Asian ytimessä: Tytöt peittelevät usein autismikirjon vaikeuksiaan

EMMA SAURE, TEKSTI

Tytöt peittelevät usein autismikirjon vaikeuksiaan

Autismikirjon häiriön keskeiset piirteet ovat haasteet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä käyttäytymisen joustamattomuus. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat ovat laajaalaisia ja ilmenevät muun muassa vaikeutena ymmärtää eleitä ja ilmeitä, katsekontaktin vähäisyytenä, vuorovaikutteisen keskustelun ylläpidon vaikeutena sekä hankaluutena ymmärtää muiden tunnetiloja. Käyttäytymisen joustamattomuus taas näkyy tyypillisesti ennakoinnin tarpeena, vaikeutena muuttaa totuttuja toimintatapoja, muutoksiin tottumisen hitautena ja erilaisina rutiineina.

Näiden lisäksi aistiprosessoinnin poikkeavuudet ovat hyvin tavallinen piirre autismikirjossa. Autismikirjon lapsi on usein hyvin herkkä erilaisille ympäristön aistiärsykkeille, kuten melulle, valolle ja hajuille. Aistiärsykkeet usein aiheuttavatkin huomattavaa kuormitusta autismikirjon lapselle. Aistiprosessoinnin poikkeavuus voi ilmetä myös alireagoimisella, jolloin lapsi ei välttämättä havaitse hänen ympärillään tapahtuvia asioita kuten muut lapset.

Näiden lisäksi autismikirjoon voi liittyä monia muitakin piirteitä, kuten toiminnanohjauksen vaikeuksia, kasvosokeutta, kuulotiedon käsittelyn haasteita, keskittymisongelmia, erilaisia oppimisen ongelmia sekä motorisia vaikeuksia, jotka voivat näkyä esimerkiksi kömpelyytenä tai vaikeutena oppia hienomotorisia taitoja.

Autismikirjon häiriö ilmenee monesti tytöillä hieman eri tavoin kuin pojilla. Tytöt peittelevät usein autismikirjoon liittyviä vaikeuksiaan, ja heillä joustamaton käyttäytyminen ja autismikirjoon liittyvät kiinnostuksen kohteet voivat ilmetä hieman eri tavoilla kuin pojilla.

Tytöillä erityisesti lievä autismikirjon häiriö tunnistetaan myöhemmin kuin pojilla. Monet hyvät tiedot ja taidot omaavat tytöt saattavat saada asianmukaisen autismikirjon diagnoosin vasta myöhäisnuoruudessa tai aikuisina. Jokainen luokanopettaja kohtaakin uransa aikana todennäköisesti tyttöjä, joilla ei ole vielä alakouluiässä autismikirjon diagnoosia, vaikka kriteerit täyttyisivätkin.

Sosiaalisten vaikeuksien peittely

Tytöt peittelevät usein autismikirjoon liittyviä sosiaalisia vaikeuksiaan enemmän kuin pojat. Tutkimuksissa on havaittu, että kun opettajat seuraavat luokallaan olevia autismikirjon lapsia, he arvioivat autismikirjon tyttöjen toimivan sosiaalisissa tilanteissa paljon taitavammin kuin autismikirjon poikien, vaikka lasten sosiaalisen havaitsemisen vaikeudet olisivat yhtä suuria. Lapsilla siis voi olla todellisuudessa yhtä suuret vaikeudet havainnoida sosiaalista vuorovaikutusta, mutta tytöt onnistuvat peittämään tämän vaikeuden.

Syyksi tähän on ehdotettu tyttöjen suurempaa sosiaalista motivaatiota. Tyypillisesti myös tytöiltä vaaditaan edelleenkin enemmän sosiaalisia taitoja kuin pojilta, mikä voi vaikuttaa niin, että myös autismikirjon tytöt joutuvat opettelemaan näitä taitoja enemmän kuin autismikirjon pojat. Jotkut autismikirjon tytöt kuvaavatkin tietoisesti harjoitelleensa toimimista erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa esimerkiksi matkimalla muita tai käyttämällä hyväkseen kirjoista tai elokuvista oppimiaan toimintamalleja. Tytöille suunnatuissa kirjoissa ja elokuvissa on usein enemmän malleja sosiaalista vuorovaikutustilanteista kuin pojille suunnatuissa, eli oppimistilanteita tulee tätä kautta enemmän.

