Page 1

ELÄVÄ LÄHIÖ HOUKUTTELEVA ASUINYMPÄRISTÖ ASUKAS- JA KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN LÄHIÖUUDISTUSSUUNNITELMA KOUVOLAN KAUNISNURMEEN


ELÄVÄ LÄHIÖ HOUKUTTELEVA ASUINYMPÄRISTÖ ASUKAS- JA KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN LÄHIÖUUDISTUSSUUNNITELMA KOUVOLAN KAUNISNURMEEN

Diplomityö Leeni Johanna Harno 26.08.2013. Aalto-yliopisto. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Arkkitehtuurin laitos. Professuurin koodi: A-36. Valvoja: Professori Trevor Harris Ohjaaja: Professori Pekka Heikkinen sekä Yrsa Cronhjort Diplomityö tehty osana KLIKK-hanketta. Työn kieli: suomi Työn sisältö: Selostus (89 sivua) sekä kuvaplanssit (12 kappaletta)

1


Tiivistelmä Diplomityössä pohditaan ja ratkotaan lähiökehittämisen haasteita Kouvolan Kaunisnurmen asuinalueella. Työhön liittyy Kaunisnurmen pohjoispuolelle tehty tarkka kehityssuunnitelma. Alueelle tehty suunnitelma pohjautuu analyysiin sekä työtä varten tehtyyn asukasosallistumiseen. Diplomityö on jaettu kolmeen osaan. Ensin pohditaan lähiöitä ja niiden kehitysmahdollisuuksia yleisesti teorian kautta. Toisessa osassa esitellään alueelle tehty analyysi. Kolmannessa osassa kerrotaan Kaunisnurmessa tehdystä asukasosallistumisesta: siinä käytetyistä menetelmistä sekä asukasosallistumisen toteutuksesta. Neljännessä osassa esitellään alueelle laadittu kehityssuunnitelma. Joka viides suomalainen asuu lähiössä. Suomi on hyvin kerrostalovaltainen maa, ja suuri osa lähiöiden kerrostaloista on rakennettu 1960- ja 1970-lukujen kaupungistumisen ajalla. Lähiöt on usein rakennettu tehokkuuteen perustuen. Suuri osa suomalaisten lähiöiden rakennuksista alkaa juuri nyt vaatia korjausta ja toiminnallista päivittämistä. Rakennukset eivät täytä nykyaikaisia esteettömyys- ja energiavaatimuksia, ja rakennuksista puuttu usein hissi. Lisäksi asuinlähiöiden asuntojen toiminnallinen laatu ei vastaa nykyaikaisen asumisen vaatimuksia. Myös julkinen ympäristö vaatii usein kehittämistä. Kaunisnurmen asuinalueen kehittäminen on ongelmanasettelultaan hyvin tyypillistä lähiöuudistusta. Alue on noin kilometrin päässä Kouvolan keskustasta sijaitseva asuinalue. Suunnittelualueella on tällä hetkellä noin 950 asukasta. Alueen rakennuskanta on iältään vaihtelevaa, mutta alueen kaupunkitilallinen ympäristö muistuttaa pääasiassa juuri 1960- ja 1970-lukujen lähiörakentamisesta. Alueella on kuitenkin myös sen identiteettiä luovia arvokkaita piirteitä; alueen keskellä sijaitsee vanha ortodoksinen kirkko ja sen vieressä Kouvolan vanha kasarmialue. Alueella on myös 1950-luvun kaupunkisuunitteluihanteita hyvin edustavia rakennuskokonaisuuksia. Näiden merkittävien rakennusympäristöjen säilyttämistä on suunnitelmassa vaalittu. Suunnitelmassa on myös pyritty alueen täydennysrakentamiseen asukkaiden ajatuksia kuunnellen. Suunnitelmaa varten toteutettiin asukasosallistuminen, jonka tuloksia on käytetty suunnitelman suuntaviivojen luomiseksi. Asukasosallistumisessa selvitettiin erityisesti, mitkä paikat alueella ovat asukkaille tällä hetkellä tärkeitä, mitkä paikat ovat heidän mielestään kehitystä vaativia tai minne heidän mielestään alueella sopisi uusi rakentaminen. Suunnitelmassa kehitetään Kaunisnurmen pohjoispuolen aluetta täydennysrakentamisen ja korjausrakentamisen keinoin. Suunnitelman tavoitteena on alueen väestörakenteen monipuolisuuden säilyttäminen, toimivan palvelurakenteen turvaaminen, julkisen ympäristön viihtyisyys, esteettömyyden kehittäminen ja laajentaminen, olemassaolevien rakennusten parantaminen sekä asuntojakauman monipuolistaminen. Tarkoituksena on erityisesti luoda miellyttävä ja elävä asumisen ympäristö, joka houkuttelee uusia asukkaita ja tarjoaa erilaisia asumisen mahdollisuuksia.

3


Abstract This master’s thesis takes a look on the challenges in development of Finnish suburbs. One part of the thesis is a comprehensive development plan in which these challenges are considered in the residential area of Kaunisnurmi in Kouvola, Finland. The thesis is divided into three chapters. The first part contemplates Finnish suburbs and the possibilities of their development in general through theory. The second part represents the analysis of the Kaunisnurmi area. Third part is about the participation process which was executed with the local residents before the planning process. The last part is the development plan created for the area. Every fifth Finn lives in a suburb. Finland has a lot of high-rise apartment buildings, and very big part of the apartment buildings in the suburbs were built in the 1960’s and 1970’s, as there was a rapid urbanization in Finland after the Second World War. These areas were built following the idea of efficiency. A great part of the buildings have now come to a point where they are meeting with problems in their functionality, and they have to be technically and functionally updated in order to meet the modern living standards. Especially the modern ecological factors as well as accessibility and therefore social equality in the buildings are not fulfilled. In addition, the apartments as well as the public environment are not up to date. Kaunisnurmi is a very typical case as a suburb when it comes to urban renewal of the suburbs. The area is located on a walking distance from central Kouvola. There are around 950 inhabitants living at the area at the moment. Urban environment in Kaunisnurmi resembles the standards of suburban planning of the 1960’s. However, Kaunisnurmi also has its upsides; there is a very strong identity at the area due to the surrounding historical barrack blocks of Kasarminmäki, the beautiful old church in the core of the area, and some characteristic 1950’s building styles, which all create a nice atmosphere to the area. These qualities are also preserved on the masterplan which was done in this thesis. The plan has been created after the resident participation process, and there has been a special effort to bring this interaction with the residents directly to the elements of the plan. In the participation the special interest was in finding out, what kind of things people evaluate in the area now, what in their opinion should be developed and where would new building development fit in. The masterplan uses especially the mediums of infill building and redevelopment of the existing buildings. The aim is to create a lively and socially equal living environment of diverse people, comprehensive service structure and apartment variety, that appeals not only to the existing but also to new residents.

5


Sisällysluettelo 1 Pahamainen lähiö: Suomalaisen lähiön uudistamistarve ja KLIKK -hanke 1.1 Johdanto 1.2 Mikä lähiö? 1.3 Kouvolan Kaunisnurmi lähiötarkastelussa 1.4 Lähiöt Suomessa ja niiden tekninen ja toiminnallinen tila 1.5 KLIKK-hanke: käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti 1.6 Lähiöuudistuksen ympäristövaikutukset

9 9 10 12 13 17 20

2 Kasarmi, kirkko ja 60-luvun asumalähiö: Kaunisnurmen alueanalyysi 2.1 Kaunisnurmen kehittyminen ja kaavahistoria 2.2 Rakennuskanta 2.3 Väestörakenne ja asuntojakauma 2.4 Palvelut alueella 2.5 Viheralueet ja niiden luonne 2.6 Liikenneyhteydet ja paikoitusongelma 2.7 Kaupunkirakenteelliset ongelmakohdat 2.8 Alueen arvokkaat paikat

23 24 29 32 33 35 37 39 40

3 Visio Kaunisnurmi: Asukasosallistuminen 3.1 Asukkaan kaupunki 3.2 Visio Kaunisnurmi - asukasosallistuminen KLIKK-hankkeen diplomitöissä

43 44 46

4 Elävä lähiö - viihtyisä asuinympäristö: Suunnitelma 4.1 Kaupunkirakenne suunnitelmassa 4.2 Suunnitelman suuntaviivat ja tavoitteet 4.3 Viheralueet 4.4 Rakennustypologiat 4.5 Korjausrakentaminen 4.6 Korjausrakentamisen esimerkki: As Oy Vääpelinkatu 5 4.7 Uusien kortteleiden konsepti

55 56 59 68 72 74 75 79

Lähdeluettelo

87

Kiitokset

89

7


SUOMALAINEN LÄHIÖ JA KLIKKHANKE

1 Pahamaineinen lähiö Suomalaisen lähiön uudistamistarve ja KLIKK-hanke 1.1 Johdanto Lähiökehitys on ajankohtainen termi. Suomalainen kaupunki kasvoi räjähdysmäisesti maailmansotien jälkeen. Kaupungeissa tuli paine rakentaa uusia asuntoja - ja niitähän rakennettiin. Valtio tuki lähiörakentamista ja rakennusliikkeet toteuttivat kokonais-

ten asuinalueiden hankinnan, kaavoituksen ja rakennuksen aina myymiseen asti. Nämä etenkin 1960- ja 1970-lukujen aikana rakennetut lähiöt kaipaavat kuitenkin nyt kehittämistä. Rakennukset, asunnot ja elinympäristöt eivät vastaa sitä laatua, mitä me tällä hetkellä asumiselta toivomme. On löydettävä ratkaisuja lähiöiden laaja-alaiseen kehittämiseen ja rakennuskannan kustannustehokkaaseen päivittämiseen. Alueita on ko-

hennettava vastaamaan laadukasta elinympäristöä. Väestörakenne on pidettävä monipuolisena ja uusia asukkaita houkuteltava epämiellyttäviksi leimatuille alueille. Lähiöongelman ratkaisu vaatii huomattavia pyrkimyksiä niin tutkimukselta, kaupungeilta, kaavoitukselta, rakennusliikkeiltä kuin asukkailtakin. Tässä työssä ratkotaan lähiöongelmaa täydennysrakentamisen näkökulmasta Kouvolan Kaunisnurmen asuinalueella.

9


1.2 Mikä lähiö? Suomessa määritelmä lähiö mielletään usein negatiivisena terminä. Jos sanot asuvasi lähiössä, kuulija muodostaa mielikuvan epämiellyttävästä ”betoniviidakosta”. Kuitenkin valtaosa suomalaisista asuu lähiöissä. Siinä missä englannin kielen lähiötä tarkoittava termi ”suburb” edustaa aluetta, jonne keskituloiset perheelliset muuttavat pakoon kaupungin hälinää, Suomessa lähiö yhdistetään nimenomaan kerrostalovaltaiseen ja usein huonoon kaupunkialueeseen. Mutta miksi lähiöllä on huono maine? Suomalaiset lähiöthän on rakennettu usein puutarhakaupunkiaatteen innoittamana. Sellaisten lähtökohtien tulisi luoda ennemmin miellyttävää kuin pahamaineista asuinympäristöä. Lähiöiden kehittyminen Suomessa on yhteydessä ideologiseen muutokseen asumisessa sekä asuinalueiden suunnittelussa. Lähiöt perustuvat ajattelutapaan tehokkaasta yhdyskunnasta. Hankonen toteaa omassa tutkimuksessaan voivansa tyytyä lähiön määritelmässä arkipuhekäytöntöön: ”lähiöitä ovat kerrostalovaltaiset asunto-alueet, jotka on suunniteltu, toteutettu ja markkinoitu lähiöidean erilaisina sovelluksina” (Hankonen 1994, s. 19). Vastaavanlaista määritelmää pidetään lähiön määritelmänä myös tässä työssä. Kuten Hankonenkin toteaa, lähiöinä pidetään pääasiassa 1950-luvulta lähtien rakennettuja asuinalueita. On huomattava, että vaikka osa tunnetuista lähiöistä on palkittujen suunnittelukilpailujen tulosta - esimerkiksi Espoon Olarin suunnittelijat saivat rakennustaiteen ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon vuonna 1975 - monen lähiön lähtökohtana on nimenomaan ollut suunnittelemattomuus ja kiire. Kun asutuskeskuksiin muutti yhä enemmän ihmisiä, paine uusien asuntojen rakentamiseksi kasvoi. Kunnilla ei kuitenkaan ollut valmiuksia kaavoittaa maata tarvittavalla intensiteetillä, ja siksi rakennusliikkeet hankkivat maan, kaavoittivat sen ja rakensivat ja markkinoivat asunnot (Hankonen 1994, s. 19). Näin ollen lähiö oli yksipuolisen toimijan suunnittelun ja rakentamisen lopputulosta, eikä alueita välttämättä suunniteltu kokonaiskuvaa huomioon ottaen. 1960- ja 1970-lukujen lähiöille oli myös tyypillistä metsäkaupunki-aatteen suunnitteluperiaatteiden väistyminen, eikä rakennuksen ja luonnon suhde ollut enää kaupunkisuunnittelun

10


Kuva 1.2.1: Helsingin Pihlajamäki on ehkä yksi Helsingin tunnetuimmista lähiöistä ja 1960-luvun kaupunkisuunnitteluihanteiden puhdastyylinen edustaja. Sen suunnitelman laati Olli Kivinen vuosina 1959–60. Kuva otettu vuonna 1965. Kuva: Arkkitehtuurimuseo.

painopisteenä. Asuntotuotantoa kehittämään perustettiin vuonna 1949 Arava, ja lisäksi asuntotuotantoa tuettiin erilaisin verohelpotuksin 1940-luvun lopulta aina 1960-luvun puoliväliin saakka (Laine 1993, s. 8-9). Uusi asia oli myös rakennustuotannon asema omana teollisuuden alanaan ja sen muuttuminen yhä merkittävämmäksi osaksi kansantaloutta.

Tietenkin merkittävää lähiöiden kehittymisessä oli myös rakennustekniikan kehittyminen ja tehostuminen. Elementtirakentaminen kehittyi ja rakentamisen painopiste siirtyi rakentamisen lopputuotteesta tuotantoprosessiin (Hankonen 1994, s. 140). Rakentamisen rationalisoinnin uusia tuulia seurattiin keski-Euroopasta, etenkin Ranskasta. Materiaalissa siirryttiin tiilestä betoniin ja muuraamisesta tehdasvalmisteisiin rakennusosiin. Kilpajuoksu rakentamisen

mahdollisimman halvasta toteuttamisesta alkoi juuri lähöiden rakentamisen aikaan. Ehkä siksikin painimme nyt ongelmien kanssa, joita rakennustekniset ja -toiminnalliset tekijät lähiöissä aiheuttavat.

11


Kuva 1.2.2: Yliskylän asuinalue Helsingin Laajasalossa, Olli Kivinen 1960–1965. Kuva: Arkkitehtuurimuseo.

1.3 Kouvolan Kaunisnurmi lähiötarkastelussa 12

Suunnittelualue Kouvolan Kaunisnurmessa vastaa varmasti lähiön määritelmää. Se eroaa kuitenkin monista muista lähiöistä siinä, että rakennuskanta on suunnittelualueella eri ikäistä, eikä alue edusta kaupunkimiljööltään suoraan yhden vuosikymmenen kaupunkisuunnitteluihanteita. Myös rakennusmateriaalit vaihtelevat. Sekoitus Otto-Iivari Meurmanin asemakaavaa 1930-luvulta, 1950-luvulla rakennetut metsäkaupunkiajatusta edus-

tavat viuhkamaiset virkamiestalot sekä 1900-luvun alun kasarmit alueen reunassa tekevät kaupunkiympäristöstä vaihtelevan. Valtaosa Kaunisnurmen rakennuskannasta muistuttaa kuitenkin 1960-luvun lähiöitymisestä, ja kaupunkitilallisesti juuri sen ajan ajatusmalli näkyy myös Kaunisnurmen kaupunkisuunnittelussa.


Kuva 1.3.1: Kouvolan Kaunisnurmen tunnelmaa kuvakollaasina.

