Kumppanuuspöytä kuntayhteisön vahvistajana by Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys

Kumppanuuspöytä KUNTAYHTEISÖN VAHVISTAJANA

Ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta edistäviä käytäntöjä Keski-Suomessa

Kustantaja: Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kirjoittajat: Päivi Kivelä ja Tuija Seppänen Taitto ja kuvitus: Henna Takala Paino: Kirjapaino Kari

www.kssotu.fi

Sisällysluettelo Menetelmiä kunnan yhteisöroolin vahvistamiseen

Kumppanuuspöytä on avoin kaikille kiinnostuneille

Luottamuksen rakentamista ja välittämisen verkostoja

Joustava ja ketterä osallisuusrakenne 8 Parastamisen paikka 9 Kumppanuuspöytätyöskentelyn ABC 10 Osallisuus ja merkityksellisyyden kokemukset

Kumppanuuspöytien vakiinnuttaminen ja uudistaminen 14 Kumppanuuspöytien valikoituja helmiä 17 Toimintakalenteri 18 Kaiken kansan kävelylenkit 19 Tablettiklinikat 20 Kahvia ja kohtaamisia 22 Elämänkaarijuhla 24 MuisteluVakka 27

Menetelmiä kunnan yhteisöroolin vahvistamiseen

man kunnan kehittäminen ja yhteisöllisyyden rakentaminen ovat suurelta osin paikallisten asukkaiden, yhdistysten, seurojen ja yhteisöjen arkisen aktiivisuuden tulosta. He tarvitsevat kuitenkin rohkaisua, tukea, ohjausta ja koordinointia tärkeässä työssään yhteisen hyvän eteen. Miten tulevaisuuden kunnassa voitaisiin entistä paremmin tunnistaa kuntalaisten hyödyntämätöntä toimintapotentiaalia ja vauhdittaa yhdessä tekemisen meininkiä? Tähän tarkoitukseen esittelemme tässä julkaisussa keskisuomalaisen kumppanuuspöytätyöskentelyn toimintaa ja tuloksia. Valotamme vuosina 2014–2018 toteutetun Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistyksen Kehitytään kimpassa -hankkeen käytännön kokeiluja viidessä kunnassa: Joutsassa, Keuruulla, Pihtiputaalla¹, Toivakassa ja Viitasaarella. Kehitytään kimpassa -hanke oli mukana Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -avustusohjelmassa², joten kumppanuustyön yhteisenä tavoitteena oli eri paikkakunnilla ikäihmisten hyvin-

voinnin ja hyvän arjen edistäminen. Julkaisussa esiteltävät mallit tarjoavat virikkeitä, jotka ovat sovellettavissa myös muiden kuntalaisryhmien osallistumisen tarpeisiin. Samoin on tärkeää muistaa, ettei eläkeikäistenkään kiinnostuksenkohteena ole pelkästään oman ikäryhmän asiat. He ovat heterogeeninen joukko ihmisiä ja heidän kiinnostuksensa, elämänkokemuksensa ja osaamisensa jakaantuu lukemattomille eri alueille ja aloille. Yhdistysten ja järjestöjen toiminnan sisältö ja merkitys ovat kumppanuuspöytätapaamisten myötä auenneet entistä paremmin kuntien ja seurakuntien työntekijöille. Vastavuoroisesti kuntien, seurakuntien ja maakunnallisten hyvinvointihankkeiden työntekijät ovat löytäneet kumppanuuspöydistä verkoston, johon voi tulla mukaan, ja jossa voi levittää tietoa sekä kutsua uusia ihmisiä myös omaan toimintaan. Tapaamiset ovat olleet myös oivallisia paikkoja ideoiden ja toimintamallien testaamiseen. Maakunnassa on siten ilahduttavasti edetty myös ”parastamisen taidon” oivaltamisessa.

Oman kunnan asukkaiden toimintapotentiaalien tunnistaminen ja arvostaminen edellyttää heihin tutustumista. Kannustavat kokemukset hankekunnissa osoittavat, että varsinkaan pienissä maaseutukunnissa ihmisten kohtaaminen ja yhdessä heidän kanssaan oppiminen ei ole viranhaltijoille tai päättäjille mahdoton tehtävä. Hallintorakenteiden sekä kuntien ja maakuntien tehtävänjaon uudistamisen keskelläkin on varmaa, että työpanos ei mene hukkaan, jos se kohdistuu kuntalaisten mukaan ottamiseen. Tulevaisuuden menestyvässä kunnassa asukkaat ovat yhdenvertaisia kumppaneita.

1 Pihtiputaalla on jo vuodesta 2009 alkaen, siis jo ennen Kehitytään kimpassa -hanketta, toimittu seniorityöryhmän nimellä. 2 Lue lisää Eloisa ikä -avustusohjelman toiminnan tuloksista: Minna Pietilä & Marja Saarenheimo (2017) Ilmeikäs arki. Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa: www.eloisaika.fi/aineisto/eloisa-ika-tutkimus-ilmeikas-ark/ Eloisat helmet. Toimivia menetelmiä ikääntyneiden hyvinvoinnin vahvistamiseen: issuu.com/eloisaika/docs/eloisat_helmet_lowres Tutustu hankkeiden tuottamaan materiaaliin: www.eloisaika.fi/aineisto/hankkeiden-tuottama-materiaali/

Kumppanuuspöytä on avoin kaikille kiinnostuneille

eski-Suomen hankekunnat esittivät yhdessä hanketoimijan kanssa kutsun teemalliseen kumppanuuspöytään kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneet ikäihmisten hyvinvoinnin ja hyvän arjen edistämisestä. Monet mukaan tulleista ovat olleet mukana myös vanhusja vammaisneuvostoissa, eläkeläisjärjestöissä, potilas- ja vammaisjärjestöissä, kyläseuroissa tai kotiseutuyhdistyksissä. Edustettuna ovat olleet myös Martat, SPR sekä eri seurakunnat. Keskeisinä toimijoina kumppanuuspöydässä ovat olleet myös järjestöjen, seurakuntien ja kuntien työntekijät, vaikka heitä on lukumääräisesti huomattavasti vähemmän. Tähän mennessä hankekunnissa on onnistuttu hyvin eri sektoreilla toimivien työntekijöiden sekä rivikuntalaisten ja yhdistystoimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäämisessä. Pienillä paikkakunnilla aktiivisia toimijoita on vähän, joten kiinnostuneiden kokoaminen on toisaalta helppoa. Ongelmatonta yhteistyö ei kuitenkaan ole ollut. Eri yhteisöistä tulevien osallistujien yhdessä tekeminen ei ole aina käynnistynyt ilman ennakkoluuloja tai ristiriitoja.

