksi edistää ilmastonmuutosta, hävittää soita, saastuttaa vesistöjä ja tappaa lajeja sukupuuttoon. Talous voi toimia toisinkin: maapallon kanto­kyky pitäisi ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Talouden toimintaa on mahdollista muokata siten, että se on kohtuullisempaa luontoa ja ihmisiä koh­ taan. Jatkuvaa talouskasvua tukevat ajatusmal­ lit ovat kuitenkin juurtuneet niin syväl­ le, että niitä on vaikea tiedostaa, saati muuttaa. Tämän muutoksen työka­ luksi Suomen luonnonsuo­ jeluliitto lanseerasi tänä vuonna kohtuutalous­ hankkeen, jonka tarkoi­ tuksena on lisätä tietoi­ suutta kohtuutaloudesta ja esittää ratkai­suja kasvutalouden aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Hanke rahoitetaan tänä vuonna Koneen Säätiön apurahalla. ”Niin sanotut ’talousviisaat’ eivät ole ainoita, joilla on oikeus sanoa taloudesta jotakin. Se on mei­ dän yhteinen asiamme, ja sen on määrä palvella meitä kaikkia”, sanoo kohtuutalous­ hankkeen koordinaattori Anna Latva-Pukkila. Kohtuutaloushanke onkin ensisijaisesti viestintä­ hanke. Sen tarkoituksena on antaa kansalaisille työ­ kaluja ymmärtää talouden toimintaa ja sanoittaa kohtuutaloutta, tehdä siitä osa arkipäiväistä puhetta samaan tapaan kuin esimerkiksi ilmastonmuutok­ sesta on sitä jo tullut.

Koko kuva ratkaisee ”Ei välttämättä ole itsestään selvää, miten talous­ asiat liittyvät luonnonsuojeluun”, Latva-Pukkila sanoo. Hänen mukaansa laajojen kokonaisuuksien hahmottamisesta on kuitenkin hyötyä. Yksittäisten lajien suojelu linkittyy usein laajempiin kysymyk­ siin: talouskasvun tavoittelu kiihdyttää ilmaston­ muutosta, ja ilmastonmuutos puolestaan uhkaa sai­ maannorppaa.

”Kohtuutaloudessa ei ole kyse ainoastaan talou­ desta, vaan kokonaisvaltaisesta pyrkimyksestä koh­ ti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa”, koordinaattori tiivistää . ”Luonnonsuojelutyö on siis samalla kohtuutalouden edistämistä.” Kuka tahansa voi tulla kuulemaan ja keskustele­ maan näistä asioista seminaareihin, joita järjestetään syksyn mittaan: lokakuussa Kohtuus vaarassa -tapahtuman yhteydessä Joensuussa ja Kolilla sekä marraskuussa Helsingissä. Latva-Pukkila työstää parhaillaan myös julkai­ sua, joka antaa tietoa talouden ja ympäristönsuoje­ lun riippuvuussuhteista ja kohtuutaloudesta. Tekijän omien sanojen mukaan luvassa on ”talousaiheista ympäristökasva­ tusta aikuisille, joka rohkaisee toimimaan kohtuutalouden puolesta”. Kirjanen on mar­ raskuussa vapaasti ladat­ tavissa Luonnonsuojelu­ liiton verkkosivuilta, ja siitä tehdään myös pai­ nettu versio.

Kohtuutalousseminaari 25.11. klo 12.30 alkaen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tiloissa Helsingissä. Lisätiedot: // sll.fi/kohtuutalous//

"Talous ei ole luonnonlaki", Anna LatvaPukkila muistuttaa.

Syvällistä ymmärrystä Yksittäinen ihminen osallis­ tuu talouteen nyky-yhteiskun­ nassa usein vain kuluttajana. ”Ihminen voi osallistua myös monin muin tavoin kuin ostajana”, Latva-Pukkila muistuttaa. Hän peräänkuulut­ taa aktiivista kansalaisuutta. Aktiivinen kansalai­ nen toimii yhteiseksi hyväksi ja ottaa vastuusta yh­ teisten asioiden hoidosta. Hän esimerkiksi asettuu itse ehdolle vaaleissa, liittyy puolueeseen tai kirjoit­ taa kansanedustajalle tai kuntapäättäjälle. Hän kir­ joittaa yritykselle ja vaatii yritysvastuuta, osallistuu mielen­­osoitukseen tai tempaukseen, perustaa opin­ topiirin tai liittyy kansalaisjärjestöön. Myös omassa lähipiirissä kannattaa synnyttää keskustelua kohtuutaloudesta ja toimia mielipide­ vaikuttajana. Vaikuttamistyön ohella monet haluavat kiinnittää huomiota myös omiin elämäntapoihinsa. Kulutusta voi vähentää pienillä arjen teoilla, ja tässä voi näyt­ tää mallia myös läheisilleen. Oma jalanjälki kutistuu asumalla tiiviisti, panos­ tamalla energiansäästöön, välttämällä lihan ja maitotuotteiden syömistä, liikkumalla pyörällä

ja välttämällä lentämistä. ”Ilman rakenteiden uudistumista yksilöiden on kuitenkin käytännössä mahdoton saavuttaa kestä­ vää kulutustasoa”, Latva-Pukkila toteaa. Luonnonsuojeluliiton kohtuutaloustyö ei tähtää­ kään vinkkilistojen jakamiseen, vaan syvälliseen ymmärrykseen siitä, miten kulutusyhteiskunta toi­ mii. Se on työkalupakki, josta kansalaiset saavat kei­ noja kommunikoida talous­ asioista ja vaikuttaa kohtuullisemman maailman puoles­ ta. Viesti päättä­ jille on yksioi­ koinen: marssi­ järjestyksen on muututtava. Ta­ louskasvun si­ jaan politiikan tärkeimmäksi ta­ voitteeksi tulee asettaa hyvän elämän luo­ minen luonnon asetta­ missa rajoissa.


16

Varrella tyhjän virran Suomi on Euroopan majavatyhjiö. Luonnonsuojelijat kysyvät: miksi? Teksti Ismo Tuormaa Kuvat Ismo Tuormaa ja Eero Heinonen

Pekka Nyman kaipaisi Pelkosenniemen Mairijoelle majavia.


17

P

elkosenniemen keskustan eteläpuolel­ la, aivan taajaman kupeessa, virtaa pie­ ni Mairijoki. Pekka Nyman on tuonut minut joelle puhumaan majavista. Hän istuutuu sillalle ja kysyy: ”Miksi tässä­ kään joessa ei ole majavia?” Lappilainen luonnonsuojelija ja majava-aktiivi Nyman on turhautunut. Hän ei ymmärrä, miksi majavia on Suomessa yhä niin vähän verrattuna naa­ purimaihin. Hänen mukaansa majava on hyötyeläin, jonka palauttamista kaikkialle Suomen luontoon tulisi edistää. Suomessa on viimeisimmän kyselylaskennan mukaan vain noin 2 400–3 200 euroopanmajavaa ja noin 850 pesää. Eläimet elävät pääasiassa Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielisen rannikkoseudun (Karijoki, Isojoki, Kauhajoki), Pohjanmaan ruotsinkielisen rannikkoseudun sekä

Pirkanmaan (Parkano, Ikaalinen) alueilla. Googlaaja löytää tiedon, jonka mukaan euroopan­ majavaa esiintyisi nykyisin myös Tornionjokeen las­ kevissa pikkujoissa Torniosta aina Muonioon asti. Tällaisia jokia ovat ainakin Martimo-, Kaakamoja Tieksojoet. Aikoinaan Suomeen istutettuja kanadanmajavia meillä on Riistantutkimuksen laskelmien mukaan nyt noin 3 900–7 200 koko maassa. Arviot ovat kui­ tenkin vain suuntaa antavia.

Ruotsissa majavia siedetään Nyman sai majavaherätyksen jo vuosia sitten. Hän keräsi Lapin-retkellään tietoa majavien myöntei­sestä vaikutuksesta Lapin luontoon ja löysi jäänteitä majavien elosta ja majavanpyyntikulttuurista. Sittemmin hän on puhunut lähes kaikkialla majavan palauttamisen puolesta ja perustanut aiheesta oman


18

Luonnonsuojelija 3/2015

Isosta-Britanniasta majavat tapettiin sukupuuttoon jo 1300-luvulla. Nyt brittimajavat ovat lisääntyneet luonnossa ensimmäistä kertaa 500 vuoteen.

Majava on onnistuttu palauttamaan takaisin moniin Euroopan maihin. Facebook-ryhmän, ”Euroopan majavan palauttami­ nen Lappiin”. ”Tajusin, että esimerkiksi arvokkaimmat tulvanii­ tyt, joilta aikoinaan saatiin parhaimmat tuotot kar­ janrehuksi, olivat nimenomaan majavien patoaltai­ den ansiota. Nyt puro- ja jokivarret ovat yhtä pajuk­ koa”, Nyman toteaa ja katsoo puskittunutta joki­vartta. Kun hän tutustui asiaan tarkemmin, hän tajusi, miten laaja ekosysteemin muutos majavien tappami­ nen – ja kannan uudelleen elpymisen estäminen tai ainakin hidastaminen – on ollut koko Suomessa. Myös ero Suomen ja Ruotsin myöhemmän majava­ politiikan välillä on ollut hurja. ”Ruotsissa majavista pidetään, tai ainakin siede­ tään, eikä niitä suinkaan rynnätä heti suin päin tap­ pamaan tai purkamaan patoja kuten Suomessa. Toki majavia metsästetään myös Ruotsissa, mutta eläin­ ten määrä on aivan toinen kuin Suomessa.” Euroopanmajavat tapettiin sukupuuttoon Suo­ mesta ja Ruotsista suurin piirtein samoihin aikoihin 1800-luvun lopulla. Määrätietoisen istutustyön ja majavien rauhoittamisen ja aktiivisen kannanhoidon jälkeen Ruotsissa on nyt 100 000–150 000 euroopan­ majavaa. Niiden alueet kattavat liki koko Ruotsin

aivan eteläisintä Skånen viljelyvyöhykettä lukuun ottamatta. Myös Norjassa majavia lienee jo noin 70 000 yksi­ löä. Eri lähteiden antamat määrät eroavat paljon toi­ sistaan, mutta antavat kuitenkin suuruusluokan. Viimeinen euroopanmajavayksilö ammuttin Suo­ messa vuonna 1868 Sallan Eniöjoesta, joka kuuluu nykyisin Venäjään. Majava oli vasta samana vuonna rauhoitettu metsästykseltä. Suomeen istutettiin 1930-luvun puolivälissä sekä Norjasta tuotuja euroopanmajavia että Kanadasta tuotuja kanadanmajavia. Paljon myöhemmin huo­ mattiin, että kyse oli kahdesta eri eläinlajista. Euroo­ panmajavalla on 48 kromosomia ja kanadanmajaval­ la vain 40. Lajeissa on eroja kallon, nenäluun ja hännän muodoissa sekä turkin värityksessä. Euroopanmajavan häntä on pidempi ja etenkin kärjestään kapeampi kuin kanadanmajavalla. Näitä eroja on kuitenkin vaikea havaita vedessä ennen majavan ampumista.

Ekosysteemi hyötyy majavista ”Meillä korostetaan koko ajan majavan aiheuttamia mahdollisia haittoja muutaman rantapuun kasvulle,

kun pitäisi korostaa majavien valtaisaa hyötyä koko ekosysteemille ja ihmisillekin”, Nyman sanoo. Hän luettelee tottuneesti, miten suuria hyötyjä majavista on maailmalla todettu olevan. Majavien pa­ dot ja patoaltaat toimivat vesien luonnollisina puh­ distamoina. Vesilinnut, hyönteiset, sammakot ja mo­ net muut eläimet hyötyvät majavien luomista kostei­ koista selvästi. Tulvariskit pienenevät, virtaamat tasaantuvat ja luonnon monimuotoisuus kasvaa kaikkineen selvästi. ”On toki hyväksyttävää, jos ne harvat majava­ padot, jotka voisivat aiheuttaa haittaa yleisille teille ja asutukselle, puretaan. Mutta jos joenrannalta menee pari puuta veden alle, se ei ole mielestäni mi­ kään syy tappaa majavia. Tuosta ajattelusta olisi päästävä eroon ensimmäiseksi Lapin valtionmailla, metsätalouden pilaamilla mailla.” Nyman muistuttaa, että kannettaessa huolta esi­ merkiksi jokihelmisimpukan häviämisestä avainla­ ji sen palauttamiseen on majava, jonka patoaltaiden alla taimenet kutevat. ”Myös vieraslajina haitallisen puronieriän elinolo­ suhteet vaikeutuvat majavapatojen ansiosta. Tätä oli­ si hyvä kokeilla Savukoskella ja Kittilässä”, Nyman kertoo.


19

Luonnonsuojelija 3/2015

Haittaeläimestä hyödylliseksi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava on osin samaa mieltä Nymanin kanssa. Suo­ messa etenkin maa- ja metsätalousministeriö on ha­ lunnut nähdä majavat lähinnä poistettavina haitta­ eläiminä, ei olennaisena osana suomalaista vesija kosteikkoluontoa. Myös keskustelu, jonka mukaan Suo­ mesta olisi hävitettävä kaikki kana­ danmajavat, on Sulkavan mukaan vääristynyt. ”Ekosysteemin kannalta molem­ milla lajeilla on myönteinen ja aika samanlainen vaikutus. Lisäksi ka­ nadanmajavien hävitysvimman var­ jolla tapetaan myös euroopanmajavia, sillä lajeja on vaikea erottaa toisistaan vedessä ennen ampumista.” Sulkava kertoo esimerkin majavien tuomista ekohyödyistä Heinävedeltä, jossa sijaitsee testamen­ tin kautta Luonnonsuojeluliitolle luovutettu majava­ lampi. Puheenjohtaja tarkkaili lampea ja sen vesija kahlajalintuja ja muuta luontoa kaksi kesää ja vakuuttui majavien hyödyllisyydestä. ”Majavalammella oli aivan huikeasti enemmän vesilintuja ja poikueita sekä kahlaajia kuin vastaa­ villa muilla lammilla. Samoin kalanpoikasia oli ran­ tarupakoissa häkellyttäviä määriä.” ”Syy molempiin on selvä. Kun kanadanmajava nostaa vettä rannoille, sieltä irtoaa ravinteita ja rehe­ vöityvä matala rantavyöhyke tarjoaa paljon hyönteis­ ruokaa sekä vedessä että ilmassa. Sudenkorentojen kautta sitä riitti myös samaisen lammen saaressa pesineelle nuolihaukkapariskunnalle poikasineen. Muutos oli valtava verrattuna vastaaviin muihin lam­ piin, joilla majava ei saa olla.” Sulkavan mukaan tämänkin majavalammen ja majavien kohtalo oli lopulta surullinen. ”Ihmiset rikkoivat padon, sillä se pato on juuri ja juuri suojelualueen ulkopuolella. Mahdollisesti myös padonkorjaajat ammuttiin, sillä loppukesällä niitä näkyi enää yksi yksilö.”

tunnista sitten” -käytäntö. Sulkavan ja Nymanin tuntema huoli harvinaisten euroopanmajavien ampumisesta kanadanmajavien metsästyksen varjolla ei olekaan aivan tuulesta tem­ mattu. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan Länsi-Lapissa vuonna 2014 ammut­ tu majava oli kallonäytteen perusteella euroopanma­ java. Erään saalisvalokuvan perusteella myös ainakin toinen euroopanmajava on menettänyt henkensä Länsi-Lapissa. Voisi kuvitella, että parasta olisi jät­ tää kaikki majavat ampumatta. Ongelma ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Suomen velvollisuus on näet estää kanadanmajavien ”tun­ keutuminen” Ruotsiin euroopanma­ javan alueille, ja toisaalta Suomen pitäisi ottaa jo EU-säännöstenkin perus­ teella vastaan Ruotsin rajan yli vaeltavat alkuperäismajavat. Tarvittaisiin enemmän tietoa nimenomaan Länsi-Lapin majavien alku­perästä.