1.4 Lähiöt Suomessa ja niiden tekninen ja toiminnallinen tila

Lähiöt ikääntyvät ja vaativat korjausta Kolmannes Suomen rakennuskannasta on lähiöitä, ja joka viides suomalainen asuu lähiössä (Koiso-Kanttila, KLIKK-seminaari 31.01.2013). Suomi on Euroopan kolmanneksi kerrostalovaltaisin maa. Ongelmallista lähiöiden suuressa määrässä on se, että lähiöt rakennettiin Suomessa pääasiassa 1960- ja 1970-lukujen kaupungistumisen aikaan. Suuri osa näistä lähiöiden ra-

13


kennuksista alkaa juuri nyt vaatia teknistä ja toiminnallista päivitystä. Rakennukset eivät täytä nykyaikaisia esteettömyys- ja energiavaatimuksia. Rakennuskanta alkaa olla myös siinä iässä, että rakennukset vaativat suuria rakennuskuoren ja talotekniikan remontteja. Moni rakennus on hissitön. Lisäksi asuinlähiöiden asuntojakauma ja asuntojen toiminnallinen laatu eivät vastaa nykyaikaisen asumisen preferenssejä: asunnot ovat pieniä ja niiden mitoitus niukkaa. Asumistottumukset sekä asukkaiden taloudellinen status ovat muuttuneet huimasti lähiöiden rakentamisen ajalta. Arkkitehtuurissakin on monien mielestä kohentamisen varaa.

”Sirkus-efekti”: Korjaamisen yhtenäiset linjaukset puuttuvat Vaikka lähiöiden rakennuksia on monin paikoin korjattu, suuressa osassa on suuret saneeraustoimenpiteet vielä edessä päin. Korjaamisessa on harvoin käytetty alueella yhtenäisiä linjauksia, ja siksi esimerkiksi julkisivusaneeratut rakennukset luovat harvoin yhtenäistä kaupunkimiljöötä. Saneeraamisen ongelmia ovat erityisesti ”sirkus-efekti”, jossa lähiöstä tulee yhden kokonaisuuden sijaan eri tyylilajien ja laatutasojen yhdistelmä. Lähiöiden laaja-alaisessa saneerauksessa tulisi erityisesti keskittyä määränpäähän; minkälaiseksi lähiötä halutaan kehittää? Millainen yksittäisen lähiön haluttaisiin olevan kokonaisuutena korjaus- ja kehitystoimenpiteiden jälkeen?

Taloudelliset resurssit sekä käyttö korjauksen aikana lähiökehittämisen ongelmia Lähiöuudistuksessa ja yksittäisten rakennusten korjaamisessa ongelmaksi muodostuvat usein taloudelliset resurssit sekä rakennuksen käyttö korjaamisen aikana. Kun rakennus on asutettu, on korjaaminen hankalaa, sillä asukkaiden tulisi voida asua rakennuksessa myös korjaustoimenpiteiden aikana. Korjaaminen voi tulla erittäin kalliiksi, eikä omistusasuntopohjaisissa rakennuksissa välttämättä ole suuriin toimenpiteisiin yksinkertaisesti varaa. Joskus korjaamisen sijaan puhutaan myös rakennuksen purkamisen mahdollisuudesta, jos korjaamistoimenpiteet lähentelevät kustannuksiltaan uudisrakentamista. Ratkaisu lähiöiden kehittämisessä ei kuitenkaan voi suuressa mittakaavassa olla purkaminen. Vain yksittäisiä rakennuksia voidaan erillisissä tilanteissa purkaa, sillä tyhjänä seisovien rakennusten säilyttäminen olisi taloudellisesti kannattamatonta ylläpitokustannusten johdosta. Kuitenkin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja muissa suuremmissa kaupungeissa tyhjäksi jääminen on harvoin lähiörakennusten ongelma. Lähiöt ja niiden rakennuskanta ovat tarpeellisia ja rakennukset ovat jatkuvassa käytössä - mutta ne vaativat pian toimenpiteitä, jotta asuminen niissä voi jatkua. Erityisesti teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien sanee-

14


Korjaaminen…

raaminen on ajankohtaista ja välttämätöntä. Korjaaminen voi vastata teknisesti, taloudellisesti sekä alueen houkuttavuuden kannalta uudisrakentamista. Vaikka lähiöiden rakennuksia korjataan kiihtyvään tahtiin, varsinainen korjaamisen konsepti kuitenkin puuttuu. Asuinrakennuksia korjataan usein uudisrakentamisen menetelmillä; tämä käytäntö on kuitenkin tehoton (Koiso-Kanttila, KLIKKseminaari 31.01.2013). Korjaa-

Kuva 1.4.1: Julkisivukorjaamisella voidaan muuttaa koko rakennuksen ilmettä. Kuva: Jouni Koiso-Kanttila 2013.

minen on hidasta, kallista ja asumista haittaavaa. Vuokrarakennukset ovat korjaamiskäytönnössä hieman omistusasuntopohjaisia rakennuksia edellä. Lähiöiden kehittämisessä ja rakennusten korjaamisessa kaivataan kuitenkin uusia konsepteja, jotta lähiöitä voitaisiin kehittää laaja-alaisesti mahdollisimman nopeasti, helposti sekä kustannustehokkaasti.

•TäydennysLaatutaso ja lisärakentatarjoamat mahdol•misen Tyylilaji lisuudet Merkittävää on, että lähiöiden kehittämisessä ja niiden rakennuskannan korjaamisessa ei tähän mennessä ole käytetty kovinkaan monipuolisesti täydennysrakentamisen ja lisärakentamisen tarjoamia mahdollisuuksia. Suomalaiset lähiöt ovat hyvin väljästi rakennettuja, ja lisärakentamiselle on tilaa. Täydennysrakentaminen tarjoaa huomat-

15


tavia mahdollisuuksia kaupunkiympäristön sekä sosiaalisen rakenteen kehittämiseen. Lisärakentaminen (esimerkiksi rakennuksen päälle rakennettavat lisäkerrokset) voi taas parhaimmillaan luoda olemassa oleville rakennuksille taloudellista pohjaa korjausrakentamista varten.

Autopaikkakysymyksen ratkaiseminen Kuten uudisrakentamisessa, myös lähiöiden kehittämisessä autopaikkojen tarjoaminen on keskeinen ongelma. Suomalaiset lähiöt on rakennettu pääasiassa ajalla, jolloin yksityisautoilun määrä on ollut hyvin paljon pienempi: autopaikoille ei ole ollut niin suurta tarvetta. Kun autoilu on sittemmin lisääntynyt ja autoilukulttuuri vakiinnuttanut asemansa, autoille ei ole lähiöissä tilaa. Ongelma on ratkaistu muuttamalla suuria piha-alueita asfalttipäällysteisiksi paikoitusalueiksi. Tämä tekee asumismiljööstä epämiellyttävää. Ongelmallista lähiöiden täydennysrakentamisessa on se, että paikoitushallien rakentaminen tulee yleensä liian kalliiksi; esimerkiksi KLIKK-hankkeen Joensuun pilottiprojektissa on huomattu, että pysäköintihallien rakentaminen uudisrakennusten alle (poistuvat paikoitusalueet sijoitetaan uudisrakennusten alle, jossa on paikoitus sekä vanhalle että uudelle rakennukselle) ei ole taloudellisesti kannattavaa. Paikoituskerroksia olisi tullut lähes väistämättä kaksi, ja asuntojen hinnat eivät pysty kattamaan paikoitushallin kustannuksia. Yleisesti ottaen paikoitushallit ovat taloudellisesti perusteltuja vain erittäin tiheän rakentamistehokkuuden alueilla (esimerkiksi kaupunkien keskustoissa), ja lähiöt vastaavat harvoin sellaista tonttitehokkuutta. Uudet autopaikat sekä täydennysrakentamisen alta väistyvät autopaikat on pystyttävä sijoittamaan alueelle muuten: kadunvarsipysäköinnin, pienten paikoitusaluetaskujen tai pihapysäköinnin keinoin.

16


TURKU,  ILPOINEN

Kuva 1.5.1. KLIKK-hankkeessa on mukana myös Turun Runosmäen (vasemmalla) ja Ilpoisen (oikealla) alueet. Kuvat: Jouni Koiso-Kanttila 2013.

1.5 KLIKK-hanke: käyttäjäja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti Tämä diplomityö on tehty osana KLIKK-tutkimushanketta. KLIKK-hanke on Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston sekä Tam-

pereen teknillisen yliopiston yhteinen tutkimushanke, jossa on mukana kolmen yliopiston lisäksi VTT, Ympäristöministeriö, Kiinteistöliitto, Stora Enso, Isover, SRV (Joensuun pilottiprojektissa) sekä Joensuun, Turun, Kouvolan ja Porvoon kaupungit.

Hankkeen yleiset tavoitteet Hankkeen tavoitteena on laaja-alaisen korjausrakentamisen teollisen korjauskonseptin

17


kehittäminen. Hankkeen päätavoitteita on käyttäjä- ja liiketoimintalähtöisyys, ja siksi hankkeessa tutkitaan myös korjausrakentamisen sosiaalista puolta sekä asukkaiden tai käyttäjien osallistumista jo suunnittelun alussa. Hankkeen tavoitteena on löytää korjausrakentamiseen ja lähiöiden kehittämiseen laajaalaisia ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat, että: a) korjaustoimeen lähdettäisiin innostuneemmin, eikä taloudelliset kysymykset lopettaisi hanketta heti alkuunsa b) asukkaat voisivat olla paremmin mukana prosessissa suunnittelun alusta lähtien. Toiveena olisi, etteivät asukkaat välittömästi pistäisi vastahankaan, vaan että he pikemminkin toimisivat prosessissa kiihdyttävinä tekijöinä. c) ”All inclusive” -palvelua, jossa kaikki korjaamisen palvelut tulisivat yhdeltä toimijataholta, kehitettäisiin. Hankkeen lähtökohtana on korjausrakentamisen olemassaoleviin teknisiin tuotteisiin perustuvien suunnittelu- ja toteutusratkaisujen käyttäminen, mutta toisaalta myös uusien teknisten ratkaisujen valjastaminen (esimerkiksi TES Energy Facade) suurimittakaavaisempaan käyttöön.

Suunnittelun, kaavoituksen sekä läinsäädännön yhteistyö KLIKK-hanke etsii ratkaisuja myös lähiöiden kehittämisessä tehtävään kaavoitukseen. Pääpainona on kevyen kaavoituksen tarkastelu. Kun suunnittelu on valmis, ratkaisu tulisi voida viedä asemakaavaan mahdollisimman nopeasti ja vähällä vaivalla. Mitkä menetelmät mahdollistaisivat nopean ja joustavan kaavoituksen? On kaavoittajan kannalta raskasta, että erilliset taloyhtiöt toteuttavat korjausratkaisuja hyvin erilaisilla aikarajoilla - toiset muutamassa vuodessa, toiset 20:ssa vuodessa. Hanke hakee joustavia mutta motivoivia pelisääntöjä alueiden kehittämiseen kaavatasolla. Tästä voivat hyötyä etenkin kaupungit sekä valtiolliset instituutiot, mutta viime kädessä taloyhtiöt sekä asukkaat. Myös lainsäädännöllisiin ongelmiin tulisi löytää ratkaisuja. Tällä hetkellä esimerkiksi taloudellinen prosessi täydennys- ja lisärakentamisessa on hankala. Olisi edullista, että esimerkiksi tonttimaksut lankeaisivat vasta, kun rakennuslupa on myönnetty, jotta suunnittelu voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaasti.

Kuva 1.5.2: KLIKK-hankkeen Joensuun pilottiprojektien WP4 ja WP6 alustavia korttelin täydennysrakentamisen vaihtoehtomalleja. Kaavio ja teksti: Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy.

18


Täydennysrakentamisen ja lisärakentamisen mallit: Joensuun pilotit WP4 ja WP6 KLIKK -hankkeessa on tarkoitus löytää laaja-alaisesti toimivia täydennys- ja lisärakentamisen malleja. Hankkeen pilottiprojektissa Joensuussa lisärakentamista on tutkittu katolle tehtävillä lisäkerroksilla. Kattorakentamisessa huomattavaa on, ettei se vähäisenä

ole kannattavaa. Siksi lisäkerroksia suunniteltaessa kahden kerroksen lisääminen on hyvä lähtöasetelma. Lisäkerroksia suunnitellessa palomääräykset ovat usein rajoittavana tekijänä.

saadut kokemukset toimivat suuntaa antavina ohjelinjoina myös tämän diplimityön täydennysrakentamissuunnitelmaa laatiessa.

Joensuussa kehitettiin myös uutta kerrostalorakentamista korttelin päädyissä. Tarkoituksena oli kehittää kaupunkija katurakennetta eikä ainoastaan yksittäistä rakennusta. Joensuun

pilottiprojektista

19


1.6 Lähiöuudistuksen ympäristövaikutukset Lähiuudistuksia suunniteltaessa tulisi aina kehittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Elinympäristöä tulee kehittää kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Lähiöitä kehitettäessä tulisi keskittyä siihen, että alueen negatiiviset ympäristövaikutukset vähenevät, ja että rakennusten energiatehok-

20

kuus paranee niitä korjattessa. Veli Möttönen jakaa tärkeimmät tekijät ympäristövaikutusten arvioinnissa neljään osaan (Möttönen, KLIKKseminaari 2013); ensinnäkin ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida lähiöiden energiankulutus yleensä sekä yksittäisten rakennusten energiankulutus ja päästövaikutukset. Lisäksi tulee arvioida lähiön alueellisen hiilijalanjäljen komponentit sekä lähiöuudistuksen vaikutus


Kuva 1.6.1. Sakaristontie suunnittelualueella Kouvolan Kaunisnurmessa.

niihin. Lähiöuudistuksen ympäristövaikutuksiin kuuluu myös uudistuksen vaikutus lähiöön asumisympäristönä sen asukkaille - sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset eivät ole luontoon kohdistuvia vaikutuksia vähäpätöisempiä. Neljäntenä osana on lähiöuudistuksen aluetaloudelliset vaikutukset: korjaushankkeiden vaikutus rahavirtoihin (panos-tuotosmenetelmä) sekä sen aluetalouden työllisyyteen vaikuttavat tekijät.

Kaiken kaikkiaan lähiöuudistuksessa pitäisi pyrkiä kehittämään lähiötä ympäristövaikutuksiltaan ja energiataloudeltaan uudisrakennusalueita vastaavaksi. Ekotehokkuutta voidaan parantaa lisäämällä energiatehokkuutta, vähentämällä materiaalien kulutusta, korvaamalla materiaalien käyttöä, käyttämällä lähivoimavaroja, lisäämällä uusiutuvien energialähteiden osuutta, lisäämällä matalaexergiaa sekä

käyttämällä puhtaampia materiaaleja ja energiaa (Möttönen, KLIKK-seminaari 2013).

21


ANALYYSI

2 Kasarmi, kirkko ja 60-luvun asumalähiö Kaunisnurmen alueanalyysi

Kaunisnurmi sijaitsee Kouvolassa vain kivenheiton päässä Kouvolan keskustasta. Alueen toiminnot rajoittuvat pääasiassa asumiseen, mutta julkiset ja kaupalliset palvelut ovat alueelta melko hyvin saavutettavissa myös ilman autoa. Kaunisnurmi on rakenteeltaan epämääräinen mutta tunnelmaltaan hyvinkin viehättävä - se on lähiöuudistuskohteena haasteellinen, sillä kaupunkirakenne on pienimittakaavaista ja alueella on jo oma identiteettinsä, vaikka sen aistiikin

vain paikoittain. Alueen ongelmat ovat hyvin tyypillisiä 1960-luvun lähiölle: asuntojakauma on yksipuolinen eikä vastaa nykyaikaisen asumisen tarpeita, rakennuskanta vaatii korjaustoimenpiteitä, väestö on ikääntyvää mutta esteettömyys ei toteudu rakennuksissa ja toisaalta alueen kaupunkiympäristö on virikkeetöntä eikä houkuttele uusia asukkaita.

23


2.1 Kaunisnurmen kehittyminen ja kaavahistoria Kaunisnurmen rakennuskantaa leimaa vahva ajallinen kerroksellisuus; suunnittelualueen rakennuskanta on aina 1900-luvun alusta 2010-luvulle asti rakennettua. Erilaisten suunnitelmien sekä tyylien kirjo näkyy myös kaupunkirakenteessa. Ajallinen kerroksellisuus on samanaikaisesti sekä alueen vahvuus että heikkous: parhaimmillaan alueen historian havaitsee, kun taas pahimmillaan erilaiset suunnitelmat ovat jättäneet alueelle keskeneräisen tunnelman.

