Diccionario Quechua

Page 9

ACHIRA. ;sͿ Munay t’ikayuq, hatun raphiyuq papahina hatun, mikhuna saphiyuq yuracha͘ ͬ chira, tuďĠrculo de esta plantaͬ͘ • •

Kurpus raymipaqqa Qusquman achka achira wathiyasqata apamunku͘ Wara la Įesta del Corpus ChrisƟ llevan tubérculos asados de achira al Cusco.

ACHIYUTI. (s)͘ zunkakunapi wiŹaq kichka qarachapi puka ruruchayuq yura͘ chiyuƟ ruruwanqa mikhunata pukayachinchik; yunka runakunaqa qarankutapas ima apaykachanankutapas chay ruruchawan llimp’inku͘ ͬ chioteͬ͘ • •

ychataqa achiyuƟ tupachisqawan kankanapaq hawirqusunchik͘ Vamos a untar la carne con achiote preparado para asarla.

ACHKA. ;sͿ͘ hanin, sinchi, mana pisichu, mana yupay aƟy kawsaykuna͘ ͬMucho;sͿ, ďastante, hartoͬ͘ • •

chka akakllukunam chay t’uqupiqa puŹusqa͘ En ese aŐujero dormşan muchos pitos.

ACHUPALLA. (s) ϭ͘ Q’uŹi niraq allpakunapi wiñaq raphinkunapi kichkayuq quwipa mikhunan yuracha͘ Piñas yurapas, rurunpas͘ ͬ chupalla, piñaͬ͘ Ϯ͘ Llasa kaynin yachanapaq aysanankuna͘ ͬPesas de la ďalannjaͬ͘

ACHIWA. (s) Llanthukunapaq k’aspichakunaman ima awasqapas watasqa͘ ͬ^omďrilla, quitasolͬ͘

Kunan p’unchawqa awasaqmi, mana ruphaykuwananpaqqa achiwata sayaykuchipuway. ,oy dşa tejeré͖ hanjme el Ĩavor de tenderme la sombrilla para proteŐerme del sol.

chupalla yurap raphinkunata mi khuspaqa quwipas chanintas miran͘ Dicen que los cuyes se reproducen bien comiendo las hojas de la achupalla. PlataĨormayuq ďalannjaqa kilunpipas liwranpipas huqarillanmi, chaytaq ϭϬ, ϮϬ, ϱϬ, ϭϬϬ liwrayuq achupa llakuna kan͘

ACHUQALLA. (s)͘ ycha mikhuq͘ zaqa quwi sayaylla, tuta puriykachaq sallqacha͘ ,uk suƟnqa chukuru͘ Llulla suƟntaq qataycha͘ ͬ omadreũaͬ͘ • •

Punkuta allinta wichq’aychik, paqta taq achuqalla quwitapas runtutapas suwawqukunman͘ Cierren bien la puerta͖ la comadreja puede robar los cuyes o los huevos.

7


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.