Ammu ensin, tunnista sitten.

Länsi-Lapissa euroopanmajavia Euroopanmajavat ovat EU:n direktiivien suojele­ ma laji. Riistakeskukset voivat kuitenkin eräissä tapauksissa myöntää lupia niiden ampumiseen maa- ja metsätalousministeriön määrittelemän kiintiön mukaan, samoin kuin vaikkapa susille. Vielä suurempi pelko on kuitenkin ”ammu ensin,

Majavilla on lupa palata Lapin riistakeskukselle ei ole myönnetty lupia euroopanmajavan ampumiseen. Silti ainakin joitain, ilmeisesti Ruotsin puolelta tulleita euroopanmaja­ via, on ammuttu kanadanmajavina. Soitan Lapin riistakeskukseen ja kysyn heidän majavakäytännöistään. Riistasuunnittelija Urpo Kainulainen vahvistaa, että euroopanmajavien ampumiseen ei ole myönnetty lupia Lapissa. Hänen korviinsa ei ole kuitenkaan tullut tietoa, että Lapis­ sa olisi ammuttu euroopanmajavia. ”Kanadanmajavien ampumiseen ei tarvita lupia, emmekä tiedä, paljonko niitä ammutaan täällä. Meil­ lä ei ole mitään sitä vastaan, että euroopanmajavat lisääntyisivät Lapissa.” Samaa korostaa Metsähallituksen Lapin luonto­ palveluiden kehittämispäällikkö Pertti Itkonen. ”Me kannatamme euroopanmajavan paluuta Lap­ piin. En myöskään usko, että metsästäjilläkään on, sillä olen itse Sodankylän riistanhoitopiirin hallituk­ sessa Metsähallituksen edustajana.” Itkonen sanoo myös, että jos euroopanmajavan palauttaminen Lappiin onnistuu, siitä hyötyvät kaik­ ki: luonto ja metsästäjät. Euroopanmajava voisi run­ saslukuisena olla joskus jopa riistalaji. ”Ongelmana majavien palauttamisessa on ollut, ettei oikein kukaan ole ottanut sitä vastuulleen ja asi­ akseen. Syynä voi olla myös se, että päätöksenteko majavista jakaantuu ympäristöministeriölle, joka

Euroopanmajavan vanhat asuinsijat, Lapin joet ja purot, olisivat ihanteellisia paikkoja majaville.


20

Luonnonsuojelija 3/2015

Majavakannat ovat eristäytyneitä toisistaan ja kaipaisivat kipeästi geenivaihtoa.

vastaa uhanalaisesta euroopanmajavasta, ja maa- ja metsätalousministeriölle, joka taas vastaa riistalaji kanadanmajavasta.” 1930-luvun kanadanmajavaistutusten varjo yltää siis pitkälle. Kaikkien haastateltujen mielestä asia voidaan kuitenkin ratkaista, vaikka näkemykset vie­ raslajin poistamisesta tai sen poistamisen mahdolli­ suudesta eroavatkin. Kanadanmajavia löytyy paitsi Itä-Suomesta, myös rajan takaa aina Kannakselta Arkangeliin asti. Eläimet liikkuvat helposti rajan yli­ suuntaan jos toiseenkin.

Majavien onnen maa Vaikka kaikki tuntuvat kannattavan euroopanmaja­ van paluuta ainakin Lappiin, ratkaisut ovat sen sijaan puuttuneet viime vuosiin asti. Päätökset ovat tyssänneet joko tiedon puutteeseen tai riitelyyn euroopanmajavan nykyisistä levinneisyysalueista. Lisäksi on kiistelty kanadanmajavan tappamisen välttämättömyydestä, aikataulusta ja oikeutuksesta. Jopa näkemykset siitä, kumpi laji ”syö” kumman, eroavat toisistaan. ”Karjalan Kannakselta saatujen tietojen mukaan Viron suunnalta leviävät euroopanmajavat ovat syr­ jäyttämässä kanadanmajavia eikä toisin päin”, Pek­ ka Nyman kertoo. Klassinen minkki– vesikko-asetelma ei näin olisikaan vält­ tämättä aina totta majavien lajiherruu­ desta kamp­pailtaessa. Tämä tarkoit­ taa sitä, että vaikka voimakas vieras­ laji minkki on mitä ilmeisimmin pääsyyllinen alkuperäiseläin vesikon tuhoon, eivät majavien voimasuhteet ainakaan kaikissa biotoopeissa koidu euroopanmajavan tappioksi. Todistei­ ta tästä ei tosin juuri ole. Teoria on mielenkiintoinen, sillä se ratkai­ sisi lajiongelman – jos sitä on – itsestään. Jotain hallinnollistakin on ehkä vihdoin tapahtu­ massa. RKTL on virittelemässä suurta EULife-han­ ketta euroopanmajavan palauttamiseksi takaisin Suomeen nykyistä paljon laajemmalle alueelle. Eri­ koistutkija Kaarina Kauhalan mukaan hankkeen vaatimat lausunnot ja kuulemiset vievät aikaa. ”Metsästäjien ja maanomistajien lisäksi kuullaan myös luonnonsuojelijoita ja -järjestöjä”, Kauhala lupaa.

Majava-alueena valtion paljolti omistama Lap­ pi olisi ihanteellinen. Etelä-Suomessa majavia voi­ taisiin aluksi istuttaa myös ainakin joihinkin kan­ sallispuistoihin. Life-hanke odottaa parhaillaan rahoituspäätös­ tä. Hankkeen myötä olisi tarkoitus myös hävittää kanadanmajavat euroopanmajavan tulevilta alu­ eilta, kunhan tiedettäisiin ensin tarkemmin, mis­ sä ne ovat. Tämä vaatisi myös ainakin joidenkin majavien ampumista eri majavalajien olinpaikko­ jen varmistamiseksi. Tästä asiasta ja koko hankkeesta on tarkoitus käy­ dä vielä neuvotteluja ainakin Lapin riistakeskuksen, Metsähallituksen ja RKTL:n kesken.

Kesyt majavat kiinnostavat Koska Lapissa majavien näkeminen ja kuvaaminen on ehkä Länsi-Lapin eräitä jokia lukuun ottamatta vaikeaa, ellei mahdotonta, päätän jättää Lapin ja suunnata etelään. Virroilta löytyy Eero Heinonen, luonnon, lintujen ja majavien ystävä. Hän vie minut eräälle lammelle, jolla majavapariskunta ja sen poi­ kaset ovat kuulemma tottuneet kuvaajiin. Heinonen sanoo tehneensä paikallisten metsästäjien kanssa so­ pimuksen, jonka mukaan nämä kesyt majavat jätet­ täisiin rauhaan. ”Majavia kävi kesän aikana kuvaa­ massa melkoisesti ihmisiä. Majavat oli­ vat niin kesyjä, että yksi majavista jopa puraisi harmissaan kuvaajan kameran linssiä”, Heinonen nauraa. Ruotsin malli, jossa majavalam­ mista ja -puroista tulee lähiasukkai­ den ja turistien suosikkeja ja kuvausja vierailukohteita, toimii siis todistet­ tavasti Suomessakin. Löydämme lammen reunamilta komean risu­p esän, joka tosin Heinosen mukaan on jo hylätty. Majavaperhe on muuttanut lammen toi­ selle reunalle ehkä rauhallisempaan paikkaan. Lammen reunamilla näkyy joitain majavien kalu­ amia puita. Vesi on käväissyt jonkin verran ny­ kyistä korkeammalla, sillä lammen reunamilta on kuollut joitakin rantapuita. Suurta taloudellista vahinkoa tästä ei ole aiheutunut, sillä kyse on lähinnä pajuista ja haavoista sekä muutamista kuusennäreistä.

Yksi majava puraisi kameran linssiä.

Majava synnyttää toukokuussa 2–4 poikasta.

Pesät vaihtavat paikkaa Majavaharrastajat ja -tutkijat korostavat, että maja­ vien pesät eivät ole suinkaan ikuisia. Kun rannan pajukot ja haavikot on syöty tai paikka on muuttunut muuten epäkelvoksi, majavat vaihtavat paikkaa ja rantapuusto elpyy taas. Näin majavat ovat kirjaimel­ lisesti osa luonnon kiertokulkua ja elvyttäjiä. Odotamme majavia kameraetäisyydelle koko illan, mutta turhaan. Tyydymme katsomaan Heino­ sen itse ottamia kuvia näistä julkkismajavista. Pelkäämme myös majavien tulleen sittenkin ammu­ tuiksi. Seuraavana päivänä puhelimeen tulee kuitenkin rauhoittava viesti. Ainakin poikaset on nähty, ja majaville varta vasten paikalle tuodut isommat haa­ papöllit on viety parempiin suihin. Myös emot ovat siis mitä todennäköisimmin hengissä. Ampuminen ei olisi mikään mahdottomuus. Eero kertoo toisesta seudun majavapaikasta, jossa maja­ via ensin syötettiin pitkin kesää, kunnes eräs mök­ kiläinen ampui kesyyntyneet majavat kylmästi laitu­ rinsa viereen. Euroopanmajavan ampuminen ilman lupaa on ri­ kos – toisin kuin kanadanmajavan, jonka metsästys­ aika on 20.8.–30.4.

Haittaeläin vai ei? Kotiin päästyäni katson Yleisradion välittämän yh­ dysvaltalaisen dokumentin, jossa kerrotaan susien istuttamisen myönteisistä vaikutuksista Yhdys­ valtain Yellowstonen kansallispuiston luontoon. Sudet söivät ja hätistivät jokivarsilla olleet hirvieläi­ met kauemmaksi, jolloin majavat pääsivät puolestaan rakentamaan rauhassa pesiään. Lopputuloksena Yellowstonen vesien laatu para­ ni selvästi, sillä majavapadot toimivat luontaisina vesien puhdistamoina. Edes tutkijat eivät olleet osan­ neet ennakoida tätä ketjureaktiota. Majava on siis boreaalisen pallonpuoliskon avaineläimiä. Sen palauttaminen kaikkialle Suo­ meen luontoon Ruotsin ja Norjan esimerkkien tavoin olisi todellinen ekoteko. Nyt tämä ajankohta voi viimein olla lähempänä kuin koskaan viimeisen 150 vuoden aikana. Yhteinen ratkaisumalli on vih­ doin löytymässä, ja EU:n Life-projekti saattaa olla käänne parempaan.


HÅKAN ÅKAN SÖDERHOLM / VASTAVALO

Tilaa lehtesi ! jäsenhintaan /

luonto.fi n e m o u .s w w w lehtitilaus TIMO NIEMINEN

Löydä

LUONNON IHMEET! Luonnon värikkyys ei ole sattumaa. Ketoneilikan puna kutsuu pölyttäjiä ja pääkallokiitäjän toukan keltainen kertoo linnuille: pysy kaukana – olen pahanmakuinen. Suomen Luonto on asiantunteva opas tutkimusmatkalle luontoon ja ympäristöön. Laadustaan palkittu* lehti innostaa kotimaan luonnon ihmeiden ja ilmiöiden äärelle kymmenesti vuodessa. Lukijatutkimuksemme** mukaan lukijamme ovat erittäin tyytyväisiä lehteen ja pitävät sitä monipuolisena ja luotettavana luonto- ja ympäristötiedon lähteenä. Heille on tärkeää, että tilaamalla tukee luonnonsuojelua. Lukijoista 99 prosenttia on valmis suosittelemaan tilausta ystävilleen. Luonnonsuojeluliiton jäsenenä tilaat lehden edullisesti: kestotilaus 59,50 € (norm. 67,50 €), määräaikaistilaus (10 numeroa) 67,50 € (norm. 76,50 €) www.suomenluonto.fi/lehtitilaus puh. (09) 228 08210, (09) 228 08224 (ark. klo 9–15)

* Salli-journalistipalkinto 2014, Vuoden 2013

yleisölehti, Vuoden journalistinen teko 2012, Vuoden paras aikakauslehden kansi 2012, Vuoden taittaja 2011, Vuoden kirjoittava toimittaja 2011, Vuoden laatulehti 2011

** Focus Master Oy, toukokuu 2015


22

Luonnonsuojelija 3/2015

Vesiyhtiö ei saa rakentaa luonnonsuojelualueelle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi juhannuksen alla Tavase Oy:n hakemuksen suuren tekopohjavesilaitoksen rakentamisesta Kangasalan ja Pälkäneen rajalle. Valtakunnallisesti päätös vahvistaa Natura2000-alueiden suojelua. Koonnut Jorma Mäntylä Kuvat Sanna Keronen, Heikki Mäljä

T

avase Oy on Tampereen ja naapurikun­ tien perustama vesiyhtiö, jonka tarkoi­ tus on ollut koko Pirkanmaan vesi­ huollon rakentaminen tekopohjaveden varaan. Yhtiö haki Vaasan aluehallin­ tovirastosta (AVI) lupaa suuren tekopohjavesilaitok­ sen rakentamiseksi Vehoniemen-Isokankaan harjul­ le. Tarkoitus oli sadetusimeyttää Roineen vettä 70 000 kuutiota vuorokaudessa harjun rinteille ja nostaa se kaivoista toimitettavaksi edelleen Tampe­ reelle ja osakaskunnille.

