Ohjaajan terveiset – Fuksin tie Spexiin Teksti ja kuva: Kiira Laine
Tervehdys Spexin ihmeellisestä maailmasta! Olen Kiira, vuoden 2017 Spexin ohjaaja. Ajauduin Spexin huumaan jo fuksiviikolla, kun juttelin tämän vuoden tuottajan, Nean, sekä ”spexin äitinä” tunnetun, Hannan, kanssa. Kerroin heille kiinnostuksestani Lexin opiskelijateatteria kohtaan, osittain koska minulla on aiempaa teatterikokemusta näyttelemisen osalta. Lavalla olosta on kuitenkin jo sen verran aikaa, että minulle on kehittynyt lievä kammo yleisön edessä esiintymistä kohtaan. En ollut oikeastaan innostunut itse näyttelemisestä, vaan toivoin minulle löytyvän jotain muuta hommaa näyttämön ulkopuolelta. Minulle ehdotettiin oitis ohjaajan paikkaa, joka oli sopivasti vapaana. Pesti kiinnosti minua, vaikka epäilinkin sen olevan liian kova pala purtavaksi, minulla kun ei ole minkäänlaista kokemusta ohjaamisesta. Lisäksi olen vasta fuksi, enkä ole ollut Lex
Spexissä aiemmin mukana. Aikani mietittyä hain kuitenkin ohjaajan paikkaa, sillä halusin todella tutustua täysin uuteen porukkaan, Spex-perheeseen. Spex on todellakin perhe, jossa eri-ikäiset ja eri vuosikurssilla olevat sulautuvat yhdeksi tiimiksi, jossa jokaisen antama panos on tärkeä. Spexaamiseni lähti syksyllä liikkeelle improvisaatioharjoituksissa, kaikille lexiläisille tutulla Kirkkotiellä. Improissa on joka viikko vaihtuva teema, ja siellä leikitään, pelataan ja tehdään täysin improvisoituja, lyhyitä kohtauksia. Vuoden vaihteessa improt ovat vaihtuneet tämän vuoden näytelmän treenaamiseen ja oma roolini ohjaajana on korostunut. Fuksivuoteni kuluessa minulle on tullut tutuksi täysin uusi tuttavuus, spexiin kuuluva erikoisuus, omstart. Huutamalla ”omstart!” yleisö voi ottaa osaa näytelmään ja nähdä haluamansa kohtauksen uudestaan, näyttelijöiden
LexPress
improvisoimalla tavalla. Lisäksi perään voi huutaa lisäohjeita, kuten ”omstart, kerro vitsi” tai ”omstart, ruotsiksi”, ja näyttelijät toteuttavat pyynnön parhaansa mukaan. Huudahdus saa käsikirjoitetun näytelmän elämään täysin uudella tavalla, ja sen myötä jokaiset näytelmäharjoitukset ovat olleet hieman erilaiset. Odotan innolla näytöksissä nähtäviä improvisoituja kohtauksia, joiden ansiosta jokainen näytös tulee olemaan täysin uniikki. Improt ja treenit ovat uskomattomia piristysruiskeita arkeen. Vaikka olisi ollut kuinka huono päivä tahansa, eikä jaksaisi millään vääntäytyä Kirkkotielle treenaamaan, joka kerta lähtiessä on paljon parempi ja energisempi fiilis. Opiskelun ja tenttien aiheuttama stressi unohtuu kummasti parin tunnin ajaksi. Spexaajat ovat leikkisää
49