Sisällysluettelo
Tavoitteet omaan henkilöstöön liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi (S1-5)
koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
Toimitusjohtajan terveiset
Hyvä sidosryhmämme,
Laattapiste-Pukkila on perheyritys, jonka toiminnassa korostuvat pitkäjänteisyys, vastuullisuus ja asiakkaidemme tarpeiden ymmärtäminen. Olemme ylpeitä asemastamme alamme markkinajohtajana, mutta tiedämme, että menestys edellyttää jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista.
Asiakaslähtöisyys ohjaa kaikkea toimintaamme – haluamme tarjota parhaan mahdollisen arvon jokaisessa kohtaamisessa. Tässä ESRS-raportissa avaamme vastuullisuustyötämme ja edistysaskelia kohti entistä kestävämpää tulevaisuutta. Yhdessä henkilöstömme ja sidosryhmiemme kanssa rakennamme vahvaa perustaa tuleville sukupolville.
Tommi Haru Toimitusjohtaja
Laattapiste-Pukkila Oy
Laattapiste-Pukkila on suomalainen kylpyhuoneiden ja pintamateriaalien asiantuntija, jonka juuret ulottuvat yli 150 vuoden taakse. Yritys tarjoaa laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja koteihin ja julkitiloihin. Korkea laatu, vastuullisuus ja toimitusvarmuus ohjaavat toimintaa, ja pitkä kokemus keraamisista laatoista, märkätilaratkaisuista ja pintamateriaaleista tekee Laattapiste-Pukkilasta luotettavan kumppanin rakentajille, suunnittelijoille ja kuluttajille.
Yli 160 hengen asiantunteva tiimi, kattava myymälä- ja jälleenmyyntiverkosto sekä verkkokauppa palvelevat yksityis- ja yritysasiakkaita eri puolilla Suomea. Yritys toimittaa vuosittain tuhansia kylpyhuoneita uudisrakentamiseen ja linjasaneeraushankkeisiin, ja sen tuotevalikoimaan kuuluvat keraamiset laatat, vinyylilaatat ja -lankut, tekstiilimatot ja -laatat, hanat, suihkut, kylpyhuonekalusteet, esteettömät kalusteet sekä rakennuskemian tuotteet. Laattapiste-Pukkilan liikevaihto on 50 miljoonaa euroa (2024).
ESRS 2 Yleiset tiedot
Laatimisperusteet (BP–1 ja BP–2)
Tämä kestävyysraportti on laadittu kaudelle 1.1. – 31.12.2024 mukaillen eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (European Sustainability Reporting Standards, ESRS). LaattapistePukkila Oy ei ole CSRD-velvollinen vuodesta 2024, mutta haluamme jo valmistautua tuleviin velvoitteisiin ja vastata mahdollisimman hyvin sidosryhmiemme odotuksiin. Raportissa on huomioitu toimintamme arvoketjun alku- ja loppupään toiminnot. Arvoketjuun liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia.
Hallinto (GOV–1 - GOV–5)
Laattapiste-Pukkilan hallintomalli perustuu kolmeen keskeiseen toimielimeen: yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiö on perheomisteinen ja hallituksen muodostavat Petteri, Tommi ja Ann-Marie Haru. Hallitus huolehtii sisäisestä hallinnosta ja toimeenpanee yhtiökokouksen päätökset. Toimitusjohtajan tehtävänä on yhtiön juoksevan hallinnon hoitaminen hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Yrityksen operatiivinen johtaminen on jaettu kahteen tasoon, johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä. Johtoryhmän tehtävänä on yhdessä toimitusjohtajan kanssa valmistella yhtiön strategia, liiketoimintasuunnitelmat, budjetit sekä muut hallitukselle päätettäväksi menevät asiat. Johtoryhmä johtaa operatiivista toimintaa, yhdessä laajennetun johtoryhmän kanssa.
Johtoryhmä kokoontuu viikoittain ja laajennettu johtoryhmä kaksi (2) kertaa kuukaudessa.
Hallitus Petteri Haru
Tommi Haru Ann-Marie Haru
Rooli hallituksessa Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen
Päätehtävä Varatoimitusjohtaja Toimitusjohtaja n/a
Riippuvuus yhtiöstä Omistaja Omistaja Omistaja
Johtoryhmä Tommi Haru Petteri Haru Marko Saapunki Tomi Rouvinen
Päätehtävä Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtaja Talous- ja henkilöstöjohtaja Myyntijohtaja
Koulutus, vastuullisuusosaaminen
KTM, HHJ-tutkinto, Aalto HR executive
Vastuualueet Myynti, Markkinointi, Tuotteistus IT, Logistiikka, Asiakaspalvelu Talous, HR, Kiinteistö Myynti
Riippuvuus yhtiöstä Omistaja Omistaja Työntekijä Työntekijä
Laajennettu johtoryhmä (+johtoryhmä)
Antti Tarkkala Joonas Tammisto Sanna Korpivaara Sara Kosamo
Päätehtävä Logistiikkajohtaja Digijohtaja
Koulutus, vastuullisuusosaaminen
Vastuualueet
Riippuvuus yhtiöstä
MBA Lean six sigma Black Belt
Varasto, logistiikka ja kuljetukset, työsuojelu
Työntekijä
Yo, At, Scrum product owner, Palvelumuotoilu
ICT ja Digitaalisuus
Työntekijä
Operaations manager Asiakaspalvelupäällikkö
Liiketoiminnan tradenomi (AMK) Rakennuspiirtäjä
Markkinointi, tuotteistus, hinnoittelu Asiakaspalvelu
Työntekijä
Työntekijä
Yhtiössä seurataan kestävyysasioita aktiivisesti. Tarkempi, yritystason, laajempi laskenta ja raportointi tehdään vuositasolla. Tiedottaminen kestävyysasioista tapahtuu laajennetun johtoryhmän jäsenten välityksellä, jotka vastaavat omien vastuualueiden kestävyysasioista. Kestävyysasioita käsitellään säännöllisesti laajennetun johtoryhmän palaverissa.
Yrityksen laajennettu johtoryhmä kuuluu tulospalkkausjärjestelmän piiriin, johon kuuluvalle työntekijälle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta ennakolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen tulospalkkio. Tulospalkkioiden maksaminen perustuu etukäteen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja ylittämiseen. Tulospalkkio ei ole varsinaista palkkaa ja se maksetaan erillään varsinaisesta kuukausipalkasta. Tavoitteet määritellään aina yhtiötavoitteita tukeviksi.
Riskienhallinta on osa johtamisjärjestelmäämme ja sisäistä valvontaamme. Sen tarkoituksena on tukea konsernin strategista ohjausta ja johtamista tunnistamalla ja systemaattisesti hallitsemalla organisaatioon vaikuttavia tapahtumia. Riskienhallinnan avulla varmistamme, että kielteisiä vaikutuksia aiheuttavat riskit pysyvät hallittuina ja myönteisten tapahtumien synnyttämät mahdollisuudet hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Järjestelmällinen suhtautuminen liiketoimintaamme uhkaaviin riskeihin kuuluu olennaisena osana yhtiön johtamiseen. Se käsittää riskien tunnistamisen, arvioinnin, hillitsemisen, seurannan ja raportoinnin. Hallitus, johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä seuraavat riskejä ja riskien kehittymistä säännöllisesti.