Sosiaalisten vaikeuksien peittely auttaa tyttöjä pärjäämään paremmin arjessa, mutta usein myös aiheuttaa kuormittumista ja väsymistä. Peittely vaatii jatkuvaa kognitiivista työtä, ja omia piirteitään peittelevä lapsi ei voi olla oma itsensä. Onkin tavallista, että autismikirjon tyttö pärjää koulupäivän ajan hyvin, mutta kotona hän on niin väsynyt koulupäivän jäljiltä, ettei jaksa enää mitään. Koulupäivän aiheuttama kuormitus voikin näkyä kotona käytösongelmina ja -haasteina.

Sosiaalisten ongelmien tunnistamista vaikeuttaa myös se, että vaikeudet eivät välttämättä tule esille vielä kovin selkeästi alakoulun alimmilla luokilla. Alimmilla luokilla sosiaaliset vaatimukset ovat vielä melko vähäisiä, koska tämän ikäisillä lapsilla kaveritaidot ovat tavallisestikin vielä harjoitteluvaiheessa. Autismikirjoon liittyvät vaikeudet tulevat esille vasta siinä vaiheessa, kun sosiaaliset vaatimukset ylittävät lapsen taidot. Tämä voi tapahtua lievän autismikirjon häiriön omaavilla lapsilla vasta alakoulun ylimmillä luokilla. Erityisesti taitavilla autismikirjon tytöillä kaverisuhteiden ongelmat voivatkin alkaa näkyä selkeästi vasta alakoulun loppupuolella tai vasta yläkouluun siirtymisen jälkeen.

Pojat tyttöjä joustamattomampia

Rituaalinomaista käyttäytymistä ja käyttäytymisen joustamattomuutta on autismikirjon tytöillä vähemmän kuin autismikirjon pojilla. Erityisesti toistava käyttäytyminen ja rutiinit ovat usein selkeästi havaittava piirre autismikirjon pojilla, mutta tytöillä joustamattomuus voi olla sen verran lievää, että se jää havaitsematta.

Autismikirjoon liittyy usein myös intensiivisiä kiinnostuksen kohteita. Klassinen esimerkki tästä on autismikirjon poika, joka on äärimmäisen kiinnostunut erilaisista koneista. Tytöillä autismikirjoon liittyvät erityiset kiinnostuksen kohteet ovat usein yleisesti tavallisina pidettyjä. Tyttö voi olla hyvin kiinnostunut vaikkapa kissoista tai nukeista, kerätä niihin liittyviä asioita ja käyttää huomattavia määriä aikaa tämäntyyppisen kiinnostuksen kohteen parissa. Tätä ei kuitenkaan pidetä useimmiten erikoisena, koska kyseessä on kiinnostuksen kohde, joka on tavallinen muillakin tytöillä.

Autismikirjon tytöillä erityinen kiinnostuksen kohde eroaakin useimmiten lähinnä intensiteetiltään tavallisesta asioista kiinnostumisesta, kun taas autismikirjon pojilla eroa on tyypillisesti sekä kiinnostuksen kohteessa että sen intensiteetissä.

Aistiherkkyys kuormittaa

Aistiherkkyyteen liittyen koulussa joudutaan usein miettimään keinoja aistikuormituksen vähentämiseksi. Erityisesti meteli saattaa olla hyvin kuormittavaa ja vaikeuttaa huomattavasti koulutehtäviin keskittymistä. Autismikirjon lapsi hyötyy usein mahdollisuudesta tehdä välillä tehtäviä erillisessä tilassa tai jos tämä ei ole mahdollista, on kuulosuojaimien tai korvatulppien käyttö hyvä vaihtoehto.

