14 · LÄNSIRANNIKON UUTISET | WEST COAST NEWS · HUHTikuu 2013 APRIL
Finnish Heritage Society’n 30-vuotis syntymäpäiväjuhla!
K
aunis ja aurinkoinenilma yllätti mukavasti, kun kiiruhdimme Finnish Manorille, perinteiseen Kalevalan päiväjuhlaan, joka oli myös samalla Finnish Heritage Society’n 30-vuotis syntymäpäiväjuhla, maaliskuun kolmantena päivänä 2013. Valitettavasti flunssa oli iskenyt kuuluttajaan Eva-Liisa Kanga’n ja juhlapuheen pitäjään pastori Mikko Miettiseen. Hyvän huumorin ja puhujana toiminut seuran puheenjohtaja Juhani Saarinen hoiti hienosti molemmat ”yllätystehtävät”. Ohjelma oli runsas ja huumorintajuinen, alkaen Mat-
ti Viitasen soitellessa alkumusiikkia hanurilla. Nuoren neitosen Elina Szefer’n säestäessä pianolla, yleisö lauloi molempien kotimaiden Kanadan ja Suomen kansallislaulut. Kosti Uusikartano töräytteli vanhalla koivuntuohitorvella ohjelman alkavaksi. Finnish Heritage Society’n puheenjohtaja Juhani Saarinen toivotti kaikki vieraat tervetulleeksi. Juhani Saarinen kertoi Finnish Heritage historiaa. Viktor Saarinen piti puheen Kalevalasta. Helena Miettinen soitti huuliharpulla ”Kaunis olet Suomenmaa” ja “Finlandian”. Elina soitti pianolla iki-ihanan Sibeliuksen sarjasta “Birds”. Pohjolan pojat
lauloi kolme kuplettia ”Annikki”, ”Rentukkaojan Aatu” ja ”Vanha kulkuri”. Vielä kevyesti nousee Purpurien jalka tanhutessa Kerenski, Raatikko, Vanha valssi ja Katrillisikermän. Maukas voileipä ja juhlakaakku pöytä, makuhermoja kutkuttavan tuoksuvan kahvin kanssa odotti jo yleisöä nauttimaan herkuista ja seurustelemaan ystävien ja tuttavien kanssa. Kiitoksia kaikille esiintyjille, sekä Maritalle ja hänen tytöille hyvästä tarjoilusta. – Artikkeli ja kuvat MLH
Finnish Heritage Society’s 30-year Anniversary! Suomalaisen Perinneseuran 30-vuotisjuhla!
Juhani Saarinen toivotti vieraat tervetulleeksi
T
ervetuloa tänään meidän Kalevalaja Finnish Heritage Society viettämäämme Suomalais -Perinneseuran 30.vuotis juhlaan. Monet olivat keskustelleet, että kuinka saataisiin säilymään juuriemme historiaa myös tuleville sukupolville täällä uudessa kotimaassa. Usein kun uusi pikkuinen syntyy, vanhemmat ihmettelevät mitä pikkuvauva sisältää, tällöin he myös kiinnostuvat suvunhistoriasta, sukututkimuksista, (ja lisäksi nykyisin DNA:sta ja geeneistä) jne. Ray Rinta, sydämmenpohjasta suomea, suomalaisuutta, ja sen historiaa rakastava mies niin täällä uudessa kotimaassa kuin suomessa kutsui koolle kaikki
suomalaiset yhdistykset ja - kirkot. Kokous oli Finnish Manorilla marraskuun viidentenätoista päivänä 1983. Kokoukseen otti osaa Osmo Lahti - Canadan Suomalainen järjestö local #55, Katri Westerlund - Vancouver Finlandia Club, Hannu Kivi - Suomen Luterilainen kirkko (Emmaus), Effie Niemi - S.C.A. of BC BV #28, Eino Nenonen - Veljeys-seura Vancouverin Maja #28, Elsa Arvonen - Finnish Canadian Fish & Game Club (Paukku ja Koukku) ja Eero Routtu – Kanadalais-Suomalainen Lepokotiyhdistys. Ydistyksen nimeksi tuli ensin “Britich Columbian Suomalainen Museoyhdistys” ja tarkoitus oli perustaa museo ”Finn Slough” alueelle. Näin