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM–1)
Laattapisteen strategia perustuu asiakaslähtöisyyteen, kysynnän rakentamiseen, korkeaan toimitusvarmuuteen sekä ympäristövaikutusten jatkuvaan vähentämiseen. Yrityksen päätuotekategorioita ovat pintamateriaalit – kuten keraamiset laatat, vinyyli- ja tekstiililattiat – sekä kylpyhuoneiden kokonaisratkaisut.
Tuotteidemme pitkä käyttöikä vähentää niiden vuosittaista ympäristökuormitusta. Ne ovat lisäksi korjattavissa pitkän varaosasaatavuuden ansiosta ja niille myönnetään pitkät takuuajat, mikä tukee kestävää kulutusta.
Toimitusvarmuus on yksi keskeisistä vahvuuksistamme. Se varmistetaan laajalla varastovalikoimalla keskusvarastossamme, nopealla logistiikalla sekä asiakastarpeisiin räätälöidyillä palveluilla. Näin pystymme tarjoamaan asiakkaillemme sujuvan ja tehokkaan palvelukokemuksen.
Hiilijalanjäljen pienentäminen ohjaa valintojamme koko toimitusketjussa. Valikoimme tuotevalikoimaamme ympäristöystävällisiä tuotteita ja suosimme toiminnassamme ekologisia ratkaisuja. Toimitusketjussa hyödynnämme vastuullisia, alansa johtavia toimijoita.
Digitaalisuus ja automaatio ovat keskeisiä tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden mahdollistajia. Digitaalinen tuotetieto tukee oikeiden tuotteiden valintaa, asennusta ja ylläpitoa. Jaamme tietoa läpinäkyvästi prosessiemme aikana sekä verkkosivujemme kautta.
Laajan digitaalisen tiedon avulla pystymme tuottamaan asiakkaillemme hiilijalanjälkiraportointia rakennustuotteiden elinkaaren vaiheista A1–A4.
Seuraamme toimintaamme jatkuvasti eri osa-alueilla ja kehitämme sitä asiakaspalautteen ja mittaustulosten pohjalta.
Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM–2)
Vuonna 2024 tehdyssä sidosryhmäanalyysissämme olemme tunnistaneet toimintamme kannalta keskeiset sidosryhmät. Sidosryhmävuorovaikutus antaa meille tietoa jatkuvan kehittymisen tueksi ja auttaa hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tarkistamaan pitkän aikavälin tavoitteiden yhdenmukaisuutta ja lieventämään riskejä myös yritysvastuun osalta.
Kehitämme toimintaamme sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Yritysasiakkaiden palautetta seurataan jokaisen projektin päätyttyä asiakkaalle lähetettävällä projektityytyväisyyskyselyllä. Lisäksi reagoimme arjessa esiin nostettuihin haasteisiin matalalla kynnyksellä, sillä koemme, että paras lopputulos syntyy yhdessä asiakkaiden kanssa kehittämällä.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (SBM–3)
Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä tunnistettujen olennaisten aiheiden vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty seuraavilla sivuilla aihekohtaisesti.
Prosessin tarkoituksena on varmistaa, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvistä olennaisista vaikutuksista kerrotaan tulevalla kestävyysraportilla. Tavoitteena on arvioida ja priorisoida kestävään kehitykseen liittyviä aiheita sen perusteella, miten ne ovat merkityksellisiä liiketoiminnalle, sidosryhmille ja pitkän aikavälin kestävyystavoitteille.
Analyysin perusteella seuraavat aiheet todettiin Laattapiste-Pukkila Oy:n kannalta olennaisiksi:
Ympäristö:
ESRS E1: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintä
ESRS E1: Energia
ESRS E5: Resurssien käyttö
ESRS E5: Jätteet
Sosiaalinen:
ESRS S1: Oman työvoiman työolot ja yhdenvertainen kohtelu
ESRS S4: Kuluttajat ja loppukäyttäjät: tiedot ja turvallisuus
Hallinnollinen:
ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittaminen: yrityskulttuuri ja liiketoimintaetiikka.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi ja huomioidut tiedonantovaatimukset (IRO–1 ja IRO-2)
Kaksoisolennaisuusanalyysi on tehty Laattapiste-Pukkila Oy:n sisäisten asiantuntijoiden, yritysten johtohenkilöiden ja sidosryhmien näkemyksiin perustuen. Lisäksi on hyödynnetty toimialakohtaisia tutkimuksia. Analyysi toteutettiin vaiheittain vuoden 2024 aikana. Sisäisessä työpajassa arvioitiin potentiaaliset olennaiset kestävyysaiheet hyödyntäen ESRS:n mukaisia aihelistauksia. Ulkoisten sidosryhmien ja henkilöstön näkemyksiä selvitettiin lomakepohjaisella kyselyllä syksyn 2024 aikana.
Kaksoisolennaisuusanalyysillä kartoitettiin kattavasti yrityksen liiketoimintaan kytkeytyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kestävyysaiheen katsotaan olevan olennainen, jos sillä on myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön tai yhteiskuntaan. Oman toiminnan lisäksi vaikutuksia arvioitiin myös arvoketjun kannalta.
Vaikutuksista pyrittiin valitsemaan olennaisimmat, joita yritys pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan.
Positiivisten vaikutusten osalta keskityttiin asioihin, joiden vaikutuksia pyritään kasvattamaan. Kielteisten vaikutusten osalta pyrittiin löytämään olennaisimmat aiheet, joiden vaikutuksia halutaan pienentää tai ennaltaehkäistä.
Taloudellisista riskeistä pyrittiin tunnistamaan sellaiset, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia kustannusten nousuun, kannattavuuden heikkenemiseen tai taloudelliseen epävarmuuteen. Taloudellisten mahdollisuuksien osalta keskityttiin todennäköisten kustannussäästöjen, tehokkuuden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien lisäämisen kautta avautuviin todennäköisiin tai merkittäviin aiheisiin.
Laadimme kestävyysraportin ESRS-standardien tiedonantovaatimusten mukaisesti. Sivuilla 25 esitämme sisältöindeksin, josta käy ilmi tässä kestävyysraportissa esitetyt tiedonantovaatimukset.
Seuraavissa taulukoissa olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tiivistetysti.
