Elintarviketeollisuusliitto vaalikiertueella

TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

Elintarviketeollisuusliitto ETL:n tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan liittyvät huoltovarmuuteen ja ruokaketjun toimivuuteen, alan osaajien ja modernin työelämän varmistamiseen sekä ravitsevien ratkaisujen toteuttamiseen suomalaisille. Näitä teemoja nostettiin esiin myös ETL:n vaalikiertuetilaisuuksissa jokaisessa manner-Suomen vaalipiirissä.

Parhaillaan menossa olevan ETL:n maakuntakiertueen tilaisuuksissa on nostettu Suomen ruoka-alan tulevaisuus huomion keskipisteeksi. Tulevia päättäjiä, mediaa sekä muita alueellisia vaikuttajia haluttiin herätellä siihen, miten suuri merkitys niin elintarviketeollisuudella kuin koko ruoka-alalla on maamme hyvinvoinnille ja menestykselle. Kiertueen toteutuksessa ovat olleet mukana myös paikalliset elintarvikeyritykset.

- Ruoasta keskustellaan, sillä se on tärkeä, jokapäiväiseen elämäämme liittyvä asia. Juuri nyt se kiinnostaa myös siksi, että moni ajattelee ruuan huoltovarmuutta, aloitti ETL:n toimitusjohtaja Mikko Käkelä oman esityksensä Tampereella, Pirkanmaan maakunnan tilaisuudessa viime vuoden lopulla. Tilaisuuden alustajina toimivat myös Linkosuon Leipomon leipomojohtaja Jarmo Talasrinne sekä Valion yhteiskuntasuhdejohtaja Anna-Kaisa Auvinen

Käkelän mukaan ruoka-alan merkitys on iso jokaisessa Suomen maakunnassa, sillä se työllistää ihmisiä paitsi alkutuotannossa, myös elintarviketeollisuudessa sekä muissa ruokaketjun osissa. Yhteensä koko maassa se tarkoittaa 340 000 ihmistä.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Elintarviketeollisuuden haasteet ovat yleisesti tiedossa. Ne alkoivat tuntua vahvasti jo vuonna 2021, kun esimerkiksi kaasun hinta nousi pilviin. Muun muassa monet leipomot käyttävät kaasua energianlähteenään. Asia oli huolestuttava jo huoltovarmuudenkin kannalta. Vuoden 2022 syksyllä vielä isommaksi puheenaiheeksi nousi sähkö, sen hinta ja mahdollinen sähköpula. Myös kaasun hinta on pysynyt korkealla.

Elintarvikeala, kuten moni muukin ala, kaipaa myös lisää osaajia. Ikäluokkien pienetessä työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee, ja se näkyy kaikkialla. Elintarviketeollisuudessa kannetaan suurta huolta myös siitä, saadaanko tulevaisuudessa riittävästi kotimaista raaka-ainetta teollisuudelle jalostettavaksi. Se on hyvin olennainen kysymys, johon koko teollisuuden toiminta perustuu. Alkutuotannon pitkään kestänyttä kannattavuusvajetta on saatu pienennettyä viime kuukausina tapahtuneella tuottajahintojen nousulla. Vielä ei olla kuivilla, sillä vajetta ei kuitenkaan ole saatu kurottua umpeen. Samalla tuotantopanosten hinnat ovat nousseet myös elintarviketeollisuudelle. Nyt on meneillään tilanne, jossa kustannukset ovat korkeammat kuin tuotteista saatu hinta. Se haastaa teollisuuden kannattavuutta varmasti vielä myös kuluvana vuonna.

Haasteista huolimatta Mikko Käkelä korosti, että pelkästään synkkiä pilviä ei ole taivaalla, vaan elintarvikesektorilla on erinomaiset eväät kasvuun. Kunhan toimitaan oikealla tavalla. Hallitusohjelmatavoitteissaan Elintarviketeollisuusliitto painottaa erityisesti kolmea asiaa: se haluaa turvata maamme huoltovarmuuden, kannustaen koko ruoka-alaa uudistuksiin. Se haluaa varmistaa yrityksille osaajat ja modernin työelämän ja se haluaa tarjota suomalaisille hyvää ja ravitsevaa ruokaa, jotta kansa pysyy terveenä ja pyörät pyörimässä.

- Ruoka-alan tarpeet ja mahdollisuudet voitaisiin ottaa huomioon monivuotisella ruoka-alan ohjelmalla, joka toimisi poikkihallinnollisesti, Käkelä ehdottaa.

Ohjelma pyrkisi mm. arvonlisän kasvattamiseen ja työllisyyden lisäämiseen, huoltovarmuuden turvaamiseen ja vahvistamaan yritysten investointeja ja innovaatioita. Aktiivinen vuoropuhelu eri tahojen välillä nostaisi ruoka-alan uuteen menestykseen ja avaisi tietä myös viennille. Siitä hyötyisi koko ruokaketju.

- Vienti on tärkeä siksi, että siitä tulee yrityksille toimintaylijäämää, joka mahdollistaa investoinnit Suomeen. Se on olennaista tulevaisuuden huoltovarmuuden kannalta. Ei siis kannata ihmetellä, miksi ruokaviennistä puhutaan niin paljon, huomautti ETL:n ekonomisti Bate

Ismail

Mikko Käkelän mukaan elintarvikeala ei tarvitse lisää sääntelyä, vaan enemmänkin vastuullista ja aktiivista vuoropuhelua alan sisällä. Myös turhista vastakkainasetteluista ja demonisoinneista olisi päästävä ja keskityttävä ennemminkin positiiviseen ruokapuheeseen. Yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä ja siksi myöskään pistemäisiä veroja, kuten vaikkapa sokeriveroa, ei alalle tarvita. Lisäksi ne kasvattaisivat yritysten hallinnollista taakkaa ja nostaisivat jo ennestään korkeaa ruuan hintaa. Jälkimmäinen uhkakuva pyörii myös kansalaisten mielissä, ainakin ETL:n ja Panimoliiton teettämän kyselytutkimuksen perusteella (ks. sivu 20).

Vienninedistämistyö kaipaa jatkuvuutta

Vienti on siis yksi suomalaisten elintarvikeyritysten kasvun mahdollistaja. Linkosuon Leipomo on leipomojohtaja Jarmo Talasrinteen mukaan jo vuodesta 2010 keskittynyt erilaisiin ruis ja kaurapohjaisiin snackseihin, joita viedään yhä enemmän myös muihin maihin. Tällä hetkellä vientiä on 3,5 miljoonan euron edestä ja tavoitteena on nostaa summa seuraavien kolmen vuoden aikana yhdeksään miljoonaan euroon vuodessa.

Vaikka suomalaisella ruualla on ainutlaatuisia etuja maailmanmarkkinoilla, esimerkiksi puhtaus ja turvallisuus, tarvitaan sen eteen Talasrinteen mukaan myynti- ja markkinointityötä. Hänen mu-