Kuhmoisten Sanomat 17/2017 by kuhmoistensanomat

HUOM! Seuraava lehti ilmestyy TORSTAINA

4.5.

Kuhmoisten Sanomat SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI

N:o 17 - 2017 - 67. vsk

Irtonumero 2,00 €

Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017

Velisjärven kohtalo ratkeaa ennen kesälomia

”

fSivu f 3

En lähtenyt kertaakaan karkuun enkä pyörtynyt. Lääkintälottana jatkosodassa ollut Anna-Liisa Romu

fSivu f 10

Naiset ensin pelimannien konsertissa Tuula Kindberg

Kesäillan valssi soi Heidi Hiljasen esittämänä.

Ensin hieman ihmetytti, miksi Kuhmoisten Pelimannien kymmenes kevätkatselmus oli ristitty Naiset ensin -konsertiksi. Niin tasaväkinen oli esiintyjien joukko ikään ja sukupuoleen katsomatta. Loppua kohti kuitenkin selvisi, että paikkakunnan valovoimaisimmat harmonikkamestarit ovat tänä vuonna todellakin naisia. Ehkä nimen syy oli sittenkin haikeasta kepeään ja vuorostaan ripeään kulkeva musiikin sanoituksellinen tie. Jo alkutahdeista yleisö sai huomata, että nyt mennään eikä meinata. Akseli ja Elina saivat häävalssiinsa hieman tanssittavamman temmon kuin Täällä pohjantähden alla -elokuvassa. Solisti Pekka Lehmussaari lähti seuraavaksi Kyllikin kanssa käsityksin elon aaltoja kulkemaan. Seija Ruokola sai mahdutettua itsensä tavallisen tytön rooliin Veikko Ahvenaisen sävellyksen siivin, mutta niin raikkaasti soi hänen äänensä Katariinan kamarissa, että eipä todellakaan ole tavallinen tyttö.

Muita naisia olivat Emma, Myrskyluodon Maija, Maritza, Limperin muori ja Ieva. Väliajan jälkeen paikalle purjehti naisten eliitti, Rotunainen, Angelique, Armi, Eva ja Sulamith, joka luultavasti myös oli nainen. Tasoitusta oli annettu Eljas Liehulle sen verran, että hän sai soittaa oman polkkansa Paul Norrbackin sävelin.

Musiikki ei ole muusta pois Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että musiikin harrastus ei vie tilaa muulta oppimiselta, vaan paremminkin tukee muita harrastuksia. Tämä oli havaittavissa kautta linjan niin pelimanneilla kuin vierailevilla esiintyjillä. Valkeakosken musiikkiopistossa opiskellut Mari Helenius, joka lauloi La Maritzan Seppo Hiljasen säestyksellä, on opiskellut lentoemännäksi ja fysioterapeutiksi ja vielä oli hänellä mukana kolmen kuukauden ikäinen vauvakin, joka tuli hyvin hoidettua myös konsertin aikana. 11-vuotias hanuristi Artjom Shkatyrev on partio-

lainen. Joskus voi pitää vuoden tauon harjoittelussa, kuten hän on tehnyt. – Sitä innostuu, kun onnistuu, toteaa hän. Eljas Liehulla on harrastuksia vaikka muille jakaa välkkäritoimintoineen kaikkineen. Lähihoitajaksi opiskellut Sara Sääskilahti loihti Oliivit kukkimaan varmuudella, jonka takana on yhdeksän vuoden musiikin opiskelu. Helppoja sävellyksiä ei ollut muillakaan nuorilla, vaan rima oli asetettu korkeudelle, missä jo tarvitaan aitoa kunnianhimoa. 17-vuotias Heidi Sepon tytär Hiljanen opiskelee Tampereen taidelukiossa ja musiikkiopintoja hänellä on takanaan jo kymmenen vuoden ajalta. Ensi vuonna hän pääsee osallistumaan Ikaalisten pelimannimestaruuskilpailuissa jo 18-vuotiaiden sarjaan. Kylmä ja myöhäinen kevät väistyi saman tien, kun Heidi taikoi harmonikallaan pääskyset lentoon Oskar Merikannon Kesäillan valssissa ennennäkemättömällä otteella ja ilolla. Jopa siiven hipaisu veden pinnassa oli aistittavassa!

Kuhmoisten Sanomat

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNI Senni Vesikallio

Työ kiittää tekijäänsä Asetan valkean lakanan pellavaliinan päälle, lasken rautakannen alas, ja huoneen täyttää unettava hurina. Mankeli vetää lakanan sisään tasaisesti, kolahtaa aika ajoin vahvemman reunan kohdalla. Tuoksuu hiljalleen lämpiävältä koneelta, puhtailta lakanoilta ja lapsuudelta. Mankelointi on miAnna Karhila nulle arkipäivän meanna.karhila ditaatiota. Tällä kertaa suoristuvat lakanat @kuhmoistensanomat.fi ja hupeneva pyykkipino saivat miettimään menneitä sukupolvia. Tätä työtä teki aikanaan oma mummani, samanlaisella koneella jopa. Samanlainen arkinen ja usein fyysisesti paljon raskaampi työ on täyttänyt lähes kaikkien isovanhempien sukupolven ihmisten päivät. He joutuivat kokemaan myös sodan, hyvin moni itse aseisiin, rintaman tai kotirintaman töihin tarttuneena. Helppoa oli harvalla, mutta kenties työ oli myös omanlaisensa siunaus tekijälleen. Itse löydän suurimman rauhan ja tasapainon raskaista käytännön töistä. Apulantasäkkien nostelun tai karsinoiden tyhjentämisen jälkeen ei tarvitse turhaan kysellä elämän tarkoitusta, eikä omaa paikkaa maailmassa. Vaikka hiljalleen pyörivän mankelin ruokkiminen ei ole likikään yhtä raskasta, työssä on samanlainen rauha kuin raskaammissa askareissa. Siinä on myös ilo siitä, että on osa sukupolvien ketjua. Muistan, osaan, tunnen vielä työn rytmin. Kansallista veteraanipäivää vietetään torstaina. Koska pääjuhla on tänä vuonna Lahdessa, Kuhmoisissa järjestetään oma pieni juhla jo keskiviikkona. Veteraanipäivän muistaminen on kunnianosoitus vielä meitä yllättävän lähellä olevien sukupolvien työlle, joka sodankin keskellä saattoi usein olla arkista ja raskasta. Kunnia ja sankaruus tulivat usein vasta vuosia myöhemmin, vaikka moni olisi ansainnut ne jo aiemmin.

26.4.2017 ff Aurinko nousee 5.24 ff Aurinko laskee 21.10

Onnea nimipäivänä! Tänään Teresa, Tessa, Terttu To Merja Pe Ilpo, Tuure, Ilppo La Teijo Su Miia, Mira, Mirva, Mirka, Mirja, Mirella, Mirkka, Mirjami Ma Vappu, Valpuri Ti Viivi, Vuokko Ke Outi

Viikon tä rp

Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017

ff Kansa ll torstaina. ista veteraanipäiv Vedä lipp u salkoon ää vietetään ! ff Vappu o vuodesta n ollut virallinen li putuspäiv 1979. ä ff Muista v ie d ä kevä jätteet oik eaan paik tsiivouksen jälkeen kaan, ei lu ontoon.

Sima kuuluu kaikille Sima pöhisi pulloissa jääkaapissa. Emme koskaan aiemmin olleet tehneet itse simaa, joten tämä oli koesatsi. Onneksi. Seitsemän päivän jääkaapissa uinumisen jälkeen rusinat eivät olleet heränneet pullon pintaan. Pienen maistiaisen jälkeen selvisi, että hiiva ei ollut tehnyt vaikutuksiaan, vaan sima oli pelkkää sitruunalta maistuvaa vettä. Onneksi aina on mahdollisuus uusintayritykseen. Nyt pullot ovat taas jääkaapissa uusin sisällöin ja jo hitusen pintaan nousevien rusinoiden kera. Siman valmistukseen innosti alun perin kaupan hyllyille ilmestyneet pullot. Niistä tuli mieleen, että vappu tosiaan lähestyy. Ja mitä olisikaan vappu ilman simaa? On hienoa, että juhlapäivistä on muistuttamassa niihin kuuluvat asiat. Hetki sitten kaupan käytävillä houkuttelivat eriväreissä hehkuvat pääsiäismunat ja nyt siellä on esillä tippalei-

Kirjoittaja on Kuhmoisista kotoisin oleva kirjallisuustieteen opiskelija, joka pitää tarinoiden luomisesta.

vät ja serpentiinit. Mutta rakentuvatko juhlapäivät vain niihin liittyvien ruokien ja koristeiden ympärille? Monesti näkee kirjoituksia, joissa kritisoidaan sitä, miten juhlapäiviä vietetään. ”Ihmiset eivät edes tiedä, miksi pääsiäistä juhlitaan.” Onko sillä loppujen lo-

puksi niin suurta merkitystä? Juhlat ovat iloisia tapahtumia, jotka katkaisevat kiireisen ja stressaavan arjen. On huojentavaa ajatella, että muutaman viikon jaksaa hyvin tehdä töitä, kun sitten saa taas pitää vähän vapaata. On myös hauska tehdä suunnitelmia juhlia varten. On sitten jotain mitä odottaa. Toinen kirjoituksissa usein nähtävä asia on väittämät siitä, kenelle juhliminen kuuluu. ”Vappu on työmiesten juhla, miksi ihmeessä opiskelijat sitä viettävät?” Tämäkin on mielestäni väärin, sillä kuka sen voi muka oikeutetusti määrätä, kenen juhlat ovat. Eivät juhlapäivät ole kenenkään omistuksessa. Sitä paitsi, kyllä sima maistuu kaikille. Itselleni tuli yhtäkkiä sellainen olo, että tämä kevät on yhtä juhlaa. Vasta pari viikkoa sitten vietettiin pääsiäistä ja nyt jo vappu lähestyy kovaa vauhtia. Katsoinkin kalenteris-

ta, kuinka paljon juhlapäiviä yleensä mahtuu kuukauteen. Huomasin, että syyskuukausina juhlapäiviä on harvassa, mutta esimerkiksi tässä kuussa niitä on lähes kymmenen. Jos jokaista päivää juhlisi kunnolla, olisi siis kolmasosa kuukaudesta pelkkää konfettien lentoa.

