kaapo kamu
Lukijan ääni Äänikirjan lukija ei tulkitse eikä heittäydy tarinan vietäväksi, vaan herättää tekstin eloon hienovaraisesti ja herkästi. teksti annamari typpö
Ä
änikirjabuumi ei näytä laantumisen merkkejä. Kasvua ovat vauhdittaneet pari vuotta sitten Suomeen rantautuneet kuukausimaksulliset äänikirjapalvelut. Esimerkiksi BookBeat kertoo, että sillä oli kuluneen vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä Suomessa yli 200 prosenttia enemmän maksavia asiakkaita kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Vuoden 2019 tavoitteena on ylittää 100 000 maksavan asiakkaan määrä. Äänikirjojen suosio on kasvanut myös kirjastoissa. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa äänikirjojen lainaus lisääntyi viime vuonna 118 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Kuuntelijoiden keskuudessa keskustelu äänikirjan hyvyydestä kiertyy usein lukijaan. Monen mielestä lukija on yhtä tärkeä kuin tarina itse. Jos lukija ei miellytä, kirja jää kesken. Suosikki niminä toistuvat kyselystä toiseen muun muassa Krista Putkonen-
10 lööppi 2 / 2019
Örn, Jukka Pitkänen, Erja Manto ja Aku Laitinen.
äänikirja ei ole näytelmä Kuuntelijapalautteen mukaan suomalaiset pitävät neutraalista, eleettömästä ja hienovaraisesta lukutyylistä. – On tärkeää, että lukija eläytyy tarinaan, mutta ei näyttele tai ylitulkitse sitä, luonnehtii äänikirjapalvelu Storytelin maajohtaja Mari Wärri. Liioittelevan tulkinnan lisäksi kritiikkiä tulee monotonisuudesta sekä siitä, ettei dialogista erota, kuka milloinkin on äänessä. Taitava lukija saakin repliikit ja puhujat elämään pienillä nyansseilla, esimerkiksi sävyä tai rytmiä muuttamalla, WSOY:n äänikirjatuottaja Liisa Riste sanoo. – Sen sijaan siitä ei yleensä tykätä, jos lukija vaihtelee äänen korkeutta. Eniten vihaisia kommentteja tulee silloin, jos mies matkii naisen ääntä, Riste kertoo. Lastenkirjoissa heittäytyminen toimii Risten mukaan paremmin.
›