Vaikean vuoden jälkeen kansantaloudessa lasketellaan uuteen aikakauteen

Maailmantaloudessa kuten myös Suomen taloudessa jatkuvat epävarmat ajat myös vuonna 2023.

Päivittäin luemme sekä negatiivia että positiivisia signaaleja tulevasta. Keskuspankit painavat inflaatiota alas rankalla kädellä ja markkinat odottavat tiedonmurusia ja tulkitsevat rivien välistä, mihin asti korkojen nosto jatkuu ja miten muille finanssitoimille käy. Euroopassa käydään edelleen Venäjän brutaalia hyökkäyssotaa, mikä aiheuttaa suurta levottomuutta niin ihmisten mielissä kuin myös taloudessa sodan pitkittyessä.

Energian hintataso Euroopassa on nyt tasaantunut. Maakaasun ja öljyn osalta tilanne on lähes palautunut sotaa edeltävälle tasolle, mutta markkinoilla on havaittavissa hermostumista ja tällöin signaaleihin reagoidaan nopeasti. Johdannaiskaupan kautta voimme arvioida tilanteen pysyvän hyvällä tasolla tänä ja ensi vuonna, mutta viime ajat ovat osoittaneet sen, ettei signaaleja pidä ylitulkita. Maakaasun hinnan aleneminen on mm. laskenut merkittävästi lannoitteiden hintoja Euroopassa. Tämän pitäisi johtaa merkittävään laskuun maataloustuotteiden hinnoissa tänä vuonna. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lannoitteiden ja elintarvikkeiden kuluttajahinnoilla on selkeä yhteys – kuluttajahinnat seuraavat lannoitteiden hintoja yhdeksän kuukauden viiveellä. Näkyvissä ei ole kuitenkaan paluuta vanhaan kustannustasoon.

Talouden ennustaminen on nyt poikkeuksellisen vaikeaa

Talouden ennustelaitokset ja pankit päivittävät jatkuvasti ennusteitaan ja ne ovatkin muuttuneet viimeisten 12 kuukauden aikana poikkeuksellisen paljon. Artikkelia kirjoittaessani Goldman Sachs muutti euroalueen ennusteensa positiivisempaan suuntaan. Aiemmin ennustettu BKT:n pieneminen muuttuikin BKT:n kasvuksi 0,6 prosentilla tänä vuonna. Myös inflaation odotetaan pankin mukaan olevan vain 3,25 % euroalueella vuonna 2023.

Kotimaiset ennustelaitokset ja pankit ennustavat edelleen lievää taantumaa Suomeen vuodelle 2023, mutta talouden kasvua jälleen vuodelle 2024. Tämä tarkoittaisi tämän vuoden ensimmäiselle ja toiselle neljännekselle talouden taantumaa, mutta loppuvuodelle jo nolla- tai pientä kasvua. Inflaation odotetaan olevan tänä vuonna noin neljä prosenttia ja vuonna 2024 kaksi prosenttia. On syytä huomioida, että ennusteet olivat vielä kesällä hyvin optimistisia ja ne päivittyivät loppuvuodesta pessimisti- sempään suuntaan. Alkuvuosi näyttää mihin suuntaan seuraavaksi ennusteet etenevät. Ilman suurempia yllätyksiä ne voivat yllättää vielä positiivisesti. Signaaleja on tällä hetkellä molempiin suuntiin.

Elintarviketeollisuudelle vuosi 2022 muuttui kustannuskriisistä kannattavuuskriisiksi

Leipomoalalla, kuten myös koko elintarviketeollisuudella, oli suuria haasteita kannattavuutensa kanssa viime vuonna, eikä tilanne osoita helpottamisen merkkejä tänä vuonnakaan. Ruokia ja juomia jalostavien yritysten kustannukset nousivat vuonna 2022 kauttaaltaan keskimäärin 22 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Esimerkiksi vehnän hinta kävi ennätystasolla ja on edelleen huomattavasti korkeammalla tasolla kuin aikaisempina vuosina.

Kustannusten nousu elintarviketeollisuudessa on ollut ripeämpää kuin tuottajahintojen kehitys eli niiden hintojen, joita ruokaketjun toimija saa myydessään tuotteitaan eteenpäin. Tuottajahintojen nousuksi arvioidaan vuodelle 2022 noin 16 prosenttia koko toimialalla ja leipomotuotteiden osalta noin 10 prosenttia. Samaan aikaan elintarvikkeiden ja esimerkiksi leivän kuluttajahinta on noussut vähemmän ja selkeällä viiveellä.

Puolet elintarvikeyritysten kustannusten noususta selittyy yritysten alkutuotannolta ostamien tuotantopanosten hintojen noususta. Neljäsosa kustannuspaineesta syntyy elintarviketeollisuuden sisäisten ostojen kautta, joissa on luonnollisesti mukana myös alkutuotannosta siirtynyttä kustannuspainetta. Sisäisiä ostoja ovat esimerkiksi jauhojen myynti myllyltä leipomoon.

Loput kustannusten noususta selittyvät energian, pakkausmateriaalien ja logistiikan kohonneilla hinnoilla. Monien näiden panosten hintojen nousu on ollut huomattavasti suurempaa kuin raaka-ainepanosten hintojen, mutta niiden vaikutus kokonaisuuteen on suhteellisesti pienempi, koska niiden osuus elintarviketeollisuuden koko kustannusrakenteesta on pienempi.