”

Tämä kevät on yhtä juhlaa. Jos kuitenkin alkaa tuntua siltä, että arkeen tarvitsisi lisää taukoja, voi kehittää itse aivan uuden juhlapäivän. Nykyään ollaan hyviä siinä. Lemmikkipäivä on jo olemassa, niin kuin myös pussaa punapäätä -päivä. Ennen ruohonleikkuupäivän tai benjihyppypäivän keksimistä voitaisiin kuitenkin ensin viettää vappua. Siinä toivossa, että simat olisivat tällä kertaa onnistuneet.

LUKIJAPOSTI

Kiepsauksen tiedotuksesta Kiitos viime lehdessä julkaistusta palautteesta. Harmillista, ettei Kiepsauksen tiedotus ole onnistunut. Voin vastata Kuhmoisten Yrittäjien puolesta näin. Hyvänä muistisääntönä toimii, että Kiepsaus järjestetään kesäkuun toisena viikonloppuna, koulujen päättymisen jälkeisenä viikonloppuna. Tänä kesänä tapahtuma on lauantaina 10. kesäkuuta. Nuorten disco järjestetään perjantaina 9. kesäkuuta. 24-tien varrelle Rosellin hallin seinään sekä Kirjonummen tallin vastapäisen rakennuksen seinään on Kuhmoisiin saapuville Kiepsauksen päivämäärä päivitetty hyvissä ajoin. Netissä tietoa löytyy Kuhmoisten yrittäjien some-sivuilla sekä Kiepsauksen tapahtumasivulla. Valitettavasti varsinaisilta yhdistyksen kotisivuilta ei päivitettyä tietoa nyt löydy, sivut ovat kankeat ja hankalakäyttöiset ja uudet ketterät kotisivut ovat työn alla, joten ihan pian tiedotus toimii niidenkin kautta. Tässä koordinaatit Facebook -sivuille: Kuhmoisten Yrittäjät ry. ja tapahtumasivut löytyvät nimellä Kiep-

Tehinselkä vapautui

Seija Tanninen

saus kesään 2017. Kunnan tapahtumakalenterista löytyy merkintä oikealta paikaltaan, netistä osoitteella www.kuhmoinen.fi ja sieltä etusivulta tapahtumakalenteri. Kaikki ajallaan, ja kunhan saamme Kuhmoinen Palvelee -lehden julkaisuun, sieltä löytyy takasivulta perinteinen Kiepsaus-ohjelma. Tuon julkaisun myötä Kiepsaus-ohjelmaa jaetaan ju- Tehinselän jäät olivat liikkeessä lauantaina 22. huhtilistemuodossa Kirkonky- kuuta. Sunnuntaina selkä lainehti jo vapaana. län liikkeisiin ja asiointipaikkoihin. Muita tiedotuskanavia emme katso nyt tarpeellisiksi. Sari Heliövaara Muut yksityiset yritykset laittavat Kiepsauksesta sivuilleen ja tiedotuskanavilleen tietoa oman harkintansa mukaan.

Amaryllis innostui kukkimaan

Kuhmoisten Yrittäjät ry:n puolesta sihteeri Taina Hinskala

Laura Salosen viisi vuotta sitten joululahjaksi saama amaryllis intoutui lykkäämään tänä keväänä ennätysmäärän kukkia. Parhaimmillaan seitsemässä vanassa oli kaikkiaan 41 punaista kukkaa.

Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

Anna Karhila

Iltapäivätoimintaan tulossa muutoksia Anna Karhila Peruskoulun ensimmäisen ja toisen oppilaille suunnattu iltapäivätoiminta on järjestettävä Kuhmoisissa ensi syksynä uudelleen. Syynä on se, että iltapäivätoiminnan vastuuohjaajana toiminut seurakunnan lastenohjaaja Katri Mikkola ei ole enää syksyllä kunnan käytettävissä. Jo tänä keväänä seurakunta supisti seurakuntaliitoksen tuomien muutosten myötä panostaan Kuhmoisten iltapäivätoimintaan, joten iltapäivätoiminta on järjestetty kahtena päivänä viikossa nuorisotalon sijaan yhtenäiskoululla. Kuhmoisten kunnan sivistystoimenjohtaja Pertti Terho toivoo, että yhtenäiskoululla parhaillaan menossa oleva koulunkäyntiohjaajan sijaisen haku toisi ratkaisun iltapäivätoiminnan järjestämiseen. – Mahdollista olisi, että iltapäivätoiminta siirtyisi kokonaan koululle ja sen ohjaamisesta tehtäisiin osa koulukäyntiohjaajan työtä. Siinä tapauksessa koululla tarvittaisiin tosin tilojen käytössä uutta ajattelua, Terho sanoo Iltapäivätoiminnan ohjaajan on oltava koulutukseltaan vähintään lasten-

tai nuortenohjaaja. Mikäli koulunkäyntiohjaajaksi hakeneiden joukosta löytyy sopiva henkilö, kunta aloittaa tarkemmat neuvottelut iltapäivätoiminnan käytäntöjen ratkaisemisesta.

Seurakunnan kerhot lisääntyvät Seurakunnan vetäytyminen kunnan iltapäivätoiminnasta johtuu siitä, että seurakuntaliitoksen myötä Katri Mikkolan panosta tarvitaan aiempaa enemmän seurakunnan omissa päiväkerhoissa. 3–5-vuotiaille lapsille suunnattujen päiväkerhojen kokoontumiskertoja tuplataan syksyllä. – Nyt kerhot kokoontuvat kerran viikossa, mutta syksyllä niiden on tarkoitus kokoontua kahdesti viikossa. Ilmoittautuminen päiväkerhoihin on parhaillaan menossa, kertoo Hollolan seurakunnan johtava lapsityönohjaaja Riitta Petsalo. Kuhmoisissa on ollut kolme päiväkerhoryhmää, Padasjoella yksi, ja niiden kaikkien toivotaan toteutuvan myös tulevana talvena. Seurakunta järjestää lisäksi viikoittain perhekerhon, joka jatkaa kokoontumisia tutusti kerran viikossa.

Hynttyyt yhteen seminaarissa

Anna Karhila

Kiinnostaako Kuhmoisten palveluiden kehittäminen? Haluatko vaikuttaa asioihin? Ajatuksia ja ideoita yrittäjien ja asukkaiden yhteistyöstä pääsee kuulemaan ja esittämään vapun jälkeisenä lauantaina eli 6. toukokuuta Kuhmolassa järjestettävässä seminaarissa. Seminaarin järjestävät Kuhmoisten Yrittäjien Kiehtova Kuhmoinen -hanke ja Kuhmoisten Vapaa-ajan asukkaat ry. Ideana on kartoittaa asukkaiden palvelutarpeita ja toiveita siitä, millä ta-

Oikaisuja

Kuhmoisten Sanomien edellisessä numerossa kerrottiin, että Honkahovin 50-vuotisjuhlatanssit pidetään 13. kesäkuuta. Tuolloin kuitenkin on vuorossa avajaistanssit, ja varsinaiset juhlatanssit tanssitaan 13. heinäkuuta Joel Hallikaisen tahdittamana. Harmoisten yhteisen vesialueen osakaskunnan

voin yrittäjät voisivat kehittää tarjontaansa ja palveluitaan, jotta sekä vakituiset että vapaa-ajan asukkaat viihtyisivät Kuhmoisissa entistä paremmin. Pohjana ideoinnille ovat Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaille suunnatun kyselyn tulokset. Tilaisuuden juontaa vapaa-ajan asukas, Kuhmoisten Aristoteles Jukka Kuikanvirta, joka on toiminut urallaan muun muassa Metropolia ammattikorkeakoulun lehtorina. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja paikan päällä on kahvitarjoilu.

pyydysyksiköistä kertovasta jutusta puuttui maininta, että verkkojatan maksimipituus 30 metriä tarkoittaa yhden verkon pituutta. Verkkoja saa olla yhteensä 6, joten maksimitta on kaikkiaan180 metriä. Hevoslystit-jutussa voittajakoiran kerrottiin olevan lapinporokoira. Klara on kuitenkin paimensukuinen lapinkoira.

Kuhmoisten kunta ja seurakunta ovat järjestäneet Velisjärven leirikeskuksessa kesäleirejä yhdessä yli 40 vuoden ajan. Tulevana kesänä seurakunta ei enää käytä Velisjärveä, mutta kunnan kesäleirit pidetään siellä entiseen tapaan.

Velisjärvellä ensi kesänä vielä kunnan leirit Anna Karhila

Perinteiset lasten ja nuorten kesäleirit Velisjärven leirikeskuksessa järjestetään tänä vuonna poikkeavalla aikataululla ja poikkeavin järjestelyin, sillä kunnan ja seurakunnan pitkä, yli 40 vuotta jatkunut yhteistyö päättyy kesäleirien osalta. Syynä ovat seurakuntaliitoksesta johtuvat muutokset, joiden takia seurakunta ei osallistu tänä vuonna leirien järjestämiseen lainkaan. Seurakunnalla ei ole siten Velisjärvellä ollenkaan omaa toimintaa, sillä rippileirien siirtämisestä Padasjoelle Särsjärven leirikeskukseen päätettiin jo viime syksynä. – Yhteisillä leireillä on ollut seurakunnan puolesta aiemmin yksi ohjaaja sekä ruokahuollosta vastaava henkilö, eikä kunta ole maksanut tiloista vuokraa, Kuhmoisten kunnan sivistystoimen hallintosihteeri Satu Jokinen kertoo. Tänä vuonna kunta järjestää leirit kokonaan yksin, ja maksaa lisäksi tiloista Hollolan seurakunnan kirkkoneuvoston määrittelemän hinnaston mukaisen vuokran. Kunnan kannalta leirien kustannukset nousevat huomattavasti, joten ensi kesänä leireille osallistuminen maksaa hieman aiempaa enemmän. Korotukset on kuitenkin pyritty pitämään pieninä, jotta hinta ei olisi este osallistumiselle. – Esimerkiksi varhaisnuorten leirin hinta oli aiemmin 35 euroa, ja nyt se on 45 euroa, kunnan

liikunnanohjaaja Laakso kertoo.

