Whistleblowing-laki tuli voimaan

1.1.2023

Niin sanottu ilmoittajansuojelulaki eli whistleblowing-laki tuli voimaan tämän vuoden alussa. Laissa säädetään ilmoittamisen tavoista ja ilmoittajalle annettavasta suojelusta ja vastatoimien kiellosta. Se tarkoittaa, että väärinkäytöksestä tai epäkohdasta ilmoittajaa ei saa irtisanoa tai lomauttaa eikä häneen saa kohdistaa muitakaan epäedullisia toimia sen vuoksi, että hän on tehnyt ilmoituksen.

– Ilmoittaja voi olla työntekijä, mutta myös esimerkiksi itsenäinen ammatinharjoittaja tai muu henkilö, joka työnsä yhteydessä on saanut tietoa väärinkäytöksestä, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä toteaa.

Lain mukainen suoja koskee vain sellaisia ilmoituksia, jotka kuuluvat laissa lueteltuun soveltamisalaan. Suojelun edellytyksenä on, että ilmoitus koskee laissa mainittuihin lainsäädännön aloihin kuuluvien säännösten rikkomista ja että ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa rikkomista koskevan tiedon paikkansapitävyyteen.

– Lakia ei sovelleta yleisesti kaikista mahdollisista epäkohdista ilmoittamiseen. Myöskään selvästi vääriä tai harhaanjohtavia tietoja koskevat ilmoitukset eivät anna aihetta suojeluun, Mäkelä kertoo.

Laki edellyttää kaikkien vähintään 50 työntekijän yritysten ottavan käyttöön sisäisen ilmoituskanavan, jossa työntekijät voivat ilmoittaa, jos ovat huomanneet väärinkäytöksiä tai lainvastaista toimintaa yrityksessä. Toiminimiyrityksiä sisäisen ilmoituskanavan perustamisvelvollisuus ei koske.

Yritykset voivat ottaa sisäisen ilmoituskanavan käyttöön myös vapaaehtoisesti. Jos yrityksellä ei ole sisäistä ilmoituskanavaa, ilmoitus voidaan tehdä suoraan Oikeuskanslerinviraston ylläpitämään keskitettyyn viranomaisen ilmoituskanavaan.

– Jos yrityksessä on sisäinen ilmoituskanava, ilmoittajan on käytettävä ensisijaisesti sitä, ennen kuin hän voi ilmoittaa asiasta viranomaiselle. Sisäinen ilmoitus- kanava antaa yritykselle mahdollisuuden selvittää epäiltyä väärinkäytöstä ensin sisäisesti, mikä voi olla etu, Albert Mäkelä sanoo.

Lain edellyttämän sisäisen ilmoituskanavan ei tarvitse olla tekninen eikä sen toteuttamiseen tarvita erityisiä järjestelmiä. Yrityksen sisäinen ilmoituskanava voi olla esimerkiksi lukollinen postilaatikko tai tähän tarkoitukseen luotu turvattu sähköpostiosoite. Olennaista on, että ilmoitta- jan henkilöllisyys suojataan ja ilmoituksia voivat käsitellä vain nimetyt henkilöt.

Alle 250 työntekijän yrityksissä sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön 17.12.2023 mennessä. Suurempien yritysten on otettava sisäinen ilmoituskanava käyttöön kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, eli viimeistään tämän vuoden huhtikuun alussa.

Lähde: Suomen Yrittäjät ry

Whistleblowing-lain soveltamisala

Whistleblowing- eli ilmoittajansuojelulakia sovelletaan vain niihin ilmoituksiin, jotka koskeva EU:n tai kansallisen lainsäädännön rikkomista seuraavilla lainsäädännön aloilla:

1. julkiset hankinnat, lukuun ottamatta puolustus- ja turvallisuushankinnat;

2. finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat;

3. rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen;

4. tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus;

5. liikenneturvallisuus;

6. ympäristönsuojelu;

7. säteily- ja ydinturvallisuus;

8. elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi;

9. Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 168 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kansanterveys;

10. kuluttajansuoja;

11. yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.

Lisäedellytyksenä on, että ilmoitus koskee tekoa tai laiminlyöntiä, jotka on säädetty rangaistaviksi tai joista voi seurata rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus. Ilmoittajaa suojataan myös, jos ilmoituksen kohteena oleva teko tai laiminlyönti voi vakavasti vaarantaa lainsäädännön yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista. Ilmoittajalla on myös aina oltava perusteltu syy uskoa rikkomista koskevan tiedon paikkansapitävyyteen.

Jos rikkomus ja sitä koskeva ilmoitus koskee jotakin muuta lainsäädännön alaa tai yksikään lisäedellytyksistä ei täyty, ilmoituksen tekemiseen ei sovelleta ilmoittajansuojelulakia eikä ilmoittajalla ole oikeutta lain mukaiseen suojaan. Jos yrityksessä on käytössä sisäinen ilmoituskanava, tällainen ilmoitus voidaan käsitellä yrityksessä sen omien käytäntöjen ja/tai toimintatapojen mukaan. Esimerkiksi työsuhteissa havaittuja epäkohtia ilmoittajansuojelulaki ei koske.