Olennaisten ympäristöaiheiden IROt
Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset Kestävyysaihe Riskit Mahdollisuudet
• Innovointi, uudet materiaalit ja tuotantomenetelmät
• Pienemmän hiilijalanjäljen tuotteet EPD-selosteen perusteella
• Tehokas logistiikka ja varastointi
• Kaukotuonnit ja pitkät kuljetusmatkat
• Toiminnan CO2päästöt (logistiikka A4)
• Fossiilisten polttoaineiden käyttö valmistusprosesseissa
• Poliittiset riskit, tullit
• Lisääntyvät kustannukset
• Ekologinen logistiikka voi nostaa kuluja
Ilmastonmuutos
• Innovointi, teknologiauudistukset
• Uusiutuvan energian käyttö
• Energiatehokkuus
• Rakentamisen laatu
• Materiaalitehokkuuden parantaminen
• Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen
• Hyvä suunnittelu
• Elinkaariajattelu
• Jätteiden lajittelun tehostuminen
• Tuotantoprosessien tehostaminen ja hallinta
• Take-back/reuse (materiaalien kierrätys takaisin valmistajille joko raaka-aineeksi tai uudelleen käytettäväksi)
• Energiankulutus (valmistusprosessit ja kuljetukset)
• Neitseellisten materiaalien hankinta, kilpailu raaka-aineista
• Uusiomateriaalien käytön haasteet Kiertotalous
• Toiminnasta syntyvän jätteen määrä
• Lopputuotteen kierrätys Jätteet
Olennaisten sosiaalisten aiheiden IROt
Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukwset
• Työtyytyväisyys (Signi)
• Työssäoppiminen ja koulutus
• Työn kuormittavuus
• Töiden väheneminen
• Työtapaturmat Oma työvoima: työolot
• Toimintatapojen kehitys
• Vastuullisuusasioiden ymmärrys (koulutus)
• Tuotteiden laatu ja pitkäikäisyys, takuu
• Tuoteturvallisuus
• Tuotetieto
• Turvattomuuden tunne
• Työmotivaatio
• Tuottavuuden lasku
• Kustannustaso
• Saatavuus
• Laatupoikkeamat, tuotereklamaatiot
Oma työvoima: yhdenvertaisuus
• Energian saatavuus ja hinta
• Energia- ja laatuvaatimuksista aiheutuva kustannusten nousu
• Raaka-aineiden saatavuus ja hinta
• Materiaalien ja raakaaineiden laatu
• Investoinnit
• Mainehaitat
• Jätehuollon kustannukset
• Lainsäädännön muutokset
• Lainsäädännön tiukentuminen
• Vähähiilinen rakentaminen
• Resilienssi / kyky sopeutua ilmastonmuutokseen
• Uusien tuotteiden kysyntä
• Kilpailuetu (toimittajien päättäjille oikea tieto päätöksentekotilanteilla)
• Vaihtoehtoiset raaka-aineet (biokomposiitit vs fossiilinen)
• Paikalliset / omavaraiset energiaratkaisut
• Tuotantoprosessien kehittäminen
• Maine
• Uusiomateriaaleista saatava kustannussäästö
• Laadukkaat ja pitkäikäiset tuotteet
• Innovatiivisuus
• Kilpailuetu
• Tehokkaan lajittelun tuomat säästöt
• Uudet innovaatiot
• Tuotekategoriat kestävät aikaa, malliston hallinta
• Työntekijöiden vaihtuvuus
• Kasvavat vakuutusmaksut
• Lisäkustannukset työtapaturmista
• Alan erityisosaaminen ja osaamisen jakaminen
• Oikeudelliset seuraukset
• Tuottavuuden lasku
• Työntekijöiden sitoutuminen
• Vähentyneet sairauspoissaolot
• Vähentyneet työtapaturmat
• Työnantajan maine
• Parempi kannattavuus
• Työntekijöiden sitoutuminen ja osallistaminen
• Työnantajamielikuva
• Innovaatioiden lisääntyminen
• Maine (some)
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• Reklamaatiot
• Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä
• Ekologisten vaihtoehtojen kysyntä
• Brändimaine
Energia
Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset Kestävyysaihe Riskit Mahdollisuudet
• Läpinäkyvien toimintatapojen lisääntyminen
• Luottamus
• Ylpeys
• Yhteiset tavoitteet
• Liiketoiminnan jatkuvuus
• Sidosryhmäyhteistyön sujuvuus
• Riskienhallinta
• Harmaa talous
• Epäselvät vastuut
• Vaikutukset työllisyyteen Yrityskulttuuri ja liiketoimintaetiikka
• Vaikutukset myyntiin
• Sanktiot
• Taloudellinen epävarmuus
• Maine
• Tilaajavastuu ja velvoitteet (laiminlyönti)
• Ylihinta
• Laadun heikkeneminen
Ympäristötiedot
EU-taksonomia
Tavaran ja palvelun toimittajat
• Taloudellinen epävarmuus
• Riitatilanteet
• Luottamuspula
• Väärät valinnat
• Ennustettavuuden parantuminen
• Rahoituksen saatavuus
• Brändiarvo
• Henkilöstön sitoutuminen (eNPS/Liekki-indeksi)
• Työnantaja mielikuva
• Ennustettavuuden parantuminen
• Suhteet tavarantoimittajiin
• Toimialan kehitys
Asiakkaillamme on rakennushankkeita, joihin on haettu EU-taksonomian eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän mukaista rahoitusta. Asiakkaamme täten ovat tiedustelleet EU-taksonomian kriteerit täyttäviä rakennus- ja sisustustuotteita hankkeisiinsa. Selvitystyö on käynnissä materiaalivalmistajien kanssa. Taksonomiakriteeristön tulkintoja on tehnyt Suomessa Green Building Council Finland.
Näiden tulkintojen perusteella on tarkasteltu mm. Teknisistä kriteereistä kiertotalouteen siirtymisen merkittävää edistämistä, jossa rakennusmateriaaleja käsitellään. Kiertotalouskriteereissä on määritelty esim. keraamisten materiaalien primaariraaka-aineen maksimiosuuksia uudis- ja korjaushankkeissa. Primaariraaka-aineen osuutta tuotteen valmistuksessa voidaan pienentää käyttämällä kierrätettyä raaka-ainetta. Ensimmäisenä toimenpiteenä olemme lisänneet valikoimaamme kierrätettyä raakaainetta sisältäviä keraamisia laattoja sekä tuoneet tuotehakuun mahdollisuuden lajitella tuotteita kierrätysmateriaalin määrän perusteella.
Lisäksi olemme tarkastelleet Ei merkittävää haittaa (DNSH) -kriteeristön Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua. Vedensäästökriteerien osalta selvitämme mm. vesikalusteiden, kuten hanojen, suihkujen ja wc-istuimien vettä säästäviä ominaisuuksia. Tuomme mm. virtaamatiedot verkkosivuillemme tuotetietoon sekä pyrimme laatimaan tuotehaun vedensäästökriteerien maksimivirtaaman perusteella.
EN-taksonomian ilmastonmuutoksen hillintäkriteerin mukaisesti pinta-alaltaan yli 5000 m2 uudisrakennushankkeissa tehdään rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkilaskelma (GWP). Haluamme varmistaa, että voimme tarjota rakennushankkeisiin mahdollisimman monia materiaaleja, joiden valmistuksesta aiheutunut hiilijalanjälki on todennettu kolmannen osapuolen verifioimalla EPDympäristöselosteella, ja joiden hiilijalanjälki on keskiarvoa (co2data.fi) pienempi. Kehitämme valikoimaamme edelleen suosimalla materiaaleja, joiden hiilijalanjälki GWP A1-A3 EPDympäristöselosteessa on mahdollisimman pieni. Olemme yhdessä valmistajien kanssa tunnistaneet tuoteryhmittäin tekijöitä, jotka vaikuttavat hiilijalanjäljen pienentämiseen merkittävimmin. Näitä ovat erityisesti valmistuksessa käytetyn raaka-aineen kierrätysmateriaalin tai biopohjaisen materiaalin suurempi osuus sekä raaka-ainetehokkuus.
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1–1)
Laattapiste-Pukkila on sitoutunut nettonollan saavuttamiseen vuoden 2035 loppuun mennessä, Suomen kansallisen tavoitteen mukaisesti. Huomioimme kaikissa hankinnoissa vastuullisuuden ja edellytämme toimittajilta päästöraportointia tuottamistaan palveluista ja tuotteista.