Pipsa raavalla viikolla on viiden päivän mittainen varhaisnuorten leiri ja juhannusviikolla vielä kaksipäiväiLeirit jo ennen nen lasten leiri, Pipsa Laakjuhannusta so luettelee. Vaikka kunnan ja seuraYli 18-vuotiaille suunkunnan yhteistyö Velisjär- nattu ikinuorten leiri pideven leirien järjestämisessä tään heinäkuun toisena viipäättyy, leirivalikoima ja konloppuna, eli 7.–8. heiohjelma pysyvät tulevana näkuuta. kesänä entisellään. Suosituin leireistä Leirien ajankohta kuiten- on viime vuosina ollut kin muuttuu. Kun leirit on 11–14-vuotiaille tarkoiaiemmin aloitettu juhan- tettu varhaisnuorten leinukselta, nyt kaikki leirit ri, jonka 30 paikkaa ovat järjestetään ikinuorten lei- olleet vuosien ajan täynriä lukuun ottamatta en- nä. 8–10-vuotiaille tarkoinen juhannusta. tetulle nappulaleirille ote– Kesäkuun kuudes päi- taan 30 ja 5–7 -vuotiaille vä alkaa neljän päivän mit- tarkoitetulle lasten leirille tainen nappulaleiri, seu- 20 leiriläistä. Nekin ovat

olleet lähes täynnä. – Leirille päästäkseen ei tarvitse olla kuhmoislainen. Meillä on joka vuosi paljon muualta tulevia, esimerkiksi mökkiläisten lapsia, Pipsa Laakso vinkkaa. Vaikka tämän kesän leirit saadaan järjestettyä, pitemmälle tulevaisuuteen kunnan leiritoimintaa ei voi suunnitella, ennen kuin myyntiuhan alla olleen Velisjärven leirikeskuksen kohtalo ratkeaa. – Esimerkiksi Kopolan tilat soveltuisivat erinomaisesti leireille. Siellä kuitenkin on sesonki samaan aikaan, Kuhmoisten kunnan sivistystoimenjohtaja Pertti Terho pohtii.

Velisjärven kohtalo ratkeaa ennen kesän lomia Anna Karhila

Viime syksynä Kuhmoisia kohahdutti tieto siitä, että Kuhmoisten seurakunta alkoi valmistella monelle rakkaaksi käyneen Velisjärven leirikeskuksen myyntiä. Myyntiaikeet saivat jo suunnitelma-asteella vastaansa adressin, jonka allekirjoitti yli 140 henkeä. Velisjärven lopullinen kohtalo siirtyi vuoden alussa toteutuneen seurakuntaliitoksen myötä Hollolan seurakunnan käsiin. Hollolan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Keijo Kokko kävi tämän kevään aikana läpi uuden seurakunnan kiinteistöt, joiden perusteella hän laati luonnoksen kiinteistöstrategiasta. Kuhmoinen–Padasjoki -kappeliseurakunnan kap-

pelineuvosto käsittelee omalta osaltaan kiinteistöstrategiaa kokoontuessaan viikon päästä eli 3. toukokuuta. Pohjana heillä on Keijo Kokon laatima lomake, johon jokainen kappelineuvoston jäsen voi täyttää omat ajatuksensa kiinteistöistä. – Lomakkeessa pyydetään arvottamaan rakennukset tärkeysjärjestykseen. Jokainen voi määritellä mitkä ovat niitä rakennuksia, jotka säilytetään, mitkä rakennukset kaipaavat kehittämistä ja mistä puolestaan voidaan luopua, Kokko sanoo. Kokon mukaan paras tieto kiinteistöistäkin on paikallisilla, joten sama prosessi käydään läpi sekä Hollolan seurakuntaan lii-

tetyissä kappeliseurakunnissa että emäseurakunnassa. Sen jälkeen tiedot käyvät Hollolan seurakunnan talousjaostossa, josta ne jatkavat kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston käsiteltäviksi. – Tarkoitus olisi, että kiinteistöstrategia olisi valmiina ennen kesän lomia. Kuhmoisissa mittava satsaus tulee olemaan ainakin siunauskappelin remontti. Kokon mukaan on tärkeä kuulla esimerkiksi se, mitä rakennuksia halutaan kehittää. – Hämeenkoskelle kappelineuvosto on jo käsitellyt strategiaa. Siellä tuli hyviä ehdotuksia esimerkiksi vähällä käytöllä olleen seurakuntatoimiston siirtämisestä seurakuntatuvan yhteyteen.

Kuhmoisten Sanomat

SANAN KULMA

Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017

Reijo Heikkilä

Jeesus antaa elämän Tämä otsakkeen ajatus sisältyy Jeesuksen sanoihin Raamatussa Joh.10:10: Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. Tämäkin otsikko voi herättää lukijoissa erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Joku sanoo: ”Aamen, totisesti näin on, olen kokenut sen, että Jeesus on antanut minulle todellisen elämän.” Toinen ajattelee: ”Jeesushan on kuollut jo 2000 vuotta sitten, jos häntä on ollutkaan? Miten ihmiset voivat tuollaisiin enää uskoa?” Jonkun kolmannen ajatukset ovat tuolta väliltä, hän ajattelee: ”Kyllä nois-

Kirjoittaja toimii Kuhmoisissa Helluntaiseurakunnan vapaaehtoistyöntekijänä.

sa uskon asioissa voi jotain perääkin olla, mutta voiko Jeesus antaa todellisen elämän? Eikö se ole niin, että kun tulee uskoon, niin elämä ikään kuin loppuu ja uskon elämä on yksitoikkoista vaeltamista?”

Miten asia sitten on, miten itse olen tuon asian kokenut? Itse kuulun henkilöihin, jotka voivat sanoa: ”Näin totisesti on, Jeesus voi antaa todellisen elämän!” Jeesus elää ja hän on ylösnoussut, kuten hiljattain pääsiäisteksteissä saimme kuulla. Jeesus vaikuttaa maailmassa, näkymättömän, mutta kuitenkin todellisen Henkensä kautta. Luuk.17:20–21 Jeesuksen sanat: Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: ’Katso, täällä se on, tahi tuolla’, sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä. Kun puhutaan Jeesuksen antamasta elämästä, se on

ennen kaikkea sisäistä yhteyttä Jeesukseen ja Jumalaan, näkymättömän Jumalan Hengen välityksellä. Ja tämä sisäinen, mutta kuitenkin todellinen yhteys Jumalaan ja Jeesukseen, tekee uskon elämän eläväksi ja mielenkiintoiseksi, ei ollenkaan yksitoikkoiseksi. Jeesuksen antamaan elämään sisältyy myös iankaikkinen elämä, kuten Joh.3:16 on kirjoitettu. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Joko olet löytänyt tämän elämän? Hyvää kevättä kaikille lukijoille!

MUISTOKIRJOITUS

Eila Saarikko muistoissamme Maria Ampuja

Helluntaisrk. Toritie 44

EVANKELIUMIN-ILLAT

Laps´ olen köyhän kauniin Karjalan, vaikka nyt vierahissa vaellan… Lapsenlapsesi kauniiden laulujen siivittämänä aloitit viimeisen matkasi. Eila Saarikko vietti lapsuutensa Valkjärven Suontaan kylässä, josta monivaiheisten perheen evakkomatkojen jälkeen kotiutui Kuhmoisiin. Kun Minna lauloi kappelissa mun sydämeni tänne jää… niin ajattelin, että Eilan sydän jäi Saarikon pihapiiriin, siellä hän suurimman osan elämästään vietti. Ehkä osa sydämestä oli aina kuitenkin lapsuuden kodissa Karjalassa. Kuisman perhe asui melkein naapurissa. Nuorena pyörimme samoissa ympyröissä. Eila avioitui veljeni Matin kanssa. Sodassa nuoruutensa viettänyt mies ei ehkä ollut aina helppo

Torstaisin klo 18

27.4. Harjulat Jämsästä 4.5. Kirkkalat Jämsästä Tervetuloa

Päivätuokio ti 2.5. klo 16.30 Lea Sinivaaralla, os. Koskelantie 6. Kyytivaraus Marko Aarroskari 0400 240 081.

Kutsu ja kiitä lehtiilmoituksella! Kouluruoka Tänään Paneroitu lohipihvi, kermaviilikastike, perunasose, salaatti To Pinaattikeitto, karjalanpiirakka, kananmuna, vihannes Pe Vappumenu

Eila Saarikko 1929–2017

elämänkumppani. Yhdessä kuitenkin rakennettiin elämää, kasvatettiin lapset, koettiin eteen tulleet ilot ja surut. Suuri suru kohtasi perhettä, kun Risto-poika menehtyi työtapaturmassa. Se kosketti meitä muitakin läheisiä. Myös siitä alkanut

Matin vakava sairaus vaikutti perheen elämään. Yhdessä kuitenkin kunnostettiin kotitalo eläkeasunnoksi. Muutaman vuoden kuluttua Eila jäi yksin, eikä jaksanut yksin pitää taloa. Talo myytiin ja Eila muutti kirkolle. Riston rakentama mökki jäi Eilan kesäasunnoksi. Eila jatkoi puutarhaja pihaharrastustaan, josta hänet palkittiin Kaunein Piha -palkinnolla. Perheen ylläpito vaati molemmilta kovaa työntekoa. Eilalle tulivat tutuksi niin maataloustyöt kuin kaupungissa vietettyjen vuosien tehdastyöt. Käsityöt ja ompelut kuuluivat Eilan harrastuksiin, ja niistä saivat nauttia oman perheen ohella myös ulkopuoliset. Puutarhan hoidon ohella Eila keräsi myös metsämarjoja runsaasti. Vaikka elämä heitteli meitä sinne tänne, pysyivät perheemme aina lähei-

sinä, saman ikäiset lapsemme olivat kuin sisaruksia. Muutaman vuoden asuimme melkein samassa pihapiirissä. Muistan, kun yhdessä veimme pyörän tarakalla villikkopoikiamme Karkjärven kouluun aloittamaan opintietään, tuli tuttava vastaan ja kysyi, mihin sitä ollaan menossa? Eila vastasi, että viedään Helmisen Mairelle mieliharmia. Pojat on aina poikia, liekö Eilan ennustus pitänyt paikkansa. Eila on päässyt poikansa ja miehensä viereen, minä täällä vielä lasteni kanssa taivallan. Muistelen Eilan kanssa viettämiäni hetkiä, vaikka yhteydenpito vanhempana ymmärrettävistä syistä jäikin vähemmälle. Tunsit metsät, tunsit veet, soi sulle luonnon kanteleet. Näit sinitaivaan ja pilvet siellä, ne kertovat olet taivaan tiellä.