Yritysten kustannusten kasvu tuottajahintojen kasvua nopeammin pienensi viime vuonna elintarviketeollisuuden käyttökatetta ja liiketuloksia. Heterogeenisella toimialalla se voi tarkoittaa merkittäviä tappioita niille toimijoille, jotka eivät ole onnistuneet siirtämään nousseista kustannuksista syntynyttä painetta ruokaketjussa eteenpäin eli neuvottelemaan korkeammista hinnoista asiakkaiden, kuten kaupan kanssa.

Ruokaa myytiin vähemmän ja edullisempia tuotteita suosivien kuluttajien määrä kasvoi vuonna 2022

Samaan aikaan, kun elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat nousseet, elintarvikkeiden myyntimäärät ovat vähentyneet. Päivittäistavarakauppa PTY:n tilastojen mukaan päivittäistavarakauppojen myynti oli viime vuoden lokakuussa kahdeksan prosenttia pienempi kuin vuoden 2021 lokakuussa. Kuluttajien käyttäytymisessä on ollut selkeä muutos. Kuluttajat ovat suosineet nousevien hintojen aikana edullisempia tuotteita, kuten kaupan omien merkkien valikoimia.

Ruokien ja juomien vähentyneen myynnin vuoksi elintarviketeollisuuden liikevaihto ei kasvanut samaan tahtiin tuottajahintojen nousun kanssa. Vuonna 2021 elintarviketeollisuuden liikevaihto oli 12 miljardia euroa, vuonna 2022 se kasvoi ennusteen mukaan 10 prosenttia 13,2 miljardiin euroon.

Alkutuotanto ja elintarviketeollisuus ovat molemmat kannattavuuskriisin keskellä

Alkutuotannon kustannukset lähtivät nousuun syksyllä 2021, jolloin energian ja lannoitteiden hinnoissa nähtiin nopeaa kohoamista. Siitä kustannukset nousivat tasaisesti aina kesään 2022 asti, jonka jälkeen kustannustaso on pysynyt suurin pirtein ennallaan.

Tämän vuoden kustannustasoa on vaikea ennustaa, mutta näköpiirissä saattaisi olla esimerkiksi lannoitteiden hintojen laskua myös Suomessa muun Euroopan perässä. Sähkön hintaan toivo- taan helpotusta tämän vuoden aikana, kuten myös muihin energiapanoksiin. Toisaalta paluuta vanhoihin lannoitteiden tai energian hintoihin ei ole vielä näkyvissä, vaan epävarmat ajat pitävät hintatason ainakin jonkin verran korkeammalla kuin aiemmin. Viljan ja rehujen maailmanmarkkinahinnat näyttävät pysyvän myös tänä vuonna korkealla tasolla.

Maatalouden tuottajahinnat, joilla tarkoitetaan sitä hintaa, jonka tuottaja saa tuotteelleen myydessään sen eteenpäin, lähtivät nousuun vuoden 2021 lopulla ja saavuttivat viime vuoden kesäkuukausina saman tason kustannusten kanssa. Vuoden 2021 syksyn ja 2022 kesän välillä maatalouden kannattavuus heikkeni entisestään, koska jo aiemman kannattavuusvajeen päälle kertyi lisää taloudellista kuormaa.

Korkeampi kustannustaso alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa tulee todennäköisesti säilymään pitkään tai olemaan jopa uusi normaali. Paluuta aiempaan kustannustasoon ei ole, vaan toimijoiden on sopeuduttava uuteen tilanteeseen.

Myös elintarviketeollisuudessa kustannukset lähtivät nousuun vuoden 2021 lopussa. Raaka-aineista alettiin maksaa alkutuotannolle aiempaa enemmän, ja samaan aikaan energian hinta nousi yleisesti.

Tuottajahinnat lähtivät siten elintarviketeollisuudessa nousuun hitaammin kuin kustannukset nousivat kaupan pitkien valikoimajaksojen ja hinnanantoviiveen vuoksi. Tuottajahinnat ovat elintarviketeollisuudessa edelleen alemmalla tasolla kuin kustannukset eli kannattavuusvajetta syntyy elintarviketeollisuudessa koko ajan lisää.

Ruuan kuluttajahinnat alkoivat nousta reippaammin vasta viime vuoden touko-kesäkuussa. Ruoka-alalle on tyypillistä kustannusten hidas siirtyminen ketjussa eteenpäin, mikä aiheuttaa kannattavuusvajetta maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle. Ruokaketjun alkupään ja loppupään toimijat, kuten lannoitetuottajat ja kuluttajille elintarvikkeita myyvä kauppa, pystyvät suojatumaan neuvotteluasemansa turvin paremmin kustannusten nousulta kuin ketjun keskellä olevat toimijat.

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuodelle 2023 ovat sumeat ja kysymysmerkkejä on paljon. Näin on asian laita myös elintarviketeollisuudessa ja koko ruokaketjussa.

Korkeampi kustannustaso alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa tulee todennäköisesti säilymään pitkään tai olemaan jopa uusi normaali. Paluuta aiempaan kustannustasoon ei ole, vaan toimijoiden on sopeuduttava uuteen tilanteeseen.