Aistiprosessoinnin haasteet voivat näkyä myös motorisena kömpelyytenä, joka on autismikirjon tytöillä hieman tavallisempaa kuin autismikirjon pojilla. Kömpelyys voi tehdä liikuntatunneista hankalia ja epämiellyttäviä lapselle. Jos liikunnalliset välituntileikit eivät suju, kaverisuhteetkin voivat vaikeutua entisestään.

Aistiprosessoinnin epätyypillisyyteen liittyy usein myös syömisen haasteita, jotka lievimmillään voivat muistuttaa tavallista nirsoutta ja haastavimmillaan johtaa erittäin rajoittuneeseen ruokavalioon. Kapea ruokavalio voi aiheuttaa vaikeuksia kouluruokailussa ja joskus voidaan joutua tilanteeseen, jossa lapsen voi olla parempi syödä omia eväitä kouluruokailun sijaan. Autismikirjoon liittyvät syömisen haasteet lisäävät myös riskiä myöhemmälle syömishäiriöille.

Riittävä koulun tuki on tärkeää

Autismikirjoon liittyy huomattavasti lisääntynyt riski mielenterveyden häiriöihin. Tytöillä tämä riski on todennäköisesti vielä poikia suurempi. Lisääntynyt riski mielenterveysongelmiin liittyy pääosin sosiaalisten vaikeuksien aiheuttamiin negatiivisiin kokemuksiin kaverisuhteista, erilaisuuden kokemuksiin sekä riittämättömän tuen saamiseen.

Riittämättömälle tuelle altistaa erityisesti myöhään tunnistettu autismikirjon häiriö. Ilman asianmukaista diagnoosia ei tukitoimia useimmiten osata järjestää. Autismikirjon tytöillä tavallista onkin, että autismikirjon mahdollisuutta aletaan tutkia vasta siinä vaiheessa, kun lapsella tai nuorella on jo muita mielenterveyden ongelmia, jotka ovat osittain seurausta riittämättömästä tuesta.

Diagnosoimaton autismikirjon häiriö vaikuttaa myös itsetuntoon; lapsi useimmiten ymmärtää olevansa erilainen kuin muut, ja ilman asianmukaista diagnoosia lapsi tulkitsee herkästi olevansa vääränlainen ja viallinen.

Koulussa tukitoimet voivat jäädä myös riittämättömiksi tilanteessa, jossa autismikirjon tyttö peittää koulussa vaikeuksiaan niin hyvin, etteivät ne tule selkeästi esille. Vaikeuksien peittämisestä huolimatta koulupäivä voi kuitenkin olla todella kuormittava, ja tällaisessa tilanteessa onkin tärkeää kuunnella vanhempia, jotka näkevät kotona lapsen väsymyksen ja mahdolliset käytösongelmat.

Sosiaalisten vaikeuksien peittelyn aiheuttama kuormitus lisää myös itsessään riskiä ahdistus- ja masennusoireiden kehittymiselle. Koulussa onkin tärkeää pyrkiä vähentämään kuormitusta silloinkin, kun kuormituksen aiheuttama väsymys ei vielä näy koulussa vaan ainoastaan kotona.

Autismikirjon lasten kohdalla onkin tärkeää kuunnella vanhempia ja tehdä tiivistä yhteistyötä heidän sekä tietenkin lapsen hoitotahon kanssa sopivien ja riittävän kattavien tukitoimien järjestämiseksi.

EMMA SAURE

Emma Saure on psykologi ja neurotieteen maisteri, joka on työskennellyt lasten ja nuorten kanssa erikoissairaanhoidossa, koulupsykologina sekä perheneuvolassa. Sauren ammatillisia mielenkiinnon kohteita ovat erityisesti autismikirjo, oppimisvaikeudet sekä mielenterveyden häiriöihin liittyvät neuropsykiatriset piirteet. Tällä hetkellä Saure tekee väitöskirjaa psykologian alalta ja työskentelee free lancer -toimittajana.