Pääsiäistervehdys nimikkoläheteiltä Nepalista Elina Lind Nuori mies on aloittanut yliopisto-opinnot. Hän herää aamuisin viideltä ehtiäkseen luennoille. Iltaisin hän tekee töitä puoleen yöhön asti. Palkkaa hän saa noin 60 euroa kuukaudessa. Sillä pitäisi rahoittaa omat ja nuoremman veljen opinnot. ”Ennen tenttikauden alkua minun on varmaan lopetettava työt”, nuori mies

huokaa, ”en muuten ehdi edes avata oppikirjoja.” Yhtenä kesänä hän keräsi Suomessa marjoja ja rahoitti sillä vuoden opiskelut itselleen ja veljelleen. Ämpärillisestä mustikoita sai saman verran kuin nyt kuukauden työstä. Mutta Suomeen ei enää pääse. Sydämestäni soisin, että tämä yritteliäs nuorimies olisi saanut edes murtoosan niistä mahdollisuuksista, joita me Suomessa

pidämme itsestään selvinä. Hän on dalit, alakastinen. Nepalin uudet lait lupaavat daliteille tiettyjä etuoikeuksia ja kieltävät kastisyrjinnän. Mutta asenteet eivät muutu hetkessä. Yritämme saada viisumin nuorelle naiselle. Hänkin on dalit, köyhän perheen tyttö. Hänet on kutsuttu pariksi viikoksi Suomeen kertomaan siitä, millaista on olla tyttö ja dalit, kaksinkertaisesti

syrjitty – mutta myös miten koulutus muuttaa maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Hänen viisumianomuksensa evätään. Hän on liian suuri riski maallemme ja koko Schengen alueelle. Suomeen ei haluta sellaisia, ei edes kahdeksi viikoksi. On monta muutakin tarinaa. Mitä me olemme tehneet ansaitaksemme hyvän osamme? Entä he, jotka

syntyivät köyhinä ja osattomina, sodan jalkoihin tai vainojen keskelle? Miksi kaikki tässä maailmassa on niin epäoikeudenmukaista? Saimme juhlia pääsiäistä. Jeesus ratsasti Jerusalemiin, mursi leivän ja jakoi viinin, rukoili Getsemanessa: ” Isä, ota tämä malja minulta pois”. Mutta maljaa ei otettu pois. Jeesus otti ristinsä, kantoi sen ja kaiken tämän

epäoikeudenmukaisuuden: meidän itsekkyytemme ja välinpitämättömyytemme, syrjittyjen ja kuoleman varjossa kulkevien pelon ja epätoivon. ”Se on täytetty”. Salatulla tavalla kaiken vastaus on siinä. Ja kolmantena päivänä hauta oli tyhjä. Elina ja Juha Lind toimivat Kuhmoinen–Padasjoki -kappeliseurakunnan nimikkolähetteinä Nepalissa.

Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

Rakennusrestauroija herättelee henkiin vanhaa kyläkauppaa Kylämällä Sari Heliövaara

Sari Heliövaara Vanha kaupparakennus Kylämällä on heräilemässä uuteen eloon. Kylätiessä kiinni seisova talo ehti uinua ruususen unta muutamia vuosia kyläkaupan suljettua ovensa 2000-luvun alussa. Taloa kunnostavalla kuvataiteilija Anna Juurikalla on haaveissa uutta käyttöä tyhjillään olevalle myymälätilalle. – Tila soveltuisi taidegalleriaksi, työpajatoimintaan tai vaikkapa kesäkahvilaksi. Jossain vaiheessa voisi myös herättää eloon perinteiset Kylämän markkinat, joita vietettiin kesäaikaan kaupan vielä toimiessa, hän suunnittelee. Juurikka osti vuonna 1949 Kuhmoisten Osuuskaupan Kylämän myymäläksi valmistuneen talon asunnokseen kuutisen vuotta sitten tädiltään, joka viimeksi piti kauppaa kylällä. Pari vuotta sitten Juurikka lähti opiskelemaan rakennusrestauroijaksi Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen. Valmistujaisia vietettiin maaliskuun lopussa. – Olen aina tykännyt vanhoista huonekaluista ja rakennuksista. Rapistuneenkin ulkokuoren alta voi paljastua virheetön hirsikehikko, jonka restaurointi on vaivan arvoinen. Lopputyönään Juurikka teki entiseen myymälähuoneeseen lattian purkulaudasta, joka löytyi 1930-luvun talosta Etelä-Suomesta. Vanha lattia jouduttiin purkamaan lahottajasienen vuoksi. – Ehdin säikähtää vauriokohdan löytyessä. Kaikeksi onneksi kosteus ei ollut levinnyt laajalle. Lo-

on kunnostaa verstastiloja talon piharakennukseen. – Kiinnostus perinteisiä materiaaleja ja työtapoja kohtaan on lisääntynyt sisäilmaongelmien tultua tietoisuuteen. Restauroijan asiakkaita ovat niin vakituiset asukkaat kuin mökkiläisetkin. Arkkitehti ja perinnerakentamisen asiantunti-

”

Olen aina tykännyt vanhoista huonekaluista ja rakennuksista.

Myymälätilaan sopivia paperitapetteja löytyi Kuhmoisista erään vanhan talon vintiltä. Anna Juurikka arvelee paperitapetin ja -boordin olevan peräisin 1920-1930 -luvuilta.

pulta selvittiin parin hirrenpätkän ja lattiaeristeen vaihdolla. Alustan tuuletusta tehostettiin, jotta rakenteet pysyvät vastakin kuivana.

Yliremontointia vältetään Rakennusrestauroija kunnostaa vanhoja rakennuksia perinteisin menetelmin käyttäen perinteisiä materiaaleja, kuten puuta, perinnemaaleja, pellavaöljykittiä, pinkopahvia ja muovittomia tapetteja. Periaatteena on välttää yliremontointia; toimivat rakenteet säilytetään, jos

mahdollista. Näin myös vältytään usein turhilta kustannuksilta. – Tiloja voi toki muokata toimivammiksi ja omistajansa näköisiksi, mutta rakennuksen ominaispiirteet pyritään säilyttämään, selvittää Juurikka. Myös uusien materiaalien käyttö on mahdollista, jos ne soveltuvat kohteeseen. Omassa talossaan Juurikka levyttää seinät puukuitulevyllä, joka valmistetaan puumassasta ja puun luontaisesti sisältämistä hartseista ilman synteettisiä liimoja. Puukuitulevy eristää hySari Heliövaara

vin lämpöä, on akustisesti miellyttävä ja myös helppo asentaa. – Se mukautuu hyvin vanhoille seinäpinnoille, jotka eivät ole millinsuoria. Vanhoissa rakennuksissa pienet vinoudet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus ja kuuluvat rakennuksen tunnelmaan. Juurikan lempilapsia ovat vanhat ikkunat ja niiden kunnostus. Restauroija maalaa, kittaa ja vaihtaa laseja ja puuosia. Parhaita kunnostettavia ovat 1960-luvun ja sitä vanhemmat ikkunat, jotka on valmistettu kovasta, tiheäsyisestä puusta.

– Jos ikkunan puitteesta alle puolet on huonoa, kannattaa ikkuna useimmiten vielä kunnostaa. Ulkonäön ei pidä antaa pelästyttää, hurjankin näköinen puite voi olla täysin korjauskelpoinen, rohkaisee Juurikka.

Ei muovia vanhaan taloon Osuuskunta Taidoston kautta tällä hetkellä työskentelevä rakennusrestauroinnin artesaani tekee muun muassa pinkopahvituksia, sisä- ja ulkomaalauksia sekä ikkunoiden kunnostusta. Suunnitelmissa

ja Panu Kaila on sanonut kärjistäen, että viimeiset kunnon talot on rakennettu 1950-luvulla. Sen jälkeen talojen rakennusaineisiin ilmestyi muovi, joka virheellisesti käytettynä aiheuttaa ongelmia. – Muovia on kaikkialla: maaleissa, tapeteissa, höyrysuluissa, silikonitiivisteissä ja uretaanina ikkunanpielissä. Muovi ei läpäise höyryä, vaan aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin ja luo homeille ja mikrobeille suotuisia olosuhteita, sanoo Juurikka. Materiaalien lisäksi ongelmia voi vanhoissa rakennuksissa aiheuttaa myös uusi tekniikka. Esimerkiksi koneellinen ilmastointi soveltuu vain harvoin vanhoihin rakennuksiin, jotka on suunniteltu painovoimaisen ilmastoinnin käyttöön sopiviksi. – Liian tehokas koneellinen ilmastointi vetää korvausilmaa rakenteiden läpi tuoden sisäilmaan epäpuhtauksia. Sari Heliövaara

Lahottajasieni oli pehmittänyt myymälätilan lattian. Uuden lattian Anna Juurikka Kuhmoisten Osuuskaupan Kylämän myymälä valmistui vuonna 1949. Kauppaa talossa piti viimeksi Anna Juurikan täti 2000-luvun alussa. rakensi purkulaudasta, joka löytyi 1930-luvun talosta.

Kuhmoisten Sanomat

Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017

Sisustussuunnittelua Hinn´in tapaan Sari Heliövaara

Sari Heliövaara Paikkakunnalla Hinninä paremmin tunnettu Johanna Lehtonen valmistui tänä keväänä unelma-ammattiinsa sisustussuunnittelijaksi. Monimuoto-opiskelu AJK-jatkokoulutuksessa Helsingissä sopi hyvin yrittäjälle, joka pyörittää Putkiasennus Lehtonen Oy:tä puolisonsa Harri Lehtosen kanssa. – Kiinnostus sisustamiseen heräsi, kun rakensimme oman talon Kuhmoisiin vuonna 2002. Kotiäitivuosina oli aikaa kiinnittää huomiota kodin seiniin, Hinni kertoo. Kaksikerroksisen puutalon alakerta keittiöineen on juuri remontoitu uuteen uskoon. Tapetit ja maalit ovat ehtineet vaihtua jo useampaan kertaan, samoin verhot ja matot. Vaaleat värit, luonnonmateriaalit ja uudet sekä vanhat kalusteet muodostavat harmonisen kokonaisuuden. – Skandinaavinen tyyli on lähellä sydäntä, ja se sopii mielestäni hyvin tänne ison vesistön läheisyyteen. Hinni kiittelee puolisoaan, joka on halukas remontoimaan kotia ja joka innostuu yleensä saman tien vaimon ideoista. Sisustusinto on tarttunut myös lapsiin, 12-vuotiaa-

omakotitalon tai mökin rakennusprojektiin alkumetreiltä lähtien. – Sisustus- ja tilaratkaisujakin on helpompi ja järkevämpi miettiä paperilla siinä vaiheessa, kun seiniä ei vielä ole pystyssä. Myös kaikki muut toimeksiannot suullisista konsultoinneista esimerkiksi tapettien tai verhojen valinnassa avaimet käteen -projekteihin ovat tervetulleita.

