Kraatterijärven Georeitti kalkinpoltto säilytti talonpoikaisen luonteensa läpi reilun vuosisataisen historiansa, mikä on koko maata ajatellen historiallisena ilmiönä ainutlaatuista. Vimpelin karbonaattikivikiviesiintymät ovat syntyneet muinaisen meren pohjalle kasautuneista kalkkiliejukerrostumista, jotka kiteytyivät uudelleen noin 1900 miljoonaa vuotta sitten vuorijonopoimutuksen aikana. Tapahtumaan liittyi magnesiumin lisäys, joka aiheutti alun perin kalsiumkarbonaatista koostuneen eli kalsiittisen kalkkikiven muuttumisen lähes kokonaan dolomiitiksi, eli kalsiummagnesiumkarbonaatiksi. Vimpelin karbonaattikivet esiintyvät yleensä vain satakunta metriä leveänä jaksona merenpohjalle kerrostuneiden tuliperäisten kivien (metavulkaniittien) keskellä (kuva 84). Toiminnassa olevan Nordkalk OY:n omistaman Ryytimaan–Vesterbackan louhoksen (http://www.nordkalk.fi/yhteystiedot/toimipaikat/Suomi/Vimpeli/) alueella esiintymän leveys on reilut puoli kilometriä. Louhoksen päätuote on maanparannuskalkki. Koska magnesium on tärkeä kasviravinne, ovat tuotteet samalla lannoitetta. Lisäksi sivukivestä valmistetaan huomattavia määriä mursketta. Vimpelin kalkkikivilouhoksen sijaintia voidaan pitää ihanteellisena. Etelä-Pohjanmaan laajat maanviljelysalueet ovat Litorinamereen kerrostuneiden sulfidisavien sisältämän rikin tuottaman rikkihapon vuoksi luonnostaan happamia, joten alueen peltojen tuottoa on Fellmanin ajoista lähtien pystytty parantamaan kalkituksella. Kalkkikivikallioiden ansiosta Vesterbackan alueella kasvaa myös runsaasti harvinaisia kalkinsuosijakasveja. Niinpä karbonaattikiviesiintymän ja lukuisten historiallisesti arvokkaiden kalkkiuunien ympäristöön on perustettu lehtojensuojelualueita (kuvat 81–82). Vesterbackan uunin viereen on kalkkiperinteen kunniaksi pystytetty muistokivi (kuva 85). Vajaat kolme kilometriä Vesterbackasta koilliseen Hallapurossa on myös hyvin säilyneitä kalkkiuuneja (kuva 86), ja niiden lähistöllä on alueen tervanpolttohistorian kunniaksi pystytetty Tervakivi sekä useita tervahautoja. Huom! Kalkkiuunit ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja kohteita!
Kuva 80. Vesterbackan karbonaattikiveä. Kuva / Figure: T. Öhman. Figure 80. Vesterbacka carbonate rock.
102