Suunnitelma herätti jo 1990-luvulla ihmetystä sekä Kangasalla että Pälkäneellä. Pirkanmaalla ei ole vesipulaa, joka pakottaisi käyttämään energiaa tuh­ laavaa tekopohjavesiteknologiaa. Kokemäenjoen vesistön pääjärvet ovat Tampereen ja naapurikunti­ en alueella. Jääkauden aikaisissa soraharjuissa on huomattavat pohjavesivarat. Ympäristöjärjestöt lähtivät liikkeelle, koska suun­ nitellut imeytysalueet olisivat sijainneet kansallis­ maisemassa Natura2000-alueilla. Lisäksi sinne olisi tullut sähkölinjoja sekä huoltoteitä ja kaivoja. Teko­

Tavasen imeytyskokeita Pälkäneellä 2010.


Luonnonsuojelija 3/2015

Katso kiikari- ja kaukoputkiesittelyajat ja -paikat osoitteesta

Pirkanmaalla ei ole vesipulaa, joka pakottaisi käyttämään energiaa tuhlaavaa tekopohjavesiteknologiaa. pohjavesilaitos onkin ollut Suomen suurimpia teollisia rakennushankkeita Natura-alueelle.

20-vuotinen vesisota Ensimmäiset imeytyskokeet tehtiin 1990-luvulla, ja Tavase Oy aloitti toimintansa 2003. Paikallis­ ten asukkaiden ja ympäristöjärjestöjen kritiikki oli kuitenkin kovaa alusta alkaen. Pälkä­ ne ei koskaan liittynyt yhtiöön. Vuon­ na 2012 Valkeakosken, Kangasalan ja Akaan valtuustot päättivät irtau­ tua siitä ja järjestää vesihuollon toisin. Tästä huolimatta yhtiö jät­ ti lupahakemuksen sadan vuoden teollista toimintaa varten Vaasan AVIin. Aluehallintovirasto hylkäsi hake­ muksen 18. kesäkuuta. Laitos olisi mer­ kittävästi heikentänyt Keisarinharju-Veho­ niemenharjun sekä Keiniänrannan Natura-aluei­ den luon­to­arvoja. Ratkaisuun vaikuttivat suojel­tuun harjumetsäluontotyyppiin, Keiniänrantaan ja Punamultalukon suppasuohon kohdistuvat vaiku­ tukset sekä epävarmuus suojelun toteutumisesta pitkän toiminta-ajan, sadan vuoden, aikana. Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Tapani Veistola katsoo ratkaisun vahvistavan Natura2000-alueiden suojelua: ”AVIn päätös puolustaa linjakkaasti ympäris­ töä ja sitä koskevaa lainsäädäntöä. Natura2000alueiden suojaa ei Tavasekaan vesittänyt. Suomes­ sa ei ole annettu yhtään poikkeuslupaa Naturaalueiden suojelusta. Joissakin tapauksissa luvit­ taja tai tuomioistuin on pakottanut lieventämään hankkeen vaikutuksia merkittävän alle joko muuttamalla hanketta tai määräämällä haittojen lievennystoimia.” Kangasalan luonto ry:n hallituksen jäsen ja Pro Vehoniemi -liikkeen aktivisti Marja Rassi on myös iloinen: ”AVIn päätös toteuttaa ilmeisesti ensi kertaa Naturan alkuperäistä tarkoitusta, eli Naturaalueen on oltava olemassa ja elinvoimainen vielä sadan vuoden kuluttua.” Dosentti Kalle Hakalehto Pälkäneeltä oli kansalaisliikkeen aloittajia. Hän ihmetteli jo 1990-luvulla laitoksen sijoittamista ilman tutki­ muksia kansallismaisemaan, jossa on merkittä­ viä luonnonsuojelualueita. ”Olisi pitänyt tutkia soveltuuko VehoniemenIsokankaan harju tarkoitukseen. Tavase päätti paikan ensin ja tutki vasta sitten”, Hakalehto ihmettelee. Vaasan AVIn päätös oli niin raskas isku yhti­ ölle, että se teki heinäkuussa valituksen. Tapani Veistolan mukaan AVI noudatti ympäristölain­ säädäntöä.

www.fotofennica.fi

KIIKARIT JA KAUKOPUTKET

”Siksi Tavasen on vaikea osoittaa tuomioistui­ messa, että päätös on lainvastainen.” Tavasen pääomistaja Tampereen kaupunki päättää elokuussa, pidetäänkö valituksesta kiinni.

Naturan arvo nousi Kangasalla ja Pälkäneellä Natura2000:n hyväk­ syttävyys on noussut vesisodan aikana. Asian tiivisti Pälkäneellä ilmestyvä Sydän-Hämeen lehti pääkirjoitukses­ saan 14.7.: ”Pälkäneellä ja Kangasalla ol­ tiin epäileväisiä, kun EU-ajan myötä alettiin muodostaa uuden­ laisia suojelualueita. Kunnissa pe­ lättiin, että Natura vaikeuttaisi elämää tulevaisuudessa. Ylikansal­ liseen päätöksentekoon perustuvat Natura-alueet pelastivatkin Pälkäneen keskustan ja Vehoniemen harjut. Natura-aluei­ siin alettiin suhtautua niiden arvon mukaisesti”, lehti kirjoitti.

Naturaalueiden suoja ei vesittynyt.

UUSI FF-staijauskeppi

puujalustat kun tarvitset värinättömän vaihtoehdon!

Edustamamme tuotemerkit: Hawke, Opticron, Berlebach, Mulepack, Sirui, Nikon, Meopta, Gitzo, Swarovski, Velbon, Kowa, Zeiss, Vanguard, Manfrotto, Steiner,Lowepro,Kamakura ja Pentax. Pirkanmaa on järvistä seutua, jolla ei ole pohjavesipulaa. Maisema Kangasalan Laipanmaalta.

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti)

Puh. (09) 6859 0800

tilauspalvelu@fotofennica.fi

fotofennica.fi


24

Metsässä liikkuminen tekee lapsen koko keholle hyvää, ja luonto vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin.

Lapsi tarvitsee luppoaikaa luonnossa Luonnossa ei suoriteta, siellä ollaan lapsen ja luonnon ehdoilla. Lapsen luontosuhde versoaa, kun aikuinen luo sille hyvän kasvualustan. Teksti ja kuvat Tuula Ainasoja

L

apset tutustuvat luontoon kirjaimellises­ ti ruohonjuuritasolla. Poimulehdellä kimalteleva vesipisara saattaa olla per­ heen pienokaiselle ihmeellinen asia. Lapsi samaistuu herkästi luontoon ja kokee olevansa osa sitä. Aikuisen tehtävä on ruok­ kia lapsen luontosuhdetta, luoda mahdollisuuksia. Kestävä suhde luontoon kumpuaa perheen oman arkisen ympäristön havainnoinnista lasten silmin. Kasvun ihmeitä löytyy kosolti kaupunkiympäristös­ täkin, ja lapsen oma pieni palsta voi kasvaa vaikka parvekkeella. Lähimetsä saattaa olla yllättä­ vän kiinnostava ja se vaivattomin tapa päästä luonnonhelmaan. ”Parasta lapsille luonnossa on usein se, että he saavat omatoimi­ sesti puuhailla ja itse keksiä leik­ kejään. Sen olen oman kuusivuo­ tiaan lapsenikin kanssa huoman­ nut”, Outileena Uotila sanoo. Uotila toimii Liesjärven kansal­ lispuiston siimeksessä sijaitsevan Korteniemen perinnetilan emäntänä. 1910-luvun kuosiin mallattu entinen metsän­ vartijan tila viehättää ympäristönä kaikenikäisiä. Isovanhemmat käyvät lastenlastensa kanssa ja pe­ rinnetilan erilaisiin talkoisiin osallistutaan usein koko perheen voimin. Pihapiirin luonto ja eläimet kiinnostavat, ja etenkin vanha vinttikaivo kiehtoo lapsia.

Vanhemmat ovat kaupunkilaistuneet.


25

Luonnonsuojelija 3/2015

Arjen lomassa Perinnetilan pellonpientareelta lähtevät luontopolut innostavat lapsiperheitä omatoimisille metsäret­kille. Forssalaisessa päiväkodissa työskentelevä Johanna Ryhtä vierailee mielellään sekä lapsiryhmien että omien lastensa kanssa Kortenimen perinnetilalla ja sen pihapiiristä lähtevillä luontopoluilla. Lastenhoitaja on pannut merkille, että metsä on monelle viisivuotiaalle vieras paikka, vaikka koti oli­ si keskellä maaseutumaisemaa. ”Aika vähän kotona näytetään painotettavan luon­ toarvoja, vanhemmat ovat ehkä kaupunkilaistuneet. Lapset eivät osaa liikkua metsässä.” Ryhtä myöntää, että vaikka hän on itsekin kotoisin maalta, hän tuli tietoiseksi luontoarvoista vasta, kun oma lapsi syntyi ja luonnollinen lapsenhoito alkoi kiinnostaa häntä. Nykyään luonto- ja ympäristökasvatus on hänelle itsestään selvä osa arkea, ja se liittyy enemmän tai vä­ hemmän kaikkeen, mitä hän puuhaa neljävuotiaan tyttärensä ja samanikäisen sijaislapsensa kanssa. ”Minulle luonnossa liikkuminen lasten kanssa on osa kestäviä valintoja, ei mikään erillinen juttu.” Outileena Uotilan huomioiden mukaan ei ole kos­ kaan liian myöhäistä löytää sitä omaa luontojuttu­ aan, joka saattaa innostaa jälkikasvuakin. ”Jos ei ole käynyt lapsena luonnossa, kynnys voi olla isompi, mutta kyllä vielä aikuisenakin voi hur­ mioitua sienestämään, seuraamaan pilviä, bongaa­ maan lintuja, värjäämään kasveilla.”

Luonto tekee lapselle hyvää:

Vahvistaa itsetuntoa ja selkiyttää minäkuvaa.

Lieventää ylivilkkauden oireita.

Lapsena omaksuttu luontosuhde vaikuttaa positiivisesti mielenterveyteen myös aikuisena.

Outileena Uotila ohjaa lapsia työkseen luontopoluille.

Kaikilla aisteilla Jos vanhemman oma luontosuhde on heikoissa kan­ timissa, saattaa olla vaikeaa välittää lapselle luonto­ arvoja. Ohjattu, lapsen kehitystason mukainen ja ennen muuta lapsen kiinnostuksesta kumpuava toi­ minta on silloin hyvä vaihtoehto. Nykyään monilla paikkakunnilla on myös luonto- ja ympäristökasva­ tusta painottavia päiväkoteja. Luonto- ja ympäristö­ painotteisessa päiväkotityössä lähdetään siitä, että luonnossa liikkuminen on lapselle monella tavalla kehittävää. Luonnonmukaisessa ympäristössä leik­ kiminen antaa lapsen mielikuvitukselle siivet. ”Lapset näkevät ja kokevat luonnon eri tavalla kuin aikuiset, he suorastaan imevät asioita itseensä ja huomaavat usein kaikenlaisia pieniä asioita, joihin aikuiset eivät juuri kiinnitä huomioita”, sanoo 3–6-vuotiaiden ryhmässä työskentelevä Ryhtä. Luonto ihmetyttää lasta ja herättää kysymyksiä, joihin aikuinen ei välttämättä osaa suoralta kädeltä vastata. Älypuhelinta ei silti kannata vetää esiin, sil­ lä se saattaa viedä huomion luonnon tarjoamilta ais­ tikokemuksilta. Kiinnostaviin aiheisiin voi syventyä myöhemmin yhdessä vaikkapa kirjastossa. Esimerkiksi sienestäminen voi olla myös lasten

mielestä kivaa puuhaa, jos siitä tehdään koko perheen yhteinen juttu sienikirjan hankkimisesta ruokailu­ hetkeen. Etenkin nuotiolla tehty ruoka luonnon kes­ kellä syötynä maittaa. Venla (4) tykkää erityisesti nuotiolla paistetuista lätyistä, ja Johanna-äiti tuumaa, että avotulen teko on yleensä kova juttu kaikille lapsille. ”Luontoa voi lähestyä lasten kanssa monella taval­ la. Lapsen pitää saada kokea luonto kaikilla aisteilla, siihen aikuisten on luotava mahdollisuus”, Johanna Ryhtä sanoo. Uotila antaa lasten maistella Kortenie­ men luontopoluilla vaikkapa kuusenkerkkiä tai puo­ lukoita. Toiset tykkäävät ja toiset eivät, mutta en kiin­ nostus luonnon monimuotoisuutta kohtaan saattaa lähteä itämään. ”Lasten uteliaisuus ja tiedonhalu heräävät ihan luonnostaan, kun vaikkapa tuulen kaatama, samma­ loitunut puu osuu polun varteen. Aikuinen voi ker­ toa, kuinka metsä uudistuu luontaisesti.”Uotila näkee lasten kanssa luontopoluilla ja perinnetilalla puuhatessa, että luonto antaa lapsille paljon. Kun oppii lapsena liikkumaan luonnossa, kokee aikuise­ nakin luontoympäristön hyvinvointinsa lähteeksi.

Vähentää allergioita.

Virkistää, rentouttaa ja rauhoittaa.

Luontotoiminta voi antaa lapselle rauhaa kasvaa omaksi itsekseen ja toimia vastapainona kulutuskeskeiselle yhteiskunnalle.

Vaikuttaa myönteisesti kehon hallintaan.

Lähteet: Nina Vilen: Green care varhaiskasvatuksessa. Opas luontotoiminnan vahvistamiseen päiväkodissa, 2015. Mikkelin ammattikorkeakoulu.

Vähentää stressiä.

Sosiaalialan koulutus-

Johanna Ryhtä tutkii Venlatyttärensä kanssa kesäisestä marjapaikkaa.

ohjelma. Opinnäytetyö. Tutustu myös: www.luontoon.fi Arto Pesola: Luomuliikunnan vallankumous, 2013 (Fitra) Richard Louv: Last Child in the Woods. London 2005

Kehittää lasta kokonais­­valtaisen kokemisen kautta: vapaus, seikkailu, tunteet, esteettisyys, itsenäisyys, yhteys, erillisyys, aistikokemukset.


26

Luonnonsuojelija 3/2015

Leikkikenttänä luonto Lasten luontokerhot panevat mielikuvituksen ja koko lapsen liikkeelle. Teksti Heidi Moisio Kuvat Anna Vuori

Tiesitkö, että luonnon antimista voi rakentaa koko­ naisen kaupungin? Lappeenrantalaiset lapset loih­ tivat viime syksynä kaupungin kauppoineen ja ravintoloineen. Leikki oli niin suuri menestys, että sitä jatkettiin viikkoja. ”Ravintolaa pitävät pojat tarjoilivat sa­ laattiannoksia, jotka olivat hienoja, visuaalisesti niin kauniita!” kehuu luontokerho-ohjaaja Laura Blomqvist, joka on seurannut lasten luontoleikkejä likeltä työssään viime lokakuusta lähtien. Kaupunkileikki syntyi osana Etelä-Karjalan luontokerhotoi­ mintaa. Luonnonsuojeluliitto on pystynyt Tuuliaisen säätiön apura­ han turvin järjestämään luontokerhoja kaikenikäisille lapsille jo toista vuotta. Ker­ hot ovat osallistujilleen maksuttomia. Niitä ideoivat ja toteuttavat tällä haavaa Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin aluepäällikön viransijaisena toimiva Blomqvist ja tuntityöläisenä kerhoja vetävä Anne Kuhanen.