Yrityksellä on 36 työsuhdeautoa, joista 25 on täysisähköautoa, 2 hybridiä ja 9 polttomoottoriautoa.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1–2)
Laattapiste-Pukkila on mukana Ekokompassi-ympäristöjärjestelmässä, joka tarjoaa järjestelmällisen tavan ympäristöjohtamiseen pk-yrityksille. Tunnistamme vastuumme ympäristöstä ja olemme sitoutuneet noudattamaan voimassa olevia lakeja ja säädöksiä. Ympäristömyönteisyys ja -kuormituksen vähentäminen ovat osa jokapäiväistä toimintaamme. Tavoitteenamme on vähentää toiminnastamme aiheutunutta ympäristökuormitusta ja haluamme pitkäjänteisesti kehittää toimintaamme ympäristön hyväksi. Laattapiste-Pukkilan tavoitteena onkin jatkuvasti vähentää ympäristöpäästöjä. Seuraamme toiminnastamme aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä laskemalla vuosittain toiminnan hiilijalanjälkemme.
Olemme tunnistaneet toimintamme keskeisimmät ympäristövaikutukset logistiikassa, energian- ja vedenkulutuksessa, materiaalihankinnoissa ja -käytössä, jätelajittelussa sekä yhteistyökumppanien valinnassa. Pienenämme sähkön-, veden- ja lämmönkulutusta ja materiaalihankinnoissa suosimme ympäristöystävällisiä tuotteita. Materiaalikäytössä säästäväisyys ja tehokkuus sekä syntyvän jätteen vähentäminen ovat meille tärkeitä. Ympäristöohjelmamme puitteissa seuraamme asetettujen tavoitteiden saavuttamista: seuraamme sähkön-, lämmön- ja vedenkulutusta sekä syntyvien jätejakeiden määriä.
Kierrätämme jätteet tehokkaasti ja jätteiden hyödyntämisasteemme onkin lähes 100 %.
Yhteistyökumppanien valinnassa suosimme alihankkijoita, joiden ympäristökuormitus on pienempi ja joilla on ympäristöohjelma. Omissa toimitiloissamme käytämme vain ekologista 100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköenergiaa, ja pääkonttorimme oma aurinkovoimala tuottaa jo merkittävän osuuden Vantaan-toimipisteen tarvitsemasta sähköstä. Toimitiloissa suosimme myös energiankulutusta vähentäviä taloteknisiä automaatioratkaisuja.
Logistiikka tuottaa merkittävän osan toimintaamme liittyvästä ympäristökuormituksesta ja päästöistä. Suosimme tehokkaita vähäpäästöisiä kuljetusratkaisuja ja pyrimme jatkuvasti vähentämään kuljetuksista aiheutuneita päästöjä tehostamalla toimintojamme. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tehtävä rakennusliikejakelu ajetaan 100-prosenttisesti uusiutuvalla biodieselpolttoaineella. Kotimaan jakelulogistiikassa kaikki kuljetuksiin liittyvät päästöt on kompensoitu yhteistyökumppaniemme omien ympäristöohjelmien.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1–4)
Vuonna 2024 kaikkien toimittamiemme tuotteiden hiilijalanjäljestä 81,7 % oli EPD-dokumentoitua. Tavoitteenamme on päästä 95 % tasoon.
Julkaisemme kaikille EPD-dokumentoiduille tuotteillemme hiilijalanjälkitiedot (GWP A1-A3) verkkosivuillamme tuotekohtaisesti. Tämä mahdollistaa laskelmien hyödyntämisen eri käyttötarkoituksiin
asiakkaidemme hankkeissa niin ennen toteutusta, kuin niiden jälkeen. Mikäli tuotteelta puuttuu EPD, tuotekategorian mukainen A1-A3 tieto luetaan Rakentamisen päästötietokannasta (co2data.fi) esimerkiksi rakennushankkeiden jälkiraportointiin.
EPD-ympäristöselosteen mukainen mahdollisimman matala tuotteen hiilijalanjälki (GWP A1-A3) on nostettu hankintakriteeriksi muiden kriteerien rinnalle. Pyrimme suosimaan ja tuomaan markkinoille mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen tuotteita.
Tuotteen hiilijalanjälkeen (GWP A1-A3) vaikuttaa olennaisesti tuotteen valmistuksessa käytetyt raakaaineet. Kierrätetyn ja biopohjaisen raaka-aineen maksimointi, ja vastaavasti fossiilisten ja primaariraakaaineiden minimointi laskevat tuotteen hiilijalanjälkeä. Näin ollen kierrätetyn materiaalin ja biopohjaisen materiaalin osuus tuotteen raaka-aineista on nostettu myöskin hankintakriteeriksi muiden kriteerien rinnalle. Julkaisemme tuotteillemme kierrätysmateriaalin sekä biopohjaisen materiaalin osuuden verkkosivuillamme tuotekohtaisesti. Parannamme tuotteiden löydettävyyttä mm. tarjoamalla haun kierrätysmateriaalin määrän perusteella.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1–5)
Kaikki käyttämämme sähkö on CO2-nollapäästöistä. Ostamamme sähkö on 100 %:sti tuulivoimalla tuotettua. Käytössä on myös omia aurinkovoimaloita. Helsingin toimipisteessä on käytössä vuokranantajan toimittamaa hiilidioksidivapaata ydinvoimalla tuotettua sähköä. Turun ja Oulun toimipisteisiin vuokranantaja toimittaa sekasähköä, josta 82,3 % on tuotettu uusiutuvista energialähteistä.
Kuva: Sähkönkulutus (kWh) vuosittain eri toimipaikoissa. Kulutus sisältää myös oman aurinkovoimalla tuotetun energian Vantaalla ja Vaasassa.
Kuva: Omien aurinkovoimaloiden tuotto vuosittain (kWh).
Toimipaikkojen lämmityksessä käytetään pääasiallisesti kaukolämpöä ja tarjonnan mukaan on siirrytty uusiutuvaan kaukolämpöön.
Energianintensiteetti suhteessa liikevaihtoon on tehostunut merkittävästi vuosina 2019-2023, kun liikevaihto on kasvanut käytetty energiamäärää enemmän. Vuonna 2024 energiaintensiteettiluku kuitenkin kasvoi, kun liikevaihto aleni rakennusalan matalasuhdanteesta johtuen.
Taulukko: Käytetty energia ja liikevaihto vuosittain 2019-2024.
Kuva: Energianintensiteetti suhteessa liikevaihtoon. Energiassa huomioitu käytetty sähköenergia ja lämmitysenergia.
Kasvihuonekaasujen
scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1–6)
Taulukossa on esitetty laskennan rajaukset, eli mitkä standardien mukaiset toiminnot on huomioitu laskennassa ja mitkä jätetty laskennan ulkopuolelle. Luokittelu noudattaa GHG Protocol -laskentamenetelmää, jossa scope 3 -päästöt on jaoteltu 15 kategoriaan. Hiilijalanjäljen laskenta on tehty yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa.
