Kasvunälkäinen leipomo- ja elintarvikeala mukautuu muuttuviin olosuhteisiin

Elintarvikealan yritykset ovat kasvuhakuisia ja hakevat uudistumista monin eri tavoin. Leipomo- ja elintarvikealan pk-yritysten lähiajan suhdannenäkymät jäävät vuoden takaista heikommiksi, mutta ovat vertailualoja myönteisemmät. Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia leipomo- ja elintarvikealan yritykset ovat kokeneet muita pk-yrityksiä enemmän.

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja työ- ja työelinkeinoministeriö toteuttavat pienten ja keskisuurten yritysten tilannekuvaa kuvaavan pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tässä esitetyt havainnot perustuvat kesällä 2022 Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn, johon vastasi 4 829 pk-yritystä. Vastanneista hieman yli sata oli elintarvikealan pk-yrityksiä, joista 38 oli leipomoalaa edustavia. Vastanneista leipomoalan yrityksistä 82 %:lla liikevaihto oli alle miljoona ja 11 %:lla yli kaksi miljoonaa euroa.

Pk-elintarvikeyritykset ovat yhä kasvuhakuisempia, sillä 68 % barometriin vastanneista yrityksistä on kasvamaan pyrkiviä, kun syksyllä 2021 voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvua haki 54 %. Leipomoalalla on muuta elintarvikealaa vähemmän voimakkaasti kasvunälkäiseksi tunnistautuvia pk-yrityksiä. Vailla kasvutavoitteita olevia leipomoalan yrityksiä oli lähes joka viides, kun vuosi sitten osuus oli 24 %.

Leipomoalan suhdanneodotuksissa näkyy talouden epävarmuus

Leipomoalan pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat heikentyneet ja ovat muuta elintarvikealaa vaisummat. Leipomoalan pk-yritykset uskovat erityisesti kustannusten ja palvelujen hintatason nousevan sekä palkkakustannusten kallistuvan (Kuvio 2). Kannattavuuden arvioidaan heikkenevän, vaikka omien tuotteiden hintojen ennakoidaan nousevan ja liikevaihdon sekä tilausmäärien kasvavan. Työllistämisodotukset leipomoalan yrityksissä ovat heikommat kuin vuosi sitten. Myös osaavan työvoiman saatavuudessa koetaan olevan haasteita.

Asiakasymmärrys ja uudistuminen korostuvat kiihtyvästi muuttuvassa ja trendien värittämässä liiketoimintaympäristössä. Leipomo- ja elintarvikealalla uusiutumistoimet kohdistuvat vahvasti investointeihin (Kuvio 3). Tuotannon kehittämisen ohella leipomoalalla on palkattu aktiivisesti uutta henkilöstöä ja vanhaa henkilöstöä koulutettu. Kuluttajien muut- tuviin ja yksilöityviin tarpeisiin on vastattu lanseeraamalla uusia tuotteita ja palveluita. Lisäarvotuotteiden kehittäminen on ruoka-alan kasvun ja viennin perusta.

Muuttuva toimintaympäristö luo elintarvikealalla jatkuvasti uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Uudistuminen ja resilienssi ovat tärkeitä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Liiketoimintaympäristön ja lainsäädännön muutokset sekä kireä kilpailutilanne edellyttävät yrityksiltä jatkuvaa uudistumista, toimintojen tehostamista ja tulevaisuuden lukutaitoa. Uudistumista toteutetaan leipomoalalla monin eri tavoin.

Kehittämistarpeita elintarvike- ja leipomoalan pk-yritykset näkivät tänäkin vuonna eniten markkinoinnissa ja myynnissä (Kuvio 4). Lähes kolmannes leipomoalan yrityksistä koki kehittämistarvetta olevan tuotannossa ja materiaalitoiminnoissa, tietotekniikassa, tuotekehityksessä ja laadussa. Lisäksi henkilöstön kehittäminen ja koulutus korostuvat kehittämistoimina, ja aiempaa enemmän myös vienti ja kansainvälistyminen. Leipomoalan pk-yrityksissä kustannustaso nähtiin yleistä suhdanne- ja taloustilannetta pahempana kehittämisen esteenä.

Digitaalisuus mahdollistaa asiakasryhmien tavoittamista ja yrityskuvan vahvistamista

Digitaalisuus yhdessä muun teknologisen kehittymisen kanssa vaikuttaa yritystoimintaan yhä merkittävämmin. Leipomo- ja elintarvikealalla digitaalisuutta hyödynnetään aiempaa enemmän. Digitaalisen toiminnan aktiivisuus on keskittynyt erityisesti sosiaaliseen mediaan ja verkkosivuihin (Kuvio 5). Leipomo- ja elintarvikealalla hyödynnetään muita vastaajaryhmiä enemmän verkkokauppaa ostoissa ja myynneissä. Uusien asiakasryhmien tavoittaminen, yrityskuvan vahvistuminen ja asiakaspalvelun parantuminen arvioitiin merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia elintarvike- ja leipomoalan yritykset ovat kokeneet muita pk-yrityksiä enemmän. Elintarvike- ja leipomoalalla kielteiset vaikutukset korostuivat muita aloja enemmän tuotantokustannuksissa (Kuvio 6). Sodan vaikutukset ovat lisänneet epävarmuutta tulevaisuuden suhteen ja heikentäneet ennustettavuutta.

Viimeiset vuodet ovat olleet elintarvike- ja leipomoalan yrityksissä resilienssiä vaativia. Haasteelliset ajat ovat vaatineet myös henkilöstöltä paljon. Ukrainan sota on tehnyt aiempaa näkyvämmäksi suomalaisen ruoantuotannon riippuvuuden globaalista taloudesta ja energiasta. Kriisit ovat kuitenkin lisänneet kotimaisen ruoantuotannon arvostusta ja ymmärrystä lähituotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden tärkeydestä. Ruoan maistuvuuden, turvallisuuden, terveellisyyden ja vastuullisuuden eteen tehdään jatkuvasti työtä. Alan rikas tuotetarjonta tuottaa monenlaista ruokailuiloa.

Lisätiedot: Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 029 047

Toimialaraportit löytyvät TEM toimialapalvelun verkkosivuilta www.tem.fi/toimialapalvelu

Kuvio 4. Leipomo- ja elintarvikealan pk-yritysten kokemat sisäiset kehittämistarpeet, %. Vastaajat saivat valita kolme tärkeintä vaihtoehtoa.

Kuvio 5. Digitaalisten työkalujen ja palveluiden käyttö leipomo- ja elintarvikealan pk-yrityksissä, %. Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

Kuvio 6. Mihin kielteiset vaikutukset liiketoiminnassa/tuotannossa ovat kohdistuneet vastaajilla, joissa on koettu kielteisiä vaikutuksia, %.