Leikkiä ikä kaikki Luontokerhoja on monenlaisia. Etelä-Karjalassa jär­ jestetään kerhoja, jotka kokoontuvat säännöllisesti kerran viikossa tai esimerkiksi vain kolmen viikon välein. Lisäksi ohjaajat vierailevat muun muassa kouluissa, päiväkodeissa ja seura­ kunnan iltapäiväkerhoissa. Kesällä yh­ teen kerääntyi kotiäideistä ja -isistä koostuva joukkio, joka kerhoili kah­ desti varsin pientenkin lasten kanssa. Kerhot ovat leikkipainotteisia, mutta leikin lomassa myös opitaan luonnosta. ”Kaikki lapset ikään katsomatta tyk­ käävät leikkiä”, Blomqvist vakuuttaa. ”Ohjelmat tulevat tarpeen vaatiessa hihas­ ta. Monesti mietimme jo ajomatkalla seuraavan viikon ohjelmia”, Blomqvist kertoo. Ideoita kannattaa etsiä niin netistä kuin kirjastos­ takin. Blomqvistin mukaan verkossa materiaaleista on suoranainen runsaudenpula, mutta jos kirkastaa jo etukäteen itselleen, etsiikö apuja leikki- vai tieto­

painotteiseen toimintaan, materiaalia on helpompi valita. Blomqvistin omassa käytössä on etenkin ym­ päristöaiheista kasvatusmateriaalia tarjoava MAPPAmateriaalipankki, ja Suomen ladun sivuiltakin löy­ tyy ideoita. ”Meillä molemmilla ohjaajilla on aina iso reppu selässä täynnä materiaaleja. Olemme valmistaneet laminoituja lorukortteja, eläin- ja kasvikortteja sekä matikkakortteja. Lisäksi repuissa on ötökkäpurk­ keja ja tunnistusoppaita joka lähtöön”, Blomqvist nauraa. ”Kun tulee tilanne, että pitää tunnistaa jokin ötökkä tai kasvi, katsomme sen lasten kanssa yhdessä kirjasta. Kannattaa varautua monenlaisiin tilanteisiin.” Blomqvist muistuttaa myös, että lasten ei voi antaa tehdä mitään yltiöpäistä. Ensiapuvälineet onkin hyvä pitää aina matkassa. ”Toki rohkaisem­ me kiipeilemään ja tasapainottelemaan, mutta tur­ vallisuus on aina mukana.”

Matala kynnys pihalle Luontokerhot eivät kasvata ainoastaan lapsia, vaan myös heitä ohjaavia aikuisia. Säännöllisissä kerhois­ sa Blomqvist ja Kuhanen ovat ainoat aikuiset. Kun luontokerhovetäjät vierailevat päiväkodissa tai kou­ lussa, paikalla on myös muita ohjaajia tai opettajia. Blomqvist näkee kerhojen yhdeksi tärkeäksi tehtä­ väksi antaa ohjaajille vinkkejä siitä, miten kerhoja ja oppitunteja voi viedä helposti pihalle. ”Toinen tehtävämme on tehdä lähiluonnosta

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. (09) 228 08 224, toimisto@sll.fi, muiden työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Seuraa: sll.fi, Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median kanavat: sll.fi/some Jäsenpalvelu: sll.fi/asiakaspalvelu Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄME

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

Suomen luonnon päivän retki 29.8. Tutustutaan Salpausselän erikoisuuksiin ja paahderinteiden kasvillisuuteen. Lähtö klo 12 Tiirismaan koulun pihalta. Lisätietoja Seija Nerg, p. 040 595 0226. Syyskokous 28.11. Heinolassa. Nähdään luontoaiheinen esitelmä ja käsitellään sääntö­ määräiset asiat. Lisätietoa: sll.fi/etela-hame/ syyskokous2015.

Hollolan ympäristöyhdistys : Valtakunnallisen Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari 29.8. Tiiris­ maalla, Hollolassa. Teemana Salpausselät ja kvartsiittikalliot. Seminaarissa kuullaan Salpausselän geologiasta, pohjavesialueista ja maaperästä ja näiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Hiljaisuuden päivän retki 10.10. Orimat­ tilan Keiturin kivikalliolle. Lähtö kimppakyy­ dein klo 10.00 Hollolan yläkoululta ja klo 10.20 Lahden linja-autoasemalta. Oppaana Matti Laurila, p. 040 595 3147.

• •

Janakkalan Luonto ja Ympäristö: Syystapaaminen Mallinkaisten leirikes­ kuksessa 25.9. klo 12 – 26.9. klo 12. Retki- ym. kuvien katselua lauantai-iltana. Saunomista ja vapaamuotoista ajanviettoa marjastuksen, sienestyksen, grillinuotion ym. merkeissä. Kaikki tervetulleita. Jos aiot yöpyä niin ilmoita siitä Ari Lehtiselle, 0400 599 623, muutoin ei ilmoittautumisvelvollisuutta. Tapahtuma JLY:n jäsenille maksuton, muilta peritään yöpymisestä 10€/hlö. Majoituspaikkoja ra­ joitetusti! Tervetuloa! Sääntömääräinen syyskokous 21.11. klo 12 Janakkalan Maataloustuottajien Pir­ tillä alkaen (Pirtintie 40). Käsitellään sään­ tömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen yh­ distyksen pikkujoulutapahtuma. Kuvien katsomista, saunomista ym., seuraa myös yhdistyksen Facebookiin päivitettyjä tietoja.

Kokouspaikka varattuna klo 24 asti. Ei yö­ pymismahdollisuutta. Lisätietoja ja kimppa­ kyytivaraukset Ari Lehtiseltä 0400 599623. Huom! Lopen luonnonystävät, ks. Uuden­maan piiri. Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys: Sienilenkki (800 m) ja siihen liittyvänä kaikille vapaana jäsenharjoituksena audito­ rioesityksiä Hämeen luontokeskuksessa Tam­ melassa 29.8. klo 10–14. Tilaisuuden järjestää Kansalaisten kasvilenkkiyhdistys ry. Oppaana Antti Aaltonen, plantwalker@hotmail.fi.

Nastolan luonnonsuojelu: Sieniretket 5.9. ja 19.9. Lähtö Pajulahden jäähallin pysäköintipaikalta klo 11. Retkellä etsitään ja tutustutaan erilaisissa metsätyy­ peissä kasvaviin sieniin. Oppaana toimii Tiina Santala. Paluu noin klo 14.

Salpausselän luonnonystävät: Kestävä kulutus ja tuotanto edellyttävät kohtuutaloutta -seminaari 3.9. klo 17–20 Hiihtomuseon auditoriossa. Semi­ naarissa alustavat mm. Tuuli Hirvilammi / Helsingin yliopisto, Paavo Järvensivu / Aalto-yliopisto. Lisätietoa: Puheenjohtaja Petri Honkanen ephonkanen@gmail.com, p. 041 593420. Hiljan päivän retki 8.10. Salpausselän suppamuodostumille Lahden Urheilukes­

kuksen ympäristössä. Lähtö tapahtuu klo 15 Lahden Hiihtomuseon päädystä. Lisätietoja Seija Nerg, p. 040 595 0226.

ETELÄ-KARJALA

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Vs. aluepäällikkö Laura Blomqvist, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys : Kedon niittopäivä 25.8. klo 17–20 Jout­ senossa Anolan kylässä. Yhdistys on hoita­ nut Joutsenon Anolan ketoa vuodesta 2012 lähtien. Hienon paahdekentän tunnuslajeihin kuuluvat mm. mäkitervakko ja ketoneilikka, perhosista puolestaan ruusuruohokiitäjä. Yri­ tämme saada paikan päälle taas kaksi niit­ tokonetta. Ajo-ohje: Joutsenon keskustasta vajaa 6 km Penttiläntietä etelään, siitä oikealle Anolantielle ja keto on aivan tien varressa oi­ kealla puolella noin puolen kilometrin päässä Penttiläntien risteyksestä. Lisätiedot: kimmo. saarinen@allergia.fi, 041 4631737. Niittoa ja heinäseipäiden täyttöä 29.8. klo 11. Lappeenrannan Niemisensaaressa jat­ ketaan Luonnonperintösäätiön hallinnoiman Riihilahden niityn hoitoa. Tavoitteena on laa­


27

Luonnonsuojelija 3/2015

Lavolan koulun luontokerholaiset löysivät lähimetsästä hienon tasapainoilupuun.

lapselle turvallinen ja houkutteleva paikka”, Blomq­vist sanoo. ”Lapsia rohkaistaan keksimään leikkejä luon­ nossa, eikä kaikkea anneta valmiina. Aikuiset voivat johdatella leikkien pariin, mutta lopulta lapset keksivät leikit itse.” Toiveena on, että lapset lopulta vievät omia per­ heitään luontoon ja luonnon hyvinvointivaikutukset lisääntyvät. Luonnonsuojeluliiton ympäristökasvatustoimi­

jentaa niittoaluetta edellisvuodesta ja nostaa niitos seipäille kuivumaan. Samalla poistetaan pensaikkoa tarpeen mukaan ja jatketaan myös romahtaneen kasvihuoneen raivaamista. Ajoohje Riihilahteen: Lappeenrannasta Hyö­ tiönsaaren kautta Vehkataipaleen suuntaan, käännös vasemmalle Riihilahdentielle ja sitä seuraten aivan loppuun asti. Matkaa Hyötiöstä kertyy hieman reilu 10 km. Lisätiedot: kimmo. saarinen@allergia.fi, 041 4631737.

ETELÄ-SAVO

Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

KAINUU

Kainuun luonnonsuojelupiiri: Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Seuraa: sll.fi/kainuu, twitter.com/SLL_Kainuu

KESKI-SUOMI

Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi

kunnan puheenjohtaja Tarja Heikkonen kannustaa yhdistyksiä ottamaan mallia Etelä-Karjalan aktiivi­ sesta luontokerhotoiminnasta: ”Kysyntää olisi, sillä kunnat perustavat nihkeästi luontokouluja.” Heikkonen muistuttaa, että luontokerhotoiminnan ohella perhetoiminta auttaa nuorta sukupolvea kiin­ nostumaan luonnosta ja luonnonsuojeluasioista. Lapsien merkitystä tulevaisuuden päättäjinä ei sovi väheksyä.

Syyskokous 22.10. klo 17.30. Kokouksessa aiheena ovat sääntömääräiset asiat. Ko­ kouksen jälkeen klo 18.15 alkaa yleisö­ tilaisuus "Turpeenkaivuussa päästö­ huijauksia?", DI pj. Jaakko Koppinen Pelastetaan reittivedet ry:stä kertoo. Jyväskylän kaupunginkirjaston pienempi luentosali. Lisätietoja juhani.paavola@sll.fi, 040 3540063. Jämsänseudun luonnonystävät: Sieniretki syyskuussa myöhemmin il­ moitettavana ajankohtana. Retken vetäjinä toimivat Suomen Sieniseurasta Riitta Tammi­ nen ja Katri Tamminen. Seuraa fb-ilmoittelua ja ilmoittaudu spostilistalle Lasse Oksaselle lasseo51@hotmail.com niin saat tiedon retken ajankohdasta. Suomen luonnon päivän retki 30.8. klo 12–15 eli poikkeuksellisesti sunnuntaina, koska on juhlan aika. Jämsänseudun Luonnonystävät ry:n perustamisesta on kulunut 40 vuotta ja Synninlukon rauhoittamispäätöksestä on tasan 50 vuotta. Juhlien kunniaksi järjestämme lettu­ kestit! Myös kahvia on tarjolla! Vapaamuotois­ ta retkeilyä syksyisillä Synninlukon poluilla. Tervetuloa mukaan juhlimaan! Kaikille avoin ja maksuton tapahtuma! Kimppakyyti S-Market Jämsä klo 11.30, Jämsänkosken Neste klo 11.45. Kokoonnumme Synninlukon parkkipaikalla klo 12. Hiljaisuuden retki 5.11. klo 17–20. Rei­ jo Ahola johdattaa meidät luontoon. Sään

• •

Ympäristökasvatuksen kehittämisestä kiinnos­tuneet Luonnonsuojeluliiton jäsenet ovat tervetulleita mukaan ympäristökasvatustoimikunnan toimintaan. Teemme tutustumiskäyntejä, olemme mukana messuilla sekä ympäristökasvatuksen verkostoissa, ja ideoimme uusia hankkeita. Lisätietoa: // sll.fi/jarjesto/organisaatio // // sll.fi/mita-me-teemme/ymparistokasvatus //

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat mukainen lämmin varustus, istuinalusta, otsalamppu ja halutessasi voit ottaa evästä mukaan. Kimppakyyti lähtee Jämsänkos­ ken Nesteeltä klo 17. Ilmoitathan tulosta­ si Reijolle nroon 040 510 6354 viim. 2.11. Keurusseudun luonnonystävät: Lepakkoretki 28.8. klo 22–23.55 Pietilän­ kosken Uitamon myllylle. Katselemme joella lenteleviä vesisiippoja ja kuuntelemme lepak­ kojen ääniä detektorilla. Lähtö Keuruun linjaautoasemalta. Lisätietoja: jouko.pihlainen@ suomi24.fi, 040 8431709. Suon ennallistamistalkoot 29.8. klo 8 – 30.08. klo 16 Pihlajaveden Kuolemaisten­suon ympäristössä yhteistyössä UPM:n kanssa. Lisätietoja: aallonmatti@hotmail.com, 040 574 3645. Sieniretki 4.9. klo 17–20. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Lisätietoja: jouko.pihlainen@ suomi24.fi, 040 8431709. Osallistumme SSLTY:n lintutorni­ kisaan joissakin Keuruun lintutorneissa 5.9. klo 6–13. Lisätietoja: jouko.pihlainen@ suomi24.fi, 040 8431709. Seuraamme lintujen syysmuuttoa 19.9. klo 6–13 Riihon Lehdontiellä ja mahdolli­ sesti muillakin paikoilla. Lisätietoja: jouko. pihlainen@suomi24.fi, 040 8431709. Retki Keuruun kalliolouhoksille 24.9. klo 16–19 yhdessä Keurusseudun Kivipiirin kanssa. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Haapamäen suojalta voi tulla kyytiin, jos ilmoittautuu. Lisätietoja: jouko.pihlainen@

• • • • • •

suomi24.fi, 040 8431709. Syysretki 26.9. klo 8–16 Leivonmäen kan­ sallispuistoon. Lähtö Keuruulta. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. Lisätietoja: jouko.pihlainen@suomi24.fi, 040 8431709. Retkiä Keuruun hiljaisimmille paikoille kuuntelemaan hiljaisuutta puoleksi tunnik­ si 8.10. klo 18.30–21. Lähtö Keuruun linjaautoasemalta. Lisätietoja: jouko.pihlainen@ suomi24.fi, 040 8431709. Vesilintujen syystarkkailu 10.10. klo 9.00– 11.30 Keurusselän rannassa Kaukasessa. Läm­ mintä ylle. Yhteiskyyti linja-autoasemalta. Lisätietoja: jouko.pihlainen@suomi24.fi, 040 8431709. Karpaloretki Pihlajavedelle 11.1. klo 12–16. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Lisätietoja: jouko.pihlainen@suomi24.fi, 040 8431709.