Scope 1
Omien kiinteistöjen päästöt (energian tuotanto)
Omien ajoneuvojen päästöt
Scope 2
Omaan käyttöön ostettu sähkö, lämpö, höyry, jäähdytys
Scope 3 Upstream
Ostetut tuotteet ja palvelut
Käyttöomaisuus ja investoinnit
Polttoaineiden tuotanto ja siirtohäviöt
Kuljetukset ja jakelu
Jätteet
Liikematkustus
Työpaikalle matkustus
Organisaatiolle vuokrattu omaisuus
Scope 3 Downstream
Kuljetukset ja jakelu
Myytyjen tuotteiden prosessointi (puolivalmisteet)
Myytyjen tuotteiden käyttö
Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto
Ulos vuokrattu omaisuus
Franchising
Sijoitukset
Taulukko: Hiilijalanjäljen laskennan rajaukset
Huomioitu
Huomioitu
Huomioitu osittain (myytävät tuotteet eivät ole mukana laskennassa)
Huomioitu
Huomioitu
Huomioitu
Huomioitu
Huomioitu
Huomioitu
Toimitilat huomioitu energiankulutuksen osalta scope 2:ssa
Ei huomioitu
Organisaatio ei myy puolivalmisteita
Ei huomioitu
Ei huomioitu
Ei ulosvuokrattua omaisuutta
Ei franchisingia
Organisaatio ei toimi sijoitusalalla
Vuonna 2024 oman toiminnan kokonaishiilijalanjälki ilman myytävien tuotteiden osuutta oli 2070 tCO2ekv. Päästöt jakautuivat GHG-standardin mukaisiin luokkiin seuraavasti:
• Scope 1: 3 %
• Scope 2: 2 %
• Scope 3: 95 %
Kaavio: Oman toiminnan hiilijalanjälki vuosina 2019–2024 tCO2ekv
Laattapiste-Pukkila on tehnyt oman toiminnan hiilijalanjäljen laskentaa vuodesta 2019 alkaen. Laskenta on tarkentunut vuosien varrella tiedon saatavuuden parannuttua merkittävästi alkuvuosien lähtötasosta. Vuosi 2023 oli oman toiminnan hiilipäästöjen osalta muita vuosia suurempi. Päästöjen kasvu johtui pääosin yritysoston seurauksena tehdystä kahden yrityksen yhdistämisestä ja myymäläverkoston uudistamisesta.
Kuvassa on esitetty vuoden 2024 hiilijalanjäljen jakautuminen eri toimintojen kesken. Suurimmat päästöt syntyivät kuljetuksista, käyttöomaisuushankinnoista ja ostopalveluista. Taulukossa on eritelty toimintokohtaiset päästöt ja niiden osuudet kokonaispäästöistä
Kuva: Laattapiste-Pukkila Oy:n hiilijalanjälki (ilman myytäviä tuotteita) vuonna 2024 jaoteltuna toiminnoittain. Kokonaishiilijalanjälki: 2 070 tonnia CO2ekv.
Taulukko: Hiilijalanjäljen jakautuminen laskennassa mukana olevien toimintojen kesken, tonnia CO2ekv. Luokka- ja kategoriakohtaisia tuloksia käsitellään tarkemmin kohdassa: Erittely laskennan tuloksista.
Hiilijalanjälkilaskennan perusteella seurataan hiili-intensiteettiä suhteutettuna liikevaihtoon ja myytyjen tuotteiden kokonaispainoon.
Kaavio: Hiilijalanjäljen suhde liikevaihtoon ja myytyihin tonneihin 2019–2024
Toteutetun hiilijalanjälkilaskennan ulkopuolelle on jätetty kokonaan myytävien tuotteiden osuus. Näiden tuotteiden päästöjen osuus on kuitenkin merkittävä ja ne on laskettu tuotteiden EPD ympäristöselostearvojen A1-A3 päästökertoimien mukaisesti. Niille tuotteille, joille ei ole olemassa omaa ympäristöselostetta on laskennassa käytetty julkista co2data.fi tietolähdettä. Tuotteille on laskettu myös tuonti- ja jakelukuljetusten A4 päästöt. Laskennassa ei ole huomioitu mahdollisia päästöhyvityksiä.
Taulukko: Myytyjen tuotteiden A1-A4 päästöt vuonna 2024.
Päästöhyvitykset
(E1-7)
Vuonna 2024 olemme kompensoineet valikoitujen tuotteiden, kuten tiettyjen keraamisten laattojen hiilijalanjäljen (EPD:n mukainen GWP A1-A3) toteutuneiden hankintamäärien mukaisesti. Kompensoiti on toteutettu Ilmastoapu Oy:n kautta Verra.org:in sertifioimalla Bucakkisla HPP Run-Of-River Hydro Project -vesivoimahankkeella Turkissa. Myytyjen tuotteiden tuotannosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä kompensoitiin 1940,58 tCO2e, eli 1940 VCU-yksikköä vuonna 2024.
Kotimaan jakelulogistiikassa on käytetty yhteistyökumppania, joka kompensoi toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Jakelusta aiheutuvien päästöjen kompensointi on toteutettu Verified Carbon Standardin sertifioimalla vesivoimahankkeella Intiassa. (Hydroelectric Project in Kinnaus District in Himachal Pradesh). Jakelusta aiheutuneita hiilidioksipäästöjä kompensoitiin 438 tCO2e, eli 438 VCUyksikköä vuonna 2024.
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet, toimet, resurssit ja tavoitteet (E5-1, E5-2 ja E5-3)
Yrityksen resurssien käyttöön ja kierotalouteen liittyvät toimet liittyvät pääasiassa maahantuotujen tuotteiden myymiseen liittyviin tilaus-toimitusprosesseihin. Tarkoituksenmukaista on tarjota asiakkaille pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita, joiden toimitusprosessi myös kuluttaa mahdollisimman vähän resursseja. Myytävien tuotteiden pitää olla tarkoituksenmukaisesti pakattuja ja suojattava tuote lopullista käyttöä varten. Toimitusprosessin eri vaiheiden tavoitteina on kuluttaa mahdollisimman vähän resursseja ja tuottaa minimaalinen määrä hukkaa.
Toiminnassa myytäväksi hankittujen tuotteiden määriä seurataan tarkasti. Tuotteissa käytettyjä pakkausmateriaaleja ja niiden määriä seurataan sekä raportoidaan vuosittain pakkaustuottajayhteisölle. Omassa pakkaamisessa suositaan ympäristöystävällisiä materiaaleja ja mahdollisuuksien mukaan uudelleen käytetään materiaaleja ja kuormalavoja. Kaikille käytössä oleville materiaaleille on valmiiksi mietityt jäte- ja kierrätysratkaisut sekä yksityiskohtaiset jätehuoltosuunnitelmat. Toiminnasta aiheutuvaa hävikkiä seurataan ja syntynyt tuotehävikki pyritään saattamaan tarkoituksenmukaiseen uudelleenkäyttöön, esimerkiksi koulutuskäyttöön. Hävittäminen jätteenä on aina viimeinen vaihtoehto. Kaikki toiminnassa muodostunut jäte lajitellaan ja saatetaan kierrätykseen.
Resurssien sisäänvirtaukset (E5-4)
Vuonna 2024 myytyjen tuotteiden kokonaismassa oli noin 22 miljoonaa kiloa, josta suurin oli keraamisia laattoja. Toiminnan osto- ja myyntivolyymeja seurataan tarkasti ja tunnistamme ne tuotteet, joille tehdas on antanut EPD-ympäristöselosteen. Näiden EPD-selosteen omaavien tuotteiden osuutta kokonaisvolyymista on kasvatettu ja tavoitteena on lisätä sitä entisestään.
Myytäväksi hankittujen tuotteiden pakkaamisessa käytettyjen materiaalien määrät on esitetty alla olevassa taulukossa. Tuotteiden perustiedoissa ylläpidetään tiedot siitä, miten ja millä materiaaleilla kukin tuote on pakattu. Pakkausmateriaalien kokonaismenekit lasketaan summaamalla tieto tuotetason menekkiraporteista. Kuormalavojen määrät lasketaan toiminnanohjausjärjestelmässä olevan menekkitiedon perusteella. Pakkausmateriaalitaulukossa esitetyt luvut sisältävät myös tiedot myytyjen tuotteiden lähettämiseen käytetyistä pakkausmateriaaleista ja uudelleen käytetyistä kuormalavoista. 2024
Itse
Taulukko: Yrityksen toiminnassa käytettyjen eri pakkausmateriaalien määrät tonneissa
Resurssien ulosvirtaukset (E5-5)
Laattapiste-Pukkilassa on tunnistettu toiminnasta aiheutuvat keskeiset ympäristövaikutukset ja siitä syntyvät jätteet. Kierrätämme kaikki toiminnasta aiheutuvat jätteet tehokkaasti ja suosimme kaikissa hankinnoissa ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä vaihtoehtoja.
Tavoitteenamme on lajitella kaikki syntyvät jätteet tehokkaasti ja saattaa lajitellut jakeet uudelleenkäyttöön. Suosimme jakeiden hyödyntämistä uusiomateriaaleina ja olemmekin vuonna 2024 tehostaneet eri muovijakeiden ja pahvin sekä kartongin saattamista raaka-aineeksi. Jakeet, joita ei voida hyödyntää materiaalina käytetään energian tuottamisessa.
Toiminnasta aiheutuneiden jätteiden määrät ja niiden hyötykäyttöasteet on esitetty seuraavassa taulukossa.
Taulukko: Oman toiminnan jätemäärät (tn) ja hyötykäyttöasteet vuosittain 2019–2024
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1 Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM–3)
Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä tunnistettiin Laattapiste-Pukkilalle olennaiset omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Ne on kuvattu tarkemmin luvussa ESRS 2.
Työntekijäymmärrys ja –kokemus ovat yrityksen johtamisen keskiössä. Tavoitteena on mahdollisimman selkeä kuva työsuhteen eri elinkaaren kohtauspisteissä syntyvistä ajatuksista, tunteista ja kokemuksista liittyen työhön, työympäristöön ja organisaatioon työnantajana. Työtekijäkokemusta mitataan vuosittain ja tarvittavia toimenpidesuunnitelmia tehdään tiimitasolla. Tavoitteena on sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö, joka rakentaa yrityksen työantajamainetta ja johtaa yrityksen parempaan kannattavuuteen. Aktiivinen ja ennakoiva johtaminen on avainroolissa.
Työturvallisuutta pyritään varmistamaan ennakoivalla toimilla turvallisen ja terveellisen työympäristön ylläpitämiseksi. Tärkein osa tästä työstä tapahtuu arjen työssä ja aktiivisen palautteen antamisesta mahdollisista kehityskohteista. Yrityksellä on käytössä ‘läheltä piti’ raportointikanava. Työsuojelutoimikunta kokoontuu säännöllisesti ja käsittelee ajankohtaisia asioita toimintasuunnitelman mukaisesti.
Tämä kestävyysraportti koskee Laattapiste-Pukkilan koko henkilöstöä riippumatta tehtävistä, ihmisryhmistä tai ominaisuuksista.
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1–1)
Työntekijät ovat tärkein voimavara, jonka takia panostamme jatkuvasti henkilöstön työhyvinvointiin ja työskentelyolosuhteisiin. Työntekijäkokemuksen ymmärtäminen ja kehittäminen ovat meillä etusijalla. Sitoudumme edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikissa toiminnoissaan. Meillä työyhteisön monimuotoisuus käsittää jokaisen yksilön ainutlaatuiset ominaisuudet. Lisäksi sitoudumme kunnioittamaan yhdistymisvapautta ja oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin sekä oikeuksia olla joutumatta syrjinnän, lapsityövoiman tai pakkotyön kohteeksi ammatissa ja työssä. Jos tunnistamme toimintamme aiheuttamia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia, pyrimme edistämään sääntelyn sallimissa rajoissa tarkoituksenmukaisia korjaavia toimenpiteitä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Odotamme samaa toimittajiltamme.
Yritykselle on myös laadittu työyhteisön kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa tarkastellaan henkilöstön rakennetta ja määrää, erilaisten työsuhdemuotojen käyttöä, ulkopuolisen työvoiman käyttöä sekä niiden kehittymistä. Lisäksi arvioidaan henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia sekä pyritään ennakoimaan toiminnassa tai toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia, joilla voi olla vaikutusta henkilöstön osaamistarpeisiin ja työhyvinvointiin. Lopuksi laaditaan suunnitelma toimenpiteistä, joilla kehitetään työntekijöiden ammatillista osaamista ja edistetään koko työyhteisön työhyvinvointia pitkäjänteisesti. Suunnitelma laaditaan yhdessä henkilöstön edustajan kanssa ja sitä ylläpidetään osana säännöllistä työnantajan ja henkilöstön edustajan välistä vuoropuhelua.
Keskeiset henkilöstöön sovellettavat käytännöt ja dokumentit on laadittu tasa-arvon ja yhdenvertaisen kohtelun nimissä.
Yhteydenpito omien työntekijöiden kanssa (S1– 2)
Yrityksen oman henkilöstön näkemysten kuunteleminen ja niihin vastaaminen on olennaisen tärkeää, kun halutaan rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen työntekijä kokee tulevansa arvostetuksi ja saavansa tukea. Työntekijöiden ja esimiesten välillä käydään säännöllisiä one to one keskusteluja, joissa keskustellaan suorituksesta, tavoitteista ja ajankohtaisista asioista. One to one tilaisuudet ovat samalla työntekijälle hyvä mahdollisuus tuoda esille hänelle tärkeitä ja ajankohtaisia asioita.
Pyrimme osallistamaan työntekijöitämme viestimällä johdonmukaisesti, keräämällä palautetta ja käynnistämällä erilaisia aloitteita. Vuorovaikutus on läsnä kaikessa päivittäisessä toiminnassa, ja työntekijöillä on selkeät väylät huolenaiheidensa ja ideoidensa jakamiseen ja palautteen antamiseen.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi (S1–3)
Yrityksellä on käytössä whistleblowing kanava, joka avulla kaikki yrityksen sidosryhmät, henkilöstö mukaan lukien, voi antaa nimettömänä palautetta. Yrityksellä on selkeät prosessit palautteen käsittelyyn. Lisäksi yrityksellä on ns. Läheltä piti ilmoituskanava, jonne työntekijät voivat jättää palautetta ns. vaaratilanteista.
Toimet omaan työvoimaan kohdistuvien vaikutusten hallinnasta (S1-4)
Yrityksellä on kattava työterveyshuoltosopimus. Lisäksi yritys on järjestänyt työntekijöille työterveyshuoltoa täydentävän terveysturvavakuutuksen. Vakuutus sisältää leikkausturvan sekä erikseen mainittujen vakavien sairauden hoidon. Vakuutus on voimassa aina vuoden kerrallaan, jatko seuraavalle vuodelle arvioidaan kunkin vuoden marraskuussa.
Yrityksellä on käytössä varhaisen tuen malli, jonka tavoitteena on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tunnistaa työkykyä uhkaavat tekijät ja käynnistää korjaavat toimenpiteet ja tätä kautta parantaa yksilön sekä työyhteisön hyvinvointia. Varhaisen tuen mallista on laadittu selkeä prosessikuvaus sisältäen hälytysrajat ja toimintaohjeet. Mallista tehdään kertauskoulutus vuosittain esimiehille. Yrityksellä on myös sopimus lastenhoidon järjestämisestä sairaustapauksissa. Palvelun avulla työntekijä voi tilata alle 10-vuotiaalle sairaalle lapselleen hoitajan kotiin työpäivän ajaksi, jolloin itse pääsee tulemaan töihin.
Yrityksellä on työsuojelutoimikunta, joka tekee vuosittain toimintasuunnitelman. Osastojen esimiehet vastaavat työsuojeluasioiden perehdyttämisestä uusille työntekijöille työn aloittamisen yhteydessä, osana perehdytystä. Osastojen esimiehet vastaavat myös muuttuneisiin olosuhteisiin reagoimisesta, yhdessä työsuojelutoimikunnan kanssa. Työsuojelun toimintaohjelmaa seurataan työsuojelutoimikunnan kokouksissa.
Yrityksen etätyöpolitiikalla pyritään tarjoamaan työntekijöille mahdollisuus työskennellä joustavasti, mikä parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Mahdollisuus etätyöhön lisää työtyytyväisyyttä ja sitoutumista.
Yritys panostaa työhyvinvointitoimenpiteisiin käyttäen useita eri keinoja. Henkilöstöllä on käytössä Edenred kortti, jonka kautta on saatavilla lounas-, liikunta-, hieronta- ja työmatkaetu. Lisäksi jokaiselle osastolle on annettu tyky-rahaa per henkilö, osaston yhteiseen työhyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Tavoitteet omaan henkilöstöön liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi (S1-5)
Työntekijämme ovat meille tärkeä voimavara, jonka takia panostamme jatkuvasti henkilöstön työhyvinvointiin ja työskentelyolosuhteisiin. Työntekijäkokemuksen ymmärtäminen ja kehittäminen ovat meillä etusijalla. Uskomme tämän johtavan parempaan suorituskykyyn ja laatuun, lopulta myös asiakkaidemme mielestä. Teemme henkilöstökyselyn vuosittain ja tulospurkaminen viedään tiimitasolle asti. Näin pyritään kohdentamaan vaikuttavuutta.
Työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
Vakinaiset työsuhteiset työntekijät jaoteltuina sukupuolen mukaan:
Yhteensä
Raportointikauden aikana lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä ja työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus raportointikaudella: Vaihtuvuus
Aktiiviset kauden alussa 167
Aktiiviset kauden lopussa 160
Alkaneet 42
Päättyneet 49
Joista määräaikaisia 5
Sisältäen määräaikaisuudet
Kokonaisvaihtuvuus 28.44 %
Tulovaihtuvuus 26.25 %
Lähtövaihtuvuus 30.63 %
Vuokratyöntekijät (varasto, satunnainen tarve): 7 eri henkilöä
Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
Ylimmän johdon sukupuolijakauma lukumäärinä ja prosenttiosuuksina:
Laajennettu johtoryhmä
6
2
Yhteensä 8
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
v 6
v 29
v 66
v
v
%
%
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
Työtapaturmien määrää seurataan mittaamalla työperäisten tapaturmien määrää suhteutettuna tehtyyn miljoonaan työtuntiin. Vuonna 2024 työtapaturmia sattui 9 kappaletta ja niistä aiheutui 41 menetettyä työpäivää.
Kaavio: Työtapaturmien lukumäärä vuosittain 2022–2024
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
Yrityksessä edistetään palkkauksen läpinäkyvyyttä tulevan palkka-avoimuus direktiivin mukaisesti ja valmistaudutaan raportoimaan vaadittava luvut direktiivin mukaisesti. Palkkatasa-arvossa huomioidaan työsuorituksen merkitys ja vaativuustaso. Samoin maantieteellinen sijainti, PK-seutu vs. maakunta, voi vaikuttaa palkkaustasoihin.
Yrityksessä varmistetaan HR-toimintojen kautta, että työantajan tarjoamat edut ovat kaikilla saman arvoisesti hyödynnettävissä. Esihenkilöitä ohjataan kiinnittämään huomioita sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon rekrytointitilanteissa ja vuosittaisissa palkkakeskusteluissa.
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM–3)
Laattapiste-Pukkilan kuluttaja-asiakaskunta jakautuu useampaan eri asiakastyyppiin asiointikanavan perusteella tai näiden kombinaatioista:
1. Myymälässä asioivat kuluttajat (tuotevalinnat yhdessä myyjän kanssa)
2. Verkkokaupassa asioivat kuluttajat (tuotevalinnat itsenäisesti)
3. Jälleenmyyjän myymälässä asioivat kuluttajat (tuotevalinnat yhdessä jälleenmyyjän myyjän kanssa)
4. Jälleenmyyjän verkkokaupassa asioivat kuluttajat (tuotevalinnat itsenäisesti jälleenmyyjän verkkokaupassa)
5. Rakennusliikkeiden kuluttaja-asiakkaat (tuotevalinnat tehty kuluttajan puolesta)
Merkittävä ero asiakasryhmien välillä on viestinnän tavoittavuudessa. Myymälässä asioivat asiakkaat ovat kontaktissa ennen tuotteiden hankintaa yrityksen henkilökunnan edustajan kanssa, kun taas listalla alaspäin mentäessä, kommunikointi asiakkaan kanssa muuttuu koko ajan epäsuoremmaksi.
Laattapiste-Pukkila haluaa toiminnallaan tukea asiakkaan tuotetietoutta ja tuotevalintoja yhtäläisesti riippuen asiointikanavasta.
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet (S4-1)
Laattapiste-Pukkila keskittyy tuotevalikoimansa muodostamisessa valitsemaan ekologisesti kestäviä ja laadukkaita pitkän takuun tuotteita. Tavoite on saada kaikille valikoimassa oleville tuotteille EPD-raportti.
Laattapiste-Pukkila pyrkii edistämään kuluttaja-asiakkaiden oikeiden tuotevalintojen tekoa laajalla ja avoimella tuotetietoudella, kolmella eri kielellä (suomi, ruotsi ja englanti). Sama laaja tuotetietous on saatavilla rajapinnan kautta käytettäväksi myös jälleenmyyjien verkkokauppoja varten.
Tuotevalintojen tekoa halutaan tukea muun muassa seuraavien tietojen edistämisellä:
• tuotekohtainen, tuotestandardeihin viittaavien tuotetietojen esittäminen yhdessä standardiviittausten kanssa
• asennus- ja käyttöohjeet tuoteturvallisuuden lisäämiseksi
• muut EU:n tuoteturva-asetuksen (GPSR) mukainen tuoteturvatietous
• kerrotaan tuotekohtaisesti löytyykö EPD tai kerrotaan jos EPD ei löydy
• EPD arvojen avaaminen tuotetasolle ja muuntaminen kuluttajan luettavaan muotoon
• tuotekohtaisten pakkausmateriaalitietojen esittäminen jätekäsittelyä varten
Tuotedokumentaatio toimitetaan asiakkaalle asiointikanavasta riippumatta, jolloin voidaan varmistaa, että asiakas tulee tuotetiedon osalta palvelluksi yhtä kattavasti asiointikanavasta riippumatta.
Hyvällä tuotesaatavuudella ja toimitusvarmuudella pyritään pitämään huolta siitä, että asiakas saa sen tuotteen, jonka kulloiseenkin projektiin on tullut valinneeksi.
Yhteydenpito kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (S4-2)
Kuluttaja-asiakkaan asiointikanavasta riippumatta, Laattapiste-Pukkilan asiakaspalvelu on saatavilla puhelimitse ja GPSR:n mukaisesti myös sähköisten kanavien kautta (chat, sähköposti, verkkosivut. Jälleenmyyjien kautta tapahtuvassa kaupassa ensisijainen yhteydenotto tapahtuu kuluttajan toimesta jälleenmyyjään. Jälleenmyyjien asiakkaita tuetaan tarvittaessa kuten suoria kuluttaja-asiakkaita, mutta jälkimarkkinointitapauksissa yhteydenpito tapahtuu jälleenmyyjän kautta.
Lisäksi Laattapiste-Pukkila kerää toimituskohtaisesti kuluttajilta asiakaspalautetta sekä myymälässä että verkkokaupassa asioineilta asiakkailta. Kaikki negatiiviset asiakaspalautteet pyritään käsittelemään henkilökohtaisesti asiakkaiden kanssa sekä niistä nostetaan ongelmakohtia korjattavaksi hyvin pienellä kynnyksellä.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi (S4-3)
Laattapiste-Pukkila on kuvannut oman jälkimarkkinointiin liittyen oman asiakaspalvelu- ja tuotteiden takaisinvetoprosessinsa julkisesti. Prosessi nähtävissä verkkosivuilla osoitteessa: https://www.laattapiste.fi/yhteystiedot/asiakaspalvelu/
Kaikki tuotteisiin liittyvät palautteet tiketöidään Laattapiste-Pukkilan CRM-järjestelmään ja näiden pohjalta muodostuvaa laatunäkökulmaa seurataan kuukausitasolla asiakaspalvelun ja tuotteistuksen toimesta.
Laaturaportoinnin pohjalta tuotekehitystä jatketaan edelleen tuotteiden valmistajien kanssa.
Tavoitteet (S4-5)
Tuotevalikoimaan valikoiduille tuotteille pyritään saamaan kestävyyteen ja tuoteturvallisuuteen liittyvät tiedot kaikilta osin ja valikoimassa olevien EDP-raportoitujen tuotteiden määrää pyritään kasvattamaan kohti sataa prosenttia.
Asiakaspalvelua tarjotaan monikanavaisesti ja palautteenanto ja kontaktointi pyritään tekemään asiakkaalle ketteräksi. Asiakaspalautteen ja laadun seurantaa jatketaan ja edelleen kehitetään tehokkuuden parantamiseksi.
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1)
Perheyhtiö-taustaisessa yrityksessämme on vahva kokeilun ja yrittämisen kulttuuri. Asioita lähdetään tekemään, kokeilemaan ja yrittämään. Tätä kulttuuria ohjaa osaltaan vahvasti päämäärä olla teknologian ja digitaalisuuden edelläkävijä. Kokeilulla on suora yhteys innovaatioihin ja parantuneisiin menetelmiin. Valitseva ihmiskäsitys on ihmiseen luottava, ja arvo, että työtä suorittava on sen paras asiantuntija. Epäonnistuminen voi opettaa uutta, mutta parhaimmillaan johtaa jatkuvaan kehittymiseen ja palkitsevuuden tunteen lisääntymiseen. Onnistumiset ruokkivat sisäistä motivaatiota ja rohkaisevat yrittämään. Työntekijäymmärryksellä on merkittävä rooli yrityskulttuurin muodostamisessa. Henkilöstökyselyillä pyritään vahvistamaan johdon käsitystä työtekijäkokemuksesta ja näin kehittämään yrityskulttuuria tietoon perustuen.
Omistajat ovat visionäärisiä ja etsivät aktiivisesti tapoja kehittää yritystä. Yrityskulttuurissamme ei juuri esiinny auktoritaarista johtamista, mitä tukee prosessilähtöinen tiimityö. Prosessilähtöisellä tiimityöskentelyllä, jossa on luotu prosessilähtöiset palaverikäytännöt (myynti, asiakaspalvelu, osto, talous, logistiikka), pyrimme osaoptimoinnin välttämiseen ja kokonaiskuvan vahvistamiseen läpi organisaation. Tämä vahvistaa yrityksen yhteishenkeä ja yhdessä tekemisen tunnetta.
Panostamme kasvuun, kannattavuuteen, vahvaan brändiin ja innovatiivisuuteen. Luomme markkinoita kehittämällä uusia toimintamalleja ja ratkaisuja asiakkaille. Kaiken lähtökohtana asiakkaan tarpeiden ja prosessien tunteminen.
Toimintaamme ohjaamaan on laadittu code of conduct ohjeistus. Yrityskulttuurimme koostuu vahvasta työetiikasta ja ammattitaidosta. Se yhdistää Laattapiste-Pukkila työntekijöitä koko organisaatiossa. Eettiset toimintaohjeet tukevat yrityskulttuuriamme ja tarjoavat puitteet, jotka auttavat meitä varmistamaan, että arvoja, sisäisiä ohjeita ja lakeja noudatetaan. Eettiset toimintasäännöt kuvastavat myös yrityksemme keskeisille sidosryhmille tekemiä sitoumuksia.
Tärkeä osa oikeanlaista toimintakulttuuriamme on se, että jokainen Laattapiste-Pukkilan nimissä toimiva voi nostaa esiin huolensa ja luottaa siihen, että Laattapiste-Pukkila ryhtyy asianmukaisiin toimiin toimintaohjeidensa rikkomisen korjaamiseksi. Jokainen meistä on vastuussa eettisen kulttuurin rakentamisesta oman käyttäytymisensä sekä tekemiemme päätösten ja valintojen kautta.
Suhteet toimittajiin (G1-2)
Tavarantoimittajat ovat yrityksen strategisia kumppaneita. Edellytämme kaikilta tavarantoimittajilta sitoutumista yhteisiin arvoihin, tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Tavoitteena on pitkäkestoinen ja suunnitelmallinen yhteistyö, missä varmistetaan tuotteiden ja palveluiden korkea laatu. Yrityksen eettiset arvot ulottuvat kaikkiin vaiheisiin toimitusketjussa oli kyse työvoiman käytöstä, työntekijöiden tasa-arvoisesta kohtelusta tai työehdoista. Käytämme kaikessa toiminnassa vain tilaajavastuulain vaatimukset täyttäviä kumppaneita.
Yhteistyö perustuu avoimuuteen ja sopimusten kunnioittamiseen. Yrityksen code of conduct ohjaa yleisiä toimintatapoja.
ESRS 2: Yleiset tiedot Sivu
BP-1
Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet 4
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 4
GOV-1, G1
GOV-2
GOV-3
GOV-4
GOV-5
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 4
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 5
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 5
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 5
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 5
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 6
SBM-3, E1, E5, S1, S4, G1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 6
IRO-1, E1, E5, S1, S4, G1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRSstandardien tiedonantovaatimukset 8
Ympäristötiedot E1 Ilmastonmuutos
E1-1
E1-2
E1-3
E1-4
E1-5
E1-6
E1-7
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 10
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 10
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 10
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 10
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 11
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet 15
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-1
E5-2
E5-3
E5-4
E5-5
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 15
Resurssien sisäänvirtaukset
Resurssien ulosvirtaukset
Yhteiskunnalliset
S1 Oma työvoima
ESRS 2 SBM-3
S1-1
S1-2
S1-3
S1-4
S1-5
S1-6
Sivu
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 18
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa
18
19
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi 19
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
19
20
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit 21
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4.SBM-3
S4-1
S4-2
S4-3
S4-5
Hallintotapatiedot
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
22
22
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 23
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 23
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1-1
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 24
G1-2 Suhteet toimittajiin
Laattapiste-Pukkila
Laattapiste-Pukkila