Edut
Haitat
Kunnossapito on toimittajalle ydinliiketoimintaa.
Yhteisten tavoitteiden määrittely joskus hankalaa ja tilaajan sekä toimittajan tavoitteet eivät aina kohtaa.
Jos toimittajalla on useampia sopimuksia, voidaan osaamista käyttää ristiin toiminnan tehostamiseksi.
Sopimukset eivät ole joustavia markkinatilanteiden muutoksissa.
Isosta työntekijäjoukosta löytyy helposti varamiehiä.
Ulkopuolisen kunnossapitäjän toimittaessa kunnossapidon palveluita, kommunikaatio ja seuranta voivat vaikeutua.
Useilla toimittajilla on joidenkin laitteiden erikoisosaamista, joka vähentää tarvetta käyttää kallista erikoisosaamista.
Toiminta ei ole enää läpinäkyvää, joka voi johtaa epäluuloihin.
Kokonaisvaltaisen tuotanto-omaisuuden hallinta ja kehittämisen vastuut saattavat hämärtyä.
Taulukko 7. Ulkoistetun kunnossapidon edut ja haitat (Mikkonen 2009, 106.)
3.2.6 Palvelutoimittaja / Tilaaja ja toimittaja -toimintamalli
Teollisuusyritys voi halutessaan ulkoistaa koko kunnossapidon tai osan toiminnoistaan palvelun toimittajalle. Toimittajan vastuulla voi olla osa varaosista, työkaluista ja kunnonvalvonnan mittauksista. Lisäksi toimittaja voi kouluttaa henkilöstöä laitteiden käyttöön sekä antaa muita ammattitaidon kehittämiskoulutuksia. Käyttövarmuuden parantamiseksi SKF on kehittänyt ns. IMS:n, eli Integrated Maintenance Solution -toimintamallin, jossa tilaaja ja toimittaja sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin käyttövarmuuden korottamiseksi halutulle tasolle sekä yhteistyöllä kustannusten alentamiseksi. Sopimuksella on tarkoitus varmistaa varaosien ja työkalujen toimitus asiakkaalle. Riski jaetaan asiakkaan kanssa yhteisten etujen saavuttamiseksi. (Peltonen & Saarinen 2011, 3.) SKF:n IMS-sopimus, ks. kuva 4 keskittyy kehittämään ja toteuttamaan ennakoivan kunnossapidon toimintaa yhdessä teollisen asiakkaan kanssa. Tavoitteet sovitaan yhdenmukaisiksi tehtaan kokonaistavoitteiden saavuttamiseksi ja niitä seurataan yhteisesti sovittavilla tunnusluvuilla, jotta oikea kehityssuunta voidaan varmistaa ja toimintoja ohjata haluttuun suuntaan. (Peltonen & Saarinen 2011,3.) IMS-sopimuksen käyttövarmuuden parantaminen alkaa kriittisyysluokittelun tekemisellä tehtaan laitteille. Luokittelun kriteereitä sovelletaan tehtaan prosesseihin ja millaisiin asioihin painotus liittyy ympäristön, turvallisuuden ja tuotannon ohella. Kriittisten kohteiden dokumentointi on merkittävässä osassa, joka auttaa henkilöstöä perehtymään tärkeimpiin laitteisiin tehtaassa. Perusolettamuksena käyttövarmuuden
40 • Leena Parkkila