• •

• •

KYMENLAAKSO

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola, auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

• •

Multamäen talkoot syyskuussa viikon­ loppuna. Piirihallituksen kokous Kotkassa 17.9. klo 18.


28

Luonnonsuojelija 3/2015

•Tapahtumat • • •

Piirihallituksen kokous Kouvolassa 22.10. klo 18. Luontokuvailta Kuusankoskitalossa 17.11. klo 18. Piirin syyskokous Haminassa 26.11. klo 18. Meri-Kymen Luonto: Hinkabölen ketotalkoot 15.8. klo 10. Yh­ teistyössä Munapirtin saaren kyläyhdistyksen kanssa. Lisätietoja ragnar.ost@kymp.net Suomen luonnon päivän suoretki 29.8. kansallispuistoon. Tapaaminen klo 10 Pris­ man parkkipaikalla tankkauspisteen luona. Vetäjä Markku Suoknuuti, lisätietoa: ruiskau­ nokit@gmail.com. Koiralenkki 6.9. Tapaaminen klo 12 Ant­ tilan parkkipaikalla rakennuksen takana. Noin tunnin mittainen lenkki Jumalniemen maastoon. Lisätietoa: merikymenluonto1@ gmail.com. Karpaloretki 3.10. Munasuolle, tapaami­ nen klo 10 Valkmusan parkkipaikalla. Lisä­ tietoa: erja.noroviita@gmail.com. Luonnon ihmeitä hiljaisuudessa 10.10. klo 12 Latumaja, Koskipoukamantie 23 (kään­ tyy Laajakoskentie 788:n kohdalta). Seppo Vuokko & Risto Hamari. Lisätietoa: ruiskau­ nokit@gmail.com.

• • • • •

Pohjois-Kymen Luonto: Suomen luonnon päivä ja Siivouspäivä 29.8. Vaahteratalon pihassa on tilaisuus viet­ tää Siivouspäivää tulemalla myymään oman kirppispöydän kanssa kello 10:stä eteenpäin. Tuo ylimääräiset tavarat myytäväksi tai lah­ joitettavaksi. Myyntipaikka on ilmainen, niin monta kuin pihaan mahtuu. Luontotoimistolla voi tutustua Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaan. Luontopuoti on auki. Tarkem­ mat tiedot myöhemmin netistä sll.fi/pohjois­ kymenluonto ja paikallislehdistä. Jäsenilta 8.9. klo 18–19. Wanhan ajan käsityöläismarkkinat 30luvun tyyliin 13.9. klo 10–16 Kouvolan museo­ korttelissa (Varuskuntakatu 8, Kaunisnur­ men museokortteli, Kouvola). Vaahteratalon pihassa toimintaa, polkupyörien pikahuoltoa, perennoja, kahvila ym. Luontopuoti on auki. Tervetuloa markkinahumuun! Jäsenilta 13.10. klo 18–19. Museokorttelin perinteinen tunnelmallinen joulunavaus 29.11. Vaahteratalolla (Varus­ kuntakatu 8, Kaunisnurmen museokortteli, Kouvola) glögitarjoilu ja vinkkejä ekologiseen jouluun. Yhdistyksen syyskokous 1.11. klo 18–19. Lisätietoja jäsenkirjeessä.

• • • • •

LAPPI

Lapin luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Tarja Pasma, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri Rovaniemen Luonto: Yleinen sieniretki 29.8. Kokoontuminen klo 10 Pilkkeessä, Ounasjoentie 6. Kohde Rovaniemen lähimaastossa. Mukaan sään­ mukainen sienestysvarustus ja omat eväät.

Retki on maksuton Lapin sieniseuran ja Rovaniemen Luonnon jäsenille, muille 2 €. Retki sopii kaiken tasoisille sienestäjille ja mukana on sieniseuran asiantuntevat oppaat. Retken päätteeksi järjestetään katselmus kerätyn saaliin pohjalta. Luontoretki Naarmankairaan A.E. Järvi­ sen jalanjäljille 19.9. Lähtö kimppakyydeillä kirjaston parkkipaikalta klo 10, paluu noin klo 15. Perillä nokipannukahvit ja nokkoslettuja. Ilmoittautuminen Sarille p. 040 873 7986. Syyskokous lokakuun alkupuolella. Ko­ kouksessa päätetään ensi vuoden toiminnasta.

PIRKANMAA

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

Luonnonsuojeluliiton jäsenet voivat vuok­ rata piirin omistamaa ja suojeltua Vuohisaarta ja sen vaatimatonta mutta viihtyisää mökkiä juhannuksesta syyskuun loppuun asti. Hin­ nat: 30 €/vrk arkisin, 35 €/vrk viikonloppuisin ja pyhäpäivinä, 170 €/vko (7 vrk) tai 450 €/ kuukausi. Saari sijaitsee Mänttä-Vilppulassa. Lisätietoja: sll.fi/pirkanmaa/vuohisaari , va­ raukset p. 040 515 4557 tai pirkanmaa@sll.fi. Nokian luonto: Suomen luonnonpäivän retki Siuron Hakavuoreen 29.8. klo 10–14. Tutustumme tulivuoriperäisiin kallioihin, jääkauden jälkiin ja monipuoliseen metsäluontoon. Kokoontu­ minen Siuronvaltatien ja Riuttanmäenkadun kulman puistikossa. Mukaan eväät ja maas­ tonkestävät jalkineet. Retken oppaana toimii Kaija Helle, jolle tiedustelut 044 0177180 tai kaija.helle@sll.fi. Sienitapahtuma 7.9. klo 16–19. Tervetuloa kysymään sienistä, tuomaan sieniä tunnis­ tettavaksi ja tutustumaan pienimuotoiseen sieninäyttelyyn Nokialle K-Market Löytik­ sen aulaan (Kyyninkatu 22, Nokia). Sienien tunnistajana biologi Lasse Kosonen ja muut sieniharrastajat. Vesaikon raivaustalkoot 13.9. klo 10–14 Siuron satamassa kosken länsipuolella uhan­ alaisen palosirkan esiintymällä. Varusteena työvaatteet ja käsineet. Tarjoamme talkoo­ eväät. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Timo Lepistölle: nokianluonto@gmail.com, 044 5055999. Mammuttien jalanjäljiltä perinnemaisemiin -kurssi 29.9. klo 18–20. Perinnemaise­ mat ovat perinteisen maatalouden ylläpitämiä maisemia, joilla elää niille sopeutunut lajiston­ sa. Perehdymme ketojen ja niittyjen lajistoon ja erityispiirteisiin. Kurssilla saamme käytän­ nön vinkkejä kedon perustamiseksi omalle pihalle. Kurssimaksu 10 € ja kurssin tunnus 4102043PS. Ilmoittautumiset 22.9. mennessä osoitteessa opistopalvelut.fi/pirkanopisto. Pirkkalan lukion luokka 417, Koulutie 8. Syvälle metsän uumeniin -kurssi 3.–4.10. Sammalet, jäkälät ja käävät ovat syksyllä par­ haimmillaan. Tutustumme metsien perusla­ jistoon ja niiden kulttuurikäyttöön. Kurssi on molempina päivinä klo 10–14.15. La luentoosuus, su suuntaamme maastoon kimppakyy­

• • •

deillä, jolloin varusteina säänkestävät vaatteet, kumisaappaat, eväät ja lämmintä juotavaa. Kurssimaksu on 16 € ja tunnus 4102031NS. Ilmoittautumiset 25.9. mennessä osoitteessa: opistopalvelut.fi/pirkanopisto. Nokian lukion luokka 128, Kylmänojankatu 3. Pohjolan ihmeellinen talviluonto -kurssi 19.11. klo 18–20.30. Kuinka kukkien ja per­ hosten käy pakkasella? Miten kasvit, linnut, nisäkkäät, matelijat ja muut lajit selviävät talvesta? Vastauksia näihin kysymyksiin ja paljon muuta Pohjolan ihmeellisestä talviluon­ nosta. Kurssimaksu 10 € ja tunnus 4102032NS. Ilmoittautumiset 12.11. mennessä osoitteessa: opistopalvelut.fi/pirkanopisto. Kerholan leh­ teriluokka, Souranderintie 13, Nokia.

Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kokopäivän retki Isojärven kansallis­ puistoon 4.10. Osallistumismaksu 10 €; lapset, opiskelijat ym. vähävaraiset 5 €. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 050 561 6240, aulikki.laine@ gmail.com. Huussikurssi mökkiläisille ja omakoti­ asujille Orivedellä syyskuun lopulla. Lisätie­ dot: Auli Kilpeläinen 050 550 2545 tai auli@ seppo.net. Metsäpäivä metsänomistajille ja muille kiinnostuneille Orivedellä marraskuussa. Aiheina jatkuva kasvatus sekä metsien suojelu METSO-ohjelman avulla. Lisätiedot: Seppo Leinonen, 050 518 7770, seppoposti@ seppo.net.

• • •

Sastamalan ympäristöyhdistys: Karpalo- ja syysretki Uuhisuolle 10.10. klo 10. Lähtö Vammalan torilta. Kimppakyy­ tejä tarvittaessa. Opas Kaija Helle. Lisätiedot Sirpa Koskinen 050 5934074.

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys: Ajantasaisin tieto sekä lisätiedot tapah­ tumista: tysy.fi. Seuraa meitä myös Face­ bookissa sekä tiedotuslistalla.

• •

Suomen luonnon päivän retki 29.8. Katso lisätiedot nettisivulta. Hallituksen syksyn kokoukset 7.9., 6.10. ja 3.11. klo 17, Kuninkaankatu 39 (Tysyn toi­ misto). Kokoukset ovat kaikille avoimia. Tule mukaan! Syyskokous 24.11. klo 18, Ympäristötieto­ keskus Moreenia (Patosilta, Satakunnankatu).

Virtain luonnonsuojeluyhdistys: Yhteyshenkilö: Larissa Heinämäki, 040 776 27 97, larissa.heinamaki@iki.fi.

Syksyinen taimien vaihtotori 30.8. klo 12–13 samalla periaatteella kuin keväinenkin. Syksy on hyvää istutusaikaa!

POHJANMAA

Pohjanmaan piiri: Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p.(06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, www.facebook. com/suomenluonnonsuojeluliitonpohjanmaanpiiriry

Suomen luonnon päivän retki 29.8. Opas­ tettu, maksuton yleisöretki Alavudelta (bussin lähtö: mh 9.00) Seinäjoen (ABC 10.00) kautta Lauhanvuorelle. Matkaltakin pääsee kyytiin. Sopii myös lapsille. Omat eväät. Ilmoittau­

tumiset: pohjanmaa@sll.fi, 040 934 6320 tai terttu.e.rajala@gmail.com. Kauhavan luontoyhdistys Valokki: Lintujen syysmuuton tarkkailuaamu 19.9. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Säävaraus ja ennakkoilmoit­ tautuminen! Pöllöjen rengastusilta syys–lokakuussa. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhem­ min. Säävaraus ja ennakkoilmoittautuminen! Syyskokous marraskuussa. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

• • •

Lapuan ympäristöyhdistys: Seuraa ilmoituksia paikallislehdessä, Face­ bookissa ja yhdistyksen kotisivulla.

POHJOIS-KARJALA

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Toimisto: Kauppakatu 44, 80100 Joensuu Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi

Kohtuus vaarassa 5 -tapahtuma 9.–11.10. 2015 alkaen Joensuussa 9.10. klo 12 ja jatkuen Kolilla 9.–11.10. Tarkemmin kohtuusvaarassa. com. Ei osallistumismaksua. Edullista vegaani­ ruokaa ja myös ilmaismajoitusta, jos makuu­ pussi ja -alusta mukana. Tied. markku.o.aho@ gmail.com Keski-Karjala Sienikurssi 11.9. klo 9–15 Muljulassa. Kokoontuminen Erä- ja riistapolun lähtöpai­ kalla. Kerätään ja opetellaan tunnistamaan sieniä maastoretkillä ja samalla valmistellaan seuraavan päivän sieninäyttely. Kurssi jär­ jestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Ilmoittautuminen 5.9 mennessä Tupu Vuoriselle 050 344544. Sieninäyttely 12.9. klo 10–15. Edellisen päivän sienikurssin sato näytteillä Koivikon Elomarkkinoilla klo 10–15. Voit tuoda näyt­ telyyn sieniä tunnistettavaksi. Hanhiviikot 20.9.–18.10. Hatunvaaran laelle pystytetään hanhiviikkojen ajaksi puo­ lijoukkueteltta, jossa voi lämmitellä ja yöpyä. Opastusta järjestään tilauksesta ryhmille, mutta muuten leirissä ei ole jatkuvaa miehi­ tystä. Teltta pystytetään sunnuntaina 20.9. klo 12 ja puretaan sunnuntaina 18.10 klo 12. Ajoohje: Kiteeltä ajetaan Kiteenlahdentietä rajaa kohti, kunnes ylitetään Korkeakankaantie. Jatketaan Välivaarantietä puoli kilometriä ja käännytään vasemmalle Hatunvaarantielle, jota ajetaan kaksi kilometriä. Käännytään oi­ kealle, ajetaan kilometri ja käännytään jyrkästi vasemmalle ylös. Ennen pihaa koukataan va­ semmalle pysäköintipaikalle. Siitä jatketaan kävellen mäen päälle hanhileiriin. Lähin osoite on Hatunvaarantie 24. Lisätietoja: markku­ halonen@hotmail.com, 040 730 2067 ja kari. antikainen@telemail.fi, 050 3700024.

• •


Luonnonsuojelija 3/2015

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

POHJOIS-POHJANMAA

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, pohjois-pohjanmaa@ sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa

Lakeuden luonto : Lisää tietoa sites.google.com/site/ lakeudenluonto/ ja Facebookissa.

