ESIMIESKILPAILUN
finalistit esittäytyvät
Puhtausalan vuoden 2014 esimies julkistetaan Esimies- ja asiantuntijapäivillä 2015. Kilpailuun lähti mukaan 18 osanottajaa, joista tuomaristo valitsi viisi finalistia. Työelämä 2020 -hankkeessa SSTL Puhtausala ry:n tavoitteena on tehdä Suomen puhtausalasta Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Seuraavassa finalistit esittäytyvät ja vastaavat kysymykseen: Miten osallistut tämän tavoitteen toteuttamiseen? He esittelevät myös käytännön, jonka haluaisivat leviävän mahdollisimman moneen työyhteisöön.
Ulla Koivunen palveluesimies
Marja Mäkkeli puhtauspalvelupäällikkö
HUS Desiko / laitoshuolto, Peijaksen Sairaala Vantaa
Pohjois-Karjalan koulutus kuntayhtymä/Tilapalvelu Joensuu
Mielestäni hyviksi havaitsemani käytännöt omassa työssäni ovat parasta, millä itse voin osallistua ison tavoitteen toteutumiseen vuoteen 2020 mennessä. Onnistuneina käytäntöinä haluan esitellä yhteistyön PosiVire Oy:n kanssa sekä tiimiemme kehittämisen ja koulutuksen. Peijaksen sairaalan laitoshuolto ja PosiVire Oy:n yhteistyötä olen kehittänyt kolme vuotta. Posivire Oy:n perustehtävä on auttaa heikossa työmarkkina-asemassa olevia työllistymään ja opiskelemaan. Yhteistyössä tuemme maahanmuuttajia työllistymään laitoshuoltajan työhön. Saamme motivoituneita ja koulutettuja työntekiöitä. Työntekijöiden saanti helpottuu huomattavasti, koska alalla osin pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä, oppisopimusjärjestelmän kautta saamme lisää osaamista laitoshuoltoon ja puhtaus alan arvostus ja laadullinen taso kasvavat tämän koulutuksen myötä. Tiimien kehittäminen laitoshuollossa on sujuvan toiminnan tärkein asia. Peijaksen sairaalaan on muodostettu kuusi tiimiä. Kaikki laitoshuoltajat osallistuvat työnkiertoon ja opettelevat uusia alueita. Näin laajennetaan erityisosaamista. Peijaksen sairaalan laitoshuollossa tavoitteena on, että kaikista tulee sairaalasiivouksen huippuammattilaisia. He taitavat vuodeosaston, päivystysalueen ja leikkausosastojen laitoshuoltotehtävät. Tiimien kehittäminen toimiviksi lisää työssä jaksamista ja työnkierto laajentaa osaamista. Teemme yhteistyötä useiden oppilaitosten kanssa. Sieltä saamme opiskelijoita työssä oppimisjaksoille ja opiskelun päätyttyä uusia siivouksen ammattilaisia työsuhteeseen Peijaksen sairaalaan. Kiinnostus sairaalasiivousta kohtaan on ollut myönteistä. Opiskelijat tuovat osaamista koko työ yhteisöön.
14
|
PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015
Omassa esimiestyössäni olen kokenut ja nähnyt hyväksi – tulokselliseksi – työhyvinvointia edistäväksi käytänteeksi osallisuuden mahdollistamisen ja tiedon lisäämisen. Henkilöstöni toimii tiimeittäin. Suunnat, toiminnan rajat ja tavoitteet sovitaan yhdessä keskustellen, osittain rajat (raamit) tulevat asiakkailta ja hallinnosta. Tiimit saavat vapauden toteuttaa arjen toiminnan, luovuus elää ja vastuunotto kasvaa. Uskon, että vapaus tuo vastuuta ja vahvaa sitoutumista. Hyväksi käytänteeksi arjen toiminnasta olemme yhdessä todenneet ”hyvin suunnitellun puoliksi tehdyksi”. Se pätee viikkotyöohjeissa, jaksottaisten töiden suunnittelussa ja perussiivoustenkin suunnittelussa sekä laajemmin toiminnan suunnittelussa (vuosikello) tai rakennusten- ja tilojen suunnittelussa. Osallisuuteen kuuluu tärkeänä osana toinen toistemme, osaamisemme ja erilaisuutemme arvostaminen. Tiimin vahvuus ja kehittämistarve paljastuu usein heikoimman lenkin mukaan. Esimerkki osallistumisesta: 3.12.2014 käynnistimme kou lu tuspäivämme yhteydessä toimintamme kehittämiseen ja yhtenäistämiseen liittyvät pienryhmät. Pienryhmään ilmoittauduttiin lähinnä kiinnostuksen mukaan. Valikoidut kehittämisalueet nousivat toimintaamme kuvaa vista otsikoista esiin tuplatiimi-menetelmää soveltaen. Kehitettäviin aihealueisiin valittiin työryhmät, jotka kokoavat hyväksi koetut mallit (s-posti ja kuvat työryhmälle) ja toimintatavat. Työryhmät kokoavat niistä koosteen meille kaikille sekä aineistoa eteenpäin esimerkiksi rakennus- ja tilasuunnitteluun.