Vaativa, mutta välttämätön ja pidemmällä tähtäimellä palkitseva vaihe onkin eri tahoja, aatemaailmoja ja toimintakulttuureja edustavien toimijoiden välisen luottamuksen rakentaminen. Kuntien työntekijöiden ja hanketyöntekijöiden roolina onkin myös korostuneesti innostaminen, yhteisten tavoitteiden esillä pitäminen ja koordinointi sekä vuorovaikutuksen tasapuolisuuden vaaliminen.

PIHTIPUDAS VIITASAARI

KEURUU TOIVAKKA

JOUTSA

Luottamuksen rakentamista ja välittämisen verkostoja

käihmisten asioihin keskittyneen kumppanuustyön tulokset eivät ole olleet kannanottoja, lausuntoja, valituksia tai aloitteita. Ne ovat toteuttaneet lukuisia osallistujien ideoista, osaamisesta ja kokemuspohjasta lähteneitä tapahtumia ja kokeiluja. Kantavana periaatteena on ikäihmisten oman toimijuuden vahvistuminen, mutta heitä tukevan monialaisen verkoston tarjoama tuki on olennaisen tärkeä osa työskentelyä. Ilman verkoston kautta mahdollistuvia resursseja – kuten rohkaisua, ohjausta, tiloja ja tietoa – toiminta ei olisi onnistunut.

voimavarat yhdistetään. Tärkeintä on jokaisen yksilön oma kiinnostus ja halu tehdä jotain yhteisen tavoitteen eteen.

Yhdessä tekeminen on tuottanut osallistujille voimaannuttavia ”tämä on meidän oma juttu” ja ”hei, me onnistuttiin yhdessä” -kokemuksia. Kokemukset ovat lujittaneet verkostoa ja lisänneet osallistujien keskinäistä luottamusta ja arvostusta.

Pienessäkään kunnassa kaikkien kuntalaisten tai eri väestöryhmien moninaiset asiat eivät välttämättä mahdu samaan pöytään. Kun kumppanuuspöytätyöskentelyn käytännöt tulevat tutuksi, voi olla järkevää pohtia, voisiko kunnassa toimia useampia eri teemoihin keskittyviä pöytiä tai työryhmiä.

Kun tähän pisteeseen on päästy, ei ole enää olennaista korostaa sitä, millaisesta taustasta, organisaatiosta tai aatemaailmasta kukin tulee. Tällöin esiin pääsee vahvemmin se, mikä osallistujia yhdistää ja mitä yhteistä hyvää me voimme saada aikaan, kun eri toimijoiden osaaminen ja

Yksilöllisen osallisuuden kokemuksen ja pidempiaikaisen toimintaan sitoutumisen näkökulmasta on tärkeää, että kaikki mukanaolijat saavat halutessaan äänensä kuuluviin sekä kokevat itsensä ja oman panostuksensa tarpeellisiksi. Kumppanuuspöytä voi koordinoida useiden melko itsenäisesti ja projektimaisesti toimivien työryhmien työskentelyä, mikä on mahdollistanut myös löyhemmän ja lyhytaikaisen mukaantulon toimintaan.

Joustava ja ketterä osallisuusrakenne

aikille avoin kumppanuuspöytä mahdollistaa toimimisen ja vaikuttamisen yhteiseksi hyväksi myös niille kuntalaisille, jotka eivät halua sitoutua ideologisesti tai olla jäsenenä etujärjestöissä tai yhdistyksissä. Kumppanuuteen kasvaminen on oivaltamista ja oppimista yhdessä: kysymyshän on samaan hiileen puhaltamisesta ja resurssien yhdistämisestä kaikkia hyödyttävällä tavalla. Maaseutukunnissa samat ikäihmiset ovat usein mukana monessa yhdistyksessä, joten monet yhdistysaktiivit ovat kokeneet helpottavana sen, että asioita tehdään entistä enemmän yhdessä. Yhä useammat pitävät hyvänä sitä, että voi suunnata energiaansa konkreettiseen tekemiseen. Verkostomaisista ja joustavista koordinointi- ja ohjausrakenteista on hyötyä, kun halutaan nopeasti polkaista pystyyn jokin pienen mittakaavan kokeilu tai räätälöity toimenpide, joka vastaa lähiyhteisön arjesta nouseviin tarpeisiin, huoliin tai epäkohtiin. Onnistuneessa kumppanuustyössä loksahtavatkin yhteen perinteisen järjestäytyneen yhdistystoiminnan ja satunnaisen pop up -tyyppisen aktiivisuuden parhaat puolet. Vakiintuneet käytännöt tuovat pitkäjänteisyyttä, pysyvyyttä ja jämäkkyyttä siihen verrattuna, että toimittaisiin täysin vailla koordinointia ”villeinä ja vapai-

na” kuntalaisina. Kumppanuuspöytätyöllä voidaan vähentää toimintojen päällekkäisyyttä ja vaikuttaa hyväksi havaitun toiminnan vakiinnuttamisen puolesta.

LUE LISÄÄ! MITÄ KUMPPANUUS ON? Tervetuloa kumppanuuden käsikirjastoon! www.maaseutupolitiikka.fi/kumppanuus Kumppanuuskäsikirja. Näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen www.socom.fi/wp-content/up loads/2015/06/kumppanuuskasikirja_nettiversio.pdf Briitta Koskiaho (2014) Kumppanuuden sosiaalipolitiikka etsimässä. Suomen Setlementtiliitto ry, Setlementtijulkaisuja 32/2014

KUMPPANUUSPÖYTÄ YHTEISÖLLISEN INNOVOINNIN ALUSTANA? Yhteisöllinen innovointi: uutta luova yhteistyömalli (2017) Kuntaliitto flash.kunnat.net/yhteisollineninnovointi/files/assets/common/downloads/publication.pdf Yhteisöllinen innovointi. Opas fasilitaattoreille www.innokyla.fi/documents/5043703/3198e11f-de47-49a5-98a44681a2f531be Ilo toimia yhdessä. Uusia näkökulmia hyvinvointipalveluiden tuottamiseen (2007) Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja20.pdf

Parastamisen paikka Useilla paikkakunnilla samanaikaisesti tehtävä hanketyö on työntekijöille vaativa työmuoto, mutta samalla se onnistuessaan avaa hankekunnille oivallisia tilaisuuksia hyvien ideoiden ja testattujen käytäntöjen kierrättämiseen. Näitä tilanteita nähtiin Kehitytään kimpassa -hankeaikana ilahduttavan usein. Voimien yhdistämisen, yhdessä tekemisen ja oppimisen mahdollisuuksia kartoitettaessa ei todellakaan kannata tuijottaa kuntarajoja – eikä edes maakuntarajoja. Sekä Kehitytään kimpassa -hankkeen omat työntekijät että muut kumppanuuspöydässä vierailleet maakunnallisten hankkeiden työntekijät esittelivät kumppanuuspöytien tapaamisissa toimivia menetelmiä ja hyviä käytäntöjä. Osallistujat tarttuivat moniin niistä sekä kokosivat resursseja ja aktivoivat verkostojaan paikallisten sovellusten toteuttamiseen.

Esimerkiksi joutsalaisten vierailu Karstulan Heikintuvalle johti siihen, että Joutsassa toimii tällä hetkellä asukkaiden ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteinen olohuone, Hyvinvointitupa. Keski-Suomen Sydänpiirin KanDee-hankkeen esittelyt kumppanuuspöytien tapaamisessa ovat edistäneet ”maallikkodefibrilaattoreiden”, eli sydäniskureiden hankintaa useissa kunnissa. Jyväskylän kulttuuriluotsien vierailun innoittamana synnytettyyn toivakkalaisten omaan muisteluvakkaan pääsemme tutustumaan myöhemmin tässä julkaisussa. Eloisa ikä -avustusohjelman osahankkeista on myös löytynyt hankekuntiin parastamisen arvoisia käytäntöjä ja toimintamalleja.

Kumppanuuspöytätyöskentelyn ABC Kumppanuuspöytä on helppo mukauttaa erilaisten paikkakuntien erityispiirteisiin sopivaksi. Vuorovaikutuksen ja toiminnan kasassa pitäminen vaatii kuitenkin jossain määrin pelisääntöjä, sopimista ja koordinointia. Osallistujat sopivat toiminnan käynnistyessä yhteisistä toimintaperiaatteista ja tavoitteista sekä käytännön järjestelyistä. Jotta ovi säilyy avoimena uusille osallistujille ja uusiutumiskykyisyys säilyy, täytyy periaatteista keskustella silloin tällöin ja uudet tulokkaat perehdyttää. Hankeaikana kumppanuuspöydät kokoontuivat säännöllisesti ja suhteellisen tiiviisti, noin kerran kuukaudessa. Yksi hyväksi havaittu tapa on kokoontua kiertävästi eri kylillä tai eri toimijoiden tiloissa, jolloin kunkin osallistujan on luontevaa esitellä omaa toimintaansa. Kumppanuuspöytä

YHDENVERTAISUUS

TOIMINNALLISUUS

KOORDINOINTI

voi kokoontua harvemminkin (esim. 4-6 kertaa vuodessa), mutta tällöin on tärkeää huolehtia esimerkiksi erilaisten työryhmien avulla, että sovitut asiat etenevät ja toteutuvat suunnitellusti. Hyviä käytännön välineitä yhteydenpitoon ja toiminnan ideointiin tapaamisten välillä tarjoavat sähköposti ja sosiaalinen media, esimerkiksi Facebook. Edelleen on kuitenkin suuri joukko ihmisiä, joita ne eivät tavoita. Siksi on tärkeää, että tiedotustoimintaa ja yhteydenpitoa varten on olemassa esimerkiksi soitto- tai tekstiviestirinki tai muu puolivirallinen ”puskaradio”. Seuraavaksi täsmennetään ja kerrataan keskisuomalaisen kumppanuuspöytätyöskentelyn toimintaperiaatteita muutamien keskeisten käsitteiden avulla.

SITOUTUMATTOMUUS

AVOIMUUS

VAPAAEHTOISUUS

KETTERYYS

YHDENVERTAISUUS

SITOUTUMATTOMUUS

Kumppanuuspöytätyöskentelyn keskeisin periaate on kaikkien osallistujien yhdenvertaisuus aloitteentekijöinä, keskustelijoina ja päätöksentekijöinä. Kuka tahansa voi tuoda esille teemaan liittyvän idean, toiveen, huolen tai tarpeen. Ratkaisuihin pyritään keskustellen ja erilaisten näkökulmien esiin nostamista kunnioittaen.

Ikääntyvät ovat hyvin heterogeeninen väestöryhmä, eikä enemmistö ikäihmisistä suinkaan osallistu aktiivisesti järjestötoimintaan. Monet eivät halua ylipäätään sitoutua poliittisesti tai aatteellisesti. Tästä järjestäytymättömästä joukosta löytyy paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, osaamista ja osallistumisen tarpeita. Kumppanuuspöydässä puolueeton, eri näkökulmia tasapuolisesti kohteleva vetäjä voi madaltaa heidän kynnystään osallistumiseen sekä auttaa yhteisten tavoitteiden ja toimintakäytäntöjen löytämisessä.

TOIMINNALLISUUS Kumppanuuden rakentamiseen on keskisuomalaisissa kumppanuuspöydissä lähdetty ennen muuta käytännönläheisen yhdessä tekemisen ja ratkaisujen hakemisen kautta. Konkreettinen työskentely havainnollistaa yhdessä tekemisen voimaa ja merkitystä. Tämä helpottaa spontaania yhteydenpitoa, mistä nousee kipinöitä tehdä yhdessä kumppanuuspöydän ulkopuolellakin. Tämä on tärkeä osatekijä, kun tavoitteena on vastata nopeasti yhteisön tarpeisiin.

VAPAAEHTOISUUS Jokaisen osallistujan henkilökohtainen kiinnostus ja halu osallistua ovat olennainen tekijä kumppanuuspöydän toiminnassa – kumppanuuspöydässä ei ”edusteta” eikä sinne tulla ”määrättynä”. Tämän periaatteen tulisi koskea myös kunnan työntekijöitä, päättäjiä ja viranhaltijoita. On rakentavinta ajatella, että paikalla ovat juuri oikeat ihmiset tekemässä merkityksellisiä asioita. Se, mitä sovitaan, toteutetaan paikalla olleiden osaamisen ja verkostojen avulla. Kumppanuuspöydässä ei vastuuteta ketään, joka ei osallistu vapaaehtoisesti. Tällöin yksittäisen henkilön poisjäänti ei estä tai hidasta muiden työskentelyä.

KOORDINOINTI

KETTERYYS

Koordinaattorin tärkeimpiä tehtäviä on luoda kumppanuuspöytään myönteinen, avoin ja innostava ilmapiiri. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kaikki osallistujat saavat halutessaan äänensä kuuluviin, kokevat panoksensa tarpeelliseksi ja heille muodostuu kokemus kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisesta. Koordinaattori myös varmistaa, että käytännön asiat kuten koollekutsuminen, tiedottaminen ja tapaamisten dokumentointi

Avoimuus mahdollistaa myös toiminnan uudistamisen ja kehittämisen toimintaympäristön tarpeiden mukaan. Erotuksena yhdistys- ja järjestötoimintaan kumppanuuspöydän toiminta ei ole sidottu sääntöihin, vaan toimintakärkeä voidaan ketterästi kohdistaa sinne, missä tarvetta kulloinkin ilmenee. Kumppanuuspöydän osallistujat voivat muodostaa erilaisia työryhmiä, jotka voivat koota toteutuksessa tarvittavat resurssit ja toimijat verkostojaan hyödyntäen. Yhdessä voidaan reagoida nopeastikin esille nouseviin tarpeisiin, koska toimintamalli ei edellytä hallinnollista päätöksentekoa.

etenevät ja tulevat hoidettua.

AVOIMUUS Erilaiset vanhat ristiriidat ja ennakkoluulot ovat olleet yleisiä luottamuksen tai kumppanuuden rakentumisen estetekijöitä hankepaikkakunnilla. Näidenkin ylittämisessä on ollut eduksi, kun on heti alussa voitu asettaa selkeitä ja mahdollisimman käytännönläheisiä yhteisiä tavoitteita. Lisäksi muistutetaan aina tarvittaessa, että toiminnan päätavoite on toimia yhdessä oman kunnan ikäihmisten hyväksi. Vähitellen rohkaistutaan avautumaan enemmän keskusteluun ja nostamaan esille vaikeitakin asioita ja yhteisiä huolia. Henkilökohtainen tutustuminen rohkaisee osallistujia suoraan palautteen antoon kunnan viranhaltijoille ja päätöksentekijöille.

Osallisuus ja merkityksellisyyden kokemukset

ksilö kaipaa yhteyteen muiden ihmisten kanssa. Hänellä on tarve tulla hyväksytyksi, kuulluksi, huomatuksi ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Sosiaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmiselle luontaisen sosiaalisuuden tarpeen tyydyttymistä. Yksilöllinen osallisuuden kokemus on pääosin pienistä arkisista asioista rakentuvaa porukkaan tai yhteisöön kuulumisen tai yhteiskunnassa mukana olemisen tunnetta. Osallisuus yhteisössä merkitsee kokemusta jonkinlaisesta yhteenkuuluvuudesta muiden ihmisten kanssa. Tämä puolestaan vahvistaa esimerkiksi turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Elämä saa tarkoituksellisuutta, kun merkitsee jotain muille, on tärkeä ja arvokas jollekulle, voi olla jotenkin hyödyksi. Ideaalitapauksessa sosiaalista hyvinvointia tuottava osallistuminen lähtee omakohtaisesta sitoutumisen halusta ja johtaa yhteisen hyvän tukemiseen itselle luontevalla tavalla.

Ihmisten tavat olla aktiivisia vaihtelevat, ovatpa ne sitten yhteisölle kriittisiä tai mukautuvia. Aktiivisen kansalaisen vastakohta ei ole passiivinen kansalainen. Sen vastakohta on pikemminkin ihminen, joka ei ole sitoutunut mihinkään. Vetäytymisen tai kriittisyyden takana on usein se, että ihminen ei koe kuuluvansa yhteisöön eikä pysty siksi hahmottamaan oman toimintansa merkitystä yhteiseen hyvän eteen. Siten hän ei myöskään löydä sopivaa osallistumisen paikkaa tai tilaisuutta. Osallisuuden kokemus edellyttää vastavuoroisuutta – yksilön edellytyksiin mennä mukaan porukkaa vaikuttaa se, miten hänet otetaan vastaan.

Lue lisää osallisuudesta esim. Arja Jämsen & Anne Pyykkönen (2014) Osallisuuden jäljillä. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Anna-Maija Isola ym. (2017) Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 33/2017.

Kumppanuuspöytien vakiinnuttaminen ja uudistaminen

unnissa otettiin hankkeen aikana merkittäviä askeleita kohti kumppanuuden ja yhdessä tekemisen toimintakulttuuria. Kunnan ja muiden toimijoiden roolit muuttuvat hitaasti keskinäisessä vuorovaikutuksessa, joten onnistumisen tai mallin toimivuuden arvioinnissa valmiita vastauksia tärkeämpää on arvioida, onko kyetty kuuntelemaan toisia ja oppimaan yhdessä. Hankkeen päättyminen on aina toiminnan arviointia edellyttävä tilanne: jatketaanko sen aloittamaa toimintaa sellaisenaan vai onko sitä mahdollisesti muokattava jotenkin sen perusteella mitä hankekaudella on opittu? Ottaako kuntaorganisaatio pysyvästi vastuun kumppanuuspöydän vetämisestä ja pääsevätkö sen työntekijät koordinoimaan ja jatkokehittämään sitä yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa?

Kaikissa viidessä hankekunnassa toteutettiin hankkeen loppuvaiheessa syksyllä 2017 arviointikysely kumppanuuspöytien osallistujille. Sen tulokset osoittavat, että osallistumisella on ollut aktiiveille suurta merkitystä ja he näkevät sen tulokset tärkeiksi.Tärkeimpinä kyselyvastauksissa mainittuja tuloksia olivat

1. Tutustuminen uusiin ihmisiin ja toimijatahoihin

2. Oman tiedonsaannin paraneminen ja tiedottaminen omasta toiminnasta

3. Yhteistyön helpottuminen ja käynnistyminen

4. Yhdessä järjestäminen ja päällekkäisyyksien karsiminen

5. Yhteisöllisyyden kokemukset erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa

TUNNUSTELUVAIHE • tutustuminen, • luottamuksen herättäminen • tunnistetaan yhteinen kehittämisentarve ja toimijoiden voimavarat • ohjausrakenteeksi riittää koordinointi

VAKIINNUTTAMISEN VAIHE • luodaan yhteinen tavoite ja suuntaviivat • sovitaan ohjaus- ja päätöksentekorakenteesta

PÄÄTTÄMIS- JA UUSINTAMISVAIHE

TOIMINTA- JA TOIMEENPANOVAIHE

• arviointi kokemusten pohjalta • päätös: jatketaanko kumppanuutta, muotoillaanko uudelleen vai päättyykö kumppanuus

• konkreettinen toteuttaminen yhteisesti sovitun mukaan

Kuvio: Kumppanuuden prosessin vaiheet. Ks. Maijanen & Haikara (2014) Kumppanuuskäsikirja

Osallistujat haluavat kumppanuuspöytätoiminnan vakiintuvan kuntaan ja useimmat ovat myös itse valmiit sitoutumaan jatkotyöskentelyyn. Yleisesti ottaen osallistujat tiedostavat myös sen, että toimintaa tulee uudistaa, jotta se pysyy elävänä. Kehittämiseen ollaan valmiita niin työskentelykäytäntöjen kuin teemojenkin osalta. Suhtautuminen pelkästään ikäihmisten asioihin keskittyvään työskentelyyn on kahtiajakoinen: osa kannattaa vahvasti tätä toiminnan rajausta jatkossakin, mutta osa näkee sen jopa leimaavana ja turhana karsinointina sekä yhteistyön mahdollisuuksia rajaavana. Erityinen huolenaihe on kuitenkin, miten yhteisen työskentelyn veto- ja koordinointivastuun käy jatkossa. Vastauksissa näkyy pelkoa siitä, kuivuuko hyvin alkanut ja innostava toiminta kokoon, kun hanke päättyy. Kunnan yhteisö-, osallisuus- ja hyvinvointiroolien korostuessa vaikuttaisi luontevalta, että kunnat haluavat hyödyntää toimivaa mallia jatkossakin. Sote- ja maakuntauudistuksen edetessä hallinnolliset ja päätöksentekorakenteet ovat etäämpänä kuntien asukkaiden arjesta – siksikin uusille edustuksellista demokratiaa ja poliittista vaikuttamista täydentävillä malleille on tarvetta. Kumppanuuspöytä on paikka missä kunnan eri tahot ja yhteisöt ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja voivat löytää yhdessä vastauksia myös sellaisiin pulmiin, joihin resurssit tai osaaminen eivät yksin riitä.

Uuteen asetelmaan sopisi, että kunnat ottavat paikallisten kumppanuuspöytien koordinointivastuun ja sitoutuvat niiden toiminnan kehittämiseen. Edes kumppanuuspöydän kaltaiset ”kaikille avoimet” verkostot eivät ole kaikkien saavutettavissa. Alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden yhteen kietoutuminen on yksi tärkeä kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyvä kehittämiskohde tulevaisuuden kuntayhteisöissä sekä osana sote- ja maakuntauudistusta. Erityisryhmien osallisuutta voidaan toivottavasti tukea paremmin alueellisella ja maakunnallisella yhteistyöllä kuin yksittäisen maaseutukunnan paikallisten toimijoiden resurssein.

Kumppanuuspöytien valikoituja helmiä

eskisuomalaisten kumppanuuspöytien leimallisin piirre on ollut siirtyminen ideoista nopeasti konkreettisiin kokeiluihin ja tekemällä vaikuttamiseen. Työn tulokset ovat palkinneet osallistujia synnyttäessään iloa, innostusta ja kiitollisuuden tunteita. Myönteiset kokemukset sitouttavat jo mukana olevia, mutta houkuttelevat ja innostavat mukaan myös uusia osallistujia. Hyvillä kokemuksilla on merkitystä laajemmin koko yhteisön hyvinvoinnin ja paikallisidentiteetin kannalta. Seuraavaksi esittelemme muutamia valikoituja, jo vakiintuneita paikallisia käytäntöjä. Jotkut toimintamalleista ovat syntyneet ”parastamisen” hengessä, oman kunnan tai kylän erityispiirteisiin sopivaksi soveltaen.

Muisteluvakka Elämänkaarijuhla

Toimintakalenteri

Kaiken kansan kävelylenkit Tablettiklinikat

Kahvia ja kohtaamisia

Toimintakalenteri Kuntakohtaiseen ikäihmisten tapahtuma- ja toimintakalenteriin kootaan säännöllinen ja kaikille avoin toimintatarjonta.

MISTÄ TARPEESTA IDEA LÄHTI?

MITKÄ OVAT TOIMINNAN HYÖDYT?

Useammassa kunnassa havahduttiin kumppanuuspöytätyön myötä huomaamaan eri yhdistysten ja yhteisöjen järjestämän toiminnan runsaus, jopa osittainen päällekkäisyys ja turha kilpailu. Toisaalta havaittiin, ettei kaikesta toiminnasta ole aiemmin tiedotettu tarkoituksenmukaisella tavalla, eikä tieto ei ole tavoittanut kaikkia kiinnostuneita.

• Edistää ja vahvistaa tiedonvälitystä,

MITEN TOIMINTA TOTEUTETAAN? Toimintakalenteri on viikkokalenteri, johon kootaan tarjolla oleva avoin ja säännöllinen toiminta (myös maksuttomuus voi olla kriteeri). Tiedot toiminnasta kootaan verkostoon kuuluvilta tahoilta esim. sähköpostilla. Kunnan työntekijä (esim. vapaa-aikatoimi) kokoaa ja päivittää kalenterin 1-2 kertaa vuodessa. Kalenteri on kunnan nettisivuilla ja sitä jaetaan sosiaalisessa mediassa. Paperista versiota on jaossa esim. kunnantalolla, kylien ilmoitustauluilla, terveyskeskuksessa ja kirjastossa.

erityisen hyödyllinen uusille asukkaille ja työntekijöille.

• Toimii palveluohjauksen välineenä (esim. kotihoito, sosiaalitoimi, avoin päivätoiminta).

• Laatiminen helpottaa kunnan, seurakunnan, yhdistysten ja yhteisöjen yhdessä tekemisen suunnittelua (päällekkäisyyksien havaitseminen, toiminnan aukot ja uuden toiminnan ideointi).

Kaiken kansan kävelylenkit Kaikille kyläisille avoin, säännöllisesti ja määräaikana toteutettava kävelylenkki Toivakassa

MISTÄ TARPEESTA IDEA LÄHTI?

MITKÄ OVAT TOIMINNAN HYÖDYT?

Ajatus virisi useammilla tahoilla ja nousi esiin mm. kunnan ”hyvinvointikyselyssä”.

• Toiminnalla taklataan kahta suurin-

MITEN TOIMINTA TOTEUTETAAN? Kumppanuuspöydässä valittiin (mm. tapahtumakalenteria hyödyntäen) sopiva ajankohta säännölliselle viikottaiselle yhteislenkille. Sovittiin myös lähtöpaikka. Tiedottaminen tapahtuu mainoksilla ilmoitustauluilla ja sähköpostitse, Facebookin Toivakka-ryhmissä, kunnan nettisivulla sekä Keskisuomalaisen Menot-palstalla.

ta ikäihmisten hyvinvointia uhkaavaa tekijää, liikkumattomuutta ja yksinäisyyttä

• Kunnalle erittäin hyvä ja edullinen

hyvinvointia edistävä toimintamuoto (kunnan roolina tiedottaminen)

• Kunnan virkailijan tai päättäjän muka-

na olo lenkillä esim. kerran kuukaudessa mahdollistaa asukkaiden kohtaamisen ja keskustelut rennoissa merkeissä

Lenkin tavoite on olla omatoiminen eli ilman ohjaajaa tapahtuva. Käytännössä mukana on usein ollut esim. joku kunnan työntekijöistä. Alun perin ajatuksena oli, että kuun 1. perjantaina lenkillä mukana olisi joku kunnan viranhaltija tai kuntapäättäjä, joka haastaisi seuraavan mukaan. Lenkin jälkeen on usein käyty porukalla kahvilla Toivakkatalolla.

Tablettiklinikat Tablettiklinikat mahdollistavat vertaistukea, apua ja neuvontaa tietotekniikka- ja Ă¤lylaiteasioissa, matalan kynnyksen periaatteella.

MISTÄ TARPEESTA IDEA LÄHTI?

MITKÄ OVAT TOIMINNAN HYÖDYT?

Ikäihmisten tarve saada apua ja tukea tietotekniikkataitojen oppimiseen ja laitteiden hankintaan on noussut toistuvasti esiin eri kuntien kumppanuuspöydissä käydyissä keskusteluissa sekä eri kunnissa toteutetuissa kyselyissä. Selkokielistä ja omaan käyttökokemukseen perustuvaa vertaisrohkaisemista kaipaavia on myös muissa ikäryhmissä.

• Toiminta edistää kuntalaisten yleistä

digi-osallisuutta ja madaltaa kynnystä digitaaliseen asiointiin

• Lisäksi se tarjoaa vertaistukijoille

merkityksellistä tekemistä, tarpeellisuuden kokemuksia ja mahdollisuuksia käyttää omaa osaamista yhteisön hyväksi

MITEN TOIMINTA TOTEUTETAAN? Tablettiklinikan toteutuksesta voidaan ilmoittaa esim. kunnan nettisivuilla, eri ilmoitustauluilla ja Facebookissa. Ilmoituksessa haetaan henkilöitä, jotka tarvitsevat apua ja neuvoja tabletin, älypuhelimen tai tietokoneen käytössä tai hankinnassa tai haluavat tarjota vertaistukea muille älylaitteiden kanssa tuskaileville. Tablettiklinikka voi kokoontua esim. kirjastossa, eli kunta tarjoaa tilan toimintaan. Klinikoiden vetäjinä voivat olla kunnan tai hankkeiden työntekijät tai vapaaehtoiset vertaisohjaajat. Eri tapaamiskerroilla esittelyssä on jokin tietty teema, kuten Omakanta-sovelluksen, verkkopankin ja Skypen käyttö; sähköposti- tai Facebook-profiilin avaaminen tai älypuhelimen käyttö. Tilaisuuksissa on mahdollisuus saada myös henkilökohtaista apua ja neuvontaa. Myös kotikäyntejä voidaan toteuttaa, jolloin on mahdollista ohjata esim. laitteiden asennusta.

Kahvia ja kohtaamisia Kahvia ja kohtaamisia on kaikille ikäihmisille tarkoitettu avoin tilaisuus Keuruun kulttuuritalo Kimarassa. Tilaisuus järjestetään kerran kuussa perjantai-iltapäivisin. Vaihtuvat teemat, toiminnallinen ohjelma sekä yhteisöllinen ilmapiiri kokoavat taloon joka kerta jopa satakunta henkilöä.

MISTÄ TARPEESTA IDEA LÄHTI?

MITEN TOIMINTA TOTEUTETAAN?

Keuruun kumppanuuspöydän yhdeksi tavoitteeksi nousi heti ensi tapaamisella säännöllisen ikäihmisten toiminnan käynnistäminen kaupungissa. Kun idea esiteltiin kaupungin vapaa-aikatoimensihteerille, hän innostui ja tarjosi toimintaan kaupungin omistamaa tilaa, keskustassa sijaitsevaa kulttuuritaloa, joka oli päiväsaikaan vajaakäytössä ja odotti uudenlaista toimintaa.

Kumppanuuspöydän aktiivit ja heidän taustaorganisaationsa ryhtyivät tilan varmistumisen jälkeen suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa yhteisvoimin. Vuoden 2017 aikana toiminta vakiintui. Keuruun kaupunki, yhdistykset, seurakunnat ja muut yhteisöt sitoutuivat yhdessä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Uusia järjestäjiä on tullut mukaan myönteisen vastaanoton ja palautteen myötä. Ohjelmakokonaisuuksissa tarjotaan osallistujille aina asiaa, iloa, virkistystä sekä tilaisuus sosiaalisiin kanssakäymisiin tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Kuukausittain vaihtuvan ohjelman teema, sisältö ja toteutus suunnitellaan ja sovitaan yhdessä keskustellen. Vastuu käytännön järjestelyistä kiertää eri toimijataholla, useimmiten jollakin paikallisella yhdistyksellä, yhteisöllä tai hankkeella, joka täydentää työryhmää omista verkostoistaan löytyvillä resursseilla ja osaamisella.

MITKÄ OVAT TOIMINNAN HYÖDYT? • Tavoittaa suuren joukon ihmisiä, myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole aiemmin yhteiseen toimintaan osallistuneet.

• Kävijät saavat monipuolisesti hyvinvointia edistävää tietoa. Toiminta antaa tukea ennaltaehkäisevään itsestä huolehtimiseen.

• Vahvistaa keuruulaisten ja paikallisten toimijoiden yhteisöllisyyttä.

• Toiminta vahvistaa kunnan työntekijöiden järjestötuntemusta ja avaa myös muita yhdessä tekemisen muotoja.

• Toiminnasta ollaan ylpeitä Keuruulla ja siitä kerrotaan myös muilla paikkakunnilla.

• Tilaisuuteen tulevat henkilöt kätellään ovella ja toivotetaan tervetulleeksi – näin vahvistetaan myös yksilötasolla porukkaan kuulumisen kokemusta (”olen tervetullut”).

• Tarjoaa mahdollisuuksia kevyeen va-

“

”Yleinen kulttuuritoimi on ollut omalta osaltaan mahdollistamassa Kulttuuritalo Kimaran isäntäpalveluiden, tekniikkapalveluiden ja kahviopalveluiden osalta. Tila on tarjottu korvauksetta hankkeen käyttöön. Olemme voineet eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa harjoitella verkottumista ja yhdessä tekemisen mallia. Ikäihmisille suunnattu kahvia ja kohtaamisia -tapahtuma on saanut suuren suosion ja vakiinnuttanut paikkansa. Melko pienellä vaivalla on yhteistyö tuottanut mielenkiintoisia sisältöjä ikäihmisten iltapäiviin. Olemme oppineet hankkeen aikana hyviä käytäntöjä yhteistyön ja osallistavan budjetoinnin kehittämiseen. Sote-uudistuksen linjauksia odotellessa, tämä oli hyvä harjoituspilotti yhteistyölle. Kokonaisuus on onnistunut erinomaisesti hankevetäjän tuella ja ohjauksessa. Nähtäväksi jää, miten käy jatkon, kun kumppanuuspöydälle ei ole vielä nimetty koordinoivaan henkilöä.”

Virva, kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikasihteeri

paaehtoistoimintaan: saatu saattajia ja kyytiapua tilaisuuksiin tuleville.

“ 23

Elämänkaarijuhla Elämänkaarijuhla on Joutsassa kerran vuodessa järjestettävä eri sukupolvien yhteinen Vanhustenviikon pääjuhla. Toteutuksesta vastaavat kumppanuuspöydän aktiivit ja peruskoulun väki yhdessä vuorovaikutuksellisen oppimisen hengessä.

MISTÄ TARPEESTA IDEA LÄHTI?

MITEN TOIMINTA TOTEUTETAAN?

Eläkeläinen, joka oli vasta suhteellisen vähän aikaa sitten muuttanut uudelle paikkakunnalle, esitti ideansa juhlasta yhdessä kumppanuuspöydän tapaamisessa hanketyöntekijän rohkaisemana. Muut osallistujat innostuivat ja lähtivät jalostamaan ideaa sekä rakentamaan yhteistyötä koulun rehtorin, opettajien ja koululaisten kanssa.

Kahden hyvin onnistuneen kokeilun jälkeen Elämänkaarijuhla on päätetty vakiinnuttaa paikkakunnan vuosittaiseksi tapahtumaksi. Ensimmäisen juhlan huolellinen dokumentointi helpottaa seuraavien vuosien toteutusta. Koordinoinnista tulee jatkossakin vastaamaan kumppanuuspöydän puitteissa toimiva Elämänkaarijuhlan-työryhmä. Tapahtuman suunnittelu ja toteutus tehdään yhdessä koulun väen kanssa ja tilaisuus järjestetään koululla koulupäivän aikana. Lisäksi toteutuksessa ovat olleet mukana vanhusja vammaisneuvosto, kunta, seurakunta, lukuisat järjestöt sekä suuri joukko vapaaehtoisia esiintyjiä. Tapahtuman sponsoreina on ollut sekä paikallisia järjestöjä että yrityksiä.

JUH I R A

ELÄ

N K Atenäiskoulul.l3a0-13.30 Ä M yh o 11

assa kl outs an ma J yjiä on u t Jouts .10.2016 h pa nt 7 ääta a ja esii yksiä, on p u it aina t nviik änpolk kkia, es n e a t j s eläm musii . per anhu

V . ja kin it iset jia. la on enee pit a on mm iväkahv t rijuh ta äihm ä ss et ik on avus nkaa hjelma e iin. Luva a ja iltap is ä la m sa lu tsa Elä hlan o a vaar islau i jou isuudes e k Ju uvast t ik h y ila ka va eita suton. T n! koulu etull k tetaa tsan yhtenäis o terv een ma d t a o v iluin an o inua ä ja Jou Juhla s on tarjo an -S uuspöyt 380102. uu muka mppan . 050-3 osto tilais

ule

san k

onen

isne

MITKÄ OVAT TOIMINNAN HYÖDYT? • Ikäihmisille arvostuksen osoitus, elä-

mänmakuinen ja virkistävä tapahtuma (Vanhustenviikon pääjuhla Joutsassa)

• Monenlaisia merkityksellisyyden koke-

“

muksia ja yhdessä tekemisen tapoja eri-ikäisille kuntalaisille mahdollistava juhla

• Vapaaehtoiset ja ammattilaiset eri

Olen saanut olla mukana tässä Kumppanuuspöydän toiminnassa, tutustua uusiin ihmisiin ja elää heidän kanssaan hyviä hetkiä. Kaikki tuo on rikastuttanut elämänkaartani.

aloilta toimivat rintarinnan yhteisön kehittämiseksi

• Vahvistaa yhteisöllisyyttä yli ikära-

jojen, mahdollistaa eri sukupolvien tutustumista ja erilaisten toimintakulttuurien välistä vuorovaikutuksellista oppimista

• Rohkaisee joutsalaisia uudenlaisten

“

yhteistyökuvioiden kokeilemiseen jatkossakin: ”Opimme yhteistyön voiman ja yhteisen suunnittelun tärkeyden”.

Kokemus oli antoisa. En päässyt ensimmäiseen juhlaan mukaan työesteen vuoksi, mutta toisella kerralla olin mukana. Valmistelut ovat koululle työllistäviä ja vuonna 2017 itsenäisyyden juhlavuoden valmistelut vaikuttivat ohjelman syntymiseen. Mutta ehdottomasti olemme halukkaita jatkamaan. Me koulunväki voimme olla itse aktiivisia tässä suhteessa, mieluummin teemme ja tuotamme omaehtoista ohjelmaa kuin täytämme kokouksissa esille tulleita toiveita.

Mika, koulun apulaisrehtori

“

Yllätyin, kun sain itse esitellä ideoimani Elämäänkaarijuhlan ohjelmarungon kumppanuuspöydässä, se näytti kiinnostavan ja sitä päätettiin lähteä työstämään. Yhteisvoimin siitä tuli upea vanhustenviikon pääjuhla, joka huomioitiin myös laajasti lehdistön sivuilla. Olen vähän hämmentynyt ja iloinenkin siitä, että juhlasta tehtäisiin perinne vanhustenviikon tapahtumiin.

Mirja, eläkeläinen ja yhdistysaktiivi

“

Huolellisesti suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Juhlalla osoitimme kunnioitusta ja arvostusta joutsalaisille ikäihmisille ja loimme yhteistyömallin, jossa Joutsan Yhtenäiskoulu oli ja on jatkossakin tärkeässä roolissa. Näin toimimme sillanrakentajina eri ikäryhmien välillä. Juhla tekee hyvällä tavalla näkyväksi myös sen mitä vapaaehtoistyö parhaimmillaan on ja miten rajoja erilaisten toimijoiden välillä rikotaan yhteistä hyvää tavoittelemalla. Maija, eläkeläinen, yhdistysaktiivi ja kunnanvaltuutettu

“

MuisteluVakka Toivakan muisteluvakkaan on koottu paikallishistoriasta ja menneistä ajoista kertovaa kulttuuri- ja perinnetietoa, vanhoja arkiesineitä ja työkaluja.

MISTÄ TARPEESTA IDEA LÄHTI? Idea muisteluvakasta syntyi Korpilahden kulttuuriluotsien vieraillessa Toivakassa, kun he esittelivät kokoamaansa matkalaukkunäyttelyä. Kumppanuuspöydässä syntyi ajatus toivakkalaisten oman matkanäyttelyn rakentamisesta. Toivakassa näyttely päätettiin koota vakkaan, koska vakka on Toivakan vaakunassakin esiintyvä kunnan symboli.

MITEN TOIMINTA TOTEUTETAAN? Työryhmään tuli kumppanuuspöydän, kirjaston ja Pitäjäseuran ihmisiä. Sovittiin, että ainestoa kootaan noin 1900–luvun alusta 1960-luvulle. Aineistoa koottiin työryhmän omista lähteistä, Pitäjäseuran arkistosta ja kirpputoreilta. Joitakin yksittäisiä lahjoituksia myös saatiin. Vakka hankittiin käsityöläinen Pertti Humalajärveltä, ja sen maksoivat hanke ja kunta yhdessä.

Muisteluvakkaan tehtiin lista sen sisällöstä ja laadittiin ohjeet sen käyttäjille. Muisteluvakka julkistettiin Toivakan Vanhassa Pappilassa Suomi 100 -henkisessä tapahtumassa. Nykyisin muisteluvakka on kirjastolla kaikkien lainattavana.

MITKÄ OVAT TOIMINNAN HYÖDYT? • Käytetään muistelutyön ja perinnetie-

don vaalimisen tukena mm. ryhmissä, koululla, kodeissa.

• Mahdollistaa ikäihmisille toimimisen

asiantuntijoina, osaamisensa ja muistojensa jakajina muisteluhetkissä.

• Ammattilaiset ja vapaaehtoiset käyt-

tävät keskustelun ja tarinoinnin virittäjänä erilaisissa ryhmätapaamisissa ja piireissä.

• Yhteinen tarinointi tuottaa yhteisöllisyyttä, virkistystä ja hyvää mieltä.

• Vakka on kiertänyt lainaajilla ja palaute on ollut kiittävää.

“

MUISTELUVAKKATYÖRYHMÄN KOMMENTTEJA YHTEISESTÄ TYÖSKENTELYSTÄ: ”Itse opin esineiden kautta aika paljon toivakkalaisesta historiasta.” ”Oikein mielenkiintoinen kokemus. Nyt voisi ottaa muisteluvakan kainaloonsa ja lähteä tapamaan ystäviä ja kylänmiehiä! Kiitos, että sain olla mukana!” ”Työskentely oli mielenkiintoista ja palkitsevaa. Voisin mielelläni osallistua johonkin vastaavanlaiseen projektiin jatkossakin.”

“

”Muistelutyön vaikuttavuudesta ikäihmisten elämässä on tehty tutkimuksia ja sen on todettu vahvistavan ikäihmisten omaa toimijuutta ja osallisuutta arjessa. Muisteluhetkissä ikäihmiset saavat olla asiantuntijan asemassa ja pääosassa omine muistoineen. Muistelulaukku (tai -vakka) toimii myös kulttuurihistorian välittäjänä nuoremmille sukupolville sekä luo arvokkuuden tunteita ikäihmisten tunnistaessa esineiden ja tarinoiden kautta omaa itseään ja elämäänsä. Tutkimusten mukaan muistelulaukku saattaa olla avuksi myös hoitohenkilökunnalle työn suunnittelussa ja tarjota helpotusta työpaineisiin.”

Anne, kirjastovirkailija

“

Muistiinpanoja

Kumppanuuspöytä KUNTAYHTEISÖN VAHVISTAJANA

Kunnan yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin rakentaminen ovat suurelta osin paikallisten asukkaiden, yhdistysten, seurojen ja yhteisöjen arkisen aktiivisuuden tulosta.

• Miten kunnissa voitaisiin entistä paremmin tunnistaa ja oppia arvostamaan erilaisten kuntalaisten hyödyntämätöntä toimintapotentiaalia?

• Miten kunta voi rohkaista ja tukea yhdessä tekemisen meininkiä? Kumppanuuspöytä kuntayhteisön vahvistajana -kirjanen kuvaa yhtä ketterää menetelmää, jonka avulla kunta voi kohdata asukkaat ja paikalliset toimijat yhdenvertaisina kumppaneina. Se esittelee tiivistetysti onnistuneen työskentelyn suuntaviivoja sekä keskisuomalaisen kumppanuuspöytätyöskentelyn tuloksia. Julkaisu tarjoaa käytännönläheistä ja kiinnostavaa luettavaa kaikille osallisuuskysymysten ja hyvinvoinnin edistämisen parissa työskenteleville.