Toiminnallisuus edellä

Johanna Lehtonen seuraa vaihtuvia sisustustrendejä muun muassa blogeja ja ulkomaisia lehtiä lukemalla. seen Tuukkaan ja 7-vuotiaaseen Minneaan. – Tuukka suunnitteli juuri, että hänestä tulee isona sisustusarkkitehti, hymyilee äiti.

nyt vähemmälle ja tilalle tulevan asiakkaiden toimeksiantoja. Sisustussuunnittelu Hinn´in merkittiin yritysrekisteriin jo opintojen alkuvaiheessa, mutta vasta nyt opiskelukiireiden helTöitä sadan litettyä yrittäjä panostaa kilometrin säteellä tosissaan markkinointiin. Lehtonen toivoo oman ko– Näin keväällä mökkidin remontoinnin jäävän kauden alkaessa on hyvä

ajankohta aloittaa. Odotan jo innolla, että pääsen käsiksi töihin. Sisustussuunnittelun avulla ratkaistaan asumiseen liittyviä toiminnallisia ja esteettisiä ongelmia. Suunnittelija hallitsee tilat ja niiden toiminnot, osaa muokata niitä väreillä, valolla, materiaaleilla ja kalusteilla.

– Koulutuksessamme painopiste oli yksityiskotien sisätilojen suunnittelussa. Yrittäjä toivoo, että alan töitä löytyisi omalta paikkakunnalta, mutta tarvittaessa hän on valmis lähtemään työkohteisiin myös kauemmas noin sadan kilometrin säteellä. Unelmatyö olisi päästä mukaan

Sisustussuunnittelussa toiminnallisuus on Hinnille ykkösasia, kauneus ja esteettisyys tulevat vasta sen jälkeen. – Suunnittelussa lähden liikkeelle asiakkaan toiveista, tarpeista ja persoonasta sekä talon arkkitehtuurista ja ympäristöstä. Myös valo ja sen tulosuunta on tärkeää ottaa huomioon. Lehtonen ei suunnittelijana juokse tiuhaan vaihtuvien sisustustrendien perässä, vaikka seuraakin niitä muun muassa ulkomaisten sisustuslehtien, blogien ja pinterestin välityksellä. – Trendivärejä voi tuoda sisustukseen esimerkiksi tyynyillä, verhoilla ja tehosteseinillä, jotka on helppo vaihtaa uusiin.

Kapsäkistäkin saa nyt sisustussuunnittelua Tiina Siikanen

KUHMARI KYSYY Tiina Siikanen Kapsäkin yrittäjä Paula Rivinoja-Kulju, miten päädyit avaamaan sisustus-ja lahjatavaramyymälän Kuhmoisiin? – Tulimme historiallisen ja mahdollisuuksia tarjoavan kiinteistön innoittamina. Minulla oli ennestään Vääksyssä kodin yhtey dessä itse valmistamieni koriste- ja sisustustuotteiden myyntipiste, ja toiminnan laajentaminen kiinnosti. Yksi asia vei toiseen. Miten ja mistä hankit myytävät tuotteet? – Tukholmassa on kaksi kertaa vuodessa alan kansainväliset messut, joilla teen päähankinnat joulumyyntiin ja kesäkaudelle. Haluan aina nähdä tuotteet konkreettisesti, varmistua niiden laadusta ja alkuperästä. Tuotteiden pitää tietysti miellyttää omaakin silmää. Kokemuksen myötä sitä on myös oppinut ennakoi-

Entiseen kirjakaupan kiinteistöön on kunnostettu myös perheen kaunis kakkoskoti. Ison pöydän ääressä on hyvin tilaa tutkia sisustusmateriaaleja asiakkaiden suunnitelmiin.

maan asiakkaiden tarpeita. Tavarantoimittajissamme on useita tanskalaisia yrityksiä, myös ruotsalaisia ja joitakin suomalaisia. Miten kestävä kehitys näkyy yrityksen toiminnassa? – Tuotteiden alkupe-

rän tulee olla jäljitettävissä. Ekologisuus ja eettisyys ovat periaatteitani. En halua myydä vain yhden kauden tuotteita, vaan tavaroita on tarkoitus käyttää pitkään. Myös täydennyshankintojen on oltava mahdollista. Mie-

lelläni suosisin enemmän kotimaista, mutta valikoimaamme sopivia tuotteita on valitettavan vähän tarjolla. Keitä asiakkaasi ovat? – Kesäaikaan vierailee tietysti paljon vapaa-ajan asukkaita. Moni tulee ter-

vehtimään ja vaihtamaan kuulumisia vuosi toisensa jälkeen. Se onkin työni arvokas puoli, kun saan tutustua lähemmin asiakkaiden elämänvaiheisiin. Myös kuhmoislaiset asioivat Kapsäkissä varsinkin lahjatavaraostoksilla. Kapsäkki tarjoaa nyt myös sisustussuunnittelua. Minkälainen palvelu se on? – Tarjoan suunnittelupalvelua kaikenlaisiin asiakkaan sisustamisen tarpeisiin, isoihin tai pienempiin. Toimeksianto voi olla koko kesäkodin tai vakituisen asunnon sisustuksen suunnittelu tai vain pieni toimimaton yksityiskohta, johon asiakas haluaa muutosta. Suunnittelen sisätilojen värityksen pintamateriaaleineen, teen kalustustekstiili- ja valaistusehdotuksia. Asiakkaan omat toiveet ovat lähtökohtana, mutta omaa mielipidettä ei välttämättä tarvitse olla valmiina. Luonnostelen erilaisia ehdotuksia, joista yhteistyössä saadaan asiakkaan näköinen lopputulos.

Alustavista sisustusajatuksistaan voi tulla juttelemaan vaikka myymälään. Tämän jälkeen käyn paikan päällä tutustumassa kohteeseen. Ja tätä vierailua varten ei todellakaan kannata siivota, sillä juuri elämisen jäljet ovat tärkeä tietolähde suunnittelijalle, kun muutoksia mietitään. Äitienpäivä lähestyy, mitä vinkkaisit? – Suosittua Kuhmoinentyynyä on taas saatavilla. Suolakuorinta-aine on myös ihana. Kapsäkkiä on kommentoitu myönteisesti useissa blogeissa, se on myös äänestetty Glorian Koti -lehden lukijoiden suosikkikauppojen joukkoon. Vastikään liike arvioitiin erinomaiseksi kohteeksi tripadvisor.fi -sivustolla. Minkälaista hyötyä tällaisesta julkisuudesta on ollut? – En ole havainnut ainakaan vielä välitöntä vaikutusta. Itse viestin Kapsäkin tapahtumista Facebookissa, muunlaiseen sosiaalisen median hyödyntämiseen ei aika riitä.

Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

Jätevesilain huojennus helpotti lähes kaikkia kiinteistöjä Harri Lehtonen

Anna Karhila

Huhtikuun alussa voimaan tullut lakimuutos vapautti osan haja-asutusalueella sijaitsevista kiinteistöistä päivämäärään sidotusta jätevesiremontista. Jatkossa jätevesiremontti täytyy tehdä tiettyyn määräaikaan mennessä vain niissä kiinteistöissä, jotka sijaitsevat joko alle 100 metrin päässä vesistöstä tai pohjavesialueella. Näillä alueilla jätevesijärjestelmän tarvittavat kunnostustoimet on tehtävä 31. lokakuuta 2019 mennessä. Muilla alueilla jätevesijärjestelmien uusiminen täytyy uuden lain mukaan toteuttaa vain suuremman remontin yhteydessä. TälKuvassa on meneillään muutama vuosi sitten Kuhmoisissa toteutettu isompi jätevesijärjestelmän uudistustyö. Sepelaisia remontteja ovat esi- likentän päällä ovat keräysputket, joiden päälle levitettiin vielä imeytyskenttänä toimiva hiekkakerros. Etualalla on merkiksi vesikäymälän ra- jakokaivo, johon jätevedet tulevat saostussäiliöstä.Tyypillinen imeytyskenttä on 3 metriä leveä ja 12–15 metriä pitkä. kentaminen, talousjätevesijärjestelmän uusiminen Harri Lehtonen tai muu rakennuksen ratäyttävät ikärajan. Lisäkkentamiseen verrattava iso si olemassa oleva järjestelremontti. mä on pidettävä toimintaAlkuperäinen jätevesikunnossa, muun muassa asetus tuli voimaan vuonsakokaivot on tyhjennettäna 2004, mutta sen vaativä asianmukaisesti. muksia pidettiin kohtuutVapautuksen saa myös tomina. Vuonna 2011 lasiinä tapauksessa, että kia kohtuullistettiin ja kiinteistössä on vain kansiirtymäaikaa pidennettovesi ja kuivakäymälä eli tiin, mutta siihenkään ei huussi, eikä jätevesistä aioltu tyytyväisiä. Nyt voiheudu pilaantumisen vaamaan tullut asetus lievensi raa ympäristölle. jätevesimääräyksiä siis kolKantovedeksi luokimannen kerran. tellaan myös niin sanottu kesävesi, joka nostetaan pumpulla, mutta jonKantovesi ja ikä ka annosteluun käytetään vapauttavat pääosin nappoa, vateja ja Uuden lain mukaan jäteveämpäreitä. Kiinteistössä ei sijärjestelmän uusimisessaa tällöin olla vesivessaa, ta kokonaan vapautuvat suihkua eikä lämminvesine kiinteistöjen omistajat, varaajaa. Vuoden 2004 jälkeen rajotka ovat syntyneet ennen kennetuissa kiinteistöissä 9. maaliskuuta 1943. Vapautus edellyttää sitä, että Perinteinen imeytyskenttä, joka on toteutettu vähemmän tilaa vaativalla moduulime- säännökset täyttävä jätevesijärjestelmä on pitänyt kaikki kiinteistössä asuvat netelmällä. Takana on saostussäiliö, jonka kautta jätevedet johdetaan kentälle.

toteuttaa jo rakennusvaiheessa.

Kuhmoisissa riittää toimenpideilmoitus Kuhmoisissa jätevesijärjestelmän uusiminen vanhassa kiinteistössä vaatii toimenpideilmoituksen, joka on jätettävä kuntaan kirjallisesti. Ilmoituksesta peritään 150 euron maksu. – Ilmoituksen yhteyteen on liitettävä riittävän tarkat suunnitelmat siitä, mikä muuttuu ja kuinka muutos toteutetaan, Kuhmoisten rakennustarkastaja Lauri Pasanen neuvoo. Koska uuden jätevesiasetuksen voimassatuloa on odoteltu pitkään, Kuhmoisissakin jätevesijärjestelmiä on uusittu viime vuosina nihkeästi. Viime vuonna toimenpideilmoituksia tehtiin 5, edellisenä vuonna 3. Jätevesijärjestelmiä asentavista yrittäjistä Heikki Ansiomäki kertoo asentaneensa lähes pelkästään umpisäiliöitä. Taajaman lähellä jätevesijärjestelmän uusiminen tarkoittaa käytännössä kiinteistön liittämistä kunnan viemäriverkkoon siirtopumpun avulla. – Joissain tapauksissa vanhoja järjestelmiä on pystytty päivittämään vaatimusten mukaiseksi lisäämällä kolmas sakokaivo. Se edellyttää kuitenkin sitä, että vanhat sakokaivot ovat kunnossa. Janne Hovila puolestaan kertoo rakentaneensa pääosin perinteisiä imeytyskenttiä. Kohteet ovat tosin olleet pääosin uudisrakennuskohteita, sillä vanhoja jätevesijärjestelmiä on uusittu niin vähän.