alkoi toiminta, he rupesivat keräämään tavaroita ja artikkeleita joita suomalaiset siirtolaiset olivat tuonneet tai rakentaneet vuosikymmenten saatossa täällä Britich Columbiassa. Suurin saavutus oli vanha savu-sauna, joka siirettiin vuonna 2001 Scandinavian Centren pihalle. Seuralla on ollut näyttelyitä ja esitelmiä mm. Vancouverin Museossa, Maritaim Museossa, International Show Vancouverissa, Heritage week Richmondissa, Suomalais Kanadalaisten Suurjuhlilla, European Festival’s, ja Vancouverin kaupungin Pääkirjastossa. Seura myös haastatteli Sointulan suomalaisia videolle. Juhani Saarinen - Eva Kangas
Kalevalan ja Kantelettaren historiaa
N
uori Viktor Saarinen puhtaalla suomenkielellä lainasi puheessaan kirjasta “Suomen kirjallisuuden vaiheet” kirjoittanut Unto Kupiainen, Elias Lönnrotin kokoamaa ja kirjoittamaa Kalevalan ja Kantelettaren historiaa. Hän syntyi Sammatissa 1802, hän toimi lääkärinä vuosikymmeniä, mutta jo nuorena ylioppilaana hän aloitti kansanrunouden keräämisen. Hän vaelsi ympäri Suomen- ja Venäjän Karjalassa, tehden laajoja runon keruumatkoja paikkoihin missä vielä runot ja laulut olivat säilyneet sukupolvesta toiseen. Lönnrot painatti 1835 - 1836 ensimmäisen Kalevalan. Tätä Kalevalan laitosta on myöhemmin nimitetty ”Vanhaksi Kalevalaksi”. Sen esipuheen allekirjoituspäivää, helmikuun 28:tta 1835, vietetään kansallisena merkkipäivänä ”Kalevalan-
päivänä” sekä ”Elias Lönnrotin” muistopäivänä. Lönnrot tahtoi Kalevalasta luoda suuren kansallisen runoelman, joka vastasi Homeroksen ja länsimaiden eepoksia. Siinä mielessä hän sommitteli kerätyistä runoaineksista yhteisen kokonaisuuden sepittäen itse välttämättömät liitelisäkkeet. Kalevala eroaa muiden kansojen sankarieepoksista, muunmuassa saksalaisten Nibelungein laulusta ja ranskalaisten Rolandin laulusta - erityisesti sen vuoksi, että siinä on hengenvoimalla suurempi merkitys kuin väkivallalla. Siksi Kalevalaa pidetään yhtenä maailmankirjallisuuden suurimmista ihmisyyden eepoksista. Kalevalan ja Kantelettaren lisäksi Lönnrot toimitti kokoelmat sananlaskuja, arvoituksia ja loitsuja. Hän toimitti 200.000 sanaa sisältävän Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan ja johtamalla kirjakielemme ns.” murteiden taistelusta” lujalle pohjalle. ”Murteiden taistelu” tarkoitti itä- ja länsimurteiden sitkeää kiistaa siitä, kummalle ryhmälle oli kielessämme annettava etusija. Lönnrot ratkaisi riidan länsimurteiden eduksi sikäli, että kielen runkona pysyi länsisuomen äänne- ja muoto-oppi, mutta sanastoa rikastutti itäsuomen kieliaarteisto. Suomenkielen ja kirjallisuuden professoori Elias Lönnrot teki pitkän työpäivän suomen kielen, suomalaisen kirjallisuuden ja koko suomalaisen sivistyksen hyväksi enemmän kuin kukaan muu suomalainen Agricolan jälkeen. Niinpä hänellä onkin kulttuurihistoriassamme kaksi kunnianimeä: ” Suomen Homeros” ja ”Suomen kirjakielen toinen perustaja”. – Viktor Saarinen
Kosti Uusikartano töräytteli vanhalla koivuntuohitorvella juhlan alkavaksi
Rouva Aino Soininen siunasi pöydän antimet
Pianisti Elina Szefer