Maankäyttösektorin hiilipäästöjä pyritään hillitsemään kestävillä

Toimenpiteill

-vesienhallinta keskeisessä asemassa

Savonia ammattikorkeakoulu toteuttaa

SysteemiHiili - Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä -hanketta. Hankkeessa tutkitaan kuinka Pohjois-Savon alueen maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä saadaan ilmastokestävämmäksi. Kyseessä on yksi monista ilmastotyöhön liittyvistä hankkeista, jotka tuottavat tutkittuun tietoon pohjautuvia ratkaisuja, joilla vähennetään maankäytön hiilipäästöjä sekä ylläpidetään ja vahvistetaan hiilinieluja ja hiilen varastoja

Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon ilmastopäästöihin vaikuttamalla voidaan vähentää koko Suomen hiilipäästöjä. Suomen ympäristökeskus (Syke) johdolla toimivassa SysteemiHiili- hankkeessa tunnistetaan ja kehitetään ilmastoviisaita ja kokonaisvaltaisesti kestäviä toimenpiteitä maankäyttösektorille. Hankkeessa tutkitaan muun muassa maankäytön vaikutuksia hiilen vapautumiseen ja hiilen kulkeutumista vesistöissä.

Pohjois-Savossa asiaa palvelee ilmastotiekartta, joka viitoittaa maakunnan yhteistä tietä kohti hiilineutraalisuutta. Ilmastotiekartassa määritetään maakunnallisen ilmastotyön tavoitteet, painopisteet ja kärkitoimenpiteet. Toimenpiteissä on huomioitu ilmastonmuutoksen hillintä sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen. Tavoitteena on hiilineutraali Pohjois-Savo vuonna 2035.

Savonian hanke koskettaa Pohjois-Savoa ja erityisesti Kiuruveden aluetta.

Savonia AMK:lla on käynnissä useita hankkeita, jotka ovat mukana edistämässä hiilineutraaliutta. Tutkimuspäällikkö Tuomo Eskelinen Savonialta kertoo, että SysteemiHiili tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin: maankäyttöön ja turvepohjaisiin viljelyalueisiin. Niitä on paljon erityisesti Ylä-Savossa ja Kiuruveden alueella ja ne ovat merkittäviä ilmastonäkökulmasta. Niistä aiheutuu päästöjä, joilla on vaikutusta koko Pohjois-Savon ilmastotyöhön, Eskelinen kertoo.

Hanke kerää tietoa suoraan maanomistajilta haastatteluina ja työpajasarjoina. Maanomistajilta saatu tieto yhdistetään olemassa olevaan tutkimustietoon, joiden avulla pyritään löytämään oikeita toimenpiteitä tukemaan Pohjois-Savon ilmasto- ja vesienhoitotyötä.

Eskelinen kertoo, että maanomistajien suhtautuminen hankkeeseen on ollut erittäin positiivista. Hankkeen tavoitteena on löytää ideoita ja ratkaisuja tulevaisuuteen ja elinkeinojen harjoittamiseen. Parhaiten se onnistuu, kun yhdistetään uusi tutkimustieto paikallisen tiedon kanssa aktiivisessa vuoropuhelussa ja yhteistyössä maanomistajien ja sidosryhmien, tutkijoiden ja viranomaisten kanssa, - Työpajoissa ja haastatteluissa on noussut esille monia merkittäviä asioita ilmastotyön kannalta. On ollut kiinnostavaa saada uusia ideoita ja näkemyksiä. Eskelinen kertoo, että kyseessä on todella vaativa hanke, ja se on vain osa työtä, joka tulee jatkumaan pitkään vielä hankkeen jälkeen.

- Ilmastotyössä ollaan kokonaisuudessaan vielä melko alkuvaiheessa. Vesienhallinta on keskeisessä asemassa ilmastotoimien suunnittelussa ja tarkasteluja tehdään valuma-aluetasolla. Haastattelut ovat lähteneet ripeästi liikkeelle, ja uskomme että löydämme erinomaisia toimenpiteitä jatkotyötä varten.

-Ryhmäpäällikkö Mika Marttunen Sykestä toteaa, että myös valtakunnan tasolla ollaan kiinnostuneita hankkeesta, jossa katsotaan vaikutuksia monesta näkökulmasta ja pilotoidaan kylätason vesienhallinta- ja ilmastosuunnitelman laadintaa.

Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus (Syke) www.syke.fi/hankkeet/systeemihiili