Umpisäilö, imeytyskenttä, puhdistamo vai kivipesä? Anna Karhila Uuden jätevesilain määräykset täyttävän jätevesijärjestelmän toteuttamiseen on käytännössä neljä erilaista vaihtoehtoa. Kiinteistön sijainti, maaperä ja jätevesien laatu ja määrä ratkaisevat, millainen järjestelmä kiinteistöön on mahdollista hankkia.

Rannoilla umpisäiliö ainoa mahdollisuus Vesistöjen lähellä ja pohjavesialueella ainoa mahdollisuus on johtaa kaikki jätevedet umpisäiliöön. Umpisäiliön huono puoli on se, että runsaassa käytössä se joudutaan tyhjentämään usein, mikä li-

sää jätevedestä aiheutuvia kustannuksia. Mikäli kiinteistöllä on ympärivuotista ja säännöllistä käyttöä, voidaan kaikki kiinteistössä syntyvät jätevedet käsitellä myös panospuhdistamossa. Vapaa-ajan asunnoissa panospuhdistamo ei yleensä toimi, sillä epäsäännöllinen kuormitus ei pidä puhdistamon bakteereja tarpeeksi aktiivisina. Myös panospuhdistamosta syntyy lietettä, joten sekin vaatii tyhjentämistä.

sien käsittelyä varten maaperästä riippuen joko imeytyskenttä tai suodatuskenttä. Savimailla perinteinen imeytyskenttä ei toimi, koska maaperä ei läpäise vettä, joten niillä vaihtoehtona on hieman monimutkaisemman suodatuskentän rakentaminen. Sekä imeytyskentälle että suodatuskentälle jätevedet johdetaan joko 3-osaisen saostussäiliön tai kolmen sakokaivon kautta. Saostussäiliö ja saostuskaivo täyttyvät umpisäiliötä hitaammin, mutta neSavimaa vaatii kin on tyhjennettävä väsuodatuskentän hintään kerran vuodessa. Muualla kuin vesistön lä- Imeytys- tai suodatuskenhellä tai pohjavesialueella tän kautta kulkeneet vevoidaan rakentaa jäteve det voidaan johtaa suoraan

esimerkiksi avo-ojaan. Jos kiinteistössä on kaksoisjärjestelmä, eli vesivessan vedet voidaan johtaa erilleen muista jätevesistä, vesivessan vedet kannattaa johtaa umpisäiliöön ja muut vedet 2-osaisen saos tussäiliön tai kahden sakokaivon kautta maaperäkäsittelyyn eli imeytystai suodatuskentälle. Pesuvedet voidaan johtaa myös niille tarkoitetun laitepuhdistamon kautta maaperään tai ojaan.

Tilanne muuttuu kuitenkin heti vesivessattomissakin kiinteistössä, jos niissä on niin sanottu painevesi. Se tarkoittaa, että käyttövesi tulee joko kunnan vesijohtoverkosta tai sähköpumpun avulla kaivosta tai järvestä. Jos saunassa on pelkkä pata, saunan pesuvedet voidaan johtaa yksinkertaiseen imeytyskuoppaan tai sorapesään. Tiskivesille tulisi puolestaan olla yksinkertainen saostuskäsittely ja imeytystai suoMiten toimia mökillä, datuskaivo. Jos kiinteistössä on pejos vesivessaa ei ole? sukone, suihku tai lämKantoveden tai kesäveden minvesivaraaja, niiden jävarassa olevissa kiinteis- tevedet pitää käsitellä kutöissä ei jätevesijärjestel- ten harmaat vedet yleenmää tarvita. sä, eli johtaa 2-osaisen

saostussäiliön tai kahden sakokaivon kautta maaperäkäsittelyyn eli imeytystai suodatuskentälle.

Muista tyhjennys ja tarkistus Sakokaivojen ja saostussäiliöiden tyhjennys suositellaan tehtäväksi vähintään kerran vuodessa, sillä vanhan lietteen käsittely on vaikeaa. Asiantuntijat muistuttavat, että runsastuneet sateet ja lämpimät talvet muuttavat paikallisia olosuhteita. Erityisesti keväisin on syytä seurata jätevesien käsittelyjärjestelmän toimivuutta ja tapahtumia talousvesikaivon ympärillä.

Kuhmoisten Sanomat

8 KUHMOISISSA ON JO HUIPPUNOPEA LAAJAKAISTA Valmista valokuituverkkoa 170 km Verkon ulkopuolella saatavana langaton hybridilaajakaista

Varmista mahdollisuutesi kaikkiin tulevaisuuden sähköisiin palveluihin valonnopeudella. Kysy lisää. Kuhmoisten Laajakaista Oy asiakaspalvelu@kuhla.fi 040-1546 238

PÄIJÄNTEEN LUKKO- JA MÖKKIPALVELUT ABLOY KÄYTTÖLUKOT, TURVALUKOT, SARJOITUKSET YMS.

Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET

www.lukkomokki.fi

040 570 1790

Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017

Lukiolaisten tiloissa efektiseiniä ja vintage-lattia Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukiolaiset innostuivat sisustamaan. Ympäristö ja tila -kurssin opiskelijat suunnittelivat kurssityönään Oman Tilan, joka toteutettiin pienoismallina. Materiaalit sisustukseen saattoi jokainen valita vapaasti itse. Projekteissa toteutettiin erilaisia tila- ja kalusteratkaisuja. Niissä käytettiin kaikkea minimalistisista perusmuodoista ja -väreistä aina runsaisiin yksityiskohtiin. Herkullisia ratkaisuja tiloissa synnyttivät esimerkiksi yhden tapetin efektiseinät, vintage-lattiat ja kierrätysmateriaalien kekseliäs käyttö yhdistettynä väriopin lainalaisuuksiin – ja niiden rikkomiseen. Jokainen tila oli tekijänsä näköinen. Tiloissa oli esimerkiksi muistoja mum-

Annika Karppisen mustavalkoisen tilan väripilkkuna ovat kirkkaanpunaiset tyynyt. Kaksikerroksista huonetta hallitsee iso matto, joka kertoo omistajastaan, ja parvelle kiivetään myös kirjainteemalla Vanhat pullonkorkit, lankarullat ja tulitikkuaskit ovat muuttuneet trendikkäiksi sisustuselementeiksi. molasta, Bauhaus-vaikut- kalainen jäätelöbaari, ti- tuhäkki ja ultramoderni teita, 1950-luvun amerik- laa hallitseva valtava lin- kaksikerroksinen koti.

Minkit ja supit pois mökkirannoilta

Sari Heliövaara

Minkkien ja supikoirien lisääntyminen ja vastaavasti lintujen väheneminen mökkirannoilla huolestuttaa Kuhmoisten vapaaajanasukkaita. Luontoomme kuulumattomat pienpedot syövät muun muassa vesilintujen munia ja poikasia ja syrjäyttävät tehokkaasti muitakin lajeja. – Esimerkiksi piisami on hävinnyt lähes kokonaan rannoiltamme, tietää Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Laatikainen. Miehellä itselläänkin on karvaita kokemuksia minkin tappovimmasta. Viime syksynä minkki vieraili tilan kanatarhassa Toritulla tappaen 16 kanaa puolessatoista tunnissa.

Ota yhteys metsästysseuraan Metsästysseurat tekevät jatkuvasti työtä pienpetokantojen vähentämiseksi. Laatikainen arvioi, että Kuhmoisissa osallistuu pienpetojahtiin vuosittain 50-100 metsästäjää. – Ongelma on se, että metsästäjät pyytävät pienpetoja lähinnä lintujen metsästysaluilla. Meillä on kuitenkin aika paljon myös linnustukselta rauhoitettuja alueita. Toisaalta metsästäjillä ei ole ilman lupaa asiaa mökkirannoille minkkija supijahtiin. Laatikainen kehottaakin pienpedoista

Heikki Hienonen pyytää pienpetoja yli 20 loukulla syksystä kevääseen. Laitureiden vierustat ovat hyviä paikkoja minkin loukutukseen. huolestuneita vapaa-ajanasukkaita ottamaan yhteyttä lähimpään metsästysseuraan. – Metsästysseuralle voi antaa metsästysoikeuden omalle mökki-tontilleen, jolloin metsästäjillä on lupa laittaa sinne pyydyksiään. Usein rajoitukseksi muodostuu se, että pyynti on mahdollista vain erikoisluvalla 150 metriä lähempänä seuraavaa mökkiä. – Asian voi ratkaista siten, että mökkinaapurusto sopii asiasta keskenään ja myöntää yhteisen luvan pyyntiin, neuvoo Laatikainen. Pienpetopyyntiin tarvitaan metsästyskortti. Ilman voimassa olevaa metsästyskorttia ei minkkejä

ja supeja voi pyytää edes dessa Päijänteen rannalla. omalta tontiltaan. Supia pyydetään isommilla loukuilla. Sitä metsästetään myös luolista koiriTeerikannat en avulla. vahvistuneet Sekä minkkiä että supia Minkkejä ja supeja pyyde- on lupa pyytää läpi vuoden. tään erilaisilla loukuilla ja Touko-heinäkuussa ei kuiraudoilla. Loukku pyytää tenkaan saa pyytää naaraseläimen elävänä, ja siksi ta, jolla on poikasia. ne on tarkistettava päivitVielä 30 vuotta sitten täin. Loukkuun jäänyt eläin pienpetopyynnillä saattoi lopetetaan ampumalla. päästä hyville tienesteille, Rautapyynnissä eläin sen esimerkiksi supin nahkasta sijaan kuolee saman tien. maksettiin jopa 250 markRaudat ovat piilossa jon- kaa. Nyt villinahkoista saa kin rakennelman, kuten nyljettynä ja kuivattuna almuoviputken tai lautalaa- le 10 euroa kappaleelta. tikon sisällä. – Kyllä tämä on enem– Rautapyynti ei sovel- män riistanhoitoa ja luonlu paikoille, joissa lapsia nonsuojelua. Ainakin teeon lähellä, varoittaa Heik- rikannat ovat vahvistuneet ki Hienonen, joka on pyy- selvästi alueilla, joissa louktänyt pienpetoja 40 vuotta kupyyntiä on tehty, sanoo Tehinniemessä ja Ruolah- Hienonen.

Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat en

kokem

30 vuod

uksella!

Pysy menossa mukana ja tilaa Kuhmoisten Sanomat! www.kuhmoistensanomat.fi

Pienikin ilmoitus tilatussa lehdessä huomataan – luithan tämänkin! Ota yhteys ilmoitusmyyntiimme – ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi

Kuhmoisten Sanomat

Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017

Ilo on kantanut paljon nähnyttä lottaa Anna Karhila Päijänteen Uotilansaares sa syntynyt ja kasvanut Anna-Liisa Romu muis taa yhä jatkosodan ratkai suhetket kirkkaasti. Hän oli tuolloin lääkintälotta na Karjalan Kannaksella Konkkalassa, aivan rinta malinjan tuntumassa. – Kun suurhyökkäys al koi, meillä oli täysi työ saa da potilaille joku paikka ja kasata heidät jotenkin ko koon, Romu muistelee. Romu oli käynyt tammi kuussa 1944 lääkintäkurs sin Hauholla yhdessä 41 muun lääkintälotaksi ai kovan kanssa. Jatkosodan ratkaisuvaiheen lähesty essä sotilassairaaloissa oli kova puute henkilökun nasta, ja niin Romu sai pi an kurssin loppumisen jäl keen komennuksen rinta maoloihin Kannakselle. Lähtö lääkintälotaksi ei pelottanut. – En osannut koko lot ta-aikana pelätä, vaikka Konkkalassa rintamalinja oli niin lähellä, että iltaisil le kävelyretkille oli otetta va mukaan vartio komen nuskunnan miehistä.

Sano sinä, minne joudun kun kuolen Sotasairaala toimi isol la koululla, ja luokkahuo neissa saattoi olla jopa 50 miestä. Sairaanhoitajien apuna työskenneillä lotil la oli kädet täynnä työtä. – Välillä rintamalta tuo tiin niin pahoin haavoittu neita, että tuntui ettei hei tä voi saada enää kasaan. Kaikkien luonteelle se työ ei sopinut, mutta en läh tenyt kertaakaan karkuun enkä pyörtynyt, Anna-Liisa Romu kertoo. Tervehtyvissäkin mie hissä oli toisinaan kestä mistä, sillä ajan käydessä pitkäksi miehet kiusasivat mielellään lottia erilaisilla kepposilla ja juonilla. Ro mu muistelee pilke silmä kulmassa, että miehille oli

Anna Karhila

den ajan kotitilaa Uotilan saaressa isän sairastuttua ja veljen lähdettyä sotaan. Sodan jälkeen hän työs kenteli kirkonkylällä Uoti lan kaupassa myyjänä ja laski muun muassa osto korttien kuponkeja. Työ maatilan emäntänä jatkui, kun puolisoksi löy tyi Valkjärveltä evakko na Kuhmoisiin saapuneen perheen poika. Nuoripari sai asuttavakseen Poikki järvellä sijaitsevan pienen pika-asutustilan, johon he rakensivat talon ja nave tan. Romu lauloi ahkerasti muun muassa kirkkokuo rossa. Hyviä muistoja jäi roppakaupalla myös Kis sakulman nuorisoseuran näytelmistä. Vaikeimpana roolina on jäänyt mieleen nimirooli näytelmässä Anna-Liisa. – Minulla oli nimi val miina. Ohjaajana toiminut Lapsuuden työt kotitilalla Uotilansaaressa antoivat Anna-Liisa Romulle konkreettistakin voimaa. – Sotasairaalassa Anttilan Väinö vain osoit ihmeteltiin, kun jaksoin nostaa täysikasvuisen miehen yksin. ti, että tuossahan se AnnaLiisa on, Romu nauraa. Anna-Liisa Romun albumi Anna-Liisa Romun albumi kautettava, ja se oli ko va paikka monelle. Vä Aina on toivuttava ja hintään yhtä pahalta tun nostettava itsensä tui, että lottien työtä ei al kuun arvostettu, ja heidän 1980-luvun lopulla koit moraaliaan saatettiin jopa ti talvi, jona Anna-Liisa jäi vuosikymmeniä jälkikä yksin. Mies oli ollut kiin teen epäillä. nittämässä kuormaa sahan – Minullekin sanottiin kuorma-auton päällä, kun monta kertaa, että siellä jalka lipesi jäisillä laudoil sinäkin olit huoraamassa. la, ja hän syöksyi pää edel Vaikka se oli aivan mah lä maahan. dotonta, sillä meillä oli ää – Vain kaksi päivää aiem rimmäisen tiukka sotilas min hän oli sanonut, että Konkkalassa koulun tiloissa toiminut sotasairaala tou- kuri, ja pienestäkin epäi luojaansa saa kiittää, jos lystä moraalin suhteen selviää tämän talven hen kokuussa 1944. Lotat Anna-Liisa Romu olisi saanut potkun taka gissä. (edessä), Salminen ja Lahja Kun muutkin lähimmät Huuhka elokuussa 1944 kasi, että ”sano sinä hyvä autoihin, ja henkilökunta mukseen. lähti viimeisenä. Onneksi kiitostakin jaet sukulaiset kuolivat, Romu ystävä, minne joudun kun Voikkaalla. – Niin viime tipassa läh tiin, ja lottien työ sai an muutti kirkonkylälle, ja ty kuolen.” Ne tilanteet olivat sen ikäiselle kerta kaikki dimme, että jo illalla naa saitsemansa tunnustuk tär miehineen muutti koti opettava sanomaan tome aan voittamattomia. puri oli samoilla sijoilla, sen – ilman sitä sota-aika taloon. rasti vastaan. Romu kertoo. na olisi kärsitty vakavasta Jo lotta-aikana ja lapsuu Vaikeasti haavoittuneis Huoraksi Kuusankoskella sairaa työvoimapulasta sekä rin dessa kantanut iloinen elä ta osa oli niin sekaisin, että haukkuminen satutti lan elämä oli rauhallisem tamalla että kotirintamal mänasenne on pitänyt Ro kuvittelivat yhä sotivansa, paa. Sodan päätyttyä koitti la. mun terveenä ja virkeänä, ja heitä oli varottava. Ran Neuvostoliiton suurhyök kuitenkin vaikea hetki, sil vaikka ikää on nyt jo 92 kinta oli kuitenkin kohda käyksen edetessä sotasai lä lotat kotiutettiin, vaikka Anna-Liisan rooli oli vuotta. ta kuolevia. – En pohdi asioita niin raala siirtyi Konkkalas potilaat jäivät vielä sairaa vaikein – 18-vuotiaalle tytön ta Kuusankoskelle Pilkan laan. vakavasti. Vastoinkäymi rääpäleelle oli kova paik koululle. Potilaat pakattiin Lotta Svärd -järjestö oli Ennen sotaa Anna-Liisa sistä on toivuttava, ja nos ka, kun aikuinen mies huo linja-autoihin ja kuorma- rauhanehtojen nojalla lak Romu oli hoitanut 3,5 vuo tettava itsensä.

Voiko liikunnassakin kangistua kaavoihin?

Risto Lehto

Kyllä voi niinkin sanoa, jos on kysymyksessä Mä kimaan Muhkun pääsiäi sen vietto. Jo vuodesta 1974 alka en on seuran syntysijojen maanteillä katkotta järjes tetty pitkäperjantain lii kunnallinen kokoontumi nen, jossa kilpailua kaipaa vat ovat voineet kisata kel loa ja toisiaan vastaan. Vain terveydekseen ja lii kunnan tuomasta mielihy västä nauttivat ovat voi neet olla liikkeellä poru kalla ilman kilpailullista tavoitetta. Parhaimmillaan

paikalla on ollut koolla sa takunta henkeä, mutta vä hempikin on vastannut tar koitusta. Muhkun toinen pääsiäis tapahtuma, lankalauan tain talvivaellus, ei ole vielä niin kaavoihin kan gistunut. Vasta 13. kerran toteutettuna se suuntau tui tänä vuonna Isojärven Luonnonsuojelualueen lai tamilla Valkulammin vuo relle ja ympäristöön. Ihan hienoissa olosuh teissa 14 retkeilijää sai tu tustua aika vaikeakulkui sella reitillään hienosti säi lyneeseen aarniometsään, metsälampiin, hirvien tal

vehtimisalueeseen ja näyt kylän Valtti, 4.40 tävän kalliovuoren ja sen Miehet sauvakävely 6 km luolien jylhyyteen. 1) Matti Åkerlind, Mäki maan Muhku, 42.15 Miehet 75 v 6 km TULOKSET 1) Olli Lehto Mäkimaan Muhku, 39.05; 2) Mik Pitkäperjantai 14.4. ko Turkki Västilän Voima, 49.22 Naiset kävely 6 km Miehet 70 v 6 km 1) Raija Leskinen, Jämsä, 1) Paavo Leskinen, Kollin 53.01 mäen Hervottomat, 31.12; Naiset sauvakävely 2 km 2) Keijo Jylhä, Jämsän Ret 1) Seija Taponen, Kuhmoi ki-Veikot, 32.31; 3) Juha nen, 22.03 ni Taponen, Kuhmoinen, Tytöt 9 v 1 km 35.10 1) Enni Heistaro, Mäki Miehet 65 v 6 km maan Muhku, 21.02 1) Antero Lintulahti, Ori Tytöt 3 v 0,2 km vesi, 28.07 1) Venla Sarkama, Puotin Miehet 60 v 6 km

Jouko Järvinen

Sauvakävelijä Seija Taponen loppusuoralla 1) Timo Pajunen, Mäki maan Muhku, 34.05 Miehet 55 v 6 km 1) Heikki Tontti, Puotinky

län Valtti, 34.58 Pojat 6 v 1) Kaapo Heistaro, Mäki maan Muhku, 12.36

Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017

SEURAT To r s t a i t u p a Kuhmolassa 27.4. klo 10-13. Vieraana klo 11.30 Esa Pohjola, joka kertoo aiheesta suomenhevonen 110 vuotta, hevonen sodassa ja rauhassa. Tervetuloa kuulolle ja kahvittelemaan. Yhteislaulutilaisuus Kuhmolassa 5.5.2017 klo 13.00 ja myös sirpaleohjelmaa. Kahvi 3€. Tervetuloa! Kuhmoisten Sotaveteraanit ry / Naisjaoston päiväkahvit Kuhmolassa maanantaina 8.5.2017 klo 13. Arpajaiset. Tervetuloa! Onko alkoholi ongelma? Kuhmoisten AA-ryhmä kokooontuu keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 18.00 Paloaseman alakerrassa. Yhteyshenkilö Kale 050 326 2562