Kouvolan ensimmäinen asemakaava 1922 Kaunisnurmen alue oli mukana jo Kouvolan ensimmäisessä asemakaavassa, niin kutsutussa Paatelan kaavassa vuodelta 1922, joka syntyi suunnittelukilpailun pohjalta. Paatelan kaava vahvisti Kouvolan taajamajaon neljään kauppalanosaan, joita rautatiet erottivat. Tämä nelijako on säilynyt nykyistenkin kaupunginosien perusrungossa. Kaunisnurmi kuului toiseen kauppalaan. Kouvolan kaupungin suunnittelua rajoittaneet reunaehdot, Riihimäki-Pietari rautatie ja siitä erkanevat radat, isojaon peruja oleva lounais-koillissuuntainen palstajako, olemassaoleva asemayhdyskunta sekä ympäröivän maiseman piirteet - pohjoisen harjanteet ja toisaalta etelän viljelytasangot - määrittivät kaupungin rakennetta (Wasastjerna 2011, s.28). Nykyisen Kaunisnurmen alue on Paatelan kaavassa vain osittain määritelty. Siinä näkyy kuitenkin jo edelleen alueen identiteettiä luova ortodoksinen kirkko ja sitä ympäröivä julkinen puisto sekä ostoskeskuksen itäpuolelle jäävä pientalojen korttelirakenne. Kaunisnurmen toteutunut rakenne ei kuitenkaan juuri nykymuodossaan vastaa Paatelan suunnitelmaa. Paatela oli myös suunnitellut kirkon eteläpuolelle puistoon rajautuvia julkisia rakennuksia, jotka eivät ole toteutuneet. Kaunisnurmen alueen sisäisinä pääväylinä olivat pohjois-eteläsuuntaiset Muuramistonkatu ja Länsikaari, joiden yhteyteen oli ehdotettu korkeampia, 2-3 -kerroksisia rakennuksia (Wasastjerna 2009, s. 2). Muuten rakentaminen oli suunniteltu alueella matalaksi. Kuva 2.1.1: Kaunisnurmen ympäristöä Paatelan asemakaavassa; korttelirakenteen suhde Kouvolan nykyiseen korttelirakenteeseen (harmaa). Lähde: Havainnepiirros KSM teoksessa Wasastjerna 2009, s. 29.

24


Kuva 2.1.2: Osa Otto-I. Meurmanin laatiman Kouvolan II-IV kauppalanosan asemakaavasta, joka vahvistettiin vuonna 1932. Kaavassa näkyvät jo Kaunisnurmen pientalokatujen tiukat rivistöt, jotka muistuttavat nykyasussaan Meurmanin kaavasta. Kirkon itä- ja länsipuolille Meurman oli suunnitellut asuinrakennuksia. Lähde: Wasastjerna 2009, s. 32.

Meurmanin kaava 1931 Jo vuonna 1931 Kouvola sai uuden asemakaavan. Kaavan suunnittelijana toimi Otto-Iivari Meurman, joka oli jo toiminut tuomarina vuoden 1922 kaavan suunnittelukilpailussa. Meurman laati kaavan kahdessa vaiheessa: ensimmäinen osa valmistui vuonna 1929 ja toinen vuonna 1931. Meurmanin kaava noudatti pitkälti aikaisemman Paatelan kaavan linjauksia. Tosin Paatelan kaa-

vassa oli varattu runsaita alueita puistoille ja julkisille aukioille tiiviin ja kaupunkimaisen rakentamisen vastapainoksi, kun Meurman sen sijaan väljensi tonttirakennetta. Lisäksi hän vähensi julkisten alueiden sekä kerrostalorakentamisen määrää ja korvasi niitä pientalorakentamisella (Wasastjerna 2011, s. 108). Kaava oli Paatelan kaavaan verrattuna muodoiltaan geometrisempi (Wasastjerna 2009, s. 2). Meurmanin

tavoitteena

oli

puutarhakaupunki-ihanne. Tonttien kadunvastaisia reunoja määrättiin kaavassa istutettaviksi ja asukkaille tarjottiin tilaa omatoimiviljelyyn julkisten puistojen sijaan. Meurman pyrki välttämään ”kasarmimaisen ja liian sullotun asutuksen aiheuttamat haitat“. Tonttimaa oli ajan Kouvolassa edullista, joten Meurman tunsi väljemmän tonttirakenteen olevan perusteltua: ”siihen on meillä maaseutuoloissa sitäkin suurempi syy, kun maapohja vielä on

25


suhteellisen halpaa ja kun asuminen puutarhakaupungissa säästäväisen katusommittelun avulla voidaan oloissamme saada taloudellisestikin kannattavaksi“ (Meurman, 1920).

erotettu ja ne kohoavat mäen rinteessä puiden seasta. Vaikka katutila jää löyhäksi, rakennukset muodostavat tilallisen sarjan ja luovat alueelle sen metsäkaupungin henkeä.

Meurman jatkoi kaavassaan Kaunisnurmen pohjoispuolella rakentamiselle tarkoitettua aluetta aina Kasarminmäelle asti. Lännessä Kaunisnurmesta jäi kuitenkin kaavan ulkopuolelle alueita. Meurmanin kaavasta on kaiken kaikkiaan toteunut Kaunisnurmen pohjoispuolella melko vähän, sillä rakennuskorkeudet ja sommittelu eivät enää ilmennä Meurmanin kaavan ideologiaa. Meurmanin kaavan pientalomaisuus ja puutarhakaupunkiihanne ovat kuitenkin säilyneet jossain määrin. Meurman suunnitteli umpikortteleita vain Kouvolan keskustaan, ja siksi ympäröivien alueiden - kuten Kaunisnurmen - korttelirakenne on avoin ja rakennustiheys erittäin löyhä. Meurmanin kaavassa kirkkoa ympäröivä puisto rajautui sen itä-, etelä- ja länsipuolella kehämäisesti rakennuksiin.

Meurmanin ja Siltavuoren asemakaavaehdotuksessa oli varattu tilaa myös uudelle asuinlähiön ”kauppakeskiölle“ silloisen Hämeentien varteen sekä ”yleisen rakennuksen tontti, johon voidaan sijoittaa asukkaiden vapaa-aikojen harrastuksia sekä sosiaalista huoltoa palvelevia huonetiloja“ (Kouvolan II:n kauppalanosan asemakaavanmuutos, kaavaselostus 1954). Lisäksi kansakoulua varten kaavoitettiin tontti alueen eteläpuolelle, jossa sijaitsee nykyinen Kaunisnurmen koulu.

Kouvolan toisen kauppalan asemakaavamuutos 1954 sekä Kouvolan yleiskaava 1954 Vuoden 1954 Kouvolan toisen kauppalan asemakaavamuutos sekä vuoden 1954 Kouvolan yleiskaava, jotka molemmat suunnittelivat Otto-Iivari Meurman sekä Inkeri Siltavuori, lähentelivät jo sitä rakennetta, joka Kaunisnurmen alueella on nykyasussaan. Siinä Kaunisnurmea jakaa kahtia itä-länsisuuntainen väylä, nykyinen Kuusaantie. Sisäasiainministeriö oli katsonut Kaunisnurmen Kirkonmäen sopivan hyvin Kymen lääninhallinnon virkailijain asuintalojen paikaksi, ja Meurman ja Siltavuori laativat niiden sommittelua sekä ympäröivää aluetta varten asemakaavaehdotuksen (Wasastjerna 2009, s. 3). Ehdotuksessa silloinen Hämeentie, nykyinen Kuusaantie, siirrettiin pohjoisemmaksi, sillä haluttiin nimenomaan välttää rakennusten rajautumista katuun. ”Voimassa olevassa asemakaavassa on tällä kohden leveä Hämeenkatu. Kun kuitenkin Hämeenkatu on tonttien reunustama, ei se sellaisenaan pysty täyttämään säteistielle asetettavia vaatimuksia. Tämä seikka on pakottanut muuttamaan asemakaavaa siten, että uusi säteisväylä saadaan tonttivapaaksi ja rauhoitetuksi asuntokatujen risteilyltä“, todettiin asemakaavaehdotuksen kaavaselostuksessa (Kouvolan II:n kauppalanosan asemakaavanmuutos, kaavaselostus 1954). Lääninhallinnon virkailijoiden asuintalot Kamreeri-korttelissa siirrettiin suunnitelmassa tiestä hieman etäämmäksi. Niiden sommittelussa käytettiin avointa rakennustapaa, ja rakennukset kaavoitettiin yhteiselle tontille. Kaavan mukaan rakennetut virkailijoiden asuintalot näkyvät rinteessä saavuttaessa nykyisen Kaunisnurmen keskukseen. Ne ovat suomalaisen metsäkaupunkiaatteen tapaan toisistaan etäällä, kadusta istutuskaistaleella

26

Vuoden 1957 ja 1968 asemakaavamuutokset ja -laajennukset Vuoden 1957 Väinö Vuorisen asemakaavamuutoksessa ja -laajennuksessa alueen rakenne säilyi jotakuinkin ennallaan. Alueen länsipuolella omakotitalorakentamiselle varattu alue laajeni hieman, ja kerrostalorakentaminen rajautui Kallantien eteläpuolelle. Vuoden 1968 asemakaavamuutoksessa ja -laajennuksessa, sekin Väinö Vuorisen laatima, Kasarminkadun linjausta muutettiin paikallisliikenteen kokoojakaduksi, jolloin sitä voitaisiin käyttää Kuusaankosken ja Kouvolan välisen liikenteen väylänä (Wasastjerna 2009, s.4). Kasarminkadun linjaus ei kuitenkaan ole toteutunut kaavan mukaisena. Sen sijaan toteutunut kiilamainen puisto Kappelikadun ja Vääpelikadun välissä noudattaa kaavaa - sekin tosin toiminnallisesti tai kunnoltaan muistuttaa vain etäisesti puistoa. Kaunisnurmessa 1960-1970 -luvuilla tapahtunut rakentaminen on jättänyt alueelle historian kerroksista ehkä vahvimman jäljen. 1960-luvun alussa rakennetut, kirkon länsipuolelle ja Kasarminkadun ja Kuusaantien väliin jäävät asuintalot noudattavat avointa korttelimallia, mutta niiden sommittelu on valitettavan hajanaista. Ne muodostivat kuitenkin syntyessään ”Kouvolan ensimmäisen täydellisen asumalähiön” (Juvonen 2003). Asuinalueen suunnitteli kaavankin laatinut arkkitehti Väinö Vuorinen. Myös vuonna 1966 avattu Hämeenkulman ostoskeskus alueen keskustassa Kuusaantien varressa oli osa uutta asuinlähiötä.


Kuva 2.1.3 (ylh채채ll채): Suunnittelualue ja sen rakennusmassat nykymuodossaan esitettyn채 rakeisuuskaaviona 1:5000. Kuva 2.1.4 (alhaalla): Nykyinen tonttijako 1:5000.

100m

100 m

100 m

50

50

10

25

50 m

5

10 m

50

10

27


IV IV III

V

I I

IV

IV

IV

III

III

I

IV

IV IV

III

IV

IV

III

III

III III

I

IV

IV IV

IV

III I V

V

V

V

V

V

III III

1:5000

100m 1:3000

100 m 1:2500


Kuva 2.1.5 (vasemmalla): Olemassaolevat rakennukset ja kerroskorkeudet. Kuva 2.2.1: Pyhän Ristin kirkko luo Kaunisnurmen alueelle sen identiteettiä.

2.2 Rakennuskanta Kuten jo alueen asemakaavahistorian yhteydessä mainittiin, Kaunisnurmen pohjoispuolen rakennuskanta on kokoelma hyvin eri ikäisiä

ja tyylisiä rakennuksia. Aikaisimmat rakennukset ovat 1920-luvulla rakennetut kasarmiin kuuluneet asuinrakennukset alueen pohjoispuolella Kasarminkadun varressa. Alueen keskellä mäen päällä sijaitsee ortodoksiseksi venäläiseksi varuskuntakirkoksi vuosina 1913–1915 rakennettu Pyhän ristin kirkko, jolla on painava merkitys alueen identiteetille. Kirkko toimi Suomen itsenäistymisen jälkeen luterilaisena kirkkona vuoteen 1978 asti, mutta luterilainen seura-

kunta lahjoitti kirkon vuonna 1980 Haminan ortodoksisen seurakunnan käyttöön (Wasastjerna 2011, s. 70).

29


suunnittelualueella asuinrakennukset suunnittelualueen ulkopuolella

paikoitusalue

Alueen länsipuolella olevien Kallantien, Rajaportintien ja Muuramistontien pienimittakaavaiseen omakotitaloryhmään kuuluu 1930- ja 1940-luvuilla rakennettuja puurakenteisia pientaloja, jotka ovat arvokkaita alueen ilmapiirin muodostumisen kannalta. Tämän pientaloalueen asemakaava muistuttaa hieman Meurmanin kaavan tavoitteita. Valtaosa pientaloista on kuitenkin 1950- ja 1960-luvuilla rakennettuja. Kerrostalokannasta parhaiten ajallista tyylisuuntaansa edustavat kokonaisuudet ovat Sakaristontien 1950-luvun virkamiesasunnot. Ne luokitellaan myös maakunnallisesti merkittäväksi rakennusperinnöksi (Wasastjerna 2009, s. 7). Entiselle kasarmialueelle rakennettu Kasarminkadun ja Pääportinkujan risteyksessä sijaitseva ”Pilvilinna“ ilmentää myös omaleimaista 1950-luvun arkkitehtuuria. 1960-luvun rakentamista edustaa erityisesti Kappelikadun suorakulmaisesti sijoitellut kerrostalot. Kerrostalosommitelmaa ei kuitenkaan voi pitää miljööltään erityisen viehättävänä; varsinaista katutilaa ei muodostu, ja rakennusten rajaama kolmiomainen ”puisto“ on jäänyt hoitamatta ja näyttää unohdetulta. Kortteleita hallitsee niiden kadunvarteen työntyvät asfaltoidut paikoitusalueet sekä jätekatokset. Vääpelinkadun varteen sekä ostoskeskuksen pohjoispuolelle pääasiassa 1970-luvulla rakennetut korttelit ovat kaupunkitilallisesti epämääräisiä. Pihat ovat lähes kokonaan paikoitusaluetta, ja rakennuksen yhteys katuun on heikko. Alueella on myös muutama myöhemmin, 1990-luvulla ja 2010-luvulla rakennettu asuinrakennus. Alueen keskellä sijaitseva arkkitehti Reino Hämäläisen vuonna 1965 suunnittelema Hämeenkulman ostoskeskus on rakennushistoriallisesti tyylilajiansa puhtaasti edustava. Se on sijoiteltu rinteeseen isoine avautuvine ikkunoineen. Huolto-osa kuitenkin hallitsee ikävästi ostoskeskukselle saapumista. Ostoskeskuksen vieressä sijaitseva huoltoasemarakennus vuodelta 1954 on mielenkiintoinen funktionalistisen tyylisuunnan edustaja.

RAKENNUSVUODET:

1890-1922

1890-1922

1950-LUKU

1950-luku

ASUMISEN TOIMINNOT:

1960-luku

pientalomainen asuminen

1970-luku

yhteistilat / harrastus

1980-luku

uusi kerrostaloasuminen: kerrostaloasuminen: vanha rakennuskanta

1990-luku tai uudempi

1:5000

RAKENNUSTEN IKÄ 100m 200m

0m

80

100m

1:3000

100 m 1:2500

100 m

50

1:1500

50

100 m 1:1000

50 m

25

1:200

10 m

5

1:1500 Kuva 2.2.2: Suunnittelualueen rakennusten rakennusvuodet. Kuva 2.2.3: Hämeenkulman ostoskeskus. Kuva: Tomi Tulamo. Kuva

2.2.4:

Kadunnimistö

Kuva: here.com

30

alueella.

50

100 m

1960-LUKU 1970-LUKU 1980-LUKU 1990-LUKU TAI UUDEMPI


Kuva 2.2.5: Kaunisnurmen rakennuskantaan kuuluu hyvin eri ikäisiä asuinrakennuksia. Sakaristontien 1950-luvun virkamiestalot (ensimmäinen ja toinen kuva vasemmalta ylärivissä) edustavat puhtaasti aikansa tyylisuuntaa.


2.3 Väestörakenne ja asuntojakauma Suunnittelualueen kokonaisala on noin 67 800 neliömetriä ja rakennusten kerrosala yhteensä noin 33 950 kerrosneliömetriä. Rakennukset ovat väljästi rakennettuja ja melko matalia, kerroksia on keskimäärin 2,8 kerrosta rakennusta kohden. Alueella on tällä hetkellä noin 945 asukasta ja 746 asuntoa. Asukkaita on siis keskimäärin 1,3 yhtä asuntoa kohden - alueella on paljon pieniä yhden tai kahden hengen talouksia. Asuntojen koko on yleisesti ottaen hyvin pieni. Asunnon koko on keskimäärin 52,5 neliömetriä, eli suomalaista keskivertoa huomattavasti pienempi. Asuinala yhtä asukasta kohden on noin 41,5 neliömetriä. Monet rakennukset on suunniteltu 1950ja 1960-lukujen pienellä mitoituksella. Tutustuminen alueen rakennuskantaan ja rakennuspiirustuksiin osoittaa, että asunnot eivät ole ainoastaan pieniä, mutta lisäksi ne eivät täytä esteettömyysvaatimuksia. Rakennukset ovat hissittömiä ja kulku- ja pesutilat niukasti mitoitettuja. Alueen asuntojakauma vaikuttaa varmasti alueen yleiseen houkuttelevuuteen. Koska asunnot ovat pääsääntöisesti pieniä, mutta ne eivät täytä esteettömyyvaatimuksia, ne voivat käytännössä palvella vain pieniä talouksia ja nuoria. Koska hissit puuttuvat, ikääntyneiden asuminen voi olla rakennuksissa haastavaa. Vaikka Kouvola ei ole vahvasti kasvava kaupunki, sen keskusta ja keskustan ympäristö ovat muuttovirran kohteena. Muuttava väestö on erityisesti ikääntyvää väestöä, jotka haluavat asua lähellä palveluita pientaloasumisen sijaan (Tylli, KLIKK-seminaari 31.01.2013). Kaunisnurmi voisi houkutella juuri tällaista muuttovirtaa, jos se asuinympäristönä ja asuntojakaumaltaan palvelisi myös ikääntyvää ihmistä. Jotta alue pysyisi elävänä ja väestöjakauma monipuolisena, alueelle pitäisi houkutella perheellisiä ja nuoria aikuisia. Se on nykyisten asuntotyyppien puitteissa vaikeaa. Aluetta kehittäessä tulisi panostaa erityisesti omakotitalomaisen mutta tiiviin asumisen kehittämiseen, piha-alueiden laatuun, rakennusten ja katutilan vuoropuheluun sekä julkisen ympäristön yhteisöllisyyteen.

32


Kuvat 2.3.1-2.3.3: Asunto Oy Muuramistonsuo (Kappelikatu 10). Tyypillinen asuintalo Kaunisnurmessa on 1960-luvulla rakennettu pienkerrostalo. Asunnot ovat pääasiassa pieniä ja mitoitus niukkaa. Kuva: Reino Hämäläinen Arkkitehti SAFA, 1966.

2.4 Palvelut alueella

keskus, pohjoispuolella päiväkoti ja keskellä Kaunisnurmen koulu. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tilat ovat alueen pohjoispuolella sijaitsevalla entisellä kasarmialueella. Se tuo alueelle myös nuorta väestöä. Ostoskeskuksessa on liiketiloja - joskin päivittäistavarakauppa puuttuu.

Kaunisnurmen alueella on pääsääntöisesti hyvä palvelurakenne. Julkiset palvelut ovat kävelyetäisyydellä; alueen länsipuolella sijaitsee terveys-

Kaunisnurmen eteläpuolella sijaitsee Kouvolan viehättävä ja suosittu puurakenteisten pientalojen museokortteli, jossa on pienliikkeitä ja kahvila.

Museokorttelin kyljessä on harrastus- ja kulttuuritoimintaa palveleva Kouvola-talo. Alueen eteläpuolella on myös kioski, pieni päivittäistavarakauppa sekä vanhainkoti. Valmiiksi hyvä palvelurakenne antaa hyvät edellytykset uudelle rakentamiselle, sillä suuria kunnallisia investointeja palveluiden tarjoamiseksi ei tarvittaisi. Toisaalta on myös selvää, että uusi rakentaminen alueella voisi olla ainoastaan asuinrakentamista, sillä uusille liiketiloille ei juuri ole tarvetta.

33


OLEMASSAOLEVAT OLEMASSAOLEVAT VIHERALUEET: VIHERALUEET: pihan viheralue pihan viheralue

liikerakennukset liikerakennukset

puisto / puistomainen alue puisto / puistomainen alue

julkiset rakennukset julkiset rakennukset

epämääräinen epämääräinen viheralueviheralue

uskonnolliset uskonnolliset rakennukset rakennukset asuinrakennukset asuinrakennukset suunnittelualueella suunnittelualueella

metsä

Kuva 2.4.1: Kaunisnurmessa on jo hyvä olemassaoleva palvelurakenne. Myös

metsä

paikoitusalue paikoitusalue

Kouvolan keskusta on kävelyetäisyydellä. Mittakaava 1:5000.

1:5000 RAKENNUSVUODET: RAKENNUSVUODET:

100m

34

TOIMINNOT: TOIMINNOT:

asuinrakennukset asuinrakennukset suunnittelualueen suunnittelualueen ulkopuolella ulkopuolella

korkeakoulu korkeakoulu koulu

koulu

kaupalliset kaupalliset palvelut palvelut kulttuurikulttuuri ja harrastus ja harrastus palvelutalo palvelutalo terveydenhoito terveydenhoito

1890-1922 1890-1922

100 m

PALVELUT ALUEELLA: PALVELUT ALUEELLA:

1950-luku 1950-luku 1:3000

ASUMISEN TOIMINNOT: ASUMISEN TOIMINNOT:

1960-luku 1960-luku

pientalomainen pientalomainen asuminen asuminen

1970-luku 1970-luku

yhteistilat / harrastus yhteistilat / harrastus

kirkko

kirkko


Kuva 2.5.1: Suunnittelualueen viheralueet nykymuodossaan. Alueella on paljon viheraluetta, mutta se on paikoittain hyvin epämääräistä, ja julkisen ja yksityisen viheralueen hierarkia puuttuu. Mittakaava 1:5000.

100m

100 m

100 m

50

50 OLEMASSAOLEVAT VIHERALUEET: pihan viheralue

10

TOIM

50 m

25

puisto / puistomainen alue

ju

epämääräinen viheralue

u r a s

10 m

5

metsä

a s u 10

paikoitusalue

2.5 Viheralueet ja niiden luonne Viheralueen määrä on Kaunisnurmen pohjoispuolella run-

li

50

sas, mutta sen luonne on epä- nistaa niitä omaksi pihakseen. määräinen. Alueella on paljon RAKENNUSVUODET: Viheralueiden analyysi tuo piha-aluetta, puistoa sekä esiin kysymyksen määrän 1890-1922 metsää. Viheralueilta tuntuu ja laadun suhteesta. Alueelkuitenkin puuttuvan hierarkia la 1950-luku voisi varmasti vähentää ja tematiikka. Julkista, puoli- viheralueen määrää, mutta julkista tai yksityistä tilaa on panostaa sen laatuun. Arvok1960-luku vaikea erottaa toisistaan. Toi- kaita julkisia viheralueita ovat saalta pihojen avoimuus vie- kirkon eteläpuolelle jäävä 1970-luku hättää, mutta pihat on monissa kirkkopuisto sekä alueen kespaikoissa päällystetty asfaltilla kellä oleva, Pääportinkujan ja 1980-luku ja otettu autopaikoituskäyt- Kasarminkadun välissä oleva 1990-luku tai puisto jylhine töön. Rakennusten ja kadun kolmiomainen uudempi Niiden arvostus väliin jää epämääräisiä viher- havupuineen. kaistaleita, joita ei ole hoidettu. oli myös asukastutkimuksessa Asukkaan voi olla vaikea tun- selkeää, ja siksi niiden säilyttä-

ASUM

p a

y

u k k v

35


minen on tärkeää. Sen sijaan alueen keskustasta puuttuu täysin jalankulkijan oleskeluun varattu katutila, aukio tai puisto. Kappelikadun ja Vääpelinkadun väliin jäävä puistokaistale tuntuu melko merkityksettömältä. Sen itäreunassa on leikkipaikka, mutta sen voisi siirtää osaksi muutakin puistokokonaisuutta. Viheraluetta ei ole hoidettu eikä rakennettu, se näyttää ennemminkin unohtuneelta. Muutenkin alueella huomaa, että julkisen viheralueen tulee olla helppohoitoista, koska se rappeutuu muuten käyttökelvottomaksi. Viheralueen hoitaminen on kaupungille kallista, eikä esimerkiksi nurmialueiden kunnossapitoon riitä varoja. Siksi puistoalueen tulisi rajoittua yhteen tai kahteen nurmialueeseen, ja muiden viheralueiden tulisi olla vähäistä huoltoa vaativia. Lisäksi alueen yksityisen viheralueen tulisi olla paremmin jokaisen omaan käyttöön määriteltyä, jotta asukkaat itse innostuisivat piha-alueen hoidosta. Alueella näkyy ehkä hyvä esimerkki siitä, kun metsä- tai puutarhakaupunki ei onnistu yhdistämään luontoa ja rakennettua ympäristöä johdonmukaisesti, vaan sekä luontoalueet että rakennettu alue jäävät miljööltään ja toiminnoiltaan epämääräisiksi. Kirmo Mikkola kommentoi vuoden 1972 lisensiaatintyössään metsäkaupungin toiminnallisen epäonnistumisen vaaroja: ”metsäkaupungin viheralueelta puuttuvat ne kaupunkielämän perinteelliset funktiot, jotka ovat synnyt­täneet rakennetut puistot, puistokadut ja hyötypuutarhat. Ne jäävät hel­posti pelkiksi ylijäämäalueiksi, jotka suorastaan vähentävät kaupungin viihtyisyyttä ja turvallisuutta” (Mikkola 1972, s. 201–204). Kaunisnurmen alueella ehkä juuri pyrkimys puutarhamaisuuteen on luonut todellisuudessa epämääräistä julkista tilaa, jonka käyttäjäksi tai hoitajaksi on kenenkään vaikea identifioitua.

36


Kuva 2.6.1: Suunnittelualueella tällä hetkellä olevat paikoitusalueet. Paikoitukselle varatun pinta-alan määrä on suuri, ja paikoitusalueet ovat usein kadun ja rakennuksen välissä. Mittakaava 1:5000.

100m

100 m

100 m

50

OLEMASSAOLEVAT 50 VIHERALUEET:

10

pihan viheralue

puisto25 / puistomainen alue 50 m epämääräinen viheralue metsä

5

10 m

paikoitusalue

2.6 Liikenneyhteydet ja paikoitusongelma

Kaunisnurmi on liikenneyhteyksiltään hyvin saavutettavissa. Se on vain pienen matkan päässä Kouvolan keskustasta, ja alueelle kulkee hyvät kevyen liikenteen reitit. Alueelle kulkee myös keskustasta kaksi linja-autoa. Katuverkko on melko runsas, ja siksi se tarjoaa hyvät edellytykset täydennysrakentamiselle ilman, että infrastruktuuriin tulisi tehdä suuria investointeja. Alueelle saapuminen ja aluetta

RAKENNUSVUODET: 50 itä-länsisuuntaisesti halkaiseva Kuusaantie 1890-1922 ovat ongelmallisia. Kuusaantien ylittämi1950-luku nen jalan on mahdotonta, ja ainoa keino on tien alittami1960-luku nen alikulkutunnelin kautta. Alikulkutunnelin löytäminen 1970-luku on vaikeaa. Alueen keskustaa hallitsee suuri risteys, ja 1980-luku Kuusaantie on liikennemääriltään melko runsas. Kuusaan1990-luku tai tien väylämäisyys halkaisee uudempi aluetta. Kuusaantie tulisi voida ylittää helpommin. Vaikka ostoskeskus jo nyt merkitsee alueelle saapumista, saapumis-

10

37


SUUNNITTELUALUEEN RAJA ERITTÄIN VILKAS AUTOLIIKENNE VILKAS AUTOLIIKENNE VILKAS PYÖRÄVÄYLÄ TÄRKEÄ KÄVELYREITTI LINJA-AUTOPYSÄKKI

1:50

100m

1:30

100 m

1:25

100 m

50

Kuva 2.6.2: Liikenneanalyysi. Mittakaava 1:5000.

kohdalla ja alueen keskustalla voisi olla selkeämpi identiteetti. Katulinjaus on erikoinen, ja ajo Pääportinkujalle - jota pitkin entiselle kasarmialueelle ajo tapahtuu - tulisi järjestää niin, ettei se valjasta moottoriliikenteen käyttöön suurinta osaa keskustan katualasta. Alueen heikkouksiin lukeutuu myös sen paikoituksen aiheuttamat ongelmat. Paikoitusalueen määrä on suuri. Lisäksi pihoja ei ole suunniteltu ja paikoitusaluetta ei

38

ole järjestetty, vaan alue on lähinnä vallattu autojen pysäköintipaikaksi. 1960-luvun puutarhakaupunki ja moderni autoilun ihanne eivät tunnu sopivan alueella hyvin yhteen. 1960-luvulla tarve autopaikoille oli huomattavasti pienempi, ja siksi autopaikkoja ei ole suunniteltu täyttämään nykyaikaisen autoilun vaatimuksia. Kirmo Mikkolan mielipide Espoon Tapiolan toteutumisesta 1960-luvulla vastaa melko hyvin myös Kaunisnurmen alueen 60-luvulla

rakennettuja kortteleita ja autojen paikkaa niissä: ”Tämä sugges­tiivinen ympäristöidea (huvilakaupungin muunnelmana, jossa erilliset huvilat on korvattu kerrostaloilla) olisikin toiminut varsin tehokkaasti, ellei kuvaan olisi astunut [!] henkilöauto, joka muutti romanttiset näkymät nopeasti asfalttipäällysteisiksi pysäköintialueiksi.” (Mikkola 1972, s. 101, 105–108)

50

100 m

1:10

50 m

25

1:20

10 m

5

50

100 m


Kuva 2.7.1: Näkymä Kappelikadulta lounaan suuntaan.

2.7 Kaupunkirakenteelliset ongelmakohdat

Kaunisnurmen kaupunkirakenteellisia ongelmakohtia ovat erityisesti korttelirakenteen löyhyys tai puuttuminen kokonaan. Katutila on koko alueella kauttaaltaan löyhää: alueella ei muodostu miellyttäviä kaupunkitiloja, vaikka alueella voisi pikkukaupunkimaisen luonteensa takia olla hyvät edellytykset kylämäiseen miljööseen. Erityisesti suunnittelualueen länsiosa soveltuisi hyvin täydennysrakentamiselle, jotta katutilaa

voitaisiin paremmin rajata. Alueelle saapuminen sekä ostoskeskuksen ympäristö ovat sekä liikenneteknisesti huonosti toimivia että tunnelmaltaan identiteettiään vailla. Keskusta-alueen kehittäminen voisi tarjota myös ostoskeskukselle paremmat edellytykset liiketilana.

39


2.8 Alueen arvokkaat paikat Suunnittelualueella kaupunkiympäristöltään arvokkaimpia paikkoja ovat kirkon ympäristössä oleva puisto, Sakaristontien rinteessä sijaitsevat 1950-luvun asuinkerrostalot sekä kasarmialue ja sen vanha rakennuskanta. Myös alueen keskelle jäävä kiilamainen puisto sopii hyvin paikalleen ja voisi hyvin toimia alueen pienenä ”keskuspuistona“. Alueen vahvuuksiin kuuluu myös sen läheisyydessä sijaitsevat puupientaloalueet, jotka ovat ilmapiiriltään viehättäviä, sekä Kuusaantien eteläpuolinen museokortteli, joka on myös asukkaiden suosiossa. Ne luovat koko Kaunisnurmelle sen identiteettiä.

lan Kouvo ue mial Kasar

ku

1910-lu

na

Pilvilin

1953

Ostoskeskus

1965

Kuva 2.8.1: Alueen rakennushistoriallisesti mielenkiintoiset rakennukset tai ympäristöt. Mittakaava 1:5000.

1961

1953 rakennettu asuinkerrostalo.

1:5000

100m 1:3000

100 m

15

1913-19

iesVirkam 954 talot 1

Koulu

Kuva 2.8.2 (oikealla): Pilvilinna, vuonna

40

Aallon portit!

Pyhän o irkk ristin k

Museo i korttel vun 1900-lu alku

laKouvo 82 talo 19


ASUKASOSALLISTUMINEN

3 Visio Kaunisnurmi Asukasosallistuminen

Diplomityön yhteydessä toteutettiin asukasosallistuminen Kaunisnurmen asukkaille. Asukasosallistuminen toteutettiin yhdessä toisen diplomityöntekijän, Ida Lautanalan kanssa.

tessä. Lisäksi kokeiltiin erilaisten menetelmien toimivuutta asukkaiden aktivoimiseksi.

Asukasosallistumisen tarkoituksena ei ollut ainoastaan kerätä lähtötietoja ja suunnittelun tavoitteita itse suunnitelmaa varten, vaan myös tutkia asukasosallistumisen antia suunnittelijalle ja sen käytettävyyttä suunnittelutyön ede-

43


3.1 Asukasvaikuttaminen kaupunkisuunnittelussa on haastava asia. Asukasosallistumisen ongelmia on, että se toteutetaan usein vasta palautteena, kun suunnitelma on jo valmistumassa. Lisäksi asukasvaikuttaminen vie paljon aikaa ja resursseja, joita ei välttämättä ole varattu kattavaa osallistumisen järjestämistä varten. Kaupunkihan on jo instituutiona demokraattinen, ja siellä tehtävät päätökset siinä mielessä kaupunkilaisia edustavia. Kaupunkisuunnittelu on kuitenkin ala, jossa ruohonjuuritason osallistuminen voi olla ilmeisen tärkeää. Asukkaiden mahdollisuus lähestyä suunnittelijoita voi olla yhteisymmärryksen saavuttamiseksi tärkeää. Asukkaiden osallistumismahdollisuus on jo nyt lainsäädännössä määrättyä. Vuorovaikutukseen pyritään ainakin teoriassa, mutta käytännössä kuilu asukkaan ja suunnittelijan välillä tuntuu olevan perinteisesti suuri. Suunnittelijat ajattelevat, ettei asukkailla ole tarvittavaa tieto-taitoa, jotta heitä olisi syytä kuunnella. Toisaalta taas asukkaat toimivat useammin valittajan roolissa kuin myötävaikuttavina tekijöinä: uusi rakentaminen on usein asukkaalle kirosana, ainakin jos se sijoittuu oman tontin naapuriin. Aija Staffans havaitsee väitöskirjassaan Helsingin Maunulassa ja Lauttasaaressa tapahtuneesta vuorovaikuttamisesta, että vaikka asukasosallistumista saattaa olla paljon, vuorovaikutusta on vähän. (Staffans 2004, s. 244). Tällä Saffans tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osallistumista pidettiin onnistuneena silloin, kuin osallistujalukumäärä vain oli ollut runsas. Sen sijaan asukkaiden mielipiteisiin ja kommentteihin otettiin Staffansin mielestä kantaa yleispiirteisesti tai ei ollenkaan. Poliittista päätöksentekoa varten osallistumisen oli hyvä olla runsasta, ja osallistumisessa tyydyttiin siis täyttämään vain ”välttämättömät” vaatimukset. Staffans ottaa kantaa myös ongelmaan suunnittelijoiden etulyöntiasemasta asukasvaikuttamisessa. Suunnittelijat tuntevat kaupunkisuunnittelun välineet ja kommunikointimenetelmät, jotka voivat olla asukkaille uusia. Lisäksi Staffans huomauttaa näkökulmaeroista, jossa suunnittelijat tarkastelevat kaupunkiympäristöä ”ulkoapäin erilaisten ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden toteuttamiskohteena”, ja asukkaat vastaavasti omasta näkökulmastaan sisältä päin. Kaunisnurmessa tehdyssä asukasosallistumisessa lähtötilanne oli tietenkin miellyttävä, sillä kyse ei ollut poliittisesta päätöksenteosta vaan ainoastaan lähtöinformaation keräämisestä.

44


Kuva 3.1.1: Hampurilaiset osallistuvat kaupunkisuunnitteluun. Kuva: Nexthamburg.

Toisaalta se toimi oivana esimerkkinä siitä, miten suunnittelija ylipäätänsä pystyy huomioimaan asukkaita ja erityisesti keräämään tätä tarvittavaa informaatiota ennen suunnittelutyön aloittamista. Lähtötietojen keräämiseen panostamalla voitaisiin ehkä välttää suunnitelman esittelyvaiheessa heräävää vastustusta, kun asukkaat ovat jo alusta asti olleet tietoisia kehittämishankkeesta ja saaneet tarjota painavan sanansa.

Toisaalta varsinainen vuorovaikuttamisen vastuu jää viime kädessä kuitenkin suunnittelijalle, sillä suunnittelija voi todeta toteuttaneensa asukasosallistumista, mutta varsinaista yhteyttä suunnitelman ja osallistumisen välillä ei tarvitse kuitenkaan loppujen lopuksi todistaa. Jotta asukasosallistuminen onnistuu, suunnittelijoilla täytyy olla siihen myötämielinen asenne.

45


3.2 Visio Kaunisnurmi asukasosallistuminen KLIKK-hankkeen diplomitöissä Kaunisnurmen asukasosallistumisessa lähtötavoitteena oli saada vastauksia riittävän paljon ja erilaisilta väestöryhmiltä. Haastavaa oli kehittää asukasosallistuminen sellaiseksi, että se on riittävän houkuttelevaa, muttei aiheuta asukkaissa vastareaktiota; kyseessä oli ensinnäkin ideasuunnitelma alueelle eikä varsinainen kaavoitus, ja toisaalta asukasosallistumisella haluttiin ylipäätänsä tutkia sen mahdollisuuksia suunnittelun välineenä Kaunisnurmen lähtöinformaation keräämisen lisäksi. Heti alkuun oli selvää, että asukkaiden motivoiminen osallistumiseen olisi vaikeaa. Ensinnäkin oli kehitettävä monipuolisia menetelmiä asukkaiden tavoittamiseksi; perinteisten haastatteluiden tekeminen tavoittaa vain pienen asukasmäärän, ja on toisaalta myös hyvin aikaa vievää. Siksi haluttiin, että myös verkossa osallistuminen on mahdollista. Erityisesti osallistumisella haluttiin saada informaatiota asukkaiden kokemuksista alueella tällä hetkellä sekä siitä, miten aluetta heidän silmissään voitaisiin kehittää.

Menetelmät Asukasosallistumisesta tehtiin oma pieni projektinsa: Visio Kaunisnurmi. Osallistumisen menetelminä käytettiin visiokaunisnurmi.info -kotisivua, sosiaalista mediaa, tulostettuja ilmoituslehtiä ilmoitustauluilla, katuhaastatteluita sekä pehmo-gisiä eli verkossa olevaa paikkatietopalvelua. Myös workshopia opiskelijoiden kanssa suunniteltiin, mutta sitä ei ehditty tämän diplomityön valmistumiseen mennessä toteuttaa. Osallistumisesta ilmoitettiin myös Kouvolan kaupungin sivuilla, ja lisäksi opis-

46


lapsen koulu tai paivakoti

AUNI K O I S I V

ASUKAS O S A L L I S T U M I S E N M E N ETELMÄT liikunta tai ulkoilupaikkani

SNU

muunlaisia rakennuksia

KOTISIVU

ostospaikkani WEB-MEDIA

KOUVOLAN KAUPUNKI

PEHMOGIS

FACEBOOK

HAASTATTELUT

PAIKALLISLEHDET

KIRJEET KOTEIHIN

poistettava paikka

sailytettava paikka

ILMOITUSsosiaalinen ilmapiiri kielteinenTAULUT PERINTEINEN MEDIA

tyo tai opiskelupaikkani

uusi viher tai virkistysalue

MUU

OPISKELIJAWORKSHOP

ASUKASILLAT

uusia asuntoja

ympariston toimintamahdollisuudet kielteinen

KLIKK -diplomitöissä toteutetut menetelmät mahdolliset muut menetelmät

ASUKASOSALLISTUMISEEN TOTEUT VISIOKAUNISNURMI.INFO INTERNET

GIS-PAIKKAPALVELUN (KUVA OIKEA TOTEUTETTIIN YHTEISTYÖSSÄ IDA L Kuva 3.2.1: Visio Kaunisnurmessa käytetyt osallistumismenetelmät sekä muut KANSSA. WEB-APLIKAATIONA KÄYTE mahdolliset menetelmät. ympariston tunnelma kielteinen MAPITAN PALVELUA. KUVA: MAPITA ASUKKAILTA GIS-MENETELMÄLLÄ KERÄTYT PAIKKATIEDOT 1:2500 ympariston toimintamahdollisuudet myonteinen

kelijajärjestöä ja asukasyh- paletta. Paikkatallennuksiin distyksiä ilmoitettiin osalliskuului monimuotoista koketoivoisin tähän tunnelma myonteinen ymparistonasiointipaikkani tumisesta. Muita mahdollisia musperäistä informaatiotatyö- tai opiskelupaikkani muunlaisia rakennuksia vuorovaikutuksen menetel- alueen hyvistä ja huonoista miä, joita Visio Kaunisnurmen kohdista, alueen käytöstä sekä ei käy- kehitysideoita. Gis-kyselynuusi viher- tai virkistysalue ympariston ulkoinen ilmeasukasosallistumisessa kielteinen ostospaikkani alueen helmi tetty, olisivat olleet esimerkik- tulokset toimivat analyysinsopisi tähän si asukasillat, paikallismedia ohella lähtökohtana suunnitelkirjeet koteihin. man laatimisessa. myonteinen ympariston ulkoinen ilmesekä

voisi poistaa 1:5000 paikan Kaiken Parhaita tuloksia suunnittelikaikkiaan

kohennettava paikka

uusia asuntoja verkossasopisi tähän

jan näkökulmasta saatiin eh- osallistuminen on asukkaille dottomasti pehmo-gis -mene- helppoa ja verkossa vaikuttatelmällä. Siihen osallistui 81 miseen on pienempi kynnys.ympäristön toimintatulisi säilyttää lapsen koulu tai päiväkoti 1:3000 paikka henkilöä, ja paikkatalennuksia Asukkaat osallistuivat verkos-mahdollisuudet kielteiset 100 m kartalle saatiin jopa 580 kap- sa yllättävän sankoin joukoin.

100m

ympär kieltei

ympär myön

ympär ilme k

vapaa-ajan-paikkani

liikunta- tai ulkoilupaikkani 1:2500 sosiaalinen ilmapiiri kielteinen = suunnittelu100 m 50 alueen raja

ympäristön toimintamahdollisuudet myönteiset

ympär ilme m

vapaa

47


Pehmo-gisin lisäksi Facebook-osallistuminen tuotti myös tulosta, ja sillä saatiin erityisen hyvin tiedotettua pehmo-gis -kyselystä, jotta asukkaat löysivät itse sivustolle. Esimerkiksi Kouvolan kaupunki ilmoitti Facebook-sivuillaan gis-kyselystä, joka aktivoi monia vastaajia. Projektin nettisivullakin vierailtiin. Verkossa osallistumisen ongelma on kuitenkin vanhemman väestön tavoittaminen. Lisäksi jotta ihmiset saataisiin vastaamaan esimerkiksi gis-kyselyyn verkossa, heitä täytyy ensin tiedottaa joillain muilla menetelmillä. Siksi asukasosallistumisessa moni menetelmä on riippuvainen toisistaan, ja menetelmiä tulee käyttää rinnakkaisesti hyvien tulosten saamiseksi.

Asukasosallistumisen hyödyt Suunnittelijana erityisen tärkeää asukasosallistumisen järjestämisen kannalta oli voida kyseenalaistaa oma analyysinsä ja kuulla, mitä asukas oikeasti haluaa. Suunnitteljoilla on paha tapa uskoa tietävänsä paremmin kuin asukas itse, mitä hän haluaa. Kyseessä on kuitenkin ehkä suunnittelun haasteellisuus: kaupunkisuunnittelija ei voi suunnitella maalaismaisia pientaloalueita kaupunkiin, ja jos asukkaat haluavat juuri sitä, on parempi olla kuulematta heitä ollenkaan. Siksi elävä lähiö - houkutteleva asuinympäristö suunnitelmassa pyrittiin tarttumaan siihen haasteeseen, miten voitaisiin löytää realistisia ja toimivia konsepteja sellaiseen täydennysrakentamiseen, joka vastaisi myös asukkaiden asumisen toiveita.

Kuva 3.2.2: Kuvakaappaukset visiokaunisnurmi.info internet-sivulta (ylin ja keskimmäinen) sekä alimpana pehmogis kyselystä. Pehmogis-kuva: Mapita.

48


ULOKSET

ERILAISET JA ERI IKÄISET ASUKKAAT MUKAAN:

HELPPOUS JA HOUKUTTELEVUUS:

Asukasosallistumisen menetelmien tulee olla kaikki ikäryhmät ja taustat huomioon ottavia.

Osallistumisen tulee olla haluttaessa nopeaa ja helppoa.

TOWNTOWN HOUSE HOUSE TEHOKKUUS:

KEHITETTÄVÄT ASIAT / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT KEHITETTÄVÄT ASIAT / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT KEHITETTÄVÄT ASIAT / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT

STEN STEN U U

STEN STEN TÖ TÖ NITTELUSNITTELUS-

Teknologian hyväksi käyttäminen: verkossa vaikuttaminen on vaivatonta ja kynnys matalampi.

PIEN- PIENTOWN KERROSKERROS HOUSE TALO TALO

Osallistumisen suunnittelu sekä toteutus tulee olla resursseja ja aikaa säästävää.

esim. GIS-paikannus vs. perinteinen haastattelu: GIS säästää suunnittelijan ESTEETTÖMYYS: ESTEETTÖMYYS ESTEETTÖMYYS: ESTEETTÖMYYS ESTEETTÖMYYS: ESTEETTÖMYYS TOIMINNOT: TOIMINNOT: Mielenkiintoinen jaTOIMINNOT: aikaa. ESIM. PESUHUONE ESIM. PESUHUONE ESIM. PESUHUONE moderni ulkoasu herättää HISSI ASUNNOISSA ASUNNOISSA HISSI HISSI ASUNNOISSA huomion. STEN ASUKASOSALLISTUMINEN STEN ASUKASOSALLISTUMINEN ASUKASOSALLISTUMINEN

ASUKASOSALLISTUMINEN ASUKASOSALLISTUMINEN ASUKASOSALLISTUMINEN

TUS JA JA TUS SUUS? SUUS?

ASUKASOSALLISTUMISEN HYÖDYT

Kuva 3.2.3: Asukasosallistumisen tavoitteet (yllä) sekä hyödyt (alla).

m²m² m²

ASUNNON KOKO ASUNNON KOKO ASUNNON KOKO VALOISUUS ARKKITEHTUURI VALOISUUS ARKKITEHTUURI VALOISUUS ARKKITEHTUURI HYÖTY SUUNNITTELIJALLE:

HYÖTY ASUKKAALLE:

HYÖTY KAUPUNGILLE:

Tieto asukkaiden elinympäristöön liittyvistä toiveista ja kokemuksista.

Asukas on mukana jo heti alkuvaiheessa.

Valittamisen määrä voi vähentyä, kun asukkaat vaikuttavat heti alussa.

informaatio ZZ Z ZAjankohtainen Z Z alueen nykykäytöstä.

Asukasta tiedotetaan samalla.

Saatua informaatiota alueenASIAT nykykäytöstä. KEHITETTÄVÄT ASIAT / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT KEHITETTÄVÄT ASIAT / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT KEHITETTÄVÄT / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Asukkaan ja suunnittelijan voidaan käyttää myös

V.

N

Oman analyysin vahvistuminen tai kyseenalaistaminen.

välinen kuilu kaventuu.

lähialueiden suunnittelussa.

49

ASUNNOSSA ASUNNOSSA ASUNNOSSA RAUHALLISUUS OMA PIHA TURVALLISUUS RAUHALLISUUS TURVALLISUUS RAUHALLISUUS OMA OMA PIHA PIHA TURVALLISUUS


1

OSALLISTUMISEN TIEDOTUS

2

OSALLISTUMINEN

ASIAAN LIITTYVÄT SIVUSTOT (ESIM. KAUPUNKI)

KOTISIVUT

FACEBOOK

FACEBOOK-SIVU PROJEKTIN SÄHKÖPOSTIOSOITE

PAIKALLISLEHDET ILMOITUSTAULUT

KATUHAASTATTELUT

ILMOITUS TALOYHTIÖIHIN / KOTEIHIN

MUU

TULOKSET

PEHMOGIS-PAIKANTAMINEN

WEB-MEDIA

PERINTEINEN MEDIA

3

TIEDON VÄLITYS KASVOTUSTEN

ASUKASILLAT

MUU PAIKALLISMEDIA

MUUT TAPAHTUMAT / WORKSHOPIT

K KEHITETT KEHITETTÄVÄT

TULOSTEN PURKU

TULOSTEN KÄYTTÖ SUUNNITTELUSSA

ESTEE

ASUKASOSAL A ASUKASO

TULOSTEN TIEDOTUS JA JULKISUUS?

VAL

AJATUKSIA ASUKKAILTA: ”Puistomainen asuinalue on kiva, lähellä keskustaa. // Väliaikaisesti alueena on kiva, myöhemmin elämä varmaan kuitenkin vie muualle.” Tulevaisuuden asumismuoto? ”Omakotitalo, ehdottomasti.” MIES, 29 V.

”Sukupolvien välinen kuilu näkyy kasarmialueella, ei ole enää tervetullut olo liikkua, vaikka vanha ja hieno alue.”

KEHITETTÄVÄT K KEHITETT MIES, 63 V.

Kuva 3.2.4 (yllä): Asukasosallistumisen kulku ennen suunnittelun aloittamista.

Kuva 3.2.5 (tekstit alla): Katuhaastatteluissa asukkailta saatuja kommentteja (haastattelija Ida Lautanala). NÄKYMÄ VÄÄPELINKATU 5:N UUDEN KERROKSEN PARVEKKEELTA NAAPURIKORTTELIIN

50

RAUH


51


ympariston ulkoinen ilme myonteinen

vapaa-ajan-paikkani

asiointipaikkani

toivoisin tähän muunlaisia rakennuksia

työ- tai opiskelupaikkani

ympäristön tunnelma kielteinen

alueen helmi

ostospaikkani

uusi viher- tai virkistysalue sopisi tähän

ympäristön tunnelma myönteinen

kohennettava paikka

paikan voisi poistaa

uusia asuntoja sopisi tähän

ympäristön ulkoinen ilme kielteinen

lapsen koulu tai päiväkoti

paikka tulisi säilyttää

ympäristön toimintamahdollisuudet kielteiset

ympäristön ulkoinen ilme myönteinen

liikunta- tai ulkoilupaikkani

sosiaalinen ilmapiiri kielteinen

ympäristön toimintamahdollisuudet myönteiset

vapaa-ajan paikkani

Kuva 3.2.6: Gis-menetelmällä asukkailta kerätty paikkatieto kartalla symbolein esitettynä. Mittakaava 1:1000.

52


Millainen on tulevaisuuden Kaunisnurmi? Kerro meille ja osallistu!

Kasar

minka

tu

Vastaa kyselyyn 3.5.2013 mennessä osoitteessa https://kouvola.asiatkartalle.fi Kaunisnurmen alueelle tehdään Aalto-yliopistossa kaksi diplomityötä. Tavoitteenamme on tuottaa ideasuunnitelma alueen kehittämiseksi. Kaipaamme suunnittelutyön pohjaksi apua alueen todellisilta asiantuntijoilta – alueen asukkailta ja käyttäjiltä. Onko Sinulla ideoita Kaunisnurmen parantamiseksi? Mikä tällä alueella on hyvää tai huonoa?

llistua:

Kuusaantie

VISIO KAUNISNURMI

Kaunisnurmen koulu

www.visiokaunisnurmi.info

taa:

sa Miten voit o

Yhteystiedo

aus Hankkeen t

1. Vastaa kyselyyn osoitteessa ko u v o l a . a s i a t k a r t a l l e . fi - vastaaminen vie vain 10 minuuttia!

kouvola.asiatkar talle.fi -> Kaunisnurmen kaupunkiympäristö

2. Seuraa projektin etenemistä ja kommentoi projektin nettisivuilla tai facebooksivulla.

www.visiokaunisnurmi.info

Kouvolan kaupunki on mukana valtakunnallisessa KLIKK-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää uusia täydennysrakentamisen malleja ja korjauskonsepteja. Projektin lähtökohtana on palvelu- ja käyttäjälähtöinen suunnittelu, ja haluamme tutkia myös asukkaiden vaikuttamista suunnitteluprosessin kulkuun. Kaunisnurmen ja Kasarminmäen asukkaat voivat olla mukana luomassa alueen ideasuunnitelmaa sekä kehittämässä tulevaisuuden asukasvaikuttamista!

3. Kerro mielipiteesi sähköpostitse.

visiokaunisnurmi@gmail.com

4. Teemme myös haastatteluja paikan päällä.

t:

Facebook: Visio Kaunisnurmi

Diplomitöiden kautta teemme alustavaa ideasuunnitelmaa Kaunisnurmen kehittämiseksi. Etsimme toimivia ratkaisuja ja työvälineitä, joita suunnittelijat voisivat myöhemmin käyttää asuinalueiden kehittämisessä niin Kouvolassa kuin muissakin suomalaisissa kaupungeissa, jotta voimme myös tulevaisuudessa asua viihtyisästi asunnoissa, jotka vastaavat nykyaikaisen asumisen tarpeita.

Kuva 3.2.7: Kaunisnurmen asuinrakennusten ja julkisten rakennusten ilmoitustauluille jaettu ilmoitus asukasosallistumisesta.

53


KOUVOLAN KESKUSTA

1:5000

100m 1:3000

100 m


SUUNNITELMA

4 Elävä lähiö viihtyisä asuinympäristö Suunnitelma Kuva 4.1: Uusien rakennusten (turkoosi väri) liittyminen vanhaan kaupunkirakenteeseen. Mittakaava 1:5000.

Elävä lähiö - houkutteleva asuinympäristö on asukas- ja käyttäjälähtöinen kehityssuunnitelma Kaunisnurmen pohjoiselle alueelle. Suunnitelman lähtökohtana on olemassa oleva kaupunkirakenne ja alueen sosiaalinen rakenne, ja niihin molempiin liittyvät ongelmat. Suunnitelman taustalla vaikuttavat vahvasti alueelle tehty tarkka kaupunkianalyysi sekä suunnittelua edeltävä asukasosallistuminen. Lähiökehittämisen yleiset tavoitteet rakennusten ja elinympäris-

tön kehittämiseksi ovat myös Kaunisnurmen suunnitelman tavoitteita. Alueen väestörakenteen monipuolisuuden säilyttäminen, toimivan palvelurakenteen turvaaminen, julkisen ympäristön viihtyisyys, esteettömyyden kehittäminen ja laajentaminen, olemassaolevien rakennusten parantaminen sekä asuntojakauman monipuolistaminen ovat suunnitelman lähtötavoitteita. Suunnitelma pyrkii ratkaisemaan alueen lähiöitymisen ongelmaa kehittämällä näitä

tekijöitä erityisesti täydennysrakentamisen, lisärakentamisen sekä korjausrakentamisen keinoin. Myös julkisen lähiympäristön kehittämisellä on suunnitelmassa tärkeä osa, mutta se perustuu erityisesti lähiympäristön valikoivaan kehittämiseen (”määrä korvaa laadun”) mittavan lisärakentamisen sijaan. Lisäksi lähiympäristön kehittämisen suuntalinjoina ovat vähäistä hoitoa vaativat, julkisia taloudellisia resursseja säästävät ratkaisut.

55


1:5000

100m 200m Kuva 4.1.1: Skenaariot (vasemmalta katsoen); maksimiskenaario, minimiskenaa1:3000

rio sekä ”kyläskenaario”. Mittakaava 1:10 000.

4.1 Kaupunkirakenne suunnitelmassa 56

100 m

Alueen kaupunkirakenne on säilytetty suunnitelmassa pienimittakaavaisena. Täydennysrakentaminen sekä uudis100 50 rakentaminen ovat molemmat matalaa, pääasiassa korkeintaan neljä-kerroksista rakentamista. Vain muutamassa paikassa neljän asuinkerroksen 50 määrä ylittyy. Kun vanhan rakenteen päälle rakennetaan lisäkerroksia, kokonaiskerrosluku nousee korkeintaan kuu25 teen.

Suuntalinjat perustuvat analyysin ja asukasosallistumisen 1:2500 uudistuloksiin. Analyysissä rakentamiselle soveltuviksi m alueiksi valikoituivat alueen itäreuna sekä luoteisosa. Luo1:1500 teisosassa uusi rakentaminen on lisärakentamisen ja uuden korttelirakenteen 100 m yhdistelmä, kun taas itäosassa on ainoastaan kokonaan uusia kortte1:1000 leita. Itäosan rakentamiseen liittyy uusi katulinjaus, joka 50 m perustuu vanhaan purettuun rautatielinjaan.

1:200

5

10 m


1:5000

100m Kuva 4.1.2: Lopullinen suunnitelma rakeisuuskaaviona. Mittakaava 1:30001:5000.

Analyysin jälkeen rakentamiseen soveltuvia alueita tarkasteltiin asukasosallistumisen antamien tulosten valossa. Tarkoitus on ollut kehittää aluetta niin, että analyysi ja asukasosallistuminen ovat rinnakkaisesti vaikuttaneet suunnitelmaan: uusi rakentaminen on esitetty alueelle, jonne myös asukkaat ehdottivat uutta rakentamista. Vastaavasti asukkaille tärkeitä paikkoja on pyritty säilyttämään ennallaan, eikä uudisrakentamista ole esitetty jo nyt asukkaiden

suosiossa olevien muuttamiseksi.

100 m

alueiden

sinaisessa suunnitelmassa analyysin ja asukasosallistu1:2500 misen antamiin tuloksiin, ja Kolmas suunnitelman väli- näiden kolmen suunnitteluvä100 lineen m 50asukasneistä analyysin ja avulla alueelle kehitetosallistumisen lisäksi oli suun- tiin varsinainen täydennysra1:1500 nittelijan skenaario-ajattelu. kentamissuunnitelma. Suunnitelmaa varten laadittiin maksimi-skenaario (raskas 50 100 m uusi rakentaminen), minimiskenaario (hyvin kevyt uusi 1:1000 rakentaminen) sekä ”kylä-skenaario”, joka perustuu museo50 m 25 korttelin antamiin vaikutteisiin ja pientalorakentamiseen. Skenaarioita yhdisteltiin var1:200

5

10 m

57


ASUKASOSALLISTUMINEN JA KAUPUNKIANALYYSI LISÄPIENTOWN LISÄRAKENPIENPIEN- LISÄ- KERROSTOWN SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHTINA RAKENRAKENTAMINEN KERROS- HOUSE KERROSTALO

TOWN HOUSE

HOUSE TALO

PIENKERROSTALO

TOWN HOUSE

TAMINEN TALO

TAMINEN

LISÄ-

ANALYYSIN RAKEN-MAISEMALLISESTI JA KAUPUNKIKUVALLISESTI MERTAMINEN KITTÄVÄT, ONGELMALLISET TAI POTENTIAALISET PAIKAT

ANALYYSI

+ ASUKASOSALLISTUMINEN ASUKASOSALLISTUMINEN ASUKASOSALLISTUMINEN

MIELLYTTÄVÄ KAUPUNKIYMPÄRISTÖ

MIELLYTTÄVÄ VIHERYMPÄRISTÖ

UUDELLE RAKENTAMISELLE SOPIVA ALUE

KAUPUNKIKUVALLISESTI ONGELMALLINEN PAIKKA

ASUKASOSALLISTUMINEN GIS-PAIKKAPALVELUSSA KERÄTTY INFORMAATIO. VASTAAJIA OLI YHTEENSÄ 81 JA PAIKKATALENNUKSIA YLI 500 KAPPALETTA. TOWN HOUSE

=

PIENKERROSTALO

POSITIIVINEN MERKITYS

LISÄRAKENTAMINEN

NEGATIIVINEN MERKITYS

KEHITETTÄVÄT ASIAT / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT KEHITETTÄVÄT KEHITETTÄVÄT ASIAT / SUUNNITELMAN ASIAT / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT LÄHTÖKOHDAT

ASUKASOSALLISTUMINEN KEHITETTÄVÄT ASIAT / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT

ANALYYSIN JA ASUKASOSALLISTUMISEN KERROKSITTAINEN TARKASTELU KOKONAISUUTENA SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHTANA: MIKÄ ALUEELLA ON JO HYVÄÄ? MITÄ TULEE PARANTAA? MINNE VOISI RAKENTAA?

ESTEETTÖMYYS: ESTEETTÖMYYS TOIMINNOT: ESTEETTÖMYYS: ESTEETTÖMYYS: ESTEETTÖMYYS ESTEETTÖMYYS TOIMINNOT: TOIMINNOT: HISSI ASUNNOISSA ESIM. PESUHUONE HISSI HISSIASUNNOISSA ASUNNOISSA ESIM. PESUHUONE ESIM. PESUHUONE

ESTEETTÖMYYS: HISSI

ESTEETTÖMYYS ASUNNOISSA

TOIMINNOT: ESIM. PESUHUONE

m² m²

KEHITETTÄVÄT ASIAT / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT

ASUNNON KOKO VALOISUUS ARKKITEHTUURI ASUNNON KOKO ASUNNON KOKO VALOISUUS VALOISUUS ARKKITEHTUURI ARKKITEHTUURI

VALOISUUS

ARKKITEHTUURI

ZZ

ZZ

ESTEETTÖMYYS: HISSI

ASUNNON KOKO

ZZ

ESTEETTÖMYYS ASUNNOISSA

TOIMINNOT: ESIM. PESUHUONE

PÄÄLLE RAKENTAMISEEN SOVELTUVA RAKENNUS SÄILYTETTÄVÄ TAI UUSI JULKINEN VIHERALUE UUSI LIIKENNEYHTEYS / KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYS

ZZ VALOISUUS

ARKKITEHTUURI

ASUNNON KOKO

ASUNNOSSA RAUHALLISUUS OMA PIHA TURVALLISUUS ASUNNOSSA ASUNNOSSA MONTA KERROSTA RAUHALLISUUS RAUHALLISUUS OMA PIHA OMA PIHA TURVALLISUUS TURVALLISUUS MONTA KERROSTA MONTA KERROSTA ZZ

RAUHALLISUUS

m² m² OMA PIHA

TURVALLISUUS m²

RAUHALLISUUS

RAKENTAMISEEN SOPIVA ALUE /KEHITYSIDEA

ASUNNOSSA MONTA KERROSTA OMA PIHA

TURVALLISUUS

ASUNNOSSA MONTA KERROSTA

UUDISRAKENTAMISEN ALUEET UUSI VIHERYHTEYS


Kuva 4.2.1: Täydennysrakentamisen (turkoosi väri) liittyminen olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen.

4.2 Suunnitelman suuntaviivat ja tavoitteet

Kaupunkirakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Suunnitelman perusajatuksena on, että täydennys- ja lisärakentamisella (ja etenkin rakennuksiin liitettävillä lisäkerroksilla tai -siivillä) voidaan tarjota taloudellista pohjaa myös olemassaolevien rakennusten peruskorjaamiseksi sekä viihtyisyyden tai toiminnallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi hissien rakentaminen on realistisempaa

etenkin asuntoyhtiöpohjaisissa rakennuksissa, jos yhtiö saa lisätuloja lisäkerroksia rakentamalla. Tällainen vanhan rakennuskannan likeen tai päälle tapahtuva rakentaminen on siis perusteltua yksittäisen rakennuksen kehitysmahdollisuuksien takia. Kuitenkin vanhojen rakennusten lähelle rakennettaessa on erityisen tärkeää, että suunnittelu on hienovaraista ja olemassaolevat rakennukset huomioon ottavaa, arkkitehtuuri laadukasta, ja että elinympäristöä

59


Kuva 4.2.2: Näkymä As Oy Vääpelinkatu 5:n uusista lisäkerroksista uusiin rakennuksiin.

pyritään parantamaan erityisesti vanhojen asukkaiden näkökulmasta. Tällaisen tiiviin ja olemassaolevien rakennusten välittömään läheisyyteen rakennettavan täydennysrakentamisen tulisi olla myös ajallisesti kestävää. On perustelematonta kehittää 1960-luvun lähiötä päivittämällä se 2010-luvun lähiöksi, sillä tarkoitus on ratkaista lähiön rakenteelliset ongelmat lopullisesti eikä siirtää niitä puolella vuosisadalla eteenpäin. Siksi arkkitehtuurin ja kaupunki-

60

suunnittelun ratkaisujen tulee olla laadullisesti ja ulkonäöllisesti kestäviä ratkaisuja.

Arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun laadullinen kestävyys Suunnitelma tarttuu laadullisen kestävyyden tavoitteisiin erityisesti tutkimalla alueelle sopivia täydennysrakentamismalleja olemassaolevan ympäristön ja erityisesti suomalaisen kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Kouvolan Kau-

nisnurmi ei sovi ”wow” -arkkitehtuurin tai edes ”wow” -kaupunkisuunnittelun estradiksi. Elävä lähiö - houkutteleva asuinympäristö ehdottaa täydennysrakentamisen ja uudisrakentamisen malliksi kylämäistä, puurakenteista ja pienimittakaavaista kaupunkiympäristöä. Tyylillisenä inspiraationa on ollut suomalainen puukaupunki kuten Porvoo tai Rauma sekä Kaunisnurmen puiset pientaloalueet ja eteläpuolella sijaitseva Kouvolan museokortteli. Vaik-


MITTAKAAVA

LISÄRAKENTAMINEN

LIIKENNEJÄRJESTELYT KORJAUSRAKENTAMINEN

ERI IKÄLUOKKIEN TARPEET

VIHERALUEIDEN KEHITTÄMINEN

KAUPUNKIDESIGN AIKA

Kuva 4.2.3: Sunnitelman eri kehitysalueiden kronologinen järjestys.

ka museokortteliin kuuluu ainoastaan pientaloja, niiden tiiviis korttelirakenne, katuun rajautuva rakentaminen, jopa sekava sijoittuminen kartalla sekä monikoordinaattinen asemointi toimii myös pienkerrostaloihin ja rivitaloihin perustuvassa suunnitelmassa.

Kehitystavoitteiden ajallinen tarkastelu Suunnitelman ajatuksena ei ole, että se toteutettaisiin kerralla. Ajatus on, että kehitystoimenpiteitä noudatetaan vaiheittaisesti niin, että ensimmäisenä korjataan alueen rakenteelliset ongelmat sekä kehitetään nykyisten asukkaiden elämisen tarpeita. Tärkeää ja ajankohtaista on erityisesti eri ikäluokkien huomioiminen, liikennejärjestelyiden toimivuus - kuten Kuusaantien

ylittäminen - sekä viheralueiden parantaminen. Myös korjausrakentamiselle on tarve, ja se on välittömässä yhteydessä myös esteettömyyden parantamisen kanssa.

Puu rakennusmateriaalina Puu rakennusmateriaalina, tai ainakin julkisivumateriaalina, on ympäristön viihtyisyyteen perustuva ratkaisu. Koska Kaunisnurmi on jo nyt julkisivumateriaalien tilkkutäkki,

61


ERI VÄESTÖRYHMIEN TARPEET

AKTIIVINEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ 1. Harrastemahdollisuuksien parantaminen 2. Rakennuksen ja katutilan yhteyden parantaminen elävän ympäristön edistäminen 3. Peli- ja leikkipaikkojen kehittäminen 4. Julkisen ympäristön Istumapaikat 5. Oleskelualueet paikoituksen sijaan parhaille paikoille. 6. Vanhusten asuminen ja KÄVELIJÄN KAUNISNURMI esteettömyys 1. Keskuksen risteyksen kehittäminen 7. Hissit kevyelle liikenteelle sopivaksi ja Kuusaantien ylityksen järjestäminen 2. Uudet katulinjaukset 3. Paikoitusongelman ratkaisu: kadunvarsipysäköinti paikoitusalueiden uudelleenjärjestely/ tehostaminen

VIHERALUEIDEN KEHITTÄMINEN

VIHERALUEIDEN TEEMAT 1. Viheralueiden karsiminen mutta parantaminen 2. Viheralueiden teemojen ja hierarkian tarkentaminen 3. Uusi urbaani puisto ja oleskelupaikka ostoskeskuksen yhteyteen 4. Piha-alueiden kehittäminen viihtyisämmiksi

ELINKAARIKORJAAMINEN + ARKKITEHTUURI 1. Hissien rakentaminen 2. Energiatehokkuuden parantaminen 3. Julkisivukorjausten toteutus 4. Asuintoimintojen päivittäminen nykyasumisen tarpeita vastaavaksi

LISÄRAKENTAMINEN

MODERNI KYLÄ 1. Pientalomaisen asumisen tarjoaminen kerrostaloasumisen lisäksi 2. Kaupunkirakenteen jäsentäminen uudisrakentamisella 3. Korttelirakenteen luominen: avoimet korttelit, joissa pihat ovat pääosassa

LIIKENNEJÄRJESTELYT

KORJAUSRAKENTAMINEN

KAUPUNGIN KALUSTEET 1. Istumapaikkojen tarjoaminen 2. Asukkaiden aktivoiminen viheralueiden hoidossa: KAUPUNKIjulkisen ja yksityisen tilan DESIGN rajaaminen 3. Kaunisnurmen rakennetun ympäristön ilmeen ja identiteetin kehittäminen


materiaalivalinnan ei tarvitse perustua alueella vallitsevaan rakennustapaan. Olemassaolevilla rakennuksilla on niin levyjulkisivuja, rapattuja julkisivuja, tiilijulkisivuja kuin puujulkisivujakin. Puuta voidaan kuitenkin perustella erityisesti museokortteliin ja pientalokatuihin (jotka juontavat alkunsa jo Meurmanin kaavasta) perustuen. Asukasosallistumisessa tuli ilmi, että erityisesti pientaloalueet ja museokortteli ovat kasarmialueen ohella asukkaiden suosiossa il-

mapiirinsä sekä ulkonäkönsä johdosta. Kehitystä vaativia alueita voitaisiin täydennysrakentaa puujulkisivuin niin, että museokorttelin - ja muutenkin suomalaisen puukaupungin - henki leviäisi myös vähemmän pidetyille alueille. Puu on lämmin, ekologinen ja suomalainen materiaali. Sillä pystyttäisiin oivallisesti tuomaan viihtyisyyttä ulkonäöltään hieman karuun 1960-luvun lähiön betonirakenteiseen ympäristöön.

Ikääntyvän väestön tarpeet huomioon ottava suunnittelu Vaikka Kaunisnurmi on edelleen alueena suhteellisen houkutteleva, eikä se ainakaan kärsi väestöpaosta, se ei kuitenkaan ole vilkkaasti kasvava asuinalue. Kouvolan kaupunkisuunnittelun kanssa keskusteltaessa tuli kuitenkin selkeästi ilmi, että alueella on potentiaalia muuttovirtaan. Kouvola - kuten koko muukin Suomi - ikääntyy, ja ikääntyvä

63


väki muuttaa mielellään paljon hoitoa vaativista omakotitaloista keskustan kupeeseen kerrostaloasuntoihin. Julkiset ja kaupalliset palvelut sekä Kouvolan keskusta sijaitsevat Kaunisnurmesta kävelyetäisyydellä, ja siksi Kaunisnurmen sijainti on mitä oivallisin tällaista ikääntyvän väestön muuttovirtaa ajatellen. Ikääntyvällä väestöllä on kuitenkin asumisessa omat vaatimuksensa. Alueen rakennukset eivät tällä hetkellä edes etäisesti täytä esteettömyyden vaatimuksia. Siksi suunnitelmassa pyritään parantamaan esteettömyyttä alueella kauttaaltaan. Vanhoissa rakennuksissa se voidaan toteuttaa hissien rakentamisella ja pienten asuntojen yhdistämisellä ja esteettömiksi muuttamalla. Lisäksi uuden rakentamisen tulee olla vanhemman väestön tarpeita huomioon ottavaa asumista. Alueella ei ole tällä hetkellä varsinaista senioriasumista ollenkaan; erityisesti ostoskeskuksen länsipuolen viereiselle uudisrakennustontille voisi hyvin sopia senioriasumista. Kun alueelle muuttava väestö on keski-ikäistä, ei pelkkä esteettömyys tai senioriasuminen kuitenkaan riitä alueen houkuttelevuuden kannalta. Ikääntyvää väestöä ovat muutkin kuin vanhukset. Keski-ikäiset ihmiset vaativat asumiseltaan enemmän - he eivät ehkä halua enää asua omakotitalossa, mutta toivovat mielellään laatua (ja tilaa) kerrostaloasumiselta. Heillä on usein myös taloudelliset edellytykset laadukkaampaan asumiseen. Siksi alueella tulisi olla myös heidän asumiseen sopivaa asuntokantaa - suuria kaksioita tai kolmioita, joissa mitoitus ei välttämättä ole pienintä mahdollista. Suunnitelmassa on pyritty toteuttamaan ikääntyvän väestön vaatimuksia myös kaupunkisuunnittelussa. Asukasosallistumisessa tuli esiin, että harrastamiseen ja oleskeluun sopiva lähiympäristö on kadonnut alueelta kokonaan. Ennen alueella oli yleinen sauna ja penkkejä istuskeluun. Tällaisen kaupunki-infrastruktuurin takaisin tuominen on osa suunnitelmaa. Erityisesti siihen sopeutuu ostoskeskuksen yhteyteen suunniteltu ”urbaani ostoskeskuspuisto”, jossa on julkinen kaupunkiympäristö ajan viettämiseen, leikkiin ja peleihin. Tällainen alue yhdistää myös eri sukupolvia, sillä sukupolvien välinen kuilu nähtiin asukasosallistumisessa tulleissa vastauksissa ongelmallisena.

64


III

B

IV

III

III

V

III

IV

III

III

III VI IV

IV III IV

VV

III

III

VI

IV

III

IV

V

III III III

IV

VI

III

III

III

III VI

III

A IV

IV

III

V III

III

IV III

III III

III III

IV

IV IV IV

V III

III III

B

A

Kuva 4.2.4: Suunnitelman asemapiirros 1:3000.

Asuinympäristön houkuttelevuus ja väestörakenteen monipuolisuus Jotta alueen väestörakenne pysyisi monipuolisena, alueen tulee kuitenkin houkutella kaiken ikäisiä, ei ainoastaan ikääntyvää väestöä. Alueen vieressä sijaitsevan ammattikorkeakoulun myötä alueella on jo nuorta väestöä. Asuntojen pieni kokokin tukee opiskelija-asumisen edellytyksiä. Alueella ei kuitenkaan ole tällä hetkellä juuri lainkaan nuorille

perheille sopivaa asuntokantaa. Perheelliset ihmiset suosivat pientaloja, sillä he haluavat asumiselta tilaa, oman pihan, yhteyden luontoon sekä itsemääräämisoikeutta. Myös asukasosallistumisessa tuli ilmi, että monen asumispreferenssejä on pientalomainen asuminen. Suunnitelmassa on erityisesti lisätty pientalomaisen asumisen määrää.

65


Kuva 4.2.5: Alueleikkaus A-A (vasemmalla) ja B-B 1:3000.


Kuva 4.3.1: Viheralueet. 1:5000

4.3 Viheralueet Urbaani ostoskeskuspuisto on osa suunnitelman viheralueiden laadulliseen kehittämiseen tähtäävää kokonaisuutta. Kuten alueanalyysissä esitettiin, viheralueet kärsivät tällä hetkellä epämääräisyydestä ja huonosta kunnosta.

68

Niiltä puuttuu luonne ja hierarkia - julkista, puolijulkista tai yksityistä vihertilaa on vaikea erottaa. Suunnitelmassa viheralueita kehitetään valikoivasti. Osa tällä hetkellä epämääräisestä viheralueesta on poistettu uudisrakentamista varten, mutta sen sijaan jätettäviä viheralueita ja niiden tematiikkaa on kehitetty ja korostettu. Lähtökohtana suunnitelmassa on ollut, että se viheralue, joka asukkailta tulleessa palautteessa koettiin tärkeäksi, kauniiksi ja usein

käytetyksi paikaksi, on säilytetty. Uudisrakentamiselle on varattu niitä viheralueita, joita asukkaat eivät tällä hetkellä käytä. Viheralueilla on kaiken kaikkiaan alueelle tärkeä identiteettinen merkitys. Alue on luonnon läheisyydessä ja siellä on hyvät ulkoilumahdollisuudet. Luonnonläheisyys on asukkaille Kaunisnurmen parhaita puolia. Siksi luonto on pyritty myös suunnitelmassa säilyttämään mahdollisimman suurilta osin.


Kuva 4.3.2: Urbaani puisto alueen keskuksessa. Mittakaava 1:1500.

Viheralueet jaetaan suunnitelmassa kolmeen teemaan: metsä, puisto ja urbaani puisto. Metsäalueelle on varattu kirkon pohjoisella puolella oleva, kasarmialueen ja idän uudisrakennuskortteleiden välinen alue. Sen läpi on esitetty uusia viherreittejä, sillä moni asukas kulkee kasarmialueen pohjois- ja luoteispuolelle ulkoilemaan. Puistoaluetta on alueen keskellä sijaitseva pohjoisetelä-suuntainen kiilamainen puisto. Se on jo nyt puistona,

ja puistoa kaunistavat jylhät männyt. Rakennukset rajaavat puistoa mielenkiintoisesti, ja suunnitelman luoteispuolen uudet korttelit ja täydennysrakentaminen rajaavat puistoa vielä paremmin omaksi tilakseen. Puistoa suunnitelmassa on myös kirkon eteläpuoleinen kirkkopuisto, joka on jo nyt idyllistä ympäristöä 1950-luvun virkamiestalojen ja kirkon välissä. Urbaani ostoskeskuspuisto on suunnitelman uutta kau-

punkiympäristöä. Se on kaupunkimaisista materiaaleista rakennettu puisto, joka tarjoaa tilaa oleskeluun (kadun kalusteet), pelaamiseen ja leikkiin. Ostoskeskuspuisto yhdistyy Hämeenkulman ostoskeskukseen niin, että ostoskeskuksen paikoitus on siirretty rakennuksen sivulle etupuolen sijaan. Ostoskeskuspuistosta lähtee uusi kevyen liikenteen silta, joka yhdistää Kaunisnurmen pohjois- ja eteläpuolen toisiinsa, niin että Kuusaantien ylittäminen on miellyttävää ja

69


helppoa. Silta voisi olla puurakenteinen ja toimia alueen saapumista merkitsevänä tekijänä, joka myös kertoo alueen puurakenteisesta miljööstä. Ostoskeskuspuiston alta on linjattu katu uudelleen. Tällä hetkellä alueelle saavuttaessa koko alue on valjastettu moottoriliikenteen käyttöön, sillä ajotie tekee ostoskeskuksen edessä kummallisen mutkan, ja toisaalta kevyen liikenteen reitit ovat vaikeasti hahmotettavissa. Vanhaa tietä voisi käyttää ostoskeskuspuiston materiaalina niin, että katuun aukotetaan reikiä ja alueita kasveille, mutta vanha asfaltti jätetään paikoilleen. Tällainen betonirakenteinen ja asfalttipäällysteinen urbaani puisto on kaupungille edullinen vaihtoehto, sillä se ei vaadi huoltoa kuten nurmipäällysteiset tai istutetut puistot.

Kuva 4.3.3 oikealla: Uusi urbaani puisto ostoskeskuksen yhteydessä.

70


71


OLEMASSAOLEVAT VIHERALUEET:

TOIMINNOT:

pihan viheralue

liikerakennukset

puisto / puistomainen alue

julkiset rakennukset

epämääräinen viheralue

uskonnolliset rakennukset asuinrakennukset suunnittelualueella

metsä paikoitusalue

asuinrakennukset suunnittelualueen ulkopuolella

PALVELUT ALU

korkea koulu

kaupal palvelu

kulttuu ja harra

palvelu

RAKENNUSVUODET:

terveyd

1890-1922 1950-luku

ASUMISEN TOIMINNOT:

1960-luku

pientalomainen asuminen

1970-luku

yhteistilat / harrastus

1980-luku

uusi kerrostaloasuminen: kerrostaloasuminen: vanha rakennuskanta

1990-luku tai uudempi Kuva 4.4.1: Rakennustyypit.

4.4 Rakennustypologiat Suunnitelmassa on käytetty erilaisia korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen tyyppejä. Uudisrakentaminen ja-

72

kautuu sekä lisärakentamisen kortteleissa että uudessa korttelirakenteessa kahteen talotyyppiin: town housiin sekä pienkerrostaloon. Town house on kolmikerroksista rivitaloasumista, jossa jokaisella asunnolla on oma sisäänkäynti ja oma piha. Town house -rakentaminen on rakennustiheydeltään tiivistä, ja se sopii hyvin yhdistettäväksi pienimittakaavaiseen kerrostalorakentamiseen. Town house -asumisen tavoitteena on tarjota omakotitalomaista asumista ekologi-

sella rakennustiheydellä niin, että alueelle syntyisi elävä kylämäinen tunnelma. Pienkerrostalot ovat 3-5 -kerroksisia. Jokaisessa rakennuksessa on yksi porraskäytävä niin, että naapurusto pysyy tuttuna eikä pihapiiri kasva liian suureksi ja ”anonyymiksi”. Pienkerrostalojen kerrosluku vaihtelee korttelin sisällä: korttelirakenne saa vaihtelevuutta hyppivistä räystäslinjoista. Pienkerrostalot ovat erilaisen asumisen hybridejä.

kirkko


100m

100 m

50

100 m

Kuva 4.4.2: Rakennustyypit rakeisuuskuvassa 1:2500.

Niiden alimmissa kerroksissa on esteettömiä pienasuntoja opiskelijoiden tai senioreiden käyttöön. Keskikerroksissa on suurempia kerrostaloasuntoja ja yläkerroksissa suuria, pientalomaisen asumisen piirteitä tavoittelevia asuntoja; suuret terassit korvaavat perinteisen pihan, ja oma sauna ja kaksikerroksinen asunto luovat pientalon henkeä. Pienkerrostaloissakin katutason asunnoissa on omat sisäänkäynnit sekä pihat ja kadunpuoleiset terassit sisäänkäynnin yhte-

ydessä. Tällaisilla ratkaisuilla vältetään liian kaupunkimaista tunnelmaa ja tuodaan eloa myös kadun tasoon. Uudisrakentamisen lisäksi suunnitelman rakennustyyppeihin kuuluu korjausrakentamiseen yhdistetty lisärakentaminen, jossa vanhan rakennuksen päälle rakennetaan lisäkerroksia, tai sen viereen rakennetaan ”telakka”-tyyppisesti uusi osa. Telakka-mallissa uuteen osaan voidaan rakentaa hissi,

50

ja vanhan ja uuden rakennuksen porraskäytävät voidaan yhdistää. Päällerakentamismallissa päälle rakennettavat 25 kerrokset voidaan yhdistää vanhaan porraskäytävään. Lisäkerroksien tai uuden osan rakentaminen tarjoaa talou5 dellisen pohjan rakennuksen peruskorjaamiseen tai hissin rakentamiseen. Samalla vanhan rakennuksen julkisivun arkkitehtuuria voidaan päivittää, jotta rakennus ja sen 50 ympäristö ovat mielekkäämpiä ja houkuttelevat paremmin uu-

1

50 m

10 m

1

73


ESTEETTÖMYYS: HISSI

ESTEETTÖMYYS ASUNNOISSA

TOIMINNOT: ESIM. PESUHUONE

m² VALOISUUS

ARKKITEHTUURI

ASUNNON KOKO

Kuva 4.5.1: Rakennusten tyypillisiä ongelmakohtia, joita suunnitelman korjausrakentamisessa pyritään parantamaan.

4.5 Korjausrakentaminen 74

Elinkaarikorjaaminen sekä asumistoimintojen päivittäminen on monen Kaunisnurmen rakennuksen kohdalla ajankohtainen asia. Rakennuksissa tulisi energiatehokkuuden ja rakennusteknisen päivittämisen lisäksi kehittää erityisesti esteettömyyttä asunnoissa sekä porraskäytävissä sekä asuntojen toimivuutta modernin asumisen periaatteiden näkökulmasta.


Kuva 4.6.1: As Oy Vääpelinkatu 5.

4.6 Korjausrakentamisen esimerkki: As Oy Vääpelinkatu 5 Asunto Oy Vääpelinkatu 5:a on käytetty suunnitelmassa esimerkkinä korjausrakentamisen ja päälle rakentamisen toteutta-

misesta. Sen avulla on lähinnä tarkasteltu korjaus- ja lisärakentamisen mahdollisuuksia alueella, ja etenkin niiden vaikutusta kaupunkikuvaan. Vääpelinkatu 5 on vuonna 1972 rakennettu neljä-kerroksinen tiilijulkisivuinen asuinrakennus, josta kolme kerrosta on asuinkerroksia. Rakennus on hyvä esimerkki korjausrakennustarkasteluun, sillä se on erityisen haastava porrassyötönsä suhteen: porraskäytävään on oikeastaan mah-

75


Kuva 4.6.2: Vasemmalla puolella ylimpänä As Oy Vääpelinkadun pohjapiirros. Alla erilaisia mahdollisuuksia hissin sijoittamiseksi sekä asuntojen yhdistelemiseksi. Oikealla puolella ylimpänä julkisivu ja alla sen muuttaminen julkisivusaneeraamalla sekä (alimpana) lisäkerroksia rakennettaessa. Mittakaava 1:500.

dotonta rakentaa hissiä. Siksi hissi tulisi rakentaa asuntojen puolelle, mikä tarjoaisi mahdollisuudet myös asuntojen muuttamiseen ja päivittämiseen esteettömiksi. Asuntoja voisi yhdistellä suuremmiksi. Lisäksi moni asunto suuntautuu tällä hetkellä vain pohjoiseen, joten sekin perustelisi asuntopohjien uudelleenjärjestelemistä. Pienissä asunnoissa on myös hyvin pienet parvekkeet; korjaussuunnitelmassa myös

76

parvekkeita lisättiin ja suurennettiin. Julkisivuja voisi korjaustoimenpiteiden yhteydessä muuttaa. Ehdotuksessa julkisivu on muutettu rapatuksi, siihen on lisätty puisia yksityiskohtia kadun tasossa ja umpikaiteet on muutettu pinnakaiteiksi julkisivun ilmavuuden lisäämiseksi. Päälle rakennettavat kerrokset voisivat olla puuelementtirakenteisia, jollon ne olisivat myös rakenteellisesti kevyitä. Koska rakennuksen julkisivua

painottavat nauhaikkunat, lisäkerrokset on suunniteltu yksinkertaisiksi ja suoralinjaisiksi. Päälle rakennettaviin kerroksiin on lisätty suuria asuntoja, sillä olemassaolevissa kerroksissa asunnot ovat pieniä. Suuriin kaksikerroksisiin kerrostaloasuntoihin kuuluu suuri terassi sekä parvekkeet molemmilla puolin asuntoa.


Kuva 4.6.3: Esimerkki lisäkerrosten

Kuva 4.6.4: Uuden kaksikerroksisen

pohjista As Oy Vääpelinkatu 5:ssä. Yllä

asunnon 3D-mallinnos.

alempi ja alla ylempi lisäkerros 1:200.

77


78


MAASTO

+

KOUVOLAN MUSEOKORTTELI

Kuva 4.6.5 vasemmalla: Katunäkymä uudisrakennuksista ja Vääpelinkadun olemassaolevien rakennusten korjaamisesta ja lisäkerroksista. Kuva 4.6.6: Täydennysrakentamiskortteleiden konsepti.

4.7 Uusien kortteleiden konsepti

Täydennysrakentamisen on tarkoitus jäsentää katutilaa, luoda pienimittakaavaista kaupunkiympäristöä sekä rajata julkista, puolijulkista ja yksityistä tilaa toisistaan. Vaikka tiivis umpikortteli olisi helppo korttelimalli tiiviin rakentamisen ja jäntevän katutilan luomiseksi, umpikortteli on Kaunisnurmeen liian urbaani ratkaisu. Suunnitelman korttelimalli on kevennetty versio umpikorttelista.

Tarkoitus on rajata korttelit selkeästi omiksi kokonaisuuksiksi, niin että kortteleiden sisälle rajautuu selkeästi yhteinen pihaympäristö. Korttelit ovat kuitenkin avoimia, ja jokaisen rakennusyksikön väliin jää aina pieni tila. Avoimien kortteleiden läpi kulkee kevyen liikenteen väyliä. Korttelit on lisäksi kerroskorkeuksiltaan vaihtelevia ja niihin muodostuu omien etu- ja takapihojen, parvekkeiden ja terassien kerroksia.

79


ANALYYSI VANHOJEN RAKENNUSTEN PÄÄLLE RAKENTAMINEN AVAA TALOUDELLISIA MAHDOLLISUUKSIA KORJAUSRAKENTAMISELLE

ANALYYSI

VAIHTELEVAT KERROSKORKEUDET

OMAT PIHAT MYÖS PIENISSÄ ASUNNOISSA

KADULLE AVAUTUVAT TERASSIT, ETUPIHAT JA YHTEISTILAT LUOVAT ELÄMÄÄ MYÖS KADUN PUOLELLE JA YHDISTÄVÄT RAKENNUSTA SEN YMPÄRISTÖÖN

RAJATUT PIHAMILJÖÖT MUTTA AVOIN KORTTELIRAKENNE

KADUN TASOLLA OMAT SISÄÄNKÄYNNIT

PAIKOITUS JÄRJESTETÄÄN OSIN KADUN VARTEEN JA OSIN TONTEILLE TOWN HOUSE

PIENKERROSTALO

LISÄRAKENTAMINEN

SUUNNITELMA

ANALYYSI TOWN HOUSE

PIENKERROSTALO

LISÄRAKENTAMINEN

ASUKASOSALLISTUMINEN

ASUKASOSALLISTUMINEN

TOWN HOUSE

KEHITETTÄVÄT ASIAT / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT

KEHITETTÄVÄT ASIAT / SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT ESTEETTÖMYYS: HISSI

ESTEETTÖMYYS ASUNNOISSA

TOIMINNOT: ESIM. PESUHUONE

ASUKASOSALLISTUMINEN

80

VALOISUUS

ARKKITEHTUURI

ESTEETTÖMYYS: HISSI ASUNNON KOKO

ESTEETTÖMYYS ASUNNOISSA

TOIMINNOT: ESIM. PESUHUONE

PIENKERROSTALO

LISÄRAKENTAMINEN


Kuva 4.6.7 vasemmalla: Uudiskortteleiden konsepti: Avoimet korttelit, pihamiljööt, omat pihat ja terassit. Kuva 4.6.8: Pihanäkymä sisäpihalta.

Maan tasossa olevat asunnot kulkevat läpi rakennusrungon niin, että ne avautuvat sekä kadulle että pihalle. Kadun puolella on terassi tai etupiha, ja pihan puolella jokaisella asunnolla maan tasossa ainakin pieni oma piha. Korttelit avautuvat siis paitsi rakennusten välissä, myös toiminnallisesti asuntojen läpi. Tarkoitus on välttää ensimmäisen kerroksen muodostumista teknisten tilojen kerrokseksi, ja tuoda asukkaan elämä takapihoille ja kadulle. Tietenkin harkitulla

asuntosuunnittelulla huolehditaan, että myös asukkaiden yksityisyys säilyy.

81


+83.5

+83.0

+83.5

+82.0

+81.5

5

82

10m


Kuva 4.6.9 vasemmalla: Esimerkkikorttelin asemapiirros 1:500. Kuva 4.6.10: N채kym채kuva kadulta korttelin l채pi pihalle. Kuva 4.6.11 alla: Esimerkkiasuntoja uusissa rakennuksissa, pohjapiirrokset 1:200.

83


84


Kuva 4.6.12 äärimmäisenä vasemmalla: Talvella maan tason terassit voidaan lasittaa puolilämpimäksi tilaksi. Kuva 4.6.13: Town house asuntopohjat 1.-3. krs. (ylimpänä 1. krs.) 1:200 Kuva 4.6.14: Näkymä town houseille Kasarminmäen suuntaan.

85


86


Lähdeluettelo Painettu aineisto: Hankonen, Johanna. 1994. Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Tampere: Gaudeamus Kirja, Otatieto Oy ja TTKK Arkkitehtuurin osasto. ISBN 951-672-187-7 (Otatieto Oy). ISBN 951-662-610-6 (Gaudeamus Kirja). Juvonen, Jaana. 2003. Kouvola 1939-2003: kauppala, läänin pääkaupunki, aluekeskus. Kouvola: Kouvolan kaupunki. 588 s. ISBN 9519887741, 9789519887746. Laine, Ari. 1993. Arava, asuntohallitus ja asuntopolitiikka 1949-1993. Asuntohallitus, tutkimus- ja suunnitteluosasto, julkaisuja 4: 1993. Helsinki: 1993. Meurman, Otto-Iivari, 1920. Muistio. Teoksessa: Wasastjerna, Rurik. 2011. Muutakin kuin rautatieristeys: Kouvolan keskustaajaman kaavoitus- ja rakennusperintö. Kouvola: Kouvolan kaupunginmuseo (Helsinki : Artprint). 432 s. ISBN 978-951-8990-22-5. Staffans, Aija. 2004. Vaikuttavat asukkaat - Vuorovaikutus ja paikallinen tieto kaupunkisuunnittelun haasteina. Espoo: Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja. Wasastjerna, Rurik. 2009. Kouvolan rakennetun ympäristön inventointi: alue 02-02 Kaunisnurmi - pohjoinen. Kouvolan kaupunki. s. 2. Wasastjerna, Rurik. 2011. Muutakin kuin rautatieristeys: Kouvolan keskustaajaman kaavoitus- ja rakennusperintö. Kouvola: Kouvolan kaupunginmuseo (Helsinki : Artprint). 432 s. ISBN 978-9518990-22-5. Otto-Iivari Meurman ja Inkeri Siltavuori. 1954. Kouvolan II:n kauppalanosan asemakaavamuutoksen kaavaselostus 21.2.1954, vahvistettu 26.4.1954.

Painamaton aineisto: Mikkola, Kirmo (1972). Metsäkaupungin synty: funktionalismin kaupunkisuunnittelun aatehistoria. Lisensiaattityö. Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskun­tasuunnittelun laitos, Arkkitehtuurinhistorian laitos. [ Julkaisematon käsikirjoitus.]

Seminaarit ja luennot: Koiso-‐Kanttila, Jouni. KLIKK – Energiatehokas korjauskonsepti. KLIKK - Lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti. Oulun yliopisto. KLIKK-seminaari, 31.01.2013.

87


Möttönen Veli ja Vainio Terttu, VTT: Lähiöuudistuksen ympäristövaikutukset. KLIKK-semiaari, 31.01.2013. Tylli Hannu, KLIKK / Kaunisnurmi, Kouvola. KLIKK-semiaari, 31.01.2013.

Kuvien lähteet: Kuva 1.2.1: Pihlajanmäki vuonna exhibition?nid=11667133 (15.08.2013).

1965.

Arkkitehtuurimuseo:

http://www.mfa.fi/

Kuva 1.2.2: Yliskylän asuinalue Helsingin Laajasalossa, Olli Kivinen 1960–1965. Arkkitehtuurimuseo: http://www.mfa.fi/exhibition?nid=11667133 (15.08.2013) (15.08.2013). Kuva 1.4.1: Koiso-Kanttila, Jouni. Kuva seminaariesityksestä KLIKK – Energiatehokas korjauskonsepti. KLIKK - Lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti. Oulun yliopisto. KLIKK-seminaari, 31.01.2013. Kuva 1.5.1. Koiso-Kanttila, Jouni. Kuva seminaariesityksestä KLIKK – Energiatehokas korjauskonsepti. KLIKK - Lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti. Oulun yliopisto. KLIKK-seminaari, 31.01.2013. Kuva 1.5.2: Joensuun pilottiprojektien WP4 ja WP6 alustavia korttelin täydennysrakentamisen vaihtoehtomalleja. Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy 2012. Kuva seminaariesityksestä Koiso‐Kanttila, Jouni. KLIKK – Energiatehokas korjauskonsepti. KLIKK - Lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti. Oulun yliopisto. KLIKK-seminaari, 31.01.2013. Kuva 2.1.1: Havainnepiirros KSM teoksessa Wasastjerna, Rurik. 2011. Muutakin kuin rautatieristeys: Kouvolan keskustaajaman kaavoitus- ja rakennusperintö. Kouvola: Kouvolan kaupunginmuseo (Helsinki : Artprint). 432 s. ISBN 978-951-8990-22-5. Kuva 2.1.2: Wasastjerna, Rurik. 2011. Muutakin kuin rautatieristeys: Kouvolan keskustaajaman kaavoitus- ja rakennusperintö. Kouvola: Kouvolan kaupunginmuseo (Helsinki : Artprint). 432 s. ISBN 978-951-8990-22-5. Kuva 3.1.1: Nexthamburg. http://www.flickr.com/photos/nexthamburg/9459836538/sizes/o/in/ photostream/ Kuva 3.2.2. Mapita Paikkatietopalvelu. kouvola.asiatkartalle.fi Valokuvat ja grafiikka tekijän omia, ellei toisin mainita.

88


Kiitokset Haluan vielä kiittää työni valmistumisesta erityisesti KLIKK-hankkeen tutkijoita Yrsa Chronhjortia, Tomi Tulamoa ja Simon le Roux’ta Aalto-yliopistosta, jotka ovat auttaneet, ohjanneet, kritisoineet ja konsultoineet työtäni. Lisäksi kiitoksen ansaitsevat KLIKK-hankkeen muut tutkijat Oulun Yliopistosta, Tampereen Teknillisestä yliopistosta sekä VTT:ltä, Porvoon kaupungin ja Turun kaupungin edustajat KLIKK-projektissa sekä Stora Enson ja Ympäristöministeriön edustajat, jotka ovat mukana hankkeessa. Kiitän myös kanssaopiskelijoita Oulun yliopistosta annista yhteisissä seminaareissa. Haluan kiittää kaavoitusarkkitehti Hannu Tylliä Kouvolan kaupungilta kaikesta avusta, sekä Kouvolan rakennusarkiston henkilökuntaa. Kiitoksen yhteistyöstä ansaitsee Ida Lautanala Aalto-yliopistosta, jonka kanssa yhdessä toteutimme asukasosallistumisen Kouvolan KLIKK-diplomitöissä. Kiitos ohjaavalle professorilleni Pekka Heikkiselle sekä valvovalle professorilleni Trevor Harrisille, sekä muille diplomityötä kommentoineille asiantunteville professoreille Aalto-yliopistosta. Vielä erityiskiitos rakkaille vanhemmilleni Tiitu ja Jokke Harnolle, jotka ovat auttaneet käytännön järjestelyissä enemmän kuin voi pyytää. And at last I want to thank dear Michael Burij for the technical support and all-round consulting he gave me during my work on this thesis.

89

Elävä lähiö - houkutteleva asuinympäristö  

Asukas- ja käyttäjälähtöinen lähiöuudistussuunnitelma Kouvolan Kaunisnurmeen. Leeni Harno, Diplomityö. User-oriented urban renewal plan fo...