Suomen luonnon päivä 29.8. klo 10–14 Liminganlahden luontokeskuksella, Ranta­ kurvi 6, Liminka. Yhdistys mukana hyön­ teis- ja lepakkoaiheisessa päivässä mm. linnunpönttöjen ja lepakon lepopönttöjen nikkarointia, luontopolku. Lepakkoretki 29.8. klo 22 Vanhassa Limingassa Museoalueella, Rantatie 14. Oppaana Teppo Mutanen. Lasten luontotapahtuma Limingan Linnukkapuistossa 5.9. klo 10.30–13. Sieniretki 5.9. Kokoontuminen klo 13 Limingan S-marketin parkkipaikalla, Li­ minganraitti 9, Liminka, josta kimppakyy­ dein metsään. Oppaana Ritva Imppola. Sieninäyttely 6.9. klo 10–17 Lumijoen Ahvenmarkkinoiden yhteydessä Lumijoen Varjakassa. Luonnonmuistomerkit lähiseudulla -retki 19.9., oppaana Teppo Mutanen. Koko­ päiväretki minibussilla, ilmoittautuminen Riitalle puh. 040 5523139 tai Marjolle 044 3101678. Lamunkarin pajunraivaustalkoot 1.8.–30.9. välisenä aikana, ilmoittautuminen ritva.imppola@gmail.com tai riitta.karki@ liminka.fi. Syksymmällä karpaloretki, syys­ kokous & yleisöluento

• • •

SATAKUNTA

Satakunnan piiri: Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Antinkatu 2, 28100 Pori, avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

UUSIMAA

Uudenmaan piiri: Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Sirkku Manninen, p. 040 563 1546 Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri)

Lakia louhimoille -seminaari 29.8. klo 13–16. Itälahdenkatu 22b, Hki, kh Norp­ pa. Lisätiedot luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola puh. 0400 615 530. Ilm. kah­ vitusta varten lea.heikkinen@sll.fi. Hiljan päivän seminaari "Äänimai­ sema - ääni maisemassa" 8.10. klo 9–12. Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Hki, sali 505. Lisätiedot luonnonsuojeluasiantuntija Ta­ pani Veistola puh. 0400 615 530. Ilmoittau­ tumiset lea.heikkinen@sll.fi.

Perinnemaisemaryhmä Talkooviikonloppu 12.–13.9.Loviisas­ sa, Lehtisen saaressa. Lisätietoa: temaline@ gmail.com.

Oulun luonnonsuojeluyhdistys: Ajankohtaista tietoa olsy.fi

POHJOIS-SAVO

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 (ei kesä,- heinä- ja elokuussa) Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi Kiuruveden luonnonystävät: Paikallisyhdistyksemme jäsenille: mikäli haluat liittyä yhdistyksen sähköi­ selle postituslistalle (retki-ilmoitukset, tal­koo­kutsut, toimintakertomus yms.) lähetä postia osoitteella liisaaraisanen@ gmail.com Varkauden luonnonystävät: Syysmuuton seurantaa 20.9. klo 09–12 Varkauden Ruokojärven lintutornilla. Lin­ tujen tarkkailun ohessa makkaranpaistoa ja nuotiokahvit. Tervetuloa. Oppaana luon­ nonystävien lintuharrastajat.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja ja viime hetken muutokset: helsy.fi, Mirja Reijonen p. 050 1420 ja Krista Raveala p. 050 3795 117.

Lepakkoretki Lauttasaareen 28.8. klo 21–23. Lähtö kello 21 Lauttasaaresta Tiira­ saarentien ja Takaniementien risteyksestä. Lähimmäksi pääsee bussilla 20. Vaativuus: helpohko, kävelyä pari kilometriä. Varus­ teet: Ulkoiluun sopivat vaatteet ja kengät. Ei kahisevia vaatteita, kiliseviä laukkuja ja tavaroita. Retkellä taskulampun käyttö on kielletty. Uutelan jättipalsamitalkoot 2.9. klo 17.30–20.30. Lähtö Aurinkolahdesta Urheilukalastajansillalta Kahvila Kampelan vierestä. Bussi 78: pois Aurinkotuulenka­ dun pysäkillä 4653. Kitkemme laajalle levin­ nyttä, haitallista vieraslajia, jättipalsamia. Mukaan tarvitaan saappaat ja juomapullo. Pitkät housut ja paita suojaavat nokkosilta ja hyttysiltä. Talkoiden jälkeen kannattaa tarkistaa itsensä puutiaisten varalta. Saunalahden jättipalsamitalkoot 3.9. klo 17.30–20.30. Lähtö Herttoniemen metro­ asemalta, K-supermarket Hertan puoleisen sisäänkäynnin luota. Vuoden viimeisissä Saunalahden talkoissa käydään läpi hei­ nä- ja elokuun talkoissa käydyt alueet siltä varalta, että joitain jättipalsamiyksilöitä olisi vielä jäänyt kitkemättä. On tärkeää estää jättipalsamin siementäminen, jotta esiintymät saadaan kokonaan katoamaan kitkentäalueelta. Tässä vaiheessa syyskuun

Salametsästystä koskeva tutkimus sai vauhtia apurahasta Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakoi ennätyspotin apurahoja muun muassa öljyonnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja salametsästystä koskevaan tutkimukseen. Teksti Heidi Moisio Kuva Laura Blomqvist, Anna Vuori

Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallitus on jakanut apurahoja 19 hankkeelle yhteensä 61 600 euroa. Apurahapotti on säätiön historian suurin, ja sen mahdol­ listivat edellisen vuoden lisääntyneet lahjoitukset. Rafael Kuusakosken muistorahastosta myönnettiin puolen vuoden työsken­ telyapurahat (12 500 euroa) kahteen ajankohtaiseen väitöskirjatutkimukseen. Valtiotieteiden maisteri Tuuli Parviainen tutkii keinoja ja päätöksentekoa, joi­ den avulla öljyonnettomuuksia voidaan ennaltaehkäistä Suomenlahdella ja filo­ sofian maisteri Johanna Suutarinen salametsästyksen vaikutuksia suden ja karhun populaatioihin.

Ihminen osana suurpetojen ekologiaa ”Salametsästys tuntui mielenkiintoisen tuoreelta aiheelta: sitä on tutkittu ver­ rattain vähän, se on ajankohtainen ja vaikeakin aihe”, summaa motiivejaan bio­ logian väitöskirjaansa valmisteleva Johanna Suutarinen. Suutarisen mielestä suden kannanhoitosuunnitelman mukainen kannanhoi­ dollisen metsästyksen kokeilu luo tutkimukseen mielenkiintoisen tutkimus­ asetelman. ”Ihminen on osa suurpetojen ekologiaa. Tätä vuorovaikutussuhdetta haluan tutkia, kehittää analyysimenetelmiä ja tuottaa tutkimustietoa”, hän sanoo. Eläinekologian väitöskirjan päätähdiksi Suutarinen valitsi suden ja karhun, sillä ekologisesti ja kulttuurisesti erilaisina petoina ne ovat mielenkiintoiset ver­ tailukohteet.

Turvallisuutta Suomenlahdelle Öljyonnettomuuksien seuraukset meriympäristölle ovat katastrofaaliset. ”Suomenlahti on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista, ja erityisesti Venäjän öljytankkeriliikenne on jatkuvassa kasvussa”, sanoo Tuuli Parviainen. ”Nykyisin Venäjä kuljettaa kolmasosan öljystään Suomenlahden kaut­ ta. Laivaliikenteen kasvun myötä myös öljyonnettomuuden riskit ovat kasvaneet.” Parviaisen mukaan meriliikennettä ja turvallisuutta koskeva säännöstely on löyhää, eikä siinä ole riittävästi huomioitu Suomenlahden erikoispiirteitä kuten karikkoisuutta, mataluutta ja kapeita risteäviä laiva­ väyliä. ”Kansainvälisen säätelyn tueksi Suomenlahdella kai­ vataan paikallista ja ennalta­ ehkäisevää päätöksentekoa, jossa eri sidosryhmien osal­ listaminen riskien arvioimi­ seen ja määrittämiseen on ensiarvoista”, tutkija toteaa. Vuonna 1962 Suomen luonnonsuojeluliiton perus­ tama säätiö tukee luonnonja ympäristönsuojelua Suo­ messa ja edistää alan tutki­ mustyötä. Se jakaa vuo­sittain sille lahjoitettujen va­ rojen tuotolla ja saamillaan Väitöskirjatutkija lahjoituksilla apurahoja Tuuli Parviainen tutkii öljyonnetluonnon- ja ympäristönsuo­ tomuuksien jelua edistävään tieteelli­ ennaltaehkäisyn seen, taiteelliseen ja kirjalli­ keinoja. seen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toi­ mintaan.

29


30

Luonnonsuojelija 3/2015

•Pelastuspartio

Taimenen koti kuntoon

Saarijärven Murronjoen kunto on välttävä, ja jokiuoma on muuttunut kauas luonnontilasta. Matti Havumäki Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry:stä kertoo kesällä 2015 tehtävistä kunnostuksista. Teksti Minna Hänninen Kuva Markus Sirkka

Miten kunnostettavat kohteet päätetään? Kalastusalueiden ja -osakaskuntien ja paikallisten asukkaiden aktiivisuus korostuu valittaessa kunnos­ tuskohteita. Vuosikymmenten varrella on tehty inventointeja ja selvityksiä jokien ja purojen tilasta. Näitä selvityksiä ja erilaisia alueellisia toimenpide­ ohjelmia voidaan käyttää valittaessa kunnostettavia virtavesiä. Jokien tilasta ollaan jossain määrin hyvinkin kartalla, mutta siitä huolimatta kunnos­ tusta tarvitsevia jokia ja puroja on paljon. Lisäksi

tarvitaan täydennyskunnostuksia jo aiemmin kun­ nostetuissa kohteissa. Murronjoella on tehty tänä vuonna kunnostuksia jo Kuopion-, Rimmin- ja Kaar­ nakoskella. Saha-, Paju- ja Tuomikoski kunnostetaan elo–syyskuun aikana. Yhteensä kunnostuksia teh­ dään reilun kilometrin matkalla.

Miten jokea kunnostetaan ja mitkä lajit hyötyvät tästä? Jokiuoman monimuotoisuus ja veden pidätyskyky täytyy huomioida kunnostuksessa, jos halutaan saa­ vuttaa monimuotoisempi lajikirjo. Kunnostuksessa pyritään muokkaamaan perkauksissa tasakaltevak­ si ja -leveäksi muokattu uoma lähemmäs luonnonti­ laista. Uomaa kunnostetaan lisäämällä leveysvaihte­ luita, monttuja ja kynnyksiä. Uomaan asetellaan eri­ kokoisia kiviä, niin pintakiviä kuin kiviryhmiä, jotka ohjaavat ja hidastavat virtauksia kesäisin ja paranta­ vat jäätymisolosuhteita talvisin. Rakenteilla saadaan vesisammalille enemmän kiinnittymispinta-alaa ja edistetään myös vesihyönteisten viihtymistä virtaalueilla. Kutupohjien teko on myös olennaista, koska peratuissa uomissa on sorapohjia hyvin vähän. Usein kunnostuksen mittarina on taimen, mutta taimenen myötä esimerkiksi jokihelmisimpukan selviytymi­ nen parantuu.

Miten paljon kunnostus maksaa ja mistä rahoitus? Kilometrin mittaisen purovesistön, jonka keskivir­ taama on yli tuhat litraa sekunnissa, kunnostaminen voi maksaa noin 25 000–35 000 euroa. Rahoituksen hakeminen pitäisi saada ruohonjuu­ ritasolle, koska paikallisten aktiivisuus on tärkeätä.

Esimerkiksi erilaiset rahoitusohjelmat, säätiöt tai ELY-keskukset voivat rahoittaa virtavesikunnostuk­ sia. Myös kalastusalueet ja osakaskunnat voivat itse rahoittaa alueensa kunnostuksia. EKOenergian ympäristörahasto on hyvä esimerkki siitä, miten elin­ ympäristökunnostuksia voidaan tänä päivänä rahoittaa. Kiitoksia kaikille valveutuneille sähkön­ kuluttajille, joiden sähkölaskusta osa on ohjattu Mur­ ronjoen kunnostuksiin EKOenergian ympäristöra­ hastosta!

•Tapahtumat alussa on turha enää alkaa kitkeä uutta aluet­ ta, jota ei ole vielä kuluvana kesänä kitketty. Mukaan on hyvä ottaa pitkät housut, saappaat ja työkäsineet. Talkoiden jälkeen kannattaa tarkistaa itsensä puutiaisten varalta. Jättipalsamitalkoot 9.9. klo 17.30–20.30. Tapaaminen Merikylpylänpuiston (Kasino­ rannan) kahvilan edessä. Bussit 65A ja 66A (toinen pysäkki Särkiniementiellä) tai 20 (ensimmäinen pysäkki Isokaarella. Geologiaretki Laajasaloon 10.9. klo 17.30 –20.30. Lähtö Henrik Borgströmintieltä, bussin 88 Tullisaari 2:n pysäkiltä 4151. Retki päättyy bussin 88 Tullisaari 1:n pysäkille 4148. Kävel­ lään Pohjois-Laajasalon rantoja pitkin Pyy­ saaresta Killingholmaan, tutustutaan alueen geologisiin kohteisiin ja havainnoidaan myös muuta luontoa sekä nautitaan merimaisemis­ ta. Vaativuus: helppo–keskitaso kävelymatka huomioiden. Sieniretki ja jatkot torpalla 19.9. klo 10–17. Retki alkaa Talosaaren ulkoilualueen ilmoitustaulun luota Husön ratsastuskeskuk­ sen kupeesta, jonne saavutaan omin neuvoin. Tällä erilaisella sieniretkellä ruokasienet ensin kerätään ja puhdistetaan, sitten valmistetaan niistä retkiolosuhteisiin sopivaa ruokaa, joka lopuksi nautitaan yhdessä. Omat eväät kan­ nattaa ottaa täydennykseksi mukaan. Jatkot ovat vapaaehtoiset: retken voi keskeyttää sil­ loin kun itselle sopii ja viedä sienet mukanaan. Varusteet: säänmukainen vaatetus; sienikori ja sieniveitsi.