Kuhmoisten Sanomat

KOKOUKSET Kuhmoisten työväenyhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS Työväentalolla 6.5.2017 klo 14. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Johtokunta Pataveden-Torvelan kyläyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS la 6.5.2017 klo 15 Kurkelan torpassa, os. Kurkelantie 88. Sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus Hiukkolansaaren yksityistien VUOSIKOKOUS la 13.5.2017 klo 10 Lehdesmäessä. Tervetuloa! Tiehoitokunta

JOHAN ON MARKKINAT OSTETAAN METSÄPALSTA / ISOMPI METSÄALUE KUHMOISISTA. p. 040 177 5069

HALUTAAN VUOKRATA KESÄMÖKKI RANNALLA ajalle 20.5. –15.9.2017 tuula.fremling@gmail.com

VUOKRATTAVANA itsekulkeva HENKILÖNOSTIN. Nostokorkeus 9 m. Toimii poltto- tai sähkömoottorilla. Kuljetus ja neuvonta. p. 0400 342 789

Kuhmoisten Sanomat

Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2734 (LT-2014) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen

Katon pesu-, huolto- ja maalaustyöt. Hitsattavat huovat ja peltikaton asennukset. Ilmainen kustannusarvio. CA Väritek Oy 050 326 0046

sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi

www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUS- JA TILAUSASIAT

ELOKUVAT

p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj.

VUOKRATTAVANA

TOIMITUS Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat

Kerrostaloyksiö. Kuhmoinen keskusta. Lasitettu parveke. p. 0400 350 136

Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä

Päivi Malin

Kulttuuri ja vapaa-aika

Eija Heinonen Hyvä Kuhmoisten Sanomien tilaaja. Kun osoitteesi muuttuu, ilmoitathan siitä meillekin.

Toimittaja

Päivi Hotokka perhevapaalla Toimittaja

Anna Karhila

LIIKEHAKEMISTO ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pää- suunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi

AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Ad-autokorjaamo Valtuutettu Citroen ja Peugeot huolto Pietiläntie 8, Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162

HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 040 547 1511

HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 Hautakivien oikaisut Mika Piilonen p. 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi

HOIVA-/KOTIPALVELUT Hoiva- ja kotipalvelu Johanna Peltonen p. 040 830 5929 hoivapalvelujohanna@gmail.com

HUUTOKAUPAT Kuolin- ja konkurssipesät, myös ostot. 20 v. kok. p. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy

ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net

JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180

KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi _

KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka

KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavetti- ym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsä- ja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457

KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456

LASI- & KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Ark. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. (014) 718 688, 0400 647 931

LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki p. 0400 353 886

__________________________________

Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997

040 358 1888

LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492

LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia p. Irja Tervala 0400 131170 __________________________ Hermoratahieronnan mestari Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen

METALLI-, PELTI- JA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus p. 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi

METSÄPALVELUT

PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28

________________________________

Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhla- ja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292

PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy p. 050 461 7575

PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila - sahatavaraa, myös kyllästettyä - polttopuita p. 0400 798143 p. 050 526 4475

PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET

Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Mikko Sulanto p. 040 129 2386 mikko.sulanto@msu-metsapalvelu Sisustustarvike, S&A Rauta Oy Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. (03) 555 6607 MSU-Metsäpalvelu ky Kiipeilykaadot, pihapuiden kaadot, raivaus, istutus ja hakkuu

PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 040 587 7830

PERUNKIRJOITUS- JA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1201 - perunkirjoitukset - testamentit - kauppakirjat

RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu - uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet p. 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi _________________________ Rakennushuolto P. Peltonen - Padaskeittiöt-kalusteet - kodinkoneet - rakennusalan työt p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi

__________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut - kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija

SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi __________________________ Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531

SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net

TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Kirjanpitopalvelut MV p. 045 137 2276 mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi

VAKUUTUKSET OP Vakuutus Oy Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen p. 010 257 1201

VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 - hälytys- ja kamerajärjestelmät - vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi

ÄÄNENTOISTO

anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja

Sari Heliövaara

040 552 6561 sari.heliovaara@ kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus

Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860

tuija.kaki-lahtinen@ kuhmoistensanomat.fi Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25,- e:n ilmoituksista on 5,- e. Hintoihin sisältyy alv 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan.

Tilaushinnat 2017 (kotimaa) (sis. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 12 kk / määräaik. tilaus

68 e 74 e

Ilmoitushinnat 1.1.2017 alk.

(sis. alv 24%) Etusivulla 1,85 e /pmm Tekstissä 1,61 e /pmm Takasivulla 1,69 e /pmm Seurapalsta 2,31 e /rivi

Johan on markkinat

Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 10,- e ja lisärivit 4,- e/rivi. Alle 25,- e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 e. Hintoihin sisältyy alv 24%.

Anna juttuvinkki!

Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikki- ym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852

Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa.

________________________________________________________________________________________________________________________________________

Lukijapostia -palstalla voit kiittää, kehua tai antaa

Paikallislehti tavoittaa, luithan tämänkin...

SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com

Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! 3 riviä / 6 kk vain 115 € ja 10 € / lisärivi (alv 0%)

kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa.

Kuhmoisten Sanomat

ANTINKORVEN JÄTEASEMAN AUKIOLOAJAT 2017 Orivedentie 367, 17800 Kuhmoinen arkitorstaisin klo 15.00 – 17.00 kesä-heinäkuussa arkitorstaisin klo 15.00 – 18.00 sekä seuraavat lauantait: 27.5. klo 9.00 – 11.00 10.6. klo 9.00 – 11.00 8.7. klo 9.00 – 11.00 22.7. klo 9.00 – 11.00 26.8. klo 9.00 – 11.00 HUOM! lisälauantait 2017 20.5. klo 12.00 – 15.00 30.9. klo 12.00 – 15.00 Jämsän Jätehuolto liikelaitos Esankatu 6, 42100 Jämsä jatehuolto@jamsa.fi, puh. 040 182 0446

Keskiviikkona 26. huhtikuuta 2017

HAUSKAA VAPPUA!

Kunta tiedottaa KOULUKESKUKSEN SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROHAKEMUKSET KESÄKSI 5.6.2017 – 6.8.2017 tulee toimittaa kirjallisesti liikuntatoimistoon: Toritie 34, 17800 Kuhmoinen tai sähköpostilla: pipsa.laakso@kuhmoinen.fi sunnuntaihin 14.5.2017 mennessä. Hakemuksissa tulee ilmetä kunkin harjoitusvuoron aika, tila jota haetaan, tilojen käyttötarkoitus, vastuuhenkilö ja hänen osoitteensa ja puhelinnumeronsa. Liikuntatoimi

ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA

Kuhmoinen klo 9-10 Vapuksi NAKKEJA! 0400 872 461

Kuhmolassa keskityttiin hyvinvointiin

Tuula Kindberg

Toden totta. Kaikki, mitä Kuhmoisten Seniorien järjestämässä Hyvinvointipäivässä oli esillä, edusti hyvinvointia. Parhaat teesit oli koonnut yhteen Muistiliitto julisteessaan. Siinä muistutettiin hyvinvoinnista, jonka tärkeä osa muisti on. Muistiliiton esittelypöytä herätti paljon kiinnostusta sekä kysymyksiä. Yksi hyvistä ohjeista oli aivojen treenaaminen rutiineista poikkeamalla, ja aivojen käyttäminen monipuolisesti ja uusilla tavoilla. – Liikkuminen, ulkoilu ja hyvät ruokatottumukset, varsinkin rasvaisen kalan syöminen, luettelee muistiliiton aktiivi Kai Laihinen. – Ristikoiden tekemistä on paljon suositeltu, mutta tietysti vain siinä tapauksessa, jos hermot kestävät, heittää hän yhdeksi vinkiksi.

Ei nääntyen vaan nauttien Kuhmoisten kunnan liikuntatarjotin löytyy netistä. Sieltä löytyvät myös liikuntapaikat ja reittiohjeet. Henkilökohtaisia liikuntaneuvonta-aikoja on myös tarjolla. Pian liikuntatieteen maisteriksi valmistuva Kuhmoisten kunnan liikunnanohjaaja Reda Oulmane on suuntautumassa liikuntaneuvonnan alalle, mikä onkin oikea va-

Markus Sjöholm Sirpa Kauppisen föönattavana lauantaina Kuhmolassa Kuhmoisten Senioreiden järjestämässä Hyvinvointipäivässä. linta. Niin vakuuttuneeksi hän sai meidät liikunnan tärkeydestä ja siitä, että liikuntaa voi harjoittaa nauttien, ei nääntyen. Hän varoitti myös liian yksipuolisen liikunnan vaikutuksista. – Jos pelkästään lihasmassaa pyritään kasvattamaan, kropan tukikohdat pettävät ennen pitkää. Kirjastonhoitaja Sohvi Koskinen esitteli Kuhmoisten kirjastojen toimin-

taa unohtamatta kahta sivukirjastoamme, joiden merkitystä ei voi vähätellä. Niiden toiminnasta vastaavat seniori-ikäiset aktiivit. Myös heinäkuinen Runon ja suven päivä järjestetään molemmissa kylissä. Ei tarvita kummoistakaan aasinsiltaa ainakaan ikääntyneellä, kun lukemisesta tulevat mieleen silmälasit. Katariina Törmäkangas Jämsän Silmäasemal-

ta kertoi helppotajuisesti sekä silmälaseista että silmien hoitamisesta ja suojaamisesta. Paikallisia hyvinvointi- ja hoiva-alan yrittäjiä oli esittäytymässä runsaasti. Paikalla saattoi yhtä hyvin selvittää kolesterolinsa ja verensokerinsa mittauksilla kuin nauttia rentouttavasta hermoratahieronnasta tai kiireettömästä kehon käsittelystä kalevalaisella jäsenkorjaajalla.

YLEINEN ESITELMÄTILAISUUS ja KEVÄTKOKOUS Suomi 100 vuotta. Sirkka-Liisa Ranta Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys esittelee Sydän Karjalassa -teoksensa ja Paula Jokela kertoo evakon elämästä sekä karjalaisesta ruokaperinteestä hämäläisessä ympäristössä.

Tilaisuus alkaa la 6.toukokuuta klo 13 Kuhmoisten kirjaston galleriassa. Esitelmän jälkeen pidetään kotiseutuyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous.