Henkilökuvassa Johnny Åkerholm

Suomi tarvitsee uudenlaista

ajattelua ja suurempaa riskinottokykyä

Lähes elämänpituisella kokemuksella talouskysymyksistä – osastonjohtajana Suomen Pankissa, alivaltiosihteerinä valtiovarainministeriössä, pääsihteerinä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa, Lontoossa sekä Euroopan investointipankin toimitusjohtajana – ei ole liioiteltua väittää, että Johnny Åkerholm tietää mistä puhuu analysoidessaan Suomen taloutta ja ennustaa kehitystä vuosi pandemian jälkeen.

Teksti ja kuva: Anna Sand

Pandemia on vaikuttanut

Johnny Åkerholmin kuten kaikkien muidenkin elämään kuluneen vuoden aikana. Eläkkeelle jäämisestään lähtien 2012 hän on jakanut arkensa pääkaupungissa sijaitsevan kodin ja Vaasassa sijaitsevan asunnon välillä ja hoitanut luottamustehtäviä sekä viettänyt aikaa kesämökillä Petsmossa, Mustasaaressa. Sen lisäksi – normaalioloissa – matkustellut mielellään. – Suurimman osan kuluneesta vuodesta olemme viettäneet Pohjanmaalla edellä mainitusta syystä johtuen, kertoo Åkerholm.

Hän kuvailee pandemiaa ”odottamattomana häiriönä”. – Se on vaikuttanut sellaisiinkin elinkeinoihin, jotka normaalisti eivät ole herkkiä häiriöille, mikä itsessään on ollut ainutlaatuista. Tärkein oppi on, että emme koskaan voi kontrolloida ja suunnitella kaikkea ja että meillä tulee olla valmius kohdata epätodennäköisiä tilanteita sekä toiminnassa että taloudessa, ajattelee Åkerholm. Mutta. Ongelmat, joita meillä Suomessa on, jotka ovat syynä esitettäviin taloudellisiin lukuihin, olivat olemassa jo ennen pandemiaa eikä pandemiaa voi niistä syyttää.

Mustasaaresta kotoisin oleva Johnny Åkerholm, jakaa aikansa Helsingin ja Vaasan kotiensa sekä Petsmossa sijaitsevan kesämökinsä välillä. Pohtiessaan Suomen tulevaisuutta ja rakenteellisia ongelmia hän nostaa esiin koulutuksen ja tutkimuksen, sekä innovaattorit ja yrittäjät, joilla on suurempi riskinottokyky.

– Suomen ongelmat ovat rakenteellisia ja ne riippuvat pääasiassa kahdesta tekijästä: Osittain se johtuu siitä, että meillä on nykyään hyvin epäedullinen demografinen rakenne. Se asettaa suuria vaatimuksia julkiselle sektorille ja kehitys tulee jatkumaan vielä pitkään. Osittain tuotannon kasvu on aivan liian alhaista. Monilla mailla on ollut ongelmia sen kanssa, mutta kysymys kuuluu, olemmeko saavuttaneet jo aallonpohjan. Suomi on aivan selvästi epäonnistunut tällä alueella, toteaa Åkerholm.

Ongelmat tulevat säilymään pandemian jälkeenkin. – Voimme aivan varmasti myöhemmin odottaa korkeampien kasvulukujen jaksoa, mutta riskinä on että lukuja tulkitaan väärin. Kasvuhuippu, joka johtuu siitä, että ihmiset haluavat mennä ulos ja matkustaa ja käyttää koronavuoden aikana säästämiään rahoja, ei tule ratkaisemaan maan rakenteellisia ongelmia, kertoo Åkerholm edelleen.

Kuljetusten tarve tulee jatkossakin kasvamaan samaa tahtia elintason kasvun kanssa " Kasvuhuipun kesto riippuu hänen mukaansa siitä, miten hyvin inflaation vaikutus onnistutaan pitämään kurissa. – Tänä päivänä monet luulevat, että näin pitkä aika ilman inflaatiota tekisi meistä immuuneja sille, mutta se on väärä luulo. Suurvaltojen politiikka on ollut hyvin kasvuhakuista ja sitä voidaan kuvailla puhtaaksi sotataloudeksi, mikä luo inflaatiopaineita eri sektoreilla. Inflaatioon sisältyvät korkeammat korot tarkoittaisivat ongelmia kaikille velkaisille – valtioille, yrityksille ja kotitalouksille. Toivon, ettei tämä skenaario tulisi toteutumaan, lisää Åkerholm.

Miten voisimme korjata rakenteelliset ongelmat, joita meillä on? Mikä on ratkaisu? – Valitettavasti ei ole olemassa maagista nappia, jota painaa, hymyilee Åkerholm. Tärkeä seikka olisi tukea ammattitaitoista ja koulutettua maahanmuuttoa, samanaikaisesti kun meidän täytyy pysäyttää oma ”aivovientimme”. – Helppoa se ei ole – kieli on vaikea, palkat alhaiset, verot korkeita ja monilla on vääristynyt ja ikävä käsitys maastamme ja ilmastostamme. Vaaditaan monenlaisia toimia, että se onnistuisi, hän sanoo.

Suurin akilleenkantapäämme on kuitenkin tuottavuus, joka kasvaa liian hitaasti rahoittaakseen Pohjoismaisen hyvinvointivaltion. – Meillä Suomessa on hyviä innovaatioita, mutta olemme huonoja niiden muuttamisessa myytäviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Korkea jalostusaste on avain korkeampaan tuottavuuteen ja meidän tulee siksi saada aikaan investointeja, jotka luovat tätä lisäarvoa.

Ruotsissa on Åkerholmin mukaan oltu merkittävästi parempia tarttumaan innovaatioihin, kun taas meillä on pidetty kiinni vanhasta. – Suomessa julkinen sektori on valinnut spesifien työpaikkojen luomisen tukemisen sen sijaan, että olisi tukenut tutkimus- ja kehitystyötä. Se on vaarallinen tie, kun käsitellään veronmaksajien rahoja, tarkoittaa Åkerholm. Suomessa on sitä paitsi merkittävästi vähemmän riskipääomaa ja rikkaita ihmisiä, kuin läntisessä naapurimaassamme ja olemme sitä paitsi luoneet järjestelmän, jossa on mahdollista olla hyvin passiivinen – ei tarvitse edes yrittää onnistua.

Pandemia itsessään tulee johtamaan rakenteellisiin muutoksiin yhteiskunnassa – digitalisaatiovauhti on yksi esimerkki. Nämä muutokset tarkoittavat sekä uhkaa että mahdollisuutta. – Nyt täytyy uskaltaa tarttua tilaisuuteen. Meidän tulee saada aikaan nopeampaa ja suurempaa uusajattelua. Se, joka onnistuu nyt saamaan hyödyn muutoksista, jotka ovat tapahtumassa ja tulevat tapahtumaan, tulee onnistumaan. Täytyy ajatella ennakkoluulottomasti, tarkoittaa Åkerholm.

– Panostukset erilaisiin kehityshankkeisiin ja ratkaisuihin olisivat tärkeitä, jatkaa hän. Trendi on selkeä: Puhtaan teollisuustuotannon suhteellinen tärkeys vähenee – sen sijaan monet palvelut tuotteiden valmistuksen ulkopuolella kehittyvät. Perinteinen tuotantoteollisuus tulee tulevaisuudessa toimimaan hyvin paljon palvelualan tavoin.

Tarttuminen trendeihin ja suuntauksiin on kaiken A ja O, riippumatta alasta. – Täytyy siis olla liikkeellä oikeaan aikaan – voi helposti mennä pieleen, jos ollaan liikkeellä liian aikaisin tai liian myöhään.

Tämä koskee myös kuljetusalaa, tarkoittaa Åkerholm. – Kuljetusten tarve tulee jatkossakin kasvamaan samaa tahtia elintason kasvun kanssa. Kuljetustavat tulevat todennäköisesti kuitenkin käymään läpi muutoksia – osittain ilmastoproblematiikan johdosta, osittain seurauksena kysynnän ja tuotannon rakenteiden muutoksille.

Paine kehittää, ja lisääntyvissä määrin käyttää ympäristöystävällisiä kuljetustapoja, kasvaa. Uudet tuotteet ja palvelut luovat uusia kuljetustarpeita samanaikaisesti, kun digitalisaatio eliminoi osan kuljetuksista. – Posti on tyypillinen esimerkki muuttuneista rakenteista, kirjeiden ja lehtien kuljetus vähenee, kun sähköinen ostaminen lisää pakettien kuljetusta.