• •

Reitti 2000 -vaellus 26.9. klo 8–21. Mainio tilaisuus kokea vaellusretki pääkaupunki­ seudulla. sll.fi/uusimaa/helsy/tapahtumat/ Reitti2000vaellus Retki Torronsuon kansallispuistoon 3.10. klo 9–18. Lähtö- ja paluupaikka: Mi­ konkadun tilausajopysäkki Rautatientorin kupeessa. Torronsuo Tammelassa on EteläSuomen suurin ja komein keidassuo. Suoluon­ non lisäksi tutustumme alueen muihin nähtä­ vyyksiin. Varusteet: säänmukainen vaatetus ja omat eväät. Vaativuus: keskitaso–vaativa riippuen valitun reitin pituudesta. Bussiretken hinta on jäseniltä 30 €, ei-jäseniltä 35 € ja alle 16-vuotiailta 15 €. Ilmoittaudu viimeistään 15.9. osoitteessa https://helsyilmo.wordpress.com tai lähetä tekstiviesti numeroon 050 301 1633. Retken tarkempi kuvaus osoitteessa helsy.fi. Hallituksen kokous 5.10. klo 17.30–20. Kevyt erämaaretki Nuuksioon 10.10. klo 15–19.10. Tule ihailemaan syksyisiä maisemia korkealta kalliolta, kävelemään lyhyt puna­rinnan kierros ja istumaan iltaa Haukanholman tulentekopaikalle Nuuksi­ oon. sll.fi/uusimaa/helsy/tapahtumat/Kevyt EramaaretkiNuuksioon Linturetki Hankoon 17.10. klo 7–17.30. Lähtö- ja paluupaikka: Rautatientorin Mikon­ kadun tilausajopysäkki. Sopimuksesta voi tul­ la mukaan reitin Helsinki–Lohja–Raasepori varrelta. Maksullinen bussiretki. Ilmoittaudu viimeistään 30.9. osoitteessa https://helsyilmo. wordpress.com tai lähetä tekstiviesti nume­

• • •

roon 050 301 1633. Hallituksen kokous 16.11. klo 17–18. Sääntömääräinen kokous 16.11. klo 18–20. Hiljan päivän retki 8.10 klo 17.30–19.30. Lähtö- ja paluu: Eliel Saarisen tie 5, K-Super­ marketin piha. Valtakunnallisena hiljaisuuden päivänä tutkimme äänitasoja ja etsimme hiljai­ sia paikkoja yhdessä Roska päivässä -liikkeen kanssa.

• • •

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys: Suomen luonnon päivä 29.8. ”Krissinpor­ tin luontoa ja kulttuuria” Hyvinkäänkyläs­ sä. Retki Vantaanvarressa sekä Humalan ja Krapulan maisemissa Salpausselän kupeessa. Kokoontuminen klo 10.00 Hyrian maaseu­ tuopiston P-paikalla Palstojentien varrella. Hyvinkäänkylään pääsee asemalta bussilla 1 klo 9.45. Retken kesto reilut 2 tuntia. 40-vuotisjuhla 26.9. Hyvinkääsalissa. Kurkisuoaiheinen lastenooppera "Karoliina Kihokin kommervenkit" (www.kulkuriteatte­ ri.fi), näytökset klo 12.00 ja klo 13.30. Lippuja 10/5€ ennakkoon lippu.fi

Järvenpään ympäristöyhdistys: Lasten kerho Joukhainen. Luontokerho on tarkoitettu esi- ja alakouluikäisille lapsille. Kerhossa retkeillään Järvenpään ja naapu­ rikuntien lähiluontoon. Muutaman kerran vuodessa lähdetään kauemmaksikin retkille tai näyttelyihin. Kerho kokoontuu 1–2 kertaa kuukaudessa yleensä lauantaisin klo 9–11.30.

Kerho on maksuton. Ennakkoilmoittautu­ minen jokaiselle retkelle on välttämätöntä. Retkistä saa tiedon yhdistyksen nettisivuilta ja facebook-sivuilta tai vetäjältä Tarja Alapas­ silta p. 050 3861468 Sieniretki Sipooseen Rörstrandin met­ sään 30.8. klo 12–15. Kokoontuminen klo 12 Lintumetsäntien kohdalla sähkölinjalla. Hyvä tilaisuus sienien opetteluun Maa-eläätapahtumassa Marttojen osastolla sieninäyt­ tely klo 10–14. Voit tuoda näyttelyyn myös omia sieniäsi tunnistettavaksi. Geologian päivän retki 29.8. klo 10–14. Retken kohteena ovat mm. Metsolansuo ja Sorsapuisto Korsossa. Menemme ju­ nalla, koska kohteet ovat lähellä asemaa. Tarkempaa tietoa retkestä myöhemmin.

• •

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys: Lintuilta 14.9 klo 18–19.30 Sampolatalossa, Kultasepänkatu 7. Luennoitsijana lintuharrastaja ja luontovalokuvaaja Samuli Haapasalo. Linturetki 19.9 klo 10–12 Keravan lintu­ puistoon Keravan kartanolla , Kivisillantie 12. Oppaana Samuli Haapasalo. Marja- ja sieniretki 13.9 bussilla Sipoon­ korven kansallispuistoon. Tarkemmat tiedot syyskuun alkupuolella Keski-Uusimaassa ja Tuusulanjärven Viikkouutisissa. Yhdistyksen syyskokous 22.10. Tarkem­ mat tiedot paikallislehdissä lokakuun alku­ puolella.

• • • •


31

OIKAISU

Joulukuusilla ei väliä

EKOenergia on eurooppalainen sähkön ympäristömerkki, jonka tuotoilla rahoitetaan muun muassa jokikunnostuksia. Lisätietoa EKOenergian ympäristörahastosta ja rahoitettavista kohteista saat osoitteesta: //ekoenergy.org/fi/our-results/ environmental-fund/ //

Luonnonsuojelijassa 2/2015 julkaistussa artikkelissa "Metsä talouspuiden takana" arvioitiin Suomen metsien kasvulukuja ja todellisia hakkuumahdolli­ suuksia. Juttu on herättänyt puhetta eräistä luvuista. Palautteen antajat ovat oikeassa siinä, että joulukuusien vuosittaisten hakkuiden aiheuttamassa luvus­ sa on selkeä virhe. Tuhannet kuutiot olivat vaihtuneet lapsuksen vuoksi miljoo­ niin. Joulukuuset, latvakuuset ja erikseen viljellyt joulukuuset ovat mukana kas­ vu- ja hakkuuluvuissa, mutta niillä ei ole juurikaan merkitystä kymmenien mil­ joonien kuutioiden kokonaisluvuissa. Kiitos siis lukijoille tarkkaavaisuudesta. Virhe ei kuitenkaan muuta jutun kokonaisuutta. Suomen metsien kasvulu­ kuja ei voi verrata vain teollisuuteen meneviin hakkuumääriin ja vetää siitä joh­ topäätöksiä "metsissä mädäntyvistä kymmenistä miljoonista puukuutioista". Todellisuudessa suurin osa teollisuushakkuiden ulkopuolelle jäävistä puista on muussa käytössä mm. energiapuina ja myös luonnonsuojelualueilla kasvavina puina. Hakkuumahdollisuuksissa pitää ottaa huomioon myös monia muita asi­ oita, kuten puulajit, puiden ikä, sijainti ja hakkuiden todellinen taloudellisuus esimerkiksi suometsissä ja kitu- ja joutomaiden metsissä. Läheskään jokaista Suomessa kasvavaa puukuutiota ei olekaan mahdollista ja järkevää hakata joko taloudellisista tai muista syistä. Näin ollen esimerkiksi keskiseen Suomeen suunnitellut Äänekosken ja Kuopion jättisellutehtaat näkyvät väistämättä hyvin laajalla alueella keskisessä Suomessa lisääntyvinä hakkuina. Ihmisten talouden kannalta tämä on varmaan hyvä asia, mutta muutenkin ahdingossa oleva metsäluonto joutuu näin yhä tiu­ kemmalle. Eräät biologit ovatkin ehdottaneet ns. alueellisten, kestävien hakkuu­ suunnitteiden rinnalle myös metsäluonnon ja eliölajien tilaan ja kestävyyteen liittyviä kriteerejä. Samoin perustein esimerkiksi Luonnonsuojeluliitto ja WWF ovat esittäneet Etelä-Suomen metsien suojeluun selvää lisäystä ja metsien kyt­ keytyneisyyden lisäämistä. Myös kaupunkien ja yhteisöjen virkistysmetsät ansaitsevat omat ratkaisunsa. Metsäteollisuuden, metsänhoitajien ja ympäristöasiantuntijoiden ja -järjestö­ jen kasvava yhteistyö on siis tarpeen. Yksikään metsiin jäävä puukuutio ei mene koskaan luonnon kannalta hukkaan. Ystävällisin terveisin

Ismo Tuormaa Toimittaja

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys: Lepakkoretki 29.8. klo 19.30. Kokoontu­ minen Lohjan kirkkokentällä Sibeliuksen­ kadulla. Huom. sadevaraus. Lisätietoja p. 050 592 4950. Suomen luonnon päivän retki 29.8. klo 10– n. 13.30. Kohteena on Myllymäen torppa ja sen pihapiiri Kärkölässä Pohjois-Lohjalla. Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentäl­ tä Sibeliuksenkadulta. Omat eväät mukaan. Lisätietoja p. 040 573 4210. Lopen luonnonystävät: Suomen luonnon päivän retki yhteis­ työssä Ikimetsän ystävien kanssa 29.8. klo 13 Yli-Myllyn suojelualueelle. IMY:n 10-vja Luonnonperintösäätiön 20-vuotisretki. Kokoontuminen Luonnonvarakeskuksen (ent. Metlan) taimitarhalla (Haapasten­ syrjäntie 34, Läyliäinen, Loppi). Tar­joilujen ja kyytien vuoksi ilmoittautumiset info-ikimetsa@ikimetsanystavat.fi .Lisätietoja: Marjo Viitanen p. 044 5844191. Sieniretki Rengon Keijunmetsään 13.9. klo 13. Retki järjestetään yhteistyössä Iki­ metsän ystävät ry:n kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kyytien ja/tai ajo-ohjeiden vuoksi Marjo Viitaselle p. 044 5844191 tai info-ikimetsa@ikimetsanystavat.fi

• • •

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Suomen luonnon päivänä kokoonnutaan Sandberginpellolle viettämään hyvän olon päivää tai joutilaisuuspäivää 29.8. Ohjel­

maa tunnelman mukaan, esim. niittyjoogaa tai muuten vain kuljeskelua. Kokoontumi­ nen 140-tien portilla klo 14. Lisätietoja puh. 0405045446, Olli. Hiljan-päivän retki 8.10. klo 18 jonne­ kin. Tarkemmin paikallislehden seurapals­ talla. www.mantsalan-lsy.fi

Sieppaa Sieppo ja lähde Seikkailuun!

Tuusulan ympäristöyhdistys: 12.9. klo 10–14 Hyökkälän koululla. Ta­ pahtuman teemana on ympäristöystäväl­ linen arki.

SLL Vantaa: Suomen luonnon päivän retki 29.8. klo 12–14 Herukkapurolle. Kivikkoisen ja kapean puron hämystä löytyy kotkansii­ piä ja korpisorsimoa, lähteikössä odotta­ vat velholehdet, eikä sovi unohtaa, että villit puna- ja mustaherukat ovat antaneet nimensä koko paikalle. Vedä jalkaasi ku­ misaappaat tai muut vedenpitävät jalkineet ja seuraa mukanamme kasvien vehreään maailmaan asiantuntevan oppaan johdol­ la. Mukaan kannattaa varata juomapullo, ja muistathan, että näin syksyllä matkan varrelta saattaa löytyä sieniäkin mukaan poimittaviksi! Kokoonnumme bussin 443 päätepysäkillä Vestrassa (ehdit retkelle bussilla, joka lähtee Kivistön asemalta klo 11.39). Paluu samaan paikkaan. Koko perheen luontokoulusunnuntai 6.9. klo 10–13 Vantaan luontokoululla

Sieppo, Suomen ainut lasten luontolehti, vie sinut kuusi kertaa vuodessa seikkailuun – metsien vihreisiin varjoihin ja vesien sinisiin saloihin. Kiehtooko sinua petojen villi elämä tai lintujen lumottu maailma? Oletko kiinnostunut lepakoista tai niittyjen kasveista? Vai hurahditko ötököihin? Löydät uskomattoman jänniä juttuja ihan läheltäkin, vaikka asuisit keskellä kaupunkia! Sieppo on tarkoitettu 6–12-vuotiaille lapsille, mutta ilahduttaa myös perheen pienimpiä. Tilaa Sieppo tai liity Luonto-Liiton jäseneksi (lehti sisältyy jäsenyyteen). Sieppo ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

www.sieppo.fi, www.luontoliitto.fi


32

Luonnonsuojelija 3/2015

OPISKELE

Annamme rahaa

YMPÄRISTÖKASVATUSTA

konkreettisiin vesiensuojeluhankkeisiin. EKOenergia-merkityn sähkön ostaminen kerryttää varoja Ympäristörahastoomme. Rahaston syksyn hakuaika päättyy 27.9. Hakuohjeet: www.ekoenergia.fi

KEHITÄ AMMATTITAITOASI JA HAE KOULUTUKSEEN: YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO YMPÄRISTÖKASVATTAJAN KOULUTUSOHJELMA TUTUSTU MYÖS OPETTAJILLE JA VARHAISKASVATTAJILLE SUUNATTUIHIN MAKSUTTOMIIN ULOS OPPIMAAN -KOULUTUKSIIN!

Jos sähkösi ei ole vielä EKOenergiaa, vaihda sopimustasi osoitteessa www.ekoenergia.fi

Markus Sirkka

LUE LISÄÄ & ILMOITTAUDU: http://www.sykli.fi/fi/koulutusalat-ja-teemat/ymparistokasvatus

•Tapahtumat (Sotungintie 25 A). Makeaa ja suolaista vettä: tule tutkimaan veden kiertokulkua luonnossa, katsomaan veden miltei näkymättömiä asuk­ kaita ja pohtimaan veden merkitystä elämälle. Koko perheen luontokoulusunnuntai 18.10. klo 10–13 Vantaan luontokoululla (Sotungintie 25 A). Suojavärejä ja valepu­ kuja: tule ihastelemaan hyönteisten (ja hieman muidenkin eläinten) tapoja välttää nähdyksi tuleminen tai esiintyä aivan eri otuksen roolissa. Selvittelemme myös hie­ man evoluution kulkua ja sen moottoria eli luonnonvalintaa. Koko perheen luontokoulusunnuntai 29.11. klo. 10–13 Vantaan luontokoululla (Sotungintie 25 A). Ympäristö ja vuodenajat: Tule tutustumaan vuodenaikojen vaihtelun tuomiin muutoksiin ja tapoihin, joilla eläimet ja kasvit niistä selviävät, ja löydä syy vuodenaikoi­ hin, pimeään talveemme ja valoisaan kesääm­ me! Selvitämme myös sen, miksi Suomessa on kesällä viileämpää kuin Kreikassa, ja miksi ihmeessä Australiassa vietetään joulua kesällä. Ravintolapäivä 21.11. klo 12–15. Pistäm­ me Vantaan luontokoululle pystyyn pieni­ muotoisen kasvisravintolan, jonne voit tulla tutustumaan kasvisruokaan. Tarjolla myös tietoa kasvisruoan ravitsemuksellisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista.

VARSINAIS-SUOMI

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Paraisten luonnonsuojeluyhdistys: Talkoot Sandvikenin luonnonsuojelualueella (Seivistentie 390) 1.9. klo. 17–20. Tehtävä työ on kevyttä niittoa ja niittojätteen haravointia. Talkoolaisille tarjotaan syötävää ja juotavaa. Lisätietoa sll.fi/parainen. Tulossa myös paljon muita retkiä ja tapah­ tumia, joten seuraa tiedotustamme netissä (sll.fi/parainen) ja Facebookissa!

• •

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Syksyn tapahtumista ja retkistä tiedotetaan nettisivuillamme (sll.fi/turku), josta voi myös tilata sähköisen uutiskirjeen. Tie­ dotamme myös Facebookissa ja Twitterissä (@turunlsy).

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420 Seuraa: luontoliitto.fi, päivittyvä tapahtumalista: luontoliitto.fi/ tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

• •

Syyspäivät 5.–6.9. Partaharjulla. Pyöreän pöydän tapaaminen 17.9. Luonto-Liiton aktiiveille piireissä ja toimin­ taryhmissä. Liittovaltuuston syyskokous 17.10. Hel­ singissä. Lisätiedot: sami.saynevirta@luontoliitto.fi tai 040 560 7303

• •

Hämeen piiri : Lisätietoja HLP:n tapahtumista löytyy osoitteesta luontoliitto.fi/hlp, muista seu­ rata meitä myös Facebookissa! Uudenmaan piiri: Nuortenretki 2.-4.10. Granön saareen.

Venekuljetus Vuosaaresta. Syysloman nuorten luontoleiri 14.–18.10 Lohjan Sierlassa. Yhteiskuljetus Helsingistä ja Espoosta. Lisätietoja osoitteesta www.luppi. fi lup@luontoliitto.fi

Varsinais-Suomen piiri: Seuraa Vaspin aktiivista toimintaa myös Facebookissa ja Twitterissä!

Piirihallituksen kokous 22.8. klo 16.15. Vaspin hallitus ja aktiiviporukka kokoontuu jälleen keskustelemaan ja tekemään päätöksiä piirin toiminnasta. Kokous pidetään piirin tiedottajan luona Turun Yo-kylässä. Kysy saapumisohjeita: anni.matinki@hotmail.com. Luontokerho-ohjaajakoulutus 23.8. klo 10–18 Luonnonsuojelukeskuksessa (Martinkatu 5, Turku). Kiinnostaako luon­ nonharrastus, ympäristökasvatus ja lasten kanssa ulkona puuhaaminen? Ryhdy luonto­ kerhon ohjaajaksi! Tämä koulutus antaa val­ miudet työskennellä kerho-ohjaajana LuontoLiitossa. Ilmoittaudu mukaan ja varaa paik­ kasi mukavaan koulutuspäivään! Peruskurs­ sin käyneet ovat etusijalla, kun Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri hakee uusille luon­ tokerhoilleen Turkuun ja sen lähikuntiin ohjaajia työsuhteeseen lukuvuodelle 2015–2016. Kurssin hinta on 10/20 € (alennus opiskelijoille ja vähävaraisille sekä Luonto- Liiton ja Suo­ men luonnonsuojeluliiton jäsenille). Hintaan sisältyvät koulutukseen kuuluvat materiaalit. (Päivän ruokailut hoidetaan omakustanteisesti.) Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri korvaa osallistumismaksun kurssin jälkeen piirin luon­ tokerho-ohjaajiksi ryhtyville. Ilmoittautumiset kurssin vetäjälle: saara.seppala@kalleria.org. Ready Study Go! -opiskelijamessut 27.8. klo 10–16. Turku järjestää jälleen uusille

opiskelijoille suunnatut RSGT! -messut Kaup­ pakorkeakoulun tiloissa. Vasp on mukana tapahtumassa esittelemässä toimintaansa, rekrytoimassa jäseniä ja myymässä upeita kangasmerkkejään. Suomen Luonnon päivän juhlaretki 29.8. Vaspin nuorten retkellä suunnataan porukalla ulos nauttimaan Suomen luonnosta. Seuraa tiedotusta! Muoviton syyskuu. Luvassa tempauksia liittyen mm. muovipusseihin ja mikromuo­ veihin sekä mahdollisesti myös leffailta. Syyskokous 18.9. klo 16–18 Café Artissa (Läntinen Rantakatu 5, Turku). Esityslistalla sääntömääräiset asiat (lista löytyy piirin si­ vuilta: luontoliitto.fi/vasp). Piiri tarjoaa koko­ uksen aluksi osanottajille kaffet/teet kahvilan valikoimasta. Tervetuloa, sekä uudet että van­ hat piiriaktiivit ja kaikki muutkin toiminnasta kiinnostuneet! Auton vapaapäivä 22.9. Tempaus tulossa. Seuraa tiedotusta! Viikonloppuretki 25.–27.9. Kohde ja muut lisätiedot tarkentuvat myöhemmin. Lihaton lokakuu. Luvassa mm. kok­ kaustuokioita ja ruokasieniretkiä. Seuraa tiedotusta! Sieniretki Paimioon Huson metsiin 2.10. Tutustutaan ruokasieniin ja kerätään talteen syksyn satoa. Siirrytään iltapäivällä bussilla Turusta Paimioon ja jalkaudutaan Huson alueen metsiin sienestämään. Lisätiedot tar­ kentuvat myöhemmin.

• • •

• • • •


Pirunpesän alue on rauhoitettu 1950-luvulla.

Geologian päivä kiinnostaa Sekä Valtakunnallista Suomen luonnon päivää että Geologian päivää vietetään 29.8. Tänä vuonna Geologian päivän seminaarin teemana on Salpausselät ja kvartsiittikalliot. Seminaarissa kuullaan Salpausselkien geologiasta, pohjavesi­ alueista, maaperästä ja näiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Tii­ rismaan alue liittyy Salpausselän reunamuodostumaan ja on Etelä-Suomen kor­ kein kohta (222,6 m). Se koostuu kovasta kvartsiitista ja siksi se on kestänyt jää­ kauden hiomisen. Poikkeuksellisen maaperän vuoksi alueella on useita erityiskohteita kuten soraharjukielekkeitä, Pirunpesän lohkareikot sekä pähkinäpuulehtoja, soita ja perinnebiotooppeja. Hollolassa järjestettävä seminaari on täynnä, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella Kaarina Davisilta: //kdluonto@gmail.com //

Matti Laurila

Luonnonsuojelija 3/2015

SUOMEN LUONTO on maamme suurin luontoasioiden erikoisaikakauslehti. Levikki on noin 27 000 ja lukijoita 100 000. Lukijatutkimustemme mukaan Suomen Luonnolla on poikkeuksellisen tyytyväinen lukijakunta, ja se on saanut viime vuosina useita palkintoja laadustaan. Suomen Luonto täyttää ensi vuonna 75 vuotta. Lehti on journalistisesti itsenäinen ja noudattaa hyvän journalismin periaatteita. Suomen Luonnolla on myös kiitelty verkkosivusto ja lehti on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Levikki on kehittynyt viime vuosina hyvin. Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Lehden toimitus sijaitsee Helsingin Lauttasaaressa. Lehti ilmestyy 84-sivuisena kymmenen kertaa vuodessa. Lisätiedot: www.suomenluonto.fi , www.sll.fi

Äänestä parasta juttua Äänestä Luonnonsuojelijan 3/2015 parasta juttua osoitteessa //sll.fi/parasjuttu// 1.12. mennessä vastanneiden kesken arvotaan Klarus P2A LED -taskulamppu (arvo n. 59 €). Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonnonsuojelija, Itälahdenkatu 22 a B, 00210 Helsinki. Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Halutessasi voit myös antaa ruusuja ja risuja.

Halpaa sinulle – kallista ympäristölle

TULE TEKEMÄÄN JA KEHITTÄMÄÄN SUOMEN PARASTA LUONTOLEHTEÄ! Pitkäaikainen päätoimittajamme on jättämässä paikkansa ja etsimme nyt pysyvään työsuhteeseen

Päätoimittajaa Etsimämme henkilö on monipuolisesti osaava journalisti, jolla on kokemusta esimiestehtävistä ja edellytykset johtaa innostunutta toimitusyhteisöä. Päätoimittaja osallistuu myös itse lehden toimitustyöhön. Tehtävä edellyttää hyvää luonnontieteellistä yleissivistystä, ja vahva luontoharrastustausta on hakijalle eduksi. Arvostamme myös perusteellista mediamaailman tuntemusta ja hyvää verkostoitumista. Päätoimittaja on myös lehden digitaalisten palveluiden päätoimittaja, ja hänellä on oltava vahva näkemys niiden kehittämisestä. Päätoimittajan vetovastuulla on myös lehden markkinointi, jossa hänellä on tukenaan sisäinen markkinointiryhmä. Laita hakemus, CV ja liitteet sekä palkkatoivomus pdf-muodossa 4.9. mennessä päätoimittaja Jorma Laurilalle sähköpostilla: jorma.laurila@sll.fi. Työsuhde toivotaan alkavaksi 1.3.2016 ja siinä on neljän kuukauden koeaika. Lisätietoja Jorma Laurila, 040 351 9217.

Maksa lentomaksu • www.lentomaksu.fi

33


34

Luonnonsuojelija 3/2015

Varoitusmerkkejä

Markus Wasara

Pohjalle pääsy vaatii loputonta ponnistelua Etenkin uudemmassa talouskirjallisuudessa pidetään ratkaisevana seikkana, onko yritystoimin­ nan painopiste kasvavilla vai laskevilla markkinoil­

•Hudit &osumat

Päivähoito-oikeuden rajaaminen säästää VM:n laskujen mukaan 10 milj. €. #Talvivaara:an lapioitiin juuri 209 milj. €. Huili-lehden päätoimittaja Riikka Suominen, Twitter 12.8.

Luontoa ainakin pilattiin koko rahan edestä. Ellen Jokikunnas kommentoi Suomen Kuvalehden Talvivaaran kustannuksia käsittelevää juttua, Twitter 10.8.

Miksi ruoka pakataan neutronipommin kestävään Barbien kahluualtaaseen? Kirjailija Johanna Sinisalo, HS.fi 22.6.

Lapsikin voi antaa maailman tuhoutua, jos pitää valita karkin ja ilmastonmuutoksen torjunnan välillä. Hiilivedyt ovat aikuisten karkkia. Nimimerkki diodi Osmo Soininvaaran blogin kommenttiosiossa, soininvaara.fi/2015/08/15/ taas-lampoennatys/

6 ahventa, yks hauki ja yks kuutti. Juha Taskinen kesälomailijan saaliista Päivä norppana -dokumentissa, YouTube 22.7.

la. Jakolinjan oikealla puolella ollakseen yrityksen tulee panostaa ketterällä tavalla tuotekehitykseen, olla strategisesti valppaana ja olla valmiina ottamaan riskejä, johtamaan uusia markkinoita ja kokeilemaan uusia tuotteita ja bisnesmalleja. Kun seuraa suomalaista talouskeskustelua ja elin­ keinoelämän edesottamuksia, vaikuttaa, että kyseiset kirjat ovat jääneet suomalaisjohtajilta tyystin luke­ matta. Yritys ja toimiala toisensa jälkeen jämähtää or­ ganisoimaan nykytilannetta ja antaa markkinan siir­ tyä pois alta vihreämmille maille. Energiapolitiikassa ollaan jääty inttämään 20 vuoden takaisia tahtotiloja ja runnomaan niitä läpi sokeana sille, että muu maa­ ilma siirtyy huimalla vauhdilla uusiutuviin energia­ muotoihin. Muut haluavat kasvavan markkinan opin mukaan tehdä siirtonsa aikaisessa vaiheessa, mutta Suomessa on katsottu, että on turvallisempaa olla edelläkävijä vasta sitten, kun Kiina on ollut sitä ensin. Monet asiantuntijat ovat syyttäneet suomalaista elinkeinoelämää konservatiivisuudesta ja kansain­ väliseen kilpailuun liian hitaasti heräävästä hyvä­ veli-kulttuurista, jossa kilpailukykyä haetaan poliit­

tisin päätöksin – tukiaisista, verohelpotuksista ja palkkamalteista – sen sijaan, että yritysjohto itse toi­ misi taitavammin tuotteittensa haluttavuuden eteen. Mutta myös älyllisestä laiskuudesta elinkeinoelämää sopii syyttää, jos hälytyskellot eivät soi, kun liiketoi­ minta jätetään kerta toisensa jälkeen vuosikausiksi kaltevalle pinnalle ja seurataan, kuinka kilpailijat katoavat horisonttiin uudenlaiseen käyttäjäkoke­ mukseen, ekologisuuteen ja sosiaaliseen tarinanker­ rontaan panostavien konseptiensa avulla. Erityisen ahkeria suomalaiset ovat vakuuttele­ maan, kuinka tiettyä strategiaa ja mallia ei kannata ajaa alas siksi, että siihen on jo panostettu niin pal­ jon. Vuosia sitten kollegani tiivisti joillain strategia­ päivillä asian johtoryhmälle näin: ”Virheinvestointi ei muutu kannattavaksi sillä, että sitä jatketaan.” ”Tuo on kyllä totta”, myönsi toimitusjohtaja. Valitettavasti hän oli ymmärryksineen yksittäis­ tapaus. Elämme älyttömyyksien jatkamisen kulta­ maassa. Elinkeinoelämämme pitää kunnia-asiana sinnitellä laskevilla markkinoilla, inttää samaa kuin ennenkin ja syyttää muutosta ahdingostaan.

Sarjakuva Aino Sutinen


sll.fi/luontokauppa Sienikirja

14,00 € (sis. alv. 24 %)

UUTUUS! Kalapeli

16,90 € (sis. alv. 24 %)

Luonnonkalenteri 2016

15,00 € (sis. alv. 24 %)

Liity jäseneksi n

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta n ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS


Juhlitaan Suomen luontoa! Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 29.8.2015.

Lähde retkelle, aherra talkoissa tai päästä mielikuvitus valloilleen satupolulla. Tutustu päivän tapahtumatarjontaan suomenluonnonpaiva.fi ja valitse oma tapasi juhlia.

Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto ja Ekokem kutsuvat kaikki Suomen esi- ja alakoululuokat juhlimaan Suomen luonnon päivää eläimellisissä merkeissä viettämällä päivän eläimenä suomenluonnonpaiva.